Puhelin juuri Y-P:n kanssa, ja esiin tuli kysymys ruudin merkityksestä eri lämpötiloissa. Kysymys: Käyttäytyvätkö eri ruutilaadut eri tavoin lämpötilan vaihtuessa? Eli: Löytyykö jokin ruutilaatu, joka olisi mahdollisimman tunteeton lämpötilavaihteluille? Otaksutaan lähtökohdaksi tavallinen tehdashylsy, jossa on koon mukaan joko tavallinen kiväärin nalli tai isommissa vaadittu magnumnalli, eli ihan tavanomaiset lähtökohdat.
Tätä tietoa kovasti arvostaisin, jos joku osaisi heittää edes tilastotietoa ja kokemuksia.
N500-sarjan lämpötilariippuvuus on pieni, jopa pienempi
kuin perinteisillä N100- ja N300- sarjan ruudeilla.
Lämpötilariippuvuus on luonnollisesti mitä
suurimmassa määrin ase- ja kaliiperikohtainen. N500-
sarjan korkeaenergisten ruutien valmistuksessa sovellettu
tekniikka mahdollistaa näiden ruutien suuren
tilavuuspainon, joka puolestaan mahdollistaa painoltaan
N100-sarjan ruuteja suuremmat panokset samaan
hylsytilavuuteen
Kysyppä Jannelta. Janne tietää...
Janne Pohjoispää
Nammo Lapua Tuotekehitys :
janne.pohjoispaa@nammo.fi
Janne ei ole ollut Lapualla töissä enää piitkään aikaan. Jotain konsultointia sanottiin viime keväänä vielä tekevän.
Hodgdon vihkosta:
0 ja 125 fahrenheita .308 ja 168 sierra bthp lähtönopeuseroja ft/s :
varget -- --- -- 8
win748 --- -- 114
reloader15 -- 50
N140 ---- -- -- 50
imr4046 -- -- 46
aa2520 --- -- 63
omien kokemusten mukaan N560 ruudin lämpötila riippuvuus menee kutakuinki näin,,
1M/S nopeuden muutosta, pitää lämpötilan tilan muuttua 1.3 astetta.
ts..10M/S nopeuden muutokseen pitää olla 13asteen lämpötila muutos.
Lainaus käyttäjältä: MikaS
Janne ei ole ollut Lapualla töissä enää piitkään aikaan. Jotain konsultointia sanottiin viime keväänä vielä tekevän.
Tämä viesti onkin maaliskuulta 2006:
"Ruutien lämpötilakäyttäyminen on aina jonkin verran kaliberikohtaista. Yleisesti ottaen N100 sarjan ruudin palonopeuden muutos vaikuttaa lähtönopeuteen n. 0.2 % yhden celsius asteen muutosta kohden": Näin hän vastasi minulle, kun asiaa tiedustelin viime keväänä.
Tervehdys ja hyvää tätä vuotta,
Mun visio tästä tästä hommasta on, että kannattaa seurata lämpötilan vaikutusta kokonaisuutena osumapisteeseen. Ilman, piipun ja ruudin lämpötilat vaikuttavat kaikki siihen millä nopeudella ja miten kuula lähtee tai kulkee. Kaikkien osatekijöiden täydellinen ymmärtäminen on tietysti hienoa, mutta mulle riittää kun tuntee vaikutuksen osumapisteeseen.
Ensin siis laitetaan pyssy kohdalleen lämpötilassa X (ehkä mieluiten siinä nollan tienoilla). Otetaan lämpötila ja lähtönopeuskeskiarvo ylös. Kun tilaisuus tulee, niin kokeillaan eri lämpötiloissa mihin peruskohdistetulla aseella osuu ja tehdään lämpötilakorjaus tarvittaessa, samalla mitataan taas lähtönopeuksien keskiarvo ja havainnoidaan muutos kohdistuslämpötilaan. Aseen ja patruunoiden pitää muistaa antaa olla pois pakkauksistaan ainakin 20-30 min vallitsevan ilman armoilla, että lämpötilat tasaantuvat niihinkin.