Näistä lie kirjoiteltu paljon,mutta katselin aamukahvia juodessa noita Eric Cortinan videoita ja tuli vaan mieleen viidakko,jossa käyvän latauksen etsijä seikkailee.
Monta asiaa tietty jotka ladatun patruunan käyntiin vaikuttaa,mutta jos otetaan vaikka latauspituus,neck tension,ruutipanos,ruudin tyyppi,niin johan noita kovin innokkaasti etsiessään yhdestä rosteri piipusta käynnin ampuu helposti loppuun.
Aikoinaan edesmennyt Seppo Hämäläinen ja edesmennyt PTK opastivat,että älä muuta kuin yhtä asiaa kerrallaan,niin tiedät mikä vaikutti.
En tänäkään päivänä tiedä missä järjestyksessä noita asioita pitäisi lähestyä / muutella ja tullut siihen tulokseen (antautunut?),että ihan liikaa liikkuvia osia minulle ja kun en ole OIKEA kasa-ampuja,niin ajatellut pitää tuon (KISS) Keep It Simply Stupid.
Eli jättänyt tuon neck tension (kaularenkailla hifistelyn) lähes kokonaan pois ja teen osa supistuksen kauloille kuten ennen vanhaan.Ja jos luodin pituus mahdollistaa,niin jätän luodin tasopinnan takaosan hylsyn kaulaan jäävän "olakkeen" kohdalle.
Ruutimääräksi valitsen usein 95 % maksimista ja sitten haen luodin asetuspituudella käyntiä ja samalla voin muuttaa osa supistuksen pituutta kaulalla,että säilyisi tuo minun taikauskoni tuon luodin peräosan tasopinnan osuttamisesta kaulan "olakkeeseen".
Oikominen ei varmasti kelpaa OIKEILLE kasa-ampujille,mutta jotenkin tuosta viidakosta pitää yrittää selvitä.
Hauska kuulla kuinka kolleegat ko viidakossa seikkailevat?
Timppa
Ainakin omasta mielestä Cortinan tapa on suhteellisen selkeä kun on valinnut ruudin, hylsyn, nallin ja luodin:
Etsiä ruutipanos missä tasaisin lähtönopeus.
Tehdä "jumikohta" eli pakottaa luoti rihloilla hylsyyn, jolloin tiedät pituuden mitä EI saa ylittää.
Säätää latauspituutta 0.03" kerrallaan jotta löytyy tarkin latauspituus ja valmista.
Tottakai hänellä on supistuksen hienosäätö, neck tension hienosäätö, kaulasorvi jne videoita myös, mutta nämä ovat lisätietoa kokeneemmalle väestölle. Aloittelijan opastus hänellä on yllä listattu.
Itse alkuun etin maksimipanoksen ja tulin siitä hieman taakseppäin, ja latauspituutta muuttamalla säädin tarkkuuden kohdilleen. Nyt trgn kanssa huomannut, että saanut tulla jonkin verran alaspäin ekoista painemerkeistä, sillä jo testissä todettu "hyvä paine" onkin myöhemmin osoittanut painemerkkejä/nallitaskujen venymisiä. Tällä hetkellä oma lataus on noin 97% maksimista.
Yrittänyt kaivella tuolle "taikauskolleni" tukea.Kun/jos ampuu lyhyempää luotia ja/tai on pitkä ylimeno,jolloin on mahdollista saada luodin tasopinnan taka osa jäämään kaulalle ja sitten satuttaa osa supistuksen olake just siihen kohtaan.
En moisesta mainintoja ole löytänyt.Olkoon sitten. "Syyllinen kunnes toisin todistetaan".
Kuitenkin kun aikoinaan pääosa käytössä olevista aseista ei olllut Niednerin periaatteen mukaisia oikein ahdaskaulaisia,tuo osa supistuksen tuoma etu luodin keskittymiseen ja käyntiin oli niin selkeä,että jäänyt pysyväksi ajatteluksi.
Tuollaisen kuvan löysin,mutta siinäkään ei luodin takaosan tasopinta ole kaulalla vaan pyydetään satuttamaan kuitenkin kartion etupinnan tasolle eikä hylsyn sisälle.
Pohdintaa luodin asetuspituudesta ja vähän muustakin:
https://precisionrifleblog.com/2020/04/28/bullet-jump-research-and-load-development-tips/
Timppa
Ps.Ja pitäisikö tuo suomentaa lyhyesti: "Pysy kaukana rihlakosketuksesta,jos et ole kasa-ampuja"
www.shortactioncustoms.com/bullet-jump
0.03" muutos pituuteen on melko paljon kerralla. 0.01" on jo runsaasti, silloin kun aletaan tuohon rihlahommaan.
Jep.Tuossa tutkailussa sedät kertovatkin,etteivät tutkailleet kasa-ammunnan kannalta.
Specifically, we have been trying to understand bullet jump and how it affects the bullets vertical impacts at distance in "Tactical" rifles. Our work was not dealing with bullet jump in "Bench Rest" shooting competition or rifles.
Kuitenkin liikkuneet 0,005" (0,127 mm) välein luodin vapaahyppy välillä 0-2,4 mm.
Ampuneet 400/600/860 jaardiin.
www.shortactioncustoms.com/bullet-jump
Tuokin mielenkiintoinen asia,että asetuspituuden vaikutus ylimenon kulumiseen on noinkin iso.
Timppa
Asiaa käsiteltiin noin vuosi sitten toisessa säikeessä http://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=18917.msg104575.msg#104575
SIG716:sta hyppy rihloihin on pahimmillaan 4 milliä joka on seurausta lyhyestä lipaspituudesta yhdistettynä suippoon VLD-luotiin. Käytännössä latauspituus on luodista riippumatta 71,20mm. Voi vaihtaa luotia ja ruutipanosta mutta latauspituudelle ei oikein voi mitään. Kunhan kelit paranee niin näkeepähän sitten mikä pelittää ja mikä ei. Haasteita ei vähennä itselataava toimintatapa ja lyhyt 420mm piippu.
Mutta joo, ylimeno näyttää saavan yllättävästi kipeää. Joskus on sepän pajalla tullut katseltua piippuja joista on rihlat hävinneet alkumatkasta.
Tässä vielä yksi artikkeli https://precisionrifleblog.com/2020/03/29/bullet-jump-load-development/?fbclid=IwAR2GnoK1vTh93PGUiwwJIflcPZjCldX1VLRezZrXd1aU1InQZfA8kD-_eMc
Tämä ei suoraan kerro kiväärikaliiperisista aseista yhtään mitään, vaan keskittyy tykistöaseiden tuliputkien kulumiseen,mutta ilmiöt ovat samoja ;) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=68408473
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - maaliskuu 02, 2021, 13:02
Tehdä "jumikohta" eli pakottaa luoti rihloilla hylsyyn, jolloin tiedät pituuden mitä EI saa ylittää.
Säätää latauspituutta 0.03" kerrallaan jotta löytyy tarkin latauspituus ja valmista.
Muistelisin, että tuolla videolla oli puhe etsiä tuo jumikohta (JAM) ja siitä pakittaa 0,02". Ja tuosta sitten aletaan etsiä sopivaa latauspituutta 0,003" välein lyhyempään suuntaan.
Kyllähän lataamiset on aihe, jossa ihmetyksiä riittää. Jos luulee jotain ymmärtävänsä, niin huomaa erehtyneensä.
Ylsi asia, mitä olen ihmetellyt. Jos katsoo jotain vanhoja latausoppaita, niin ruutimäärät on huomattavasti suurempia. Kaveri antoi kopion jostain vanhasta kirjasta 243 Win latausarvoista. Siinä minimi lataus oli suurempi kuin kuin vihtavuoren nykyisten oppaiden maksimilataus samalle ruudille ja samalle luodille. Onkohan kyse siitä, että ruudit on oikeasti muuttunut, vai onko nykyään varovaisemmat maksimimäärät?
Painemittausanturit ovat kehittyneet paljon. Ennen mittailtin mikrometrillä kuparilieriöitä, nykyään saadaan elektroniikalla tarkat tulokset heti.
Suomeksi: Ne vanhat lataustaulukot ovat olleet monelta osin törkeän ylipaineisia ja niitä ei tule nykyään käyttää. Ruudeissa ei liene tapahtunut mitään oleellista muutosta.