Miten tätä nytten lähestys ?
Ruutivaaka ?
Vai millä noita ois paras mittailla. Ja lajitella jos viimestä sipasua (parasta käyntiä) ajattelis lähtee hakemaan aseesta ?
Ajatuksena lajitella noita gego rifle .22lr paukkuja =)
Köyhänä ei ole varaa ostoo Lapua Polar Biathlon 5000 kpl :D
Jos edukaamasta patista sais jotenkiin lajiteltua testiin erän millä vois tutkia miten ase oikeen toimii... Toi on muuten toiminut aika hyvin 50m 15-17mm kasaa suoraan purkista mätetty menemään mutt voisko tuolla jotenkiin viellä saada viimesen silauksen homaan =)
Itse punninnut vaa'an mukaan sekä mitannut hylsyn kannan paksuuden työntämällä patruuna ammuttuun 222 hylsyyn ja mittaamalla pituus.
Kannattaa lajitella punnittuina esim 0.01g eriin, muuten kasoja tulee tosi paljon etenkin halvoilla paukuilla jos laittaa vain yhden painon yhteen kasaan. Norma tac-22 oli 0.13g suurin painoero. Kaikkia kärpäsiä ei tällä menetelmällä saa pois, mutta pikkasen voi tarkkuus parantua.
222 hysyyn ?
Eli työnsit patruunan ylösalasin hysyyn. 222 hylsyn väljyys sellainnen että piekkarin panos meneepi. Mutta ei laipastaan ?
Milläs mittasit siiten kannan paksuutta kannasta kantaan. Digitönärillä vai mikrometrillä ? Ja jos käyttää vaakaa niin ruutivaakaa ? laboratoorio käytöön millaisella toleranssilla riittäpi
Mä lajittelin kerran Lapuan purkkipaukkuja purkillisen ruutivaakalla samalla kun pyyhin vahat pois niistä. Selviä eroja löyty, mutta ei omalla ampumataidolla näkynyt taulussa mitenkään. Nopeuksia ei tullut mitattua. Lajittelussa oli digivaaka 0,001g asteikolla.
Lainaus käyttäjältä: mohkofantti - tammikuu 07, 2021, 09:49
222 hysyyn ?
Eli työnsit patruunan ylösalasin hysyyn. 222 hylsyn väljyys sellainnen että piekkarin panos meneepi. Mutta ei laipastaan ?
Milläs mittasit siiten kannan paksuutta kannasta kantaan. Digitönärillä vai mikrometrillä ? Ja jos käyttää vaakaa niin ruutivaakaa ? laboratoorio käytöön millaisella toleranssilla riittäpi
Näin juuri ja työntömitalla mittasin. Vaakana käytin ballistic scalen digitaali ruutivaakaa. Ei oo paras vaaka mutta ajo asiaansa
Lajittelin ite Norman tac22 patruunat painon mukaan ja tuolla oli kyllä iso merkitys käyntiin. Satunnaiset yliäänisenä lähtevät ei enää sotke käyntiä.
JR
HMR:än kanssa monet on valitelleet hyvin käyvän ptruunan löytämistä, olisiko myös HMR:ssä syytä alkaa punnitsemaan patruunat? Onko joku kokeillut?
Jonkun se varmaan tarvitsee kokeilla 😉
Piekkarin paukkujen punnituslajittelussa painoerot pääosin tulee luodinpinnalla olevasta vahan määrästä.Kun pyyhkii luodeista vahat pois ja punnitsee,niin pääsee kiinni mahdollisiin patruunan osien paino heittoon.
Joutuu vahaamaan luodit uudelleen.
Vaihteleva vahan määrä näkyy hiukan Vo:ssa,mutta ei ratkaisevasti ja katoaa ulkona ammuttaessa taustahuojuntaan.
Piekkarin paukkuihin jää aina myös näkymättömiä flierin aiheuttajia vaikka kuinka yrittää lajitella.
Tärkeänä käynnin tasaamiselle pidän mittaa luodin olakkeesta hylsyn kannan juureen,kun ensin hylsyn kannan vahvuus heitot on varmistettu pois.
Parhaidenkin patruunoiden Center-X,Midas+ ja XAct valmistuserissä on paljon sellaisia joissa pisimmän ja lyhyimmän välinen ero on 0,05-0,07 mm ja se näkyy jo taulussakin.Erityisesti 100 m:iin ammuttaessa.
Halvoissa paukuissa nuo pituuserot keskimäärin vielä suurempia.
0,02 mm pituusheitto ei enää näy osunnassa.
Tuon voi jokainen ihan ite todeta,kun ottaa valmistuserän pisimmät ja lyhyimmät eri kasaan ja ampuu tyynessä 100 m:iin.Kasan sijainti on eri paikassa,jos tuo pituusero on yli 0,05 mm.
Ajattelen tuon johtuvan siitä,että kun lepokitka on suurempi kuin liikekitka ja kun tuo piekkarin luodin tasopinta (laakeripinta) luodin tyssäydyttyä paine iskusta on n.6 mm pitkä niin tuollainen 0,07 mm ero on vain vähän yli 1 % koko tasopinnasta.
Kun luoti työnnetään lukolla piippuun rihloille esim 1,5 mm.Siitä tuo 0,07 mm onkin jo lähes 5 %.Nallimassalle&ruudille sitten jää vaihteleva työ alkuun ja tuo näkyy HIUKAN jopa Vo.ssa,mutta ilmeisesti muuttuvan piippuvärähdyksen vuoksi enempi sitten taulussa.Painekäyrän muoto muuttunee "alku räjähdyksessä".
Tuokaan valkkaustapa ei ole täysin autuaaksi tekevä,mutta kohti parempaa tuo vie kyllä.
Ja senkin voi hoksata minkä pituisesta paukusta piekkarisi tykkää.Jossakin nuo pidemmät voi jopa antaa pienempää kasaa ja jossakin nuo lyhyemmät.
Eli vaikka on kyse lyijy luodista ja piekkarilla aina ammutaan vahvalla rihlakosketuksella,niin kuitenkin tuossa on hiukan samaa kuin keskisytytteisen puolella kun latauspituutta luodilla haetaan.
Laitan mittarin kuvan,jolla tuo pituusmitta suht nopea valkata.Tuossakin tuo luotivaha helposti aiheuttaa satasten heittoja ja tuo luodin olakkeeseen koskettava "mittakärki" putsattava korvapuikolla tiheään.
Kuitenkin paskasta ei ole helppo kultaa tehdä ja valikointikin vie aikaa.Hyvä tapa on mennä Lapuan testiasemalle ja etsiä sieltä valmistuserää joka käy hyvin ja varmistaa riittävän suurella laukausmäärällä,ettei ko erässä ole flyereita ja ostaa sitä sitten niin paljon kuin lompakko kestää.
Timppa
Tuossa 100 jaardiin (91 m) ammuttu taulu Eley Tenexillä (ei minun ampuma).
L (long) merkinnällä olleet 0,05 mm pidempiä kuin S(short).
Tuostakin voi jokainen päätellä onko ko mitta merkittävä vai ei.
Timppa
Paljonko pesän pituus korreloi patruunan pituuden kanssa? Toisissa pesissä patruuna hulahtaa painovoimalla kantaa myöten pesään, vastaavasti joissain pesissä luoti tökkää ylimenoon 1-2mm ennen pohjaamista eli luoti työntyy selkeästi rihloihin. Onko pitkä pesä herkempi luotien pituusvaihtelulle kun lyhyt pesä?
Tuohon pitänee vielä kaikkien suomalaisten vastata kuten se savolainen konduktööri jolta kysyttiin missähän päässä junaa sijaitsee ravintolavaunu?--> Etupiässä täkapiässä kuului vastaus.
Miksi?
Eurooppalaisten piekkareiden kalvainten ylimeno kulmat olleet pääosin jyrkkiä. Match kalvaimissakin jopa 5:n asteen kulma.
Ja ne ovat vielä täyttäneet CIP ja/tai SAAMI stardardit ja pesän halkaisijatkin olleet jopa 5,74-5,76 mm.
"Isä" Calfeen tiedän ennakoivan rihlakosketuksen syvyyttä jopa piipun isokaliiperin mukaan.Ja tehnyt jopa niin,että kun ampuja on saanut esim. 15000 kpl:n erän loistavasti käyvää patruuna erää,niin pesän syvyys on haettu ko. patruunalle parasta käyntiä ampuvaksi.
Eli kun patruunan pituutta ei ole saatu muutettua,niin on muutettukin pesän syvyyttä.
Kun tovi sitten saatu käyttöön nuo todella ahtaat Calfee kalvaimet 0,2250 " (5,715 mm),joissa ylimenon kulma 2 astetta,niin sillä tehtyihinkin pesiin sain Calfeelta ohjeen jonka jälkeen teki mieli kysyä häneltä onko hänen suvussa savolais verta...
Eka vastaus kuului: "Niin kova rihlakosketus kuin mahdollista,että kuitenkin lyijyrenkaalle jää tilaa muodostua.
Kuitenkin myöhemin selvinnyt,että ko kalvaimella tehtyyn pesään kun tiputtaa,niin hylsyn kanta jää 3,3-3,8 mm piipun pintaa korkeammalle.Luodista katsominen noilla pesillä vaatii jo suurennosta/mikroskooppia pelkkään mittaamiseen.
Katsotaan jahka tähän kysymykseen saataisiin kesään mennessä muutakin kuin savolaisia vastauksia.Tyhjentävää YHTÄ vastausta en usko syntyvän,koska meillä on maassa lähes yhtä monenlaisia patruuna pesiä kuin on piekkareitakin.
Tähän tutkintaan joudut kyllä itsekin Koheltaja kohta osallistumaan-:).
Timppa
Saivarrellaan lauantai illassa, lepokitkalla ei paljon vaikutusta. Ite tuolla fysiikan tunnilla ei paljon päähän jääny, liikkeellelähtökitka on suurempi kuin liikekitka. Ja toinen mikä jäi mieleen eikä liity mitenkään ammuntaan, Vesi on herkkäliikkeistä, sen toteamiseen oli ainoa fysiikan "koe", vettä lasiin ja lasista lavuaariin.
Joskus noita vahoja joutui oikein siivoamaan, nykyiset vahat laitettu aika sievästi.
Joskus kiinalaista paukkua tuli , olisko ollu -90 luvun alkua ja sitä halvaksi reenipaukuksi tuli ostettua, vahan putsauksella oli oikein hyvä. Vahaa oli uitettu kantaa myöden. Eka satsi mitä sain oli varsinkin oikein hyvää reenitavaraa. Sen jälkeen vielä ostin mutta ei enää ollut edes hyvää.
Eihän se mitään saivartelua ole kun asioista keskustellaan.
Kuitenkin nuo erän pisimmät ovat 3.ssa eri piekkarissa vieneet ylemmäs kuin lyhyemmät.Käytin vaan sanaa lepokitka,koska pidempi luoti on tietty pidemmässä rihlakosketuksessa ja pidemmän kosketuksen liikkeelle saanti vaatii enemmän voimaa kun luodin kosketus pintaa on enemmän kiinni piipussa/rihloissa.
Tuo luodin alun tiivistyminen ja erityisesti tasainen tiivistyminen on tärkeä asia.
Kun leikin noiden erilaisten luotivahojen kanssa oli alkuun ajatukseni löytää mahdollisimman pieni kitkaisia vahoja.
Kuitenkin tuossa ajatuksessa takkiani kääntänyt.Savuttoman ruudin palamiseen vaikuttaa kovin ympäröivä paine ja huomasin,että noilla liukkailla vahoilla jää palokarstaa piippuun enemmän.
Helpoin esimerkki tuolle on kun ampuu piipun puhdistuksen jälkeen eka laukauksen,niin se on helposti 340-345 m/s ja seuraava sitten jo onkin 323-328 m/s eli patruunan normaali nopeus.
Ei tuo lisä taivaasta tipahda vaan luodin suuremman kitkan ja sitä myötä luodin takana olevan paineen noususta.
Sanoin jo kaverilleni,että alan pihkaamaan luodit ja hakemaan kovempaa kitkaa-:).
No, kaikessa olisi tärkeintä TASAINEN tapahtuma laukauksesta toiseen.
OT.nä. Koheltaja valitteli tekemisen pulaa.Rakentele tuollainen mittalaite piekkariin.Sitten hierotaan iskuri sellaiseksi että saadaan ABSOLUUTTISEN tasainen iskusyvyys ja iskurin antama värähdys aseelle....
Pitänee iskurin jousi sijoittaa iskurin sisälle,että saadaan kitka taso samanlaiseksi lyönnistä toiseen....
Timppa
Tuollaista mittakelloa ei vielä ole rakennettuna, iskemän syvyyttä mittailin hylsystä digitönäriin tehdyllä adapterilla.
Seuraava projekti taitaa liittyä luodin olakkeiden mittaamiseen ja vakiointiin...
Ai niin, tein illalla muutamia mittauksia olakkeiden pituuksista. Lajittelin yhden erän patruunoita joissa olakkeet olivat 0,02mm sisällä. Sen jälkeen mielenkiinnosta mittasin vielä erot pesitettynä ja siinä sain 0.12mm erot saman lajitteluerän sisällä. Kumpi on määräävämpi tekijä, olakkeen vai pesityksen vakiointi?
Itse mitannut tuota pituutta pääosin tuolla Nousiaisen Tapanin minulle tekemällä heittokellolla ja ennen sitä digitaalisella vetomitalla jossa vaste johon luodin olake osuu.
On myös pesitetty piipun tumppi,jossa joskus vetomitalla katsonut,mutta siinäkin tuo vaha asettaa haasteita tarkkuudelle.
Laitan kuitenkin pari kuvaa millä "isä" Calfee noita tutkaillut.Olet idea rikas kaveri ja noista voi "jatko ajatuksia" syntyä.
Laitan sinulle tulevalla viikolla paketin postiin,niin keskustellaan sitten ihan puhelimitse/sähköpostein lisää ja yritetään saada sitten lisää raportoitavaa aikaan.
Mitään salaisuuden verhoa tähän ei liity,mutta on hyvä,että julkaisuhetkellä oltaisiin saatu riittävästi dataa taakse.
Timppa
Lainaus käyttäjältä: Long Range - tammikuu 10, 2021, 10:07On myös pesitetty piipun tumppi,jossa joskus vetomitalla katsonut,mutta siinäkin tuo vaha asettaa haasteita tarkkuudelle.
Vahan vaikutus tuli huomattua mutta sillä sain ainoastaan satkun-parin heittoja pesityspituudessa. Äsken mittailin SK Long Rangen pituuksia jotka oli ensin olakkeesta lajiteltu 0.02 eriin. Pesityksessä saattoi erän sisällä olla jopa 0.18 eroja pituudessa joka tuntuu aika suurelta heitolta.
Katsotaan mitä saadaan kehitettyä ja ideoitua, pitää alkaa tekemään lisää mittaustyökaluja. Toivottavasti ensi kesänä saataisiin uusi piekkarirata käyttöön että pääsisi välillä testamaan muutakin kun 100-150m, jälkimmäisellä matkalla alkaa pienikin pyörteily sekoittamaan tuloksia.
Juuri kun luulin että piekkari prokkis alkaa olla valmis...;D
(https://media.tenor.com/images/0c5904c359104fc77fa47b96076d9d26/tenor.gif)
Tuossa pesityksessä tulee "lisä eroa" jos/kun luodin paksuus heittää yhtään.Paksumpi jää tietty korkeammalle.
Jos on oikein herkälukkoinen ase ja herkät kädet joskus voi jopa tuntea voima eron patruunaa piippuun työnnettäessä.
Ja lyijyluodin kovuuskin voi vaihdella.Joiltakin "isoilta pojilta" kuullut,että jos he tuollaisen poikkeavan tuntemuksen lukkoa sulkiessa kisan aikana saavat,he ampuvat VARALTA sellaisen patruunan sighter tauluun,ei kisa tauluun.
Heh,heh, vieläkö tässä tarvitaan lukon sulkemisvoiman näyttökin piekkariin,kuten luodin sisänmeno voiman näyttö hylsyyn laitettaessa-:).
Ps.Tuohon luodin halkaisijaan liittyen.Huomasin että omassa aseessani parhaiten käyneiden Lapuan valmistuserien luodit olivat ohuimmasta päästä.Kun aseeni piipussa on normaalikorkuiset rihlapalkit,niin ajattelin tuon johtuvan siitä että rihlapalkkien päällystäkin vahautuisi noilla ohuilla luodeilla ja/tai luodin pituus ei puristuessaan kasva niin paljon kuin paksummilla luodeilla.
Mutta sitten päätä saanut raapia RWS R-50.n kanssa.Niiden käyvissä loteissa luodit jopa 0,025 mm paksumpia ja käyvät ja kukkuvat.Ei ymmärrä pieni pää miksi RWS.n paksut luodit kelpaa,mutta ei Lapuan????
Vanhaan hyvään aikaan Lapua valmisti Suomessa esim.Master L ja Master M joissa luodin paksuus oli eri.Ei olisi huono asia nykyäänkään kun on tuo vahaantuminen ja sekin kuinka luoti pitenee eritavoin kun puristuu erilaisissa piipuissa.
Laitan kuvan lumeen ammutusta luodissa,josta näkyy hyvin että palkkien päällystänkin vaha voitelu ko piippu/patruuna yhdistelmällä toimii,kun palkki ei riko "vaha uria".
Ps2.Tuo tasapituisuus luodin olakkeesta kannan juureen on tärkeä asia,mutta patruunoissa voi olla senkin jälkeen piileviä flierin aiheuttajia eli tuokaan ei takaa kaikkea.Kuitenkin niin paljon tuon asian kanssa vehdannut,että 50 m:n päässä sisäradalla ammuttuna noilla tasapitkillä kasat muuttuvat pyöreämmiksi ja jopa karvan verran pienemmiksikin keskimäärin niilläkin erillä,joissa tuo pituuero on muutenkin pieni eli 0,05 mm or so.
Parasta olisi kuitenkin voittaa valmistuerä "Lotossa" sellainen erä jossa pituusheittoja ei ole tai ne ovat <0,02 mm.Näin kävi Korven Tomille Lapuan XAct lotin kanssa takavuosina ja tuloksena oli Australian MM- kisoista "repullinen" mitaleja Tomin &poika Aappon mukana.
Timppa
oliko tuolla hylsyn kannastakin
https://forum.accurateshooter.com/threads/22-lr-bullet-sorting.4012117/
Nyt alkanut itseäkin kiinnostaa tämä patruunoiden lajittelu. Koitin tollaista kannan paksuuden mittaus työkalua kalastella mutta sellasia ei löydä kun jenkeistä ja eivät suomeen lähettele.
Löytyiskö foorumilta joku kuka sorvais korvausta vastaan tuollasen adapterin heittokelloon kannan mittausta varten? Myös tuo adapteri hylsyn kannan ja luodin kärjen välisen pituuden mittaukseen kiinnostaisi suuresti!
Lainaus käyttäjältä: Jeppe00 - helmikuu 01, 2021, 15:40
Nyt alkanut itseäkin kiinnostaa tämä patruunoiden lajittelu. Koitin tollaista kannan paksuuden mittaus työkalua kalastella mutta sellasia ei löydä kun jenkeistä ja eivät suomeen lähettele.
Löytyiskö foorumilta joku kuka sorvais korvausta vastaan tuollasen adapterin heittokelloon kannan mittausta varten? Myös tuo adapteri hylsyn kannan ja luodin kärjen välisen pituuden mittaukseen kiinnostaisi suuresti!
Suht helposti saa tehtyä itsekin. Ota 223 tai 222 hylsy. Aseta piekkarin paukku hylsyn sisään ja mittaa tönärillä pituus piekkarin hylsyn kannasta ton isomman hylsyn kantaan