TARKKA-AMPUJAKILTA

Ihmetellyt noiden Calfeen rakentamien tarkkuuspistoolien käyntiä.Esimerkiksi "Girl with pistol" Mary Stark pieksi 2 kertaa USA:n pistepiekkari ammunnan kerman ja MUUT  ampuivat kasa piekkareilla.Ajatellut,että tuleeko osa tuosta kiinteästä bipodista,joka ei päästä luodista tulevaa vääntöä tapahtumaan?.
Kuitenkin hiekkapussilta ammuttaessa sekä tuo vääntö,että myös lukon avaamisen vääntö tiivistää hiekkaa vastapuolelta ja huomannut sen hiukan muuttavan osumapistettä.

Parit kuvat selvennykseksi.

Timppa

Jos piekkarissa on 16" kierre ja luoti lähtee 327 m/s, se pyörii 804.6 kierrosta sekunnissa, eli 5055.6 radiaania sekunnissa.

Jos luoti on oleellisesti sylinterimäinen kappale, massa 2.59g ja halkaisija 5.588 mm eli säde 2.794 mm, on sen hitausmomentti J = 0.5mr^2 = 1.011E-8

Pyörimisliikkeen liike-energia on 0.5Jw^2, missä w on pyörimisnopeus rad/s

Saadaan energiaksi 0.13 joulea. Tuo olisi noin tuhannesosa luodin liike-energiasta. Eli tässä tapauksessa rekyylistä 1000 yksikköä olisi potkua ja 1 yksikkö kierrettä, sikäli kun nopeat laskutoimitukset menivät putkeen.

Jos kiertyminen aiheuttaa havaittavan ongelman, pitää joko päästää piippu pyörimään täysin vapaasti akselinsa ympäri, tai estää kiertoliike kokonaan riittävän leveillä kiinteillä tu'illa ja suurella aseen hitausmomentilla. Kevyissä aseissa isommilla kaliipereilla ilmiö on kyllä jo selvästi havaittava. Piekkarissa varmaan pitää olla aika tarkkana, jos haluaa ilmiön huomata.

Lukon avaamisen kierto tekee tuosta hiekan toispuoleista tivistymisestä tietty pääosan.Ampumahiihto kivääreissä käytetty suoraveto lukko ei tuota tekisi ja niilläkin on saatu asiallista käyntiä aikaan.
Tosin kasa-ampujat eivät ole ainakaan vielä noihin suoravetolukkoihin oppineet luottamaan.

Tuosta kuullut hyvää käynnin suhteen:

www.fortner-biathlon.com

Tuo kiinteä bipodi ei tiivisty toislaitaisesti...

Timppa

Nyt lähestytään sanaa jota isot pojat kutsuu nimellä "penkkitekniikka".Kuitenkin monet meistä "ei kasa kisailijoista" käyttävät radalla hahlomaista takapussia (joskus) nyrkin tms. asemesta ja etutukin allakin voi olla hahlomainen tuki.

Sisäradalla piekkarilla pistetauluun ampuessa tuli tuo tuennasta tuleva värähdys esille selkeästi.Kun pistetaulussa joutuu liikkumaan sivuttain,niin heti alussa hoksasin,että oikean laidan riviin tuli järjestelmällisesti laita kymppejä ja jopa jokunen ysi.Ja vieläpä samaan suuntaan.
Syttyi lamppu,että tuohan tulee siitä kun ase jää V hahloissa kampeukseen ja väräyttää eri tavalla.

Kokeilin linjata tuet laserilla ensin keskelle tauluriviä ja se auttoi,mutta vieläkin huomasin osuman muutosta ja sitten tajusin hoitaa sairautta,ei oiretta.
Etupussiksi korvaton "makkara" ja käänsin takapussin 180 astetta,aseen perän nurkka vain takapussin päälle siten ettei perä ole V:n ahdistuksessa ja jo vain alkoi homma toimia.
Kun ammutaan kasoja yhteen tähtäyspisteeseen,niin silloinhan riittää tukien suora linjaus ja tuo väännön aiheuttama muuntunut värähdys voi tulla esille vain jos joutuu reilusti kottaamaan ja tuenta muuttuu.

Värähtely peliähän ammunta osaltaan on.

Timppa

En tiedä miten hektistä pistepiekkari on, mutta voihan sille lukolle opetella avaustekniikan joka ei kampea asetta.

Ja tuo aseen pakottaminen (tai siis pakottamattomuus) tähtäyspisteeseen tunnetaan mm. disipliini-lajeissa Natural Point of Aim -nimellä, vaikuttaa ihan ampuja/ase-yhdistelmän rekyylikäyttäytymiseenkin. Varmaan korostuu penkistä ampuessa kun ampujalle itselleen jää enemmän vapausasteita ja asennon toistaminen on vaikeampaa (jakkara eri paikassa tai korossa, pöydän pieni muotoero, pöydän ja taulujen koroero jne.)

Olen jonkin verran ampunut 250gr ja 300gr 338LMää penkkiammuntatyyliin niin että etutukin alla on noin 5cm leveä ja tasainen POM-kisko ja takatukin alla on vastaava kapeampi POM-kisko. Etupäässä hyvä amerikkailainen säädettävä kasatuki ja takana hiekkapussi. Molempien tukien nahkapussit öljyttynä (ei silleen homolla tavalla..) niin että ase saa liikku taakse olkapäätä vasten ja aseen rekyyli tulee suoraan taaksepäin niin omat mielikuvat on että ase ei juurikaan kierry mihinkään. Eli olisiko kyse rekyylinhallinnasta enemmänkinkuten jhyttin mainitsee?

"Kiertyminen" taitaa enemmän olla sitä, että aseen perä liikahtaa sivullepäin ja jos tuon liikkeen vastaanotto vaihtelee, osumat siirtyvät. Jos vaikka perä on tuettu korkealla monopodilla ja äänenvaimentajasta vääntää, syntyy sivuttaisliike jonka suuruus ja suunta on sitten hyvin tapauskohtainen ja riippuu myös etutuesta + poski/olkapääkosketuksesta. Helpointa olisi varmaan käytetyssä ampuma-asennossa pyytää kaveria pyörittämään piipusta ja katsoa, mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Jos taas ase, tai edes piippu pääsisi oikeasti täysin vapaasti pyörähtämään piipun akselin ympäri, silloin ei osumien kannalta pitäisi tapahtua yhtään mitään. Etu- ja takatukien kallistuskeskipisteiden pitäisi olla piippulinjalla ja kallistumisen täysin vapaata, ja takana pitäisi olla tasainen, vain pituussuuntaista rekyylivoimaa ottava kitkaton tuenta (käytännössä recoil-pad joka on sivusuunnassa hyvin löysä). Tämä on varmaan sellaisia ongelmia, jotka eivät realisoidu käytännön tilanteissa kuin korkeintaan kasa-ampujilla.

Ei noita energioilla voi laskea, mutta liikemäärä säilyy aina. Jostain kumman syystä esim. rekyylienergiaa halutaan aina laskea, eikä se todellakaan ole esim. 130J piekkarilla.

300m disipliiniampujat puhuvat ihan vakavissaan aseen kiertymisestä esim. 6mmBR erilaisilla nousuilla ja luodinpainoilla. Itse en ole asiasta niin kiinnostunut että olisin selvitellyt missä määrin tuo on totta ja tarua.

Tietyllä tapaa en ihmettele, jos joku omalla alallaan huomattavan pitkälle edennyt havaitsee jotain sellaista, joka jää vähemmän samaa tehneeltä huomaamatta. Ihan vaan esimerkkinä vaikka pistekirjoitus: mä pystyn tuntemaan nystyt, mutta siihen se jää, kun taas kokenut lukee nopeaa tahtia.

Viimeisellä ratareissulla oli tyyppi ampumassa tasokkaalla ilmakiväärillä 150m radalla. Ammuin sillä hieman etutuki vinossa, ja ihmettelin mielessäni, että noinko selvästi havaitsin rekyylin suuntautumisen. Rekyylistä puuttui rajuus, joten liikkeen suunnat tuntuivat täysin eri tavalla mitä ruutiaseella.

Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 22, 2020, 20:04
Ei noita energioilla voi laskea, mutta liikemäärä säilyy aina. Jostain kumman syystä esim. rekyylienergiaa halutaan aina laskea, eikä se todellakaan ole esim. 130J piekkarilla.

300m disipliiniampujat puhuvat ihan vakavissaan aseen kiertymisestä esim. 6mmBR erilaisilla nousuilla ja luodinpainoilla. Itse en ole asiasta niin kiinnostunut että olisin selvitellyt missä määrin tuo on totta ja tarua.

Energiasta selviää, mikä osuus ruudin energiasta muuttuu eteenpäin vieväksi liike-energiaksi ja mikä osuus pyörimisliike-energiaksi. Todennäköisesti lähes jokainen mieluummin ampuisi piekkarilla, kuin ottaisi 130J iskun olkapäähänsä, tai edes 20 joulea.
Periaatteessahan "kiertorekyylin" voisi laskea oikeinkin pyörimisliikemääristä, mutta se on hiukan haasteellista. Lähinnä siksi, että aseen pyörimisliikkeen akseli on täysin mielivaltainen, riippuen tuennoista, niiden jäykkyyksistä ja korkeuksista. Piipun akselin ympäri pyörähtävän aseen hitausmomentti voi olla hyvin erilainen verrattuna vaikka korkean, jäykän bipodin päällä olevaan (joka pyrkii pyörähtämään bipodin toisen jalan alaosan ympäri).

Sisärata ammunta opettaa parhaiten noita jo monen mielestä "pilkun jälkeisiä" asioita.Niin minullekin.

Ulkoradalla pienet erot häviävät tuulen,väreilyn yms. aiheuttamaan "tausta huojuntaan".

Ja eipä tuo sisäradalla ampuminen tietty tärkeintä eli tuulenlukemista opeta,mutta eipä pahenna,jos/kun nuo sisäradalla tehdyt huomiot yrittää siirtää ulos kun siellä ampuu.

Tuo kuuluisa Houston Warehouse case Jenkeissä oli hyvä esimerkki ja olisipa hienoa jos Suomessakin olisi joku vastaava tyhjä teollisuus halli tms. jossa hifistelyä voisi tehdä pidemmälle myös keskisytytteisillä ja saada talviharjoittelua lisättyä.

https://precisionrifleblog.com/2013/10/18/secrets-of-the-houston-warehouse-lessons-in-extreme-rifle-accuracy/

Mielenkiintoista kun ampuivat sisällä,niin 22 kaliiperi olikin paree kuin esim.6 PPC.

Ja vaikka 6 PPC sedillä voi mennä kinkun pala väärään kurkkuun niin 5 ls kasan ME 100 yd oli Mc Millanin v.1973 ampuma 0,23 mm ja tehtiin 222 Rem kaliiperilla ja nyt kun Stinnet sen rikkoi n.40 vuotta myöhemmin se tapahtui 30 PPC kaliiperilla...
0,196 mm.

Koska 6 PPC.llä ammutaan varmasti ylivoimaisesti eniten kisa  kasoja maaimassa,tuon ei pitäisi olla mitenkään mahdollista,että nuo ME:t syntyneet muilla kuin 6 PPC:llä.
Mutta näin on vaan käynyt.

No tuota väheksytään,että 5 ls voi olla "vahinko",mutta silti.......

Timppa

Voi olla 6 PPC on niin täydellinen että sillä ei synny vahinkoja enää mihinkään suuntaan

Lainaus käyttäjältä: Long Range - joulukuu 20, 2020, 10:08
Ihmetellyt noiden Calfeen rakentamien tarkkuuspistoolien käyntiä.Esimerkiksi "Girl with pistol" Mary Stark pieksi 2 kertaa USA:n pistepiekkari ammunnan kerman ja MUUT  ampuivat kasa piekkareilla.Ajatellut,että tuleeko osa tuosta kiinteästä bipodista,joka ei päästä luodista tulevaa vääntöä tapahtumaan?.
Kuitenkin hiekkapussilta ammuttaessa sekä tuo vääntö,että myös lukon avaamisen vääntö tiivistää hiekkaa vastapuolelta ja huomannut sen hiukan muuttavan osumapistettä.

Parit kuvat selvennykseksi.

Timppa

Aloittelijan mielipide alle:
Kyseinen nainen on epäilemättä maailman huippua ja lahjakas. Hänellä "saattaa" myös olla hänelle rakennetut vehkeet ja saattaahan nainen olla niin lahjakas, että ampuisi vastaavan tuloksen myös muilla laitteilla,.kun ne on hänelle bygattu ja sovitettu.

Lahjakas daami. Mikäli hänen kalustonsa olisi yleisestu paras niin varmasti vastaavaa kalustoa monistettaisiin muidenkin käyttöön.