Onkos tästä millaisia kokemuksia jo kertynyt?
www.lapua.com/cartridges/biathlon-xtreme-22-lr/
Timppa
Tälle kannattanee antaa mahdollisuus.Korviini tuli tieto,että v.2020 piekkarin 5 x 10 ls viimeisessä kasakisassa sijat 1 ja 2 ammuttiin tällä paukulla.
Timppa
Minkälainen oli lämpötila noissa kisoissa?
Tämän uutuuden osalta ihmettelen ilmoitettua lähtönopeutta (337m/s) ajatellen ampumahiihtoa, johon nimi vahvasti viittaa. Äänen nopeus muuttuu eri lämpötiloissa, ollen +20C˚ 343ms, 0C˚ 332ms, -20C˚ enää 319ms. Omissa pakkastesteissä pienoiskiväärin patruunan lämpötilakerroin ei pienene läheskään samaa tahtia äänen nopeuden kanssa eri lämpötiloissa. Tämä aiheuttaa sen että 0C˚ kyseinen luoti lähtiessään ylisoonisena meneekin jo n. 10 metrin lennon jälkeen alisooniseksi, mikä aiheuttaa varmuudella stabiliteetin menetystä luotiin.
Tämä on vaan asia mitä ei pääse karkuun. Lisäksi tämä on asia mitä ei usein tiedetä tai ajatella. Jos alkaa kylmällä kelillä tulla kärpäsiä, asia saattaa liittyä tähän. Koskee tietenkin kaikkea pienoinkivääri ammuntaa kylmällä kelillä.
Harvoin ampumahiihto olosuhteissa on +20C˚. Näistäkin ongelmistä muutama vuosi sitten informoin puhelimen välityksellä erästä lajin lähellä olevaa patruuna/kalustohuollon henkilöä. Jotenkin tuntui että meni ohi (ymmärryksen), ihan niinkuin suomalaisilla joskus menee ohi penkalla.
Omalla kokemuksella nopeus saisi olla maksimissaan 95% vallitsevasta äänennopeudesta. Ja kuten mainittua niin kun varsinkin piekkarin bc on kovin vaatimaton niin tämä pitäisi huomioida koko matkalta.
Tuo kisa oli 27.9.2020.Alla tulokset.
Lyhyissä piipuissa tuo ylisoonisuus ainakin vaanii tuon nopeusluokan paukuilla.
Itsellä yli 700 mm:n piippu niin tarttee kokeilla kuitenkin.
Ihmeteltiin vaan Piekkaritiimilläkin kun muutama vuosi taaksepäin USA:n mestaruuskisan ARA piste ammunnan voitto ammuttiin Lapuan Polar Biathlonilla ja siellä lämpötila kisan aikana 37-38 C eli kova helle.
Timppa
Helteellähän äänennopeus on paljon suurempi kuin pakkasella, joten nopeahkokin luoti lähtee aliäänisenä ja nuo transsooniset ongelmat eivät pääse vaikuttamaan. Vai mitä minä en nyt tajunnut? ???
Itse olen tätä testannut ja myös postannut testini tälle forumille: http://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=18882.0
Terveppä taas pitkästä aikaa. Tänä aamuna oli viimeinkin tarpeeksi tyyntä käydä koittamassa muutamaa paukkua jälleen.
Kalustona ase: 20 tuumainen t1x, grs bifrost tukki, sak vaimentaja
Kiikari ja kiinnitys: 20moa britannia rails pic kisko, 20moa spuhr 4602, steiner m7xi msr2
Tuki: atlas cal gen 2 bipodi takapussina pautac ampumapussi, grs bagrider.
Ampumaetäisyytenä 97 metriä, kasat 10 laukausta. Aina patruunavaihdon yhteydessä ammuttu 2 lippaallista (20lks) pusikkoon piipun vahaamiseksi uuden patruunan vahalla. (Paitsi cci segmented)
Biathlon-X (17.50€ rasia Huvilasta)
Kasa 1. 35.37mm = 1.25moa
Kasa 2. 34.57mm = 1.22moa
Kasa 3. 40.27mm = 1.42moa
Kasa 4. 22.56mm = 0.79moa (tähän mennessä testatuista patruunoista kiistatta paras 10 lks kasa mitä olen ampunut. Pitää eley matchilla ja tenexillä koittaa uusiks jos onnistuisi päihittämään)
Kasa 5. 29.79mm = 1.05moa
Keskiarvo moa 5x10lks = 1.146moa, joka on samassa linjassa Eleyn match (1.16moa) 12-18€ rasia riippuen mistä löytää, edge (1.24moa) 14€ Sissos.fi ja tenex biathlon (1.168moa) 22.50€ Kärkkäinen kanssa. Eleyt toki ammuin viime kesänä, joten voisi olla aika ampua nämä uudestaan, niin tulisi päivittyneempää tietoa mahdollisen ampumataidon kehityksen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Jokke Espoosta - joulukuu 17, 2020, 17:58
Helteellähän äänennopeus on paljon suurempi kuin pakkasella, joten nopeahkokin luoti lähtee aliäänisenä ja nuo transsooniset ongelmat eivät pääse vaikuttamaan. Vai mitä minä en nyt tajunnut? ???
Mitä itse olen huomannut ja Mark and Sam afterwork myös on, että 40 grainisella luodilla 22lr transsooninen alue ei ole ongelma. Se, miksi omassa aseessa esim velocitor ei käy niin hyvin 300 metriin kuin vaikka juuri biathlon-x tai long range match on, että velocitoria ei ladata niin tarkkana kuin match patruunaa. Tuntuu olevan samanlaista nopeusheittoa kuin esim cci standard.
Toisena esimerkkinä jolloin se vaikuttaa on esim stringer, joka 50 metriin takoaa melkein yhtä reikää, mutta 100 metriin jo levähtää. Mutta stingerhän on 32 grainisella luodilla.
Lainaus käyttäjältä: Jokke Espoosta - joulukuu 17, 2020, 17:58
Helteellähän äänennopeus on paljon suurempi kuin pakkasella, joten nopeahkokin luoti lähtee aliäänisenä ja nuo transsooniset ongelmat eivät pääse vaikuttamaan. Vai mitä minä en nyt tajunnut? ???
Olet ymmärtänyt ihan oikein, se on juuri noin.
Lainaus käyttäjältä: Long Range - joulukuu 17, 2020, 17:10
Ihmeteltiin vaan Piekkaritiimilläkin kun muutama vuosi taaksepäin USA:n mestaruuskisan ARA piste ammunnan voitto ammuttiin Lapuan Polar Biathlonilla ja siellä lämpötila kisan aikana 37-38 C eli kova helle.
Timppa
Uskalsivat ampua juuri tuosta syystä vähän nopeammalla biaathlonilla kun oli noin lämmintä. Saivat nopeutta, mutta luoti pysyi silti koko matkan aliäänisenä.
Edit: Vai tarkoititko että olisi korkean lämpötilan takia ollut vara käyttää vieläkin nopeampaa paukkua kuin Polar Biathlon, ja silti oltu vielä koko matka aliäänipuolella.
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/Sound/souspe.html#c1
Tuon "kalkulaattorin" mukaan äänennopeus ilmassa:
* +37 C about 354 m/s
* +15 C about 340 m/s
* 0 C about 331 m/s
* -20 C about 319 m/s
En osaa sanoa paljonko luodin nopeus nousee kun lämpötila nousee esim. +15-->+ 37 kun kaupungissa ei saa ampua saunan ikkunasta.
Kuitenkin hiukan karrikoiden eikun ampumahiihto paukkua helteellä piippuun-:).
Ja rönsyilen taas tapani mukaan:
Tuosta ikkunasta mieleen.Kyllä maalla oli mukavaa.Kun biisamin nahkan arvo oli tosi kova 70-luvulla ja niitä pyydettiin isäukon kanssa toistasataa keväisin ja nahkoista saatiin 34-37 markkaa/kpl.
Osa piekkarilla päähän ampuen kuten hylje jahdissa.
Rahan arvo vertailua hiukan. Kesämökki tontti maksoi silloin Pielisen rannassa 2500 markkaa ja biisamin nahkoilla saatiin about 4000 markkaa/kevät.
Vietiin biisamin raadot pellolle tunkioiden päälle ja varikset löysivät ne nopeasti.Ammuimme isäukon kanssa niitä keittiön ikkunasta 5,7:lla ja saatiin iso riita aikaan äitimuorin kanssa.
Tuttu lause oli äitimuorin suusta: "Ei minun kotona jatkuvasti pyssyjen kanssa heiluttu".Tarkoitti syntymäkotiaan.
Timppa
Ps.Ja vielä vahvempaa OT.tä.Kun nyt monella on etätyö mahdollisuus,niin on kova juttu ampumisen harrastajalle jos on rata kotona,eikä tartte lähteä mihinkään.
Ja jos myy asuntonsa (suur) kaupungista ja ostaa tilan maalta,niin jää helposti rahaa vielä moneen tarkkuuskivääriin....
Ja yleensä myös metsästysmahdollisuudet paranevat.
Lainaus käyttäjältä: metsienmies - joulukuu 17, 2020, 18:58
Mitä itse olen huomannut ja Mark and Sam afterwork myös on, että 40 grainisella luodilla 22lr transsooninen alue ei ole ongelma.
Veikkaan että isommat patruunafirmat ovat kipanneet kohtuullisen määrän rahaa äänennopeuden kanssa flirttailevien tai sen jopa ylittävien patruunoiden kehitykseen. Joku syy siihen on, ja ylläoleva on hyvä kandidaatti. Esimerkkinä patruunoista vaikka RWS R-100 ja sitä vastaava Rifle Match-S.
Täytyy vielä erottaa näistä tapauksista se että selvästi yliääninen luoti muuttuu transsoonisen alueen läpi selvästi aliääniseksi, ja sitten transsoonisen alueen sisällä tapahtuva lento. Jos otetaan nominaali 340m/s äänennopeudeksi niin transsooninen alue on esim. 306-374m/s (0.9-1.1 Mach) tai jopa 272-408m/s (0.8-1.2 Mach). Hyvin harva ase/patruuna-yhdistelmä on edes tuon 0.9 Mach alapuolella luotettavasti.
Myös liian hidas nopeus on ongelmallista, eikä siinä ole ainakaan koko ajan kysymys vakautumisesta. Piekkaripuolelta vaikkapa Zimmerit tai CCI Quietit saattavat käydä hyvin 25 metriin ja todella huonosti 50 metriin.
Kyllä ne aerodynaamiset häiriötilanteet liittyvät enemmälti aivan äänen nopeuden välittömään läheisyyteen kohtuu kapealle alueelle, missä vastus kasvaa todella jyrkästi.
Tästä itsellä yksi hyvä käytännön esimerkki. Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä. Tässä heräsin ensimmäistä kertaa tuohon ongelmaan ja sen seurauksena tein muutamia pakkastestejä. Huomion arvoista noissa testeissä oli, että pienoiskiväärin patruunoiden lämpötilakerroin on yllättävän pieni ja ongelmia alkaa tulla kylmällä kelillä äänen nopeuden pudotessa kun patruunan lähtönopeus ei putoakaan samaa tahtia äänen nopeuden kanssa.
Olen yrittänyt löytää tuota hitaampaa Midasta siinä onnistumatta. Oli hyvää erää.
Edit: lisätty tekstiä.
Piekkareissa harvoin on kokeiltu nousujen vaikutuksia. Esimerkiksi vanha totuus on että Izhmash käy paremmin monilla paukuilla ja ääritapauksessa 60gr Aguila SSS (omasta mielestäni yksi paras piekkarin paullu) joka ei länsikivääreiden loivilla nousuilla käy ollenkaan. Toki venäjällä tehdään aseet tarkkuuden eikä laatujärjestelmän perusteella... Mun mielestä näissä "piekkaritiimin"-hommissakin olisi hyvä pistää ensin perusteet kuntoon ennenkuin aletaan ruutia keksimään uudelleen.
Sako Quad heavy barrel GRS:n long range tukilla oli ja on mulla ase. Orkkis piippu 16,5 nousulla. Lyhennetty, fluutattu 44cm, vaimentimella.
Kun piekkarin asentoammunta ja kasa puolen pisteammunta tapahtuu 50 m:iin,niin käynnit/patruunat/nousut/yms. 100-150 m:n ampumamatkoille jääneet vähemmälle huomiolle.
Noita saisi kehitellä ne ketkä noita pitkiä matkoja ampuvat.
Piekkareissa on hyvä erotella "hyvä käyntinen" ja "huippukäyntinen".
Laitan kuvat tauluista,joissa toinen on minun "hyvä käyntisellä" ammuttu ja sitten toinen valitettavasti ei minun ampuma "huippukäyntisellä" ammuttu.
50 m:iin I.R.50/50 pistetaulussa kymppi on 6 mm ja X eli napakymppi on 1,2 mm.
X:n määrillä ratkotaan pääosin kärkisijat (ellei ole kova/pyörivä tuuli).
Ase on huippukäyntinen vasta jos jatkuvasti saa ammuttua 250 pistettä ja yli 20 X.Lähellä tuota olevia piekkareita Suomessa on tällä hetkellä vain 4 kpl (Niistäkin yhdestä taitaa jo piippu hyytyä).Kaksi niistä valmistettu Suomessa ja 2 on USA:ssa tehtyjä.
Niillä ampuvat pääosin Tomi ja Aappo Korpi ja Tapani Nousiainen.
Suomessa tehdyissä seppinä Tapani Nousiainen ja Jan Stenroos.
Vain sellaisella aseella voi EM tai MM kisoissa päästä pallille ja on päästykin.
Ja niihinkin pitää patruunoiden valmistus erä testeissä löytää "aarre" eli huippukäyntinen lot erä,jossa ei ole flyereita seassa.
Näin kävi esim. Tomille ennen Australian MM kisoja.Löytyi sellainen Lapuan XAct lot erä Schönebeckin testeissä jolla sitten Tomi ja Aappo Korpi toivat Suomeen repullisen mitaleita MM kisoista.
Aseen,pesän ja piipun rakenteella voidaan saada käynnin TASAISUUTTA eli vähentää/pienentää patruunoista syntyvien flyereiden määrä/koko minimiin.
Yksi ainoa ysi 75:stä kilpalaukauksesta voi tiputtaa paljon sijoja isoissa kisoissa.
Jos nykytietämyksellä haluaisin koota huippukäyntisen pienoiskiväärin,niin se koostuisi näin:
(Noita on muutama tulossakin Suomeen kevään 2021 aikana)
*Lukkokehys Turbo V-3 (3 sulkunokkaa ) ja vielä kuunsirppi mallisella crecent iskupiikillä,johon Anthony DiOrg virittänyt jousivoiman.
www.turboaction.net/
*Piipuksi Shilen Ratchet tai jos jaksaa jonottaa,niin Muller 4 MI.
http://mullerworksinc.com/making-barrels
www.shilen.com/ratchetRifle.html
*Pesitys Calfee 0.2250 " (5,715 mm) kalvaimella (tosi ahdas suora pesä).Dave Mansonilta nuo tilattiin.Niitä löytyy Suomessa Tapani Nousiaiselta,Tomi Korvelta ja Ilkka Korremäeltä.Omani myin juuri Ilkalle.
Pesityksessä jätetään lyijyrenkaalle tilaa muodostua.
*Harrelsin tuneri piipun päähän.
*Tukki? No puu /hiilikuitu kumpikin toimii kunhan vaan "straight line" ja petaaja tekee työnsä.
Timppa
Lainaus käyttäjältä: MOj - joulukuu 18, 2020, 21:02Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä.
Monessa eri tietolähteessä, kuten edesmenneen PTK:n kirjoituksissa, tuli esille usein että käynnin osalta edullisin lähtönopeus olisi 280m/s molemmin puolin eli selkeästi alle äänennopeuden. Aikoinaan kun tuli touhuttua piekkareiden vaimennusten kanssa, tämä korostui kiintovaimennetussa piekkarissa.
Piipun pituus oli 250mm ja patruunapesän etupuolelle porattiin piipun läpi paineenpoistoreikä jolla saatiin lähtönopeutta alemmaksi sekä kaasupaine purkautumaan kiintovaimentimen ensimmäiseen kammioon. Näillä käynti oli lähes poikkeuksetta parempaa kun perinteisillä piipuilla. Siihen aikaan ei ymmärretty miksi, ilmeisesti osittain alennetun lähtönopeuden takia. Painereiät alensi lähtönopeuden normi paukuilla sinne 300m/s tuntumaan, osalla alle ja toisilla vähän yli.
Alemmalla lähtönopeudella huomattiin myös että luodin lentoääni katosi lähes kokonaan, tyynellä kelillä kun kuulee alle äänennopeuden lentävän luodin vienon suhinan kun ampuu ilman kuulonsuojausta ja hyvällä vaimentimella. Mitä lähemmäksi mennään äänivallia, sitä kovemmalta suhina kuulostaa.
Virtausnopeus voi ylittää paikallisesti äänennopeuden, vaikka luoti itsessään liikkuisi alle äänennopeutta. Tuossa videossa ovat kuvanneet ilmiötä:
https://youtu.be/BPwdlEgLn5Q?t=306
Jossain mach 0.8 tai viimeistään 0.9 jälkeen ääneen alkaa tulla enemmän sellaisia repiviä komponentteja, jotka johtuvat juuri niistä minikokoisista yliäänipaineiskuista. Muotoilun ja paineen alentumisen seurauksena äänennopeus voi joissain laitteissa paikallisesti ylittyä yllättävänkin alhaisilla nopeuksilla, mutta luoti on tuossa suhteessa aika puhdasmuotoinen kappale.
Lainaus käyttäjältä: MOj - joulukuu 18, 2020, 21:02
Tästä itsellä yksi hyvä käytännön esimerkki. Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä.
Ja molemmat kävivät yhtä hyvin lämpimämmässä kelissä? Joka tapauksessa pienellä otannalla (aseiden, patruunaerien ja laukausten määrässä mitattuna) poikkeavuudet voi selittää suurinpiirtein valitsemallaan muuttujalla.
En siis kiistä ilmiötä, ja omakin järki sanoo ettei äänennopeuden ohittaminen ainakaan tee luodin lentoa vakaammaksi, mutta jotain hyötyjä noilla "ylikovilla" nopeuksilla haetaan kun ihan jokainen patruuna on siellä epämukavan lähellä äänennopeutta. Onko sitten palotapahtuma, piippuaika, lentoaika, muut ulkoballistiikkaan liittyvät tekijät kuten tuulenvienti jota täälläkin on pohdiskeltu.
Noihin muissa postauksissa mainittuihin ääniin yms., kun siirrytään suurempiin luodinhalkaisijoihin ja kaliiperimitaltaan lyhempiin piippuihin alkaa todella korostua esim. 0.8 Mach lähtönopeuden kaikinpuolinen hiljaisuus vrt. 0.9 Mach saati sitten joku 0.95 Mach. Siis sekä suupamauksessa että lentoäänessä.
Lainaus käyttäjältä: jli - joulukuu 19, 2020, 06:37
Jossain mach 0.8 tai viimeistään 0.9 jälkeen ääneen alkaa tulla enemmän sellaisia repiviä komponentteja, jotka johtuvat juuri niistä minikokoisista yliäänipaineiskuista. Muotoilun ja paineen alentumisen seurauksena äänennopeus voi joissain laitteissa paikallisesti ylittyä yllättävänkin alhaisilla nopeuksilla, mutta luoti on tuossa suhteessa aika puhdasmuotoinen kappale.
Näinhän se on, ja aina luotiin ollessaan transsoonisella alueella kohdistuu epäedullisia vaikutuksia, mutta suurimmat niistä liittyvät varmasti nopeasti kasvavaan paineeseen ja siihen liittyvään shokkiaaltoon kun äänivalli rikkoontuu kummasta suunnasta tahansa.
Näihin kun lisätään vielä yhtenä asiana esim. luodin valmistuksesta johtuvat heitot mm. luodin muotoilussa ja sen aiheuttama epätasainen paine virtauskerroksessa ja siitä aiheutuva epästabiliteetti ( Bernoullin laki, kun virtauksen nopeus kasvaa, sen aiheuttama staattinen paine pieneneee), mikä kasvaa ja minkä vaikutus oletettavasti korostuu entisestään transsoonisella alueella.
mm. Tähän liittyen SO: mainitsemat rihlan nousukokeilut voisivat olla hyvinkin kiinostavia.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 19, 2020, 09:32
Lainaus käyttäjältä: MOj - joulukuu 18, 2020, 21:02
Tästä itsellä yksi hyvä käytännön esimerkki. Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä.
Ja molemmat kävivät yhtä hyvin lämpimämmässä kelissä? Joka tapauksessa pienellä otannalla (aseiden, patruunaerien ja laukausten määrässä mitattuna) poikkeavuudet voi selittää suurinpiirtein valitsemallaan muuttujalla.
Otanta on kohtuullisen pieni. Muutamia kymmeniä laukauksia molemmilla erillä tuona kyseisenä pakkaspäivänä, mutta lämpimillä keleillä satoja ja molemmat kävivät suunilleen yhtä hyvin.
Eron kylmään kyllä huomasi.
Näihin asioihin liittyy ylipäätään paljon eri tekijöitä, kun puhutaan pelkästään ulkoballistiikasta, ja asiat nivoutuvat toisiinsa.
Tämä pitää ihan paikkaansa ja vieläkin elää uskomuksia kiintovaimennttujen kiväärien paremmuudesta kun ei ymmärretä että patruunaa muokkaamalla saadaan sama lopputulos. Tuo on harmillisen totta, kiintovaimennetulla monesti ei voi ampua sitten täystehopaukkuja (siis keskisytytteisillä kivääreillä). Mutta näin ennen kun oli vain yhtä patruunaa saatavilla. Toki kun aikoinaan tein 45ACP kiintovaimennetun ja ammuin tehdaspaukkua niin vaimentimen tilavuudella oli tosi iso merkitys ääneen siitä huolimatta että v0 oli 270-280m/s.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - joulukuu 19, 2020, 06:13
Lainaus käyttäjältä: MOj - joulukuu 18, 2020, 21:02Muutama vuosi.sitten oli kahta erää Midas+ paukkua ja jostain syystä toisen erän keskiarvo VO oli n. viiden asteen pakkasessa 327ms ja toisen 319ms. Tuo hitaampi kävi ongelmitta normaalisti, mutta nopemmalla tuli selkeitä kärpäsiä.
Monessa eri tietolähteessä, kuten edesmenneen PTK:n kirjoituksissa, tuli esille usein että käynnin osalta edullisin lähtönopeus olisi 280m/s molemmin puolin eli selkeästi alle äänennopeuden. Aikoinaan kun tuli touhuttua piekkareiden vaimennusten kanssa, tämä korostui kiintovaimennetussa piekkarissa.
Piipun pituus oli 250mm ja patruunapesän etupuolelle porattiin piipun läpi paineenpoistoreikä jolla saatiin lähtönopeutta alemmaksi sekä kaasupaine purkautumaan kiintovaimentimen ensimmäiseen kammioon. Näillä käynti oli lähes poikkeuksetta parempaa kun perinteisillä piipuilla. Siihen aikaan ei ymmärretty miksi, ilmeisesti osittain alennetun lähtönopeuden takia. Painereiät alensi lähtönopeuden normi paukuilla sinne 300m/s tuntumaan, osalla alle ja toisilla vähän yli.
Alemmalla lähtönopeudella huomattiin myös että luodin lentoääni katosi lähes kokonaan, tyynellä kelillä kun kuulee alle äänennopeuden lentävän luodin vienon suhinan kun ampuu ilman kuulonsuojausta ja hyvällä vaimentimella. Mitä lähemmäksi mennään äänivallia, sitä kovemmalta suhina kuulostaa.
Irtovaimentimella ei päästä koskaan samaan kuin ratkaisulla jossa 100% kaasutiiviys säilyy (ei välttämättä piipunsuulle mutta edes ohi joidenkin kammioiden). Ja kun tilavuudesta on puhe, piippua rei'ittämällä tehdyllä kiintovaimentimella päästään käyttämään suuria kammioita ilman että first round pop tulee samanlaiseksi ongelmaksi kuin irtopöntöllä.
Mutta tosiaan "terveelle piipulle" tehtyjen patruunoiden käyttäminen vie ideaa kiintovaimennuksesta, koska ne yleensä likaavat tolkuttomasti yms. ja kiintovaimennin on jo lähtökohtaisesti paljon hankalampi kuin irtopönttö. Jos kuitenkin haluaa mahdollisimman hiljaisen, on (räätälöityjen patruunoiden lisäksi) yksinkertaisellakin kiintovaimentimella helppo ottaa suupainetta huomattavasti matalammaksi ja ruuvata erillinen vaimennin keulille hoitamaan loput. Todennäköisesti "märkänä" ja/tai läpiammuttavalla/ammutavilla laipoilla. Tai no jos oikein pellepeloton haluaa olla, niin saadaanhan vaimennus rakennettua pelkkään patruunaankin.