Piippujen korkeatasoinen läppääminen on Suomessa " mennyt lähes hautaan". Valmetilla on ollut aikoinaan historia tiedon mukaan yxi erinomainen läppääjä,mutta kun aloimme Piekkaritiimille tiedon muruja läppäämistaidoista keräilemään,niin sain tiedon,että ko henkilö on dementoitunut ja tietoa hänen taidoistaan ei enää voinut kerätä.
Tiimissä on 4 aseseppää ja olemme yrittäneet kerätä tietoa.Jos lukijoilla on tietoa OSAAVISTA piipun läppääjistä Suomessa,niin laittakaa vaikka yksityis viestiä.
Piipun hiojia / kiillottajia löytyy monelta kylältä,mutta esim. piekkarin piipun täydellinen TASAISEKSI lieväksi kartioksi (0,005 mm esim.) läppääminen on erittäin vaativaa käsityötä ja taidetta.
Asemestari Erkki Toro ja piipuntekijä Erkki Mäkinen meitä opastaneet sekä etänä,että kädestä pitäen,mutta rojekti on pahasti vielä kesken.
Kova halu on oppia ja myös levittää tietoa,mikä saatu/saadaan kasaan. Piekkarin piippujen läppäämisen huippu guru Bill Calfee on luvannut meitä etänä opastaa,mutta on vähintäin erikoinen persoona ja katsotaan minkä verran avautuu meille oikeasti.
Laitan muutaman kuvan tiimimme yhden asesepän Juha Söderholmin rakentamasta läppäyspenkistä,johon on saatu mausteita myös Calfeelta.
Tietty nykyisin saa piippuja ostaa valmistajilta läpättynä ja se on ampujalle järkevintä.(Shilen, Bartlein,Krieger, yms. Tässä kuitenkin osaltaan ajatuksena "kadonneen kansanperinteen" ja käsityö taidon elvyttäminen.
Timppa
(//)
Väittäisin että piipun läppääminen itsessään ei ole ongelma vaan lopputuloksen toteaminen. Suomesta ei löydy kovin montaa miestä jolla on mittalaitteet piipun sisämittojen mittaamiseksi saati että osaisi mittalaitetta käyttää siten että kymmenen peräkkäistä mittausta antaa luotettavan tuloksen ilman suurempaa mittaajasta johtuvaa hajontaa. Se, että miten läppäys vaikuttaa taululla, on vielä toinen asia. Yleensä kun piipun sisäpintaa tutkitaan ja tarkastellaan, tarvitaan esimerkiksi kolme samalla lailla viimeisteltyä piippua ja niillä ammutaan sitten vaikka 10lks kasoja joista saadaan keskiarvo kyseiselle piipunviimeistelymenetelmälle. Näin vertaillaan sitten erilaisia viimeistelyitä. Kyse on pelkästään piipun kartiokkuudesta, työmenetelmistä, mittaamisesta sekä koeammunnasta ilman sen suurempaa taikuutta.
"Taikuus" tulee ihmiskäsien tuntemuksesta kun slugia tai läppäysvalosta käytetään.En todellakaan osaa vielä läpätä,mutta kun slugia tai läppäysvalosta työnnetään eteenpäin ja sitten taaksepäin tuntee kyllä niin pienet erot,että ihmetellä pitää.
Karhean kohdan ja hiukan ahtaan kohdan erottaminen alkuvaiheesa ennenkuin piippu siliää on vaikeaa.
Lisäksi eripituisten valosten käyttö alkuläppäyksessä ja viimeistely läppäyksessä on taidetta.
Ja erilaisten läppäysmateriaalien käyttö eri vaiheissa on myös taidetta.
Sunnen on tehnyt kovasti töitä saadakseen tuon koneelistettua,mutta herkkiä käsiä ei hekään ole vielä pystyneet korvaamaan.
Tarkin mittaaminen siis tapahtuu ihmiskäden tuntemuksessa slugia / valosta piipun läpi edestakaisin työnnellessä.
Ja tietty slugien halkaisijaa voi mikrometrillä mittailla.
Olen saanut vierestä seurata tuhannesosien mittaamista lämpötila kalibroidussa tilassa,lämpötila kalibroiduilla välineillä joiden arvo luokkaa hyvä auto / käytetty omakoti talo.
Ja näkemäni perusteella en monien ihmisten tuhannesosien mittaamiseen luota.Enkä omaanikaan kotona.
Timppa
Ymmärrän hyvin että asiaan liittyy "silmämittoja" ja "kokemusta", mutta turha taikuus on hyvä jättää pois. Se mikä yhtenä päivänä näyttää silmään hyvältä voi kuukauden päästä näyttää ihan muulta vaikkei piipulle ole tehty siinä välissä mitään. Aikoinaan olin yhden piekkaritiimin palaverissa ja kun alettiin puhumaan piipun "krymppaamisesta" kartioksi niin tietty uskottavuus tavoitteista katosi samalla hetkellä.
Joskus entisessä elämässä tuli koneistajana työskenneltyä viiden tonnin toleranssien kanssa ja hattua nostan henkilölle, mikä käsipelin jynssää 400-500 milliä pitkän ja .22 sisähalkaisijan omaavan pötkön sisäpinnan .005mm kartiolle.
Sellaisen mitattavuus taitaa vaatia koko pinnan matkalta sellaisen Ra-arvon, minkä eteen joutuu tekemään aikamoisen kiilloitushukin, ennenkuin ylipääätänsä pääsee kartiontekovaiheeseen O.o
"Joskus entisessä elämässä tuli koneistajana työskenneltyä viiden tonnin toleranssien kanssa ja hattua nostan henkilölle, mikä käsipelin jynssää 400-500 milliä pitkän ja .22 sisähalkaisijan omaavan pötkön sisäpinnan .005mm kartiolle.
Sellaisen mitattavuus taitaa vaatia koko pinnan matkalta sellaisen Ra-arvon, minkä eteen joutuu tekemään aikamoisen kiilloitushukin, ennenkuin ylipääätänsä pääsee kartiontekovaiheeseen O.o"
Tuosta juuri on kysymys ja tuohon kykeneviä on esim. USA:ssakin vain kourallinen,kun puhutaan piekkarin piippujen lieväksi kartioksi läppäämisestä.Voivat käyttää tuohon aikaa 1-3 vrk riippuen aihion lähtölaadusta ja siitä ymmärtää,että harva tuollaista tekee työkseen tai harva on valmis maksamaan siitä summaa,joka siitä tekijän pitäisi saada jos tuolla itsensä pitäisi elättää.
Ja vie pitkän ajan ennenkuin on pystynyt antamaan näytön siitä,että taidoillaan saa käyntiä oikeasti parannettua.
Opimmeko me tuota tekemään täydellisesti ikinä?.En tiedä.Kuitenkin tavoite pitää asettaa korkealle ja yritystä & erehdystäkin tarvitaan.
Timppa
"Ymmärrän hyvin että asiaan liittyy "silmämittoja" ja "kokemusta", mutta turha taikuus on hyvä jättää pois. Se mikä yhtenä päivänä näyttää silmään hyvältä voi kuukauden päästä näyttää ihan muulta vaikkei piipulle ole tehty siinä välissä mitään. Aikoinaan olin yhden piekkaritiimin palaverissa ja kun alettiin puhumaan piipun "krymppaamisesta" kartioksi niin tietty uskottavuus tavoitteista katosi samalla hetkellä."
*Asiaan ei liity mitään "silmämittoja" vaan slugin ja läppäysvaloksen käsituntuma.
*Bill Calfeen täydellisesti läppäämillä piekkarin piipuilla on ammuttu varmaan enemmän kasapiekkarin voittoja/ennätyksiä kuin muilla yhteensä.Ja vaikka hän jo lähes eläköitynyt,niin pari viikkoa sitten taas hänen n.9 vuotta sitten läppäämällä piekkarin piipulla 2 uutta ME:tä.
Taisi kyllä välissä tehdä "deglaserointi" läppäyksen ko piipulle.
*Piipun suun krymppaamista on käytetty esim.ongelmallisten piekkarinpiippujen hoitoon. Kun piipun suu on avautunut ja jos lyhentämistä ei ole valittu ratkaisuksi.
Tuo tehty näin:
*Piipun suulle ajettu n.20 mm pitkä syvennys sorvilla jonka halkaisija esim 15 mm. Tehty holkki,jonka sisämitta 14,97-14,98 mm.
Piippu pakastimeen tai hiilihappojäähän ja holkki kuumennetaan hehkuvaksi ja asetetaan kuumana syvennyksen päälle.
Näin on vanhat sepät saaneet monet ongelmapiiput heräämään eloon piekkareissa.Piipun suun krymppäämisellä.
Keskisytytteisissä en luotia lyhyestä ahtaasta suusta olisi lähettämässä,vaan suorasta osasta joka ei tietty saa olla väljempi kuin piipun ahtain kohta aiemmin.
Timppa
Mielenkiintoinen aihe.. 22 piipun läppäämistä myös harrasteltu täällä päässä. Kokemuksen mukaan lyijytappikolvaus on ok/paikallaan ylimenon purseiden tms poistoon taikka karkean tehdaspiipun viimeistelyyn. Itse piippuun jos noilla mitoilla halutaan tasaista pintaa ja aavistus kartiokkuutta suuhun päin niin luonnollisin (käsin tehtyä läppäystä moittimatta) on nk ampukolvaus, erityisesti tarkoitukseen valmistetuilla kolvaus patruunoilla. Näin toimittuna kolvaustapahtuma luodin piippuaikana on aina vakio, sekä luodissa käytettävä hioma-aine kuluu/levittäytyy vähenevässä määrin suuta kohti. Olen valmistanut em kolvauspatruunoita pienissä määrin myös seuratason ampujille mm tehdasuusien piippujen sisäänajoon. Kannattaa myös huomioida tapilla tms tulkatessa, että vaikka piippureikä itsessään olisikin täysin mittatarkka/pyöreä niin itse piippu ei välttämättä ole täysin suora. Juurikin jos käytetään eripituisia tulkkeja peräjälkeen niin asian huomaa veto- ja työntövastuksien muutoksina. Kannattaa myös pitää mielessä, mitä ns liukkaampi pinta kahden kappaleen välillä niin sitä kovempi liukukitka kahden pinnan välillä, mikäli ei käytetä oikeanlaista voitelua. Tässäkin korreloituu asioiden vakioiminen. Mikäli käsin toimitaan- ja tunnustellaan ns "mututuntumalla" niin muuttujia on vähintäänkin taas riittävästi. Tästä syystä premium piippuvalmistajat käyttävätkin paineilma tulkkausta mittatarkkuuden määrittämiseen.
Edesmennyt Pertti T Kekkonen ja kemian inssi Osmo Keinonen olivat 80-luvulla innokkaita ampukolvauksen tutkailijoita Joensuussa.Olin heidän mukanaan "hang around" jäsenenä ja monta Tozia yms.parani kovin käynniltään.
Kokeilivat eri grittejä hiomatahnoissa,mutta myös piimaata ja jopa kipsi jauhetta ja monia muita aineita myös.
Olivat huima parivaljakko ja kisällikin sai sivussa hiukan oppia.
2:n lattaviilan välissä eri gritin omaavia tahnoja/aineita luoteihin pyöriteltiin ja räpsyteltiin.
Kuitenkin jos/kun annetaan ohjeistusta ampukolvauksessa kuinka monta ls ammutaan karkeammalla ensin ja kuinka monta sitten seuraavalla hienommalla jne. on hyvä erotella piippumateriaalit.
Musta rauta kovempana vaatii enemmän ja noilla ohjeilla saa äkkiä pehmeämmän 416 R piipun pilalle.
Ampukolvaus ei ole kuitenkaan pystynyt syrjäyttämään täydellisesti tehtyä käsin läppäystä piekkarin piipuissa kun haetaan aivan huippukäyntiä.
Ilmatulkkaus hyvä menetelmä eri piipun valmistus vaiheissa ja läppäyshän on sitten enemmän/vähemmän oireen hoitoa,kun/jos piipun valmistuksessa on syntynyt varsinainen sairaus.
Mielenkiinnolla odotan Bill Calfeen etäkoulutuksen jatkumista.Herkkiä käsiään hän ei meille voi lähettää,mutta monia sudenkuoppia voitaneen välttää kun tieto tulee ehkä maailman parhaalta piekkarin piippujen käsin läppääjältä.30 vuotta hän on sitä harjoitellut ja maailman parhaiten käyvät piekkarit rakentanut. (Ehkä Mullerin piippujen läppääjä Paul Tolvstad on samaa tasoa..).
Harjootellaan!
Timppa
Ps. Tuosta piippukitkasta piekkarin osalta.Innostuin takavuosina keittelemään erilaisia luotivahoja piekkariin ja ammuin niillä V3 nopeudet.
Mitä liukkaampi vaha (pienempi piippukitka),sitä pienempi V3 arvo.Raavin päätäni tovin tuon kanssa,mutta se tulee siitä kun savuttoman ruudin palonopeus kovenee kun paine nousee.
Jokainen voi tuon helposti todentaa kun puhdistaa piekkarin piipun tarkasti ja ampuu eka laukauksen ilman vahaa olevaan piippuun-->Eka on esim. 340 m/s. Seuraavat enää 325 m/s or so.
Norski kaveri oli vasta läpännyt karhean Ansun piipun aivan sileäksi ja ilmeisesti kuvitteli läpänneensä piipun väljäksi kun ennen läppäystä Vo oli ollut 328 m/s km ja sama patruuna läppäyksen jälkeen olikin enää 315 m/s.
Tuo nopeuden aleneminen on kyllä hyvä asia pienemmälle tuulen viennille piekkarissa.
Tovi meni aikoinaan mullakin miettiessä,että miten on mahdollista,että korkeampi piippukitka antaa kovemman lähtönopeuden piekkarilla.
Tuota kuvaa piipun kiinnityksestä katselin. Ruuvi aiheuttaa piippuun arviolta noin 1-2tonnin pistemäisen ahtautuman sisäpuolelle.
Erään kerran piippuja testattaessa todettiin että ampumakolvauksella (http://www.davidtubb.com/final-finish-loaded-ammo) ei saada vastaava tarkkuutta kuin koneellisesti tehdyllä lyijykolvauksella. Lähtökohtaisesti pidetään nyrkkisääntönä että kartiokkuus on 0.01mm/100cm kohti. Suomalaisten seppien piipuissa tuolla lyijykolvauksella/läppäämisellä on perinteisesti pyritty pääsemään pois kuparointiongelmasta (esim Mäkisen piiput) kun pinnankarheus on jäänyt karheaksi aiheuttaen kuparointiongelman.
Monissa asioissa piekkari lyijyluoteineen ja alle äänennopeuden liikuttaessa ja keskisytytteiset vaippaluoteineen ovat kuin omena ja appelsiini.Hedelmiä molemmat,mutta eri makuisia.
Tuon vuoksi lienee huippusepät USA:ssa eriytyneet/keskittyneet eivätkä tee molempia vaan jompaa kumpaa.
Timppa
Ps.Tuo on se motivoiva osuus tätä opetellessa.Ote Calfeen kurssi viestistä.Hänen valmistamilla kasapiekkareilla on aina nimi:
When jig lapping is done correctly, it creates guns like TDX and Black Death and Rooster and Raging Inferno and all the other iconic RFBR Champions and World Record holders...
Ainakin Shilen, Pac-Nor, Bergara ja Feddersen käyttävät käsittääkseni Sunnen koneita. Pac-Nor taisi kirjoittaa noista koneista. Ymmärtääkseni koneissa on kolvi, jonka paksuutta kone säätää itse lennosta. Se tuntee ahtaan kohdan ja laajentaa kolvia juuri, sillä kohdalla ja näin poistaa ahtauman. Olin ymmärtävinäni että, vaikka laatustandardit täyttävän ilmatulkatun hiukan kolvatun piipun laittaa koneeseen niin kone tunnistaa ja poistaa sellaisestakin ahtaumat. Ilmatulkkauksella ei siis aina havaita kaikkia niitä ahtaumia mitä Sunnen kolvauskone havaitsee. Pac-Nor tekee kolvauksen porattuun piippuaihioon ennen nappirihlausta. Rihlauksen jälkeen kolvaaja tekee ehkä 1/4 osan kolvaustyöstä verrattuna aiempaan, koska karkeaa kolvaustyötä ei enää tarvita. Käsin kolvaamalla uskoakseni vaan parannetaan RA-arvoa ei siis poisteta ahtaumia.
Jep.Tautia on saatu pienemmäksi piipun valmistus prosessissa Sunnenin yms. konekannan kehitys työllä,mutta silti huippu käsin läppääjien piipuissa on edelleen paras käynti piekkareissa.Calfee, Tolvstad esim.
Shilenilla ilmeisesti on joku/jokunen piekkarin piippujen laadukas läppääjä myös.Ratcheteilla tullut menestystä kärkipäässä.
Broughton lopetti keväällä ja ainakin slugi tuntemuksen perusteella oli laadukkaasti läpättyjä ja yhtään huonoa sieltä ei tullut ja seassa muutama ihan erinomainenkin.
Tasainen rihla nousu perästä suulle on huippupiipuille ominaista ja sitä ei valitettavasti läppääminen tai mikään muukaan voi korjata,jos mennyt pieleen napin läpi vedossa/työnnössä.
Ja Gain Twisteissä myös tasainen rihlannousun kiristyminen piipun suuta kohti mentäessä.
Timppa
Terve, kun katsoo tuota toiseksi alimmaista kuvaa niin siinä näkyy tuollaiset "taräs satulat" joilla tuota pistemäistä painetta pyritään ainakin vähentämään ainakin täällä "oppipojan pajalla".
Älä ota itseesi, en tuota huomannut. Asiaa on siis selvästi ajateltu ja toteutettu. :)
On monia tapoja nylkeä kissa ja kokemusta / käsituntumaa ei voi netin välityksellä Bill Calfeekaan meille siirtää.
Kuitenkin hän on läppäystaidoillaan viimeistellyt maailman parhaiten käyvistä piekkareista suurimman osan.
Päivitän tänne sitä mukaa kuvia/ vinkkejä ,kun Calfee niitä jaksaa meille jakaa.
*Suomessa useimmilla ollut irrotettava "valoksen pidike" läppäystangon päässä.Calfee / kuten Juhakin nyt työstänyt valoksen pidikkeen kiinteästi tangon päähän.
Suomessa opetettu lämmittämään vain piipun suu valosta kaadettaessa,mutta Calfee opettaa kuumentamaan MYÖS läppäystangon pään niin syntyy parempi valos (ilman rotankoloja).
*Valoksen kaatosuppilon tehnyt ihan taulupahvista kuvasarjan mukaisesti.
Kansanperinnettä elvyttävin terveisin,
Timppa
Valossuppilo loput:
Läppäystangon pään skissi kuva Calfeelta ja Juhan tekemä työstö tangon päähän,jonka Calfee hyväksyi-:).Pyöristetyt mudot auttavat valoksen tarttuvuutta teräviin vrt.
Lisäksi kuva valmiista valoksesta tangon päässä.
Timppa
En edelleenkään kerro osaavani läpätä.Mutta:
Yllytän teitä harjoittelemaan/kokeilemaan vaikka käytöstä poistuneiden piippujen kanssa tulkkaamista slugeilla ja myös läppäysvalosten tekoa ja läppäämistä jos vain intoa riittää.
Olen udellut monilta pidemmälle edenneiltä kuinka pienet mittaerot ihmisen käsi voi tuntea? Kukaan ole uskaltanut sanoa tarkkaa tuhannesosa määrää.Eikä tuosta kannata kiistellä. Ainoa mikä hämää,on hiukan ahtaamman / hiukan karheamman kohdan erottaminen..no,olipa kumpi tahansa läpättävä kohta on kuitenkin.
Kuitenkin tälläkin vähällä kokeilulla olen sitämieltä,että tuntee pienemmät erot kuin mihin useimman mittalaitteiden tarkkuus riittää...
Kun työntää slugia/ valosta edestakaisin,usein tuo palautus takaisin päin kertoo enemmän.Siis minun vähäisellä tuntumalla.
Harjootellaan!
Timppa
Ps. Hiukan OT kuva,mutta tuollaisella kovametalli HOB.lla Calfee viimeistelee pesän ylimenon. Joku voisi kutsua sitä silovalssaukseksi.
Lyijyluodin saaminen tasaisella kitkalla ylimenon yli laukauksesta toiseen on eräs tasaisen käynnin osa alue.
Eräänlaista läppäystä tuokin.
Keskisytytteiset erilleen ellei lyihyluoti. Liika sileys voi aiheuttaa lisääntynyttä kuparointia vaippaluodilla.
Lainaus käyttäjältä: Long Range - lokakuu 30, 2020, 06:19
Liika sileys voi aiheuttaa lisääntynyttä kuparointia vaippaluodilla.
Tuo on mielenkiintoinen ajatus. Mihin tämä perustuu?
Minkäs verran sitä piippua pitäisi lämmittää ennen valamista? Riittävästi kun lämmittää, niin juottuu jo valu piippuun kiinni. Onko sinne piippuun tapana laittaa joku ohut öljykerros ennen valua, vai ihan kuivaan piippuunko paras valaa. Mulla on pari tuollaista induktiokuumenninta, joilla on helppo saada hallittu lämmitys piipulle. Magneetti tarttuu 416 piippuunkin, joten eiköhän sekin lämpene tuolla lämmittimellä, vaikka onkin muistaakseni 18 kHz:n kuumennin. Sen tangonpään voi varmasti kuumentaa aika reilustikin, siinä kun ei tarttuminenkaan haittaa. Mitähän lyijyä noissa läppäysvaluissa on käytetty. Kaikissa valuissa, mitä yleensä tehdään, siihen valuun tupataan sekoittamaan jotain juoksevuutta parantavia aineita. Aineesta riippuu tietysti seosaineetkin.
Silovalssaus on sinänsä mielenkiintoinen aihe. Onkohan noilla piippuvalmistajilla käytössä tuota silovalssausta pinnanlaadun parantamiseen ennen rihlausta. Vaikka reiät pieniä onkin, niin luulisi silovalssauksen timantilla olevan järkevä viimeistelykeino ennen rihlausta.
Reijän pinnanlaatu ennen takomista on juuri se avain. Kun siinä oikaistaan niin läpätään kotiverstailla piippuja. Myös se, että sen piipun saa kartioksi ilman jälkitoimenpiteitä.
Piipun valmistuksesta voitaneen avata oma osio/keskustelu.Pääosalle sekin tietty vain "nice to know" tietoa.Harva piippuja alkaa tekemään...
*Tuon piipun suun MUISTAAKSENI Mäkinen lämmitti vain about 100-120 asteiseksi.Sillä haetaan sitä että valos ei jämähtäisi liian nopeasti ja ei tulisi rotan koloja.
*Puikon pään Calfee kuumentaa ihan hehkuvaksi ja kehottaa toimimaan nopeasti valoksen kaadon kanssa.-->Hyvä tarttuvuus.
Tuo hehkuva puikko lämmittää kyllä hiukan jo piippuakin ja Calfee ei taida piippua lämmittää ollenkaan.
*Valosaineena Suomessa tiedän käytetyn puhdastakin lyijyä,tinasekoitteista lyijyä ja kirjapainosta saatua kirjasinmetallia.
*Täydellisiä valoksia ei tunnu Calfeekaan saavan aikaan kaikista.Kertoi joutuvansa tekemään noin 20 valosta,joista kymmenkunta pääsee tositoimiin YHDEN piipun läppäyksen aikana.
*Lisään kuvia/sanoja kun Calfee taas avaa sanaisen arkkunsa.
*Juha toivottavasti täydentää mikä minulta jää kirjoittamatta.
Timppa
Lainaus käyttäjältä: SO - lokakuu 30, 2020, 10:47
Lainaus käyttäjältä: Long Range - lokakuu 30, 2020, 06:19
Liika sileys voi aiheuttaa lisääntynyttä kuparointia vaippaluodilla.
Tuo on mielenkiintoinen ajatus. Mihin tämä perustuu?
David Tubb on todennut tuon. Oisko ollut ampukolvaus luotien käyttöohjeessa. En tiedä mihin perustuu. JB Bore Bright ei Bore Paste on kuulemma liian hienoa.
Karsta tuntuu reilun parintuhannen laukauksen jälkeen tarttuvan .260 Rem. TRG:n piippuun noin 5 sentin matkalla pesän edessä. Voisikohan piipun kolvata VFG tulpilla ja timanttihiomatahnalla?
Kuulemma huippuvalmistajat kolvaavat noin #400 karkealla tahnalla, joka hajoaa noin #500 karkeusasteelle ennen kuin piippu on valmis. Jos tämä toimisi kuin deglacing kolvaus piekkarissa? Tarkkuus on kohdillaan mutta ajoittain paineet ponkaisee ehkä 15 laukauksen jälkeen. Tämä on ollut ongelmana koko piipun elinikänä.
Niin mitenkäs nuo J-B:n tahnat tosiaan eroaa toisistaan? Pelkästään eri karkeus? Minulla on kaapissa joku purkki "Brownells J-B piipunpuhdistustahnaa" jota meinasin käyttää piipun puhdistukseen kunhan saan jostain piippukameran. Mitenkäs tuota kannattaa käyttää? Tahnaa nylonharjaan ja sillä pitkiä vetoja? Vai lyhyitä vetoja? Millä se on kätevintä putsata pois piipusta?
Kyllähän se normaali tapa ainakin timanttitahnalla on käsittääkseni se, että VFG tulppa liotetaan öljyssä, ja sitten vähän timanttia ympäri tulpan. Sitten vähän hinkuttelua. Äkkiä tulppa tuossa pehmenee, joten kiristettävä tulpan kiinnitys on hyvä olemassa.
Kovin tiukkaa tulppaa ja kovaa hinkuttamista kannattaa välttää ettei saa pysyviä muodonmuutoksia piippuun, ja kyllä, se on mahdollista 10 micronin tahnalla. Maltti on valttia ja 5-10 micronin timantilla tai 1200 karbiditahnalla karstat lähtee aika helposti pois ilman tulpan suurta pintapainetta. Liian löysä tulppa voi "sutia" rihloissa ja/tai ei puhdista rihlojen nurkkia.
Mistä olette hankkineet timantti-tahnaa ja miten se eroaa esim. J--B bore paste tavarasta ?
Millä micron karkeudella hiilen kimppuun ?
Kumpi on kovempaa, se hiilikertymä vai piipputeräs?
No ei se hiilikertymä kuitenkaan +3000 barin paineilla vaippaaluodin ajamana lähde niistä rihloista vielä mihinkään.
Tosiasia on se, että sillä kamppeella millä hiilikertymän saa pois niin voi myös uuno pilata piippunsa. Ei helposti eikä vahingossa mutta kun innoissaan touhuaa , niin kaikenlaista voi tapahtua.
Lainaus käyttäjältä: Westammo - helmikuu 09, 2023, 08:27
Mistä olette hankkineet timantti-tahnaa ja miten se eroaa esim. J--B bore paste tavarasta ?
Millä micron karkeudella hiilen kimppuun ?
Ebaysta saa. Timantti on kovin ihmisen tuntema aine, siinä se eroaa eroaa esim J-B:n tuotteista jotka eivät sisällä timanttia.
J-B bore paste on itsessään jo hyvää ainetta mutta joskus se hiilirengas ei sitä tottele ja silloin tarvitaan timanttihiomatahnaa.
Ajatuksena oli kolvata piippu VFG tulpalla noin #500 karkeusasteelle ja katsoa rauhoittuuko karstoittuminen. Piippu näyttää ehkä vähän lasittuneelta eli kiiltävältä verrattuna uuteen kolvattuun piippuun. Toisaalta en viitsi pilata hyvää Sakon piippua. Erik Cortina totesi kerran podcastissään, että oli putsannut kovin karstoittuneen piipun venttiilihiomatahnalla. Puhdas tuli ja käynti oli sen jälkeen kunnollista.
Jokaista venttiilihiomatahnalla pelastettua piippua kohti on olemassa varmaan 20 kpl joissa käynti meni huonompaan suuntaan. Sehän on ihan pirun karkeaa kamaa.
Silti minulle ihan sama vaikka muut hiekkapuhaltaisi hiilirenkaat pois. Lähteehän ne silleenkin :-)
Ehkä jätän ton tekemättä. Kiitti.
Miedompi on näissä hommissa yleensä parempi. Yleensä ne auttaa, joskus piippu vaan on sellainen pahasti kuparoiva ja sen kanssa pitää sitten elää.
Siitä on jotain +20 vuotta kun täällä otettiin esiin hiilirenkaan poisto piipusta, joka oli ilmiönä usealle täysin uusi asia ja siitä saatiin vähän naureskeluakin aikaiseksi. Kun ei oikein ollut tietoa eikä oikeita tahnoja niin ekat puhdistukset tehtiin hammastahnalla missä oli hiovia partikkeleja, ihan on toimivaa edelleenkin eikä taatusti vahingoita piippua. Myös joku Fareclan hiova autovaha sekä kromin kiillotustahna oli käytössä ja toimivaksi todettu, eikä ole yhtä ärhäköitä hiomaan kuten timantti.
VFG tulpalla kolvaus on lopputuloksen osalta herran hallussa ja tulos voi olla mitä tahansa koska tulppa joustaa ja hiotaan tavaraa pois myös väljemmistä kohdista. Hurjin mitä olen nähnyt, oli lastuamalla tehty piippu missä oltiin tiukalla tupla VFG:llä ja timantilla siloteltu piippu kiiltäväksi. Kamerala kun katsoi niin kyllä oli kiiltävä ja sileä mutta rihlojen nurkat ei enää olleet teräviä vaan saaneet pyöreyttä, tulkkaus paljasti että piippu oli täynnä supistuksia ja laajennuksia ja käynti vähintään kaksinkertaistunut alkuperäisestä.
Että kyllä sillä VFG:llä ja timantilla onnistuu piipun pilaaminen vaikka touhutaan alle 20 micronin tahnoilla. Timantti puree aina ja jatkuvasti kun se ei tylsy kuten boorikarbidi joka on turvallisempi ja hiomatahna VFG:n kanssa.
Kun aikoinaan pyörin edesmenneen PTK:n mukana "hang around" henkilönä kun hän teki ampukolvauksia piekkareille ja muita toinen toistaan hullumpia kokeiluja,niin PTK käytti piippujen hinkkaamiseen piimaa jauhetta sekoitettuna aseöljyyn.
Siis kuparin poistoon piipusta ja myöskin lyijyrenkaan poistoon piekkarin ylimenosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piimaa
Itsekin jauhetta ostin silloin about 30 vuotta sitten,sekoitin aseöljyyn ja käytinkin puhdistuksessa,mutta kun silloin ei ollut boroskooppia,niin en tuon evään puhdistustehosta osaa sanoa.
Nuo varoituksen sanat timanttitahnoista on hyvä omaksua ettei innoissaan pilaa piippua.
Liekö sivuilla piimaan käyttäjiä?
Timppa
Piimaata en ole käyttänyt mutta kaoliinijauhetta kyllä, valkoista hienojakoista jauhetta jonka kanssa tuli muutama piippu ampukolvattua. Kaoliinia sekoitettiin paksuun vaseliiniin sekä sulatettuun juustovahaan, jälkimmäinen oli hyvä ampukolvauksessa kun ei sotkenut yhtä paljoa kun vaseliini.
Ampukolvaus on myös malttia vaativa toimenpide joka vie aikaa ja opettelua paljonko ammutaan hiovia luoteja ja monta tavallista. Välillä puhdistetaan, tulkataan piippu ja ammutaan koekasat. Jos kasat ei lähde pienemään niin ampukolvausta on turha jatkaa (piekkari), keskisytytteisessä taas seurataan kuparoinnin vähenemistä mutta usein myös käynti paranee. Tälläkin menetelmällä saa pilattua piipun jos intoilee liikaa.
Keramiikkajauhe on vielä kokeilematta, sekin on samanlaista hienoa pölyä kun edelläolevat jauheet. Pitää joskus töissä kysyä niiden karkeuksista kun niitä on useita eri lajeja ja värejä keramiikkapajan puolella.
Laitan tähän kuvat omasta kokemuksesta. 260 Rem, joka ollut pitkään kunnolla putsaamatta. Pelkkää piippua vaahdolla vedelty.
Alkutilanne, rajusti hiiltä ylimenossa
(http://img.aijaa.com/t/00552/15127431.t.jpg) (https://aijaa.com/s87bX2)
Kihnutettu JB:llä, messinkiharjalla, huopatulpalla, jossa messinkilankaa jne. Tunteja meni ja lasittuu vaan pinta. Timanttitahnaakin on, mutta en ole varma käytinkö sitä tässä.
(http://img.aijaa.com/t/00007/15127432.t.jpg) (https://aijaa.com/vxhCmE)
Tässä vaiheessa Boretech aineet tilaukseen ja Carbon removerin saavuttua 10 min liotus ja tulpalla hankaaminen. Ei riittänyt, joten
(http://img.aijaa.com/t/00156/15127429.t.jpg) (https://aijaa.com/3xSJil)
Uudet aineet piippuun ja 40 min lisää liotusta ja sitten kangaslaput läpi.
(http://img.aijaa.com/t/00539/15127430.t.jpg) (https://aijaa.com/Jl2uCX)
Myöhemmin olen enemmän testaillut teslongin kanssa ja pelkkä neste ei riitä. Varsinkin piipusta rihlanpohjista pitää rikkoa mustaa pintaa, jotta aine kunnolla vaikuttaa eli messinkiharjat on edelleen käytössä.
Paljonko tuolla on ammuttu? omalla 1800lk ja 1500 jälkeen alko tulla tuota hiilirengasta vai millä nimellä suomeksi olis kutsuttava, kyllä huomaa ihan silimävärkilläki vieläkö noita Teslongeja on kaupan? olin katsovinaan jostain että olis loppu?
Joskus kaaauan aikaa sitten lainasin kaverilta kivääriä, oli teettänyt 311 kaliberiin, 7.62×53 kiväärin. Menin ampuun 50kpl 30 luodilla ladattuja panoksia. Ja voi perhana kun hankasin piippua puhtaaksi ja en sitä edes kirkkaaksi saanu, paloi tuollaiseksi mustaksi peiliksi patruunapesän jälkeen ylimeno. Ei uskaltanu oikeesti vieraan vehkeeseen tujuja aineita laittaa ja jouduin palauttaan "likaisena"?
Tuli vahinko todennettua ja oppirahat maksettua, olis vaatinut timanttitahnaa mutta ei sielu sietäny laittaa kun ei ollu oma tötterö.
Käsittämättömän tiukkaan palaa tuollaine musta hiilirengas?
Lainaus käyttäjältä: rum - helmikuu 10, 2023, 19:30
Paljonko tuolla on ammuttu? omalla 1800lk ja 1500 jälkeen alko tulla tuota hiilirengasta vai millä nimellä suomeksi olis kutsuttava, kyllä huomaa ihan silimävärkilläki vieläkö noita Teslongeja on kaupan? olin katsovinaan jostain että olis loppu?
On sillä ainakin 3000 ammuttu. Juuri ja juuri on rihlan alussa krokotiilin nahkaa näkyvissä. Ja käynti on edelleeen hyvää.
Laitetaas tänne jonon jatkoksi...
Ei liene kyse oikeasta läppäämisestä, mutta benchrest foorumin ilmakivääri osiota tuli luettua ja siellä oli vähän juttua huonon/halvan ilmakiväärin piipun läppäämisestä...
No mullahan on 6,35 taittuvapiippuinen igt gamo joka ei luonnollisestikaan ole mikään kilpa-ase, sitten on 6,5mm vfg tulppia, 5 3,5 ja 1,5 micronin timanttitahnaa joten gamo joutui tietenkin testikohteeksi.
Oli muuten iso yllätys kuinka paljon tuosta tuli mustia tulppia puhdistusvaiheessa läpi, eli lieneekö ollut hyvinkin karkea ja kerännyt lyijyä oikein urakalla?
Menin tahna kerrallaan karkeammasta hienompaan ja aina alkupäätä enemmän hinkaten, ja lopuksi vielä pari tulppaa auton hiomavahalla varustettuna ikäänkuin henkiseksi tueksi ;D
Sitten muutama öljytulppa läpi jonka jälkeen ampumaan, ja eipä mennyt gamo pilalle ei, ammuin pari penkkaan jonka jälkeen olemassaolevilla (jsb) panoksilla 15m matkalta 10lks euron kolikon kokoiseen kasaan aivan vain halkopinoon nojaten...
Tuolla vehkeellä ei todellakaan pystynyt tuohon aiemmin, ei ainakaan juuri tuolla panoksella, ja nyt on käyttötarkoitukseen oiva peli.
Se mikä olisi pitänyt ymmärtää testata on tehot, tuntuu nimittäin lähdöt kasvaneen ja tuohan olisi selvinnyt muutamalla laukausella samaan lautaan ennen ja jälkeen...
Mutta joka tapauksessa, jos kaapissa lojuu käyttökelvoton ilmakko, niin kannattaa testata, tuskin huononee....
Rohkeus / taidot eivät ole riittäneet (uskallus) minkään arvokkaamman piipun läppäämiseen.
Ekana läppäsin taittopiippuisen mökki impparin piipun.Lähtönopeus nousi vain hiukan mutta lähtönopeus hajonta pieneni ihan pirusti.
Käyntiä en tarkemmin verrannut ennen / jälkeen kun tuo imppari ollut vain "mökki olympialaisten" työkaluna.Ammutaan 25 m:n päästä olut/vichy tölkkejä nurin.
Eläköitynyt aseseppä Erkki Toro käytti valoksen päässä olevaa kartioruuvia laajentamaan valosta kun se kuluu hinkatessa.
Teetin itselleni myös sellaisen.
Läppäsin myös vanhan Makisen piekkarin piipun ja sain ainakin slugin läpimeno voiman tasaisemmaksi.Sillä ei ole ammuttu läppäyksen jälkeen,joten en tiedä paraniko käynti vai ei.
Perinteinen valoksen laajennus konsti ollut napautttaa valoksen päähän vasaralla jolloin laajenee.
Näköjään USA:sta saa valmis versioitakin:
https://triaticinc.com/products/barrel-laps-diamond-coated/
www.triaticinc.com/products/barrel-laps-diamond-coated/
Noilla ei taida saada siliteltyä kuin sileää reikää ennen rihlausta tai palkkien päällystää.......
Tuossa pari videota jossa kaiffari rakennellut DIY versiot.Osa 1 ja 2.
www.youtube.com/watch?v=WM8xaaUaTTY
www.youtube.com/watch?v=IXzmlDT-yxE
Timppa
Yhtä luoteja ampuvan impun piippua on tullut ampuma läpättyä ja kiilloteltua autosoliin hierotulla boresnakella. Sillä on ammuttu 12.5-14mm kasoja satasella, en tiedä olisiko käynyt paremmin ilman noita toimenpiteitä. Kiillotuksesta huolimatta se piippu kerää edelleen lyijyä ja vaatii putsausta noin sadan laukauksen välein.
Mielenkiintosia nää Läppäämis turinat, ite aikoinaan kyllästyin Mäkisen piippuun 300WM. taisin Erkiltä kysästäkkin jumalattamosta kuparoinnista tuumas että se on kolvattu?
Aikaa on lähemmäs 20v. siihen aikaan tuli töskättyä 5+5 300M jonku verran, alko tympiin puhistus vaholla 2krt vrk 12t. kerralla sinistä tuli aivan kunnolla.
Jossain välissä alko v...ttaa ja valon piippuun lyijyn,takan pesään piippu ja sinne lyijyt sisään, pitää lämmittää että tulee hyvä.
Ja seuraavaksi venttiilitahnaa hienommasta päästä ja pirunmoista hinkaamista, en muista mitä sitten lopuksi käytin tuli niin monenlaista kokeiltua.
Ja käynti parani ennestään, vieläki noita tauluja tallessa 100M, mutta nopeus laski n.30ms, se siitä venttiilitahnan kokeilusta.
Lainaus käyttäjältä: rkr - heinäkuu 13, 2023, 10:02
Yhtä luoteja ampuvan impun piippua on tullut ampuma läpättyä ja kiilloteltua autosoliin hierotulla boresnakella. Sillä on ammuttu 12.5-14mm kasoja satasella, en tiedä olisiko käynyt paremmin ilman noita toimenpiteitä. Kiillotuksesta huolimatta se piippu kerää edelleen lyijyä ja vaatii putsausta noin sadan laukauksen välein.
Ohoh sähän oot saanu hyvin kukkumaan ja hyviä nippuja satkuun. Noilla olis jo pystit kisoissa pokattu helposti 👍
Hieno homma!
Lainaus käyttäjältä: Teemu. - heinäkuu 14, 2023, 07:41
Lainaus käyttäjältä: rkr - heinäkuu 13, 2023, 10:02
Yhtä luoteja ampuvan impun piippua on tullut ampuma läpättyä ja kiilloteltua autosoliin hierotulla boresnakella. Sillä on ammuttu 12.5-14mm kasoja satasella, en tiedä olisiko käynyt paremmin ilman noita toimenpiteitä. Kiillotuksesta huolimatta se piippu kerää edelleen lyijyä ja vaatii putsausta noin sadan laukauksen välein.
Ohoh sähän oot saanu hyvin kukkumaan ja hyviä nippuja satkuun. Noilla olis jo pystit kisoissa pokattu helposti 👍
Hieno homma!
Tuli sillä joku kisa voitettuakin kun kävin kokeilemassa, mutta ei se aina käy noin hyvin - nuo oli kolme parasta kasaa yhdeltä ratapäivältä ja huonompiakin mahtui mukaan. Tuo lyijyttyminen on isoin murhe, viimeksi kun otin piipun irti se oli aivan tukossa pesän päästä. Olisi kiva kuulla jos jollain on kokemuksia siitä millä lyijyttyminen oikeasti vähenee. Samoin olisi mielenkiintoista tietää onko kuparoinnin ja lyijyttymisen taustalla sama ongelma eli karhea piippu, omat kokemukset viittaisivat siihen että sileäkin piippu kerää sitä lyijyä kuten tämä kiilloiteltu yksilö.
Peilikiiltävä pinta kuparoi sekin.
Lyijyluodeissa kokeilisin luotien rasvausta. Sillä on ruutipuolella estetty/hidastetty piipun lyijyttymistä aikojen alusta.
Tuli 260 portteria kokeiltua 100m 3:lla eri reikäpäällä ja ei kunnon kasaa yhelläkään,6 kasaa ammuin ja nippa nappa alta 20mm tais joku olla.
Rupesin epäileen että tukossa se piippu on, kuparit pois ja 30cal imppun kuula takua piippuun tulee aika hyvä 6,5 reikään, siinä kun sitä varovasti työnnin nii sehän toppas ku seinään ja monta kertaa justiin samaan kohtaan,
3,5mic. nyt alottaa ja kahtoopa mitä tulee, hyvä muistutus vaan että pitäs aika ajoin tulkata niinku täällä kirjoteltu.
Sama tulkkaamisessa 17 t1:n kans. 35mm ennen patruuna pesää tökkäs kuin seinään harmi kun Teslonki ei sovi reikään mutta timantilla helpotti kun 07 micr. alotti.
mulle tuli aseisiin muutama uusi piippu ja ne oli keammuttu, Lotharin rostereissa ihan helkkaristi kupararia. Tosin boretechin tuottet ei indikoi, mutta teslongilla näkee ( pirun tuote ). Nyt on ankarasti hingutettu.
Jätäppä yöksi Forestit piippuun ja paperilla tulppaat jomman kuman pään mihin voi valua. niin aamulla näkee.
Jos ei ole ammonjakkia niin Terta Gun Copper Solvent, sillä lähtee kuparit ja muut. Tai sitten perinteinen Forest, hidas mutta toimii.
Lainaus käyttäjältä: rum - lokakuu 11, 2023, 18:02
Tuli 260 portteria kokeiltua 100m 3:lla eri reikäpäällä ja ei kunnon kasaa yhelläkään,6 kasaa ammuin ja nippa nappa alta 20mm tais joku olla.
Rupesin epäileen että tukossa se piippu on, kuparit pois ja 30cal imppun kuula takua piippuun tulee aika hyvä 6,5 reikään, siinä kun sitä varovasti työnnin nii sehän toppas ku seinään ja monta kertaa justiin samaan kohtaan,
3,5mic. nyt alottaa ja kahtoopa mitä tulee, hyvä muistutus vaan että pitäs aika ajoin tulkata niinku täällä kirjoteltu.
En tiiä kummasta isoin asia johtu mutta kasvatin lat,pituuden 0.5mm niin tähänmennessä toki 2 erireisulla 5kasaa menny 14mm pintaan.
Aikoinaan on tehty sellainen testi, jossa ammuttiin prismasta neljällä erilaisella viimeistelyllä tehtyä piippua 300m saman erän tehdaslatauksella. Jokaista piippua oli 5 kpl ja ammuttiin jokaisella 5kpl 5lks kasoja että saatiin mitattua keskiarvoa. Uskon että kyseessä on ollut ja on edelleen maailman kattavin testi aiheeseen. Datan peruateella voitiin sanoa, että takopiippujen lyijykolvausviimeistely (aka läppäys) antoi parhaimman tuloksen.