Mikä on paras tapa mitata tähtäimen korkeus piippulinjasta? Tämähän on aseen kiskon korkeus ja jalan korkeus yhteenlaskettuna, mutta kannattaako tätä mittailla erikseen vain tähtäin jo aseeseen asennettuna. Joku millin tarkkuus vois olla hyvä, muttta ei tähän ihan ilmeistä ratkaisua tule mieleen.
Esim. etulinssin kohdalta tönärillä linssin ulkohalkaisija, piipun ulkohalkaisija, näiden välinen etäisyys ja vähän matikkaa.
Itse mitannut työntömitalla ottaen mitan lukkorungossa olevasta reijästä joka on esim hylsyn repeämistä varten (tämän reijän keskeltä) ja tähtäimen runkoputken keskeltä.
Samalla tavalla olen mitannut, kaasureiän keskeltä putken keskelle.
Tykkään @jhyttin ratkaisusta. Vaatii toki rautojen irroittamista, mutta sehän ei ole paha rasti. Myös tosi pitkäleukanen tönäri olis kiva tähän. Tönärin vinoudella tuskin saa kauheaa virhettä aikaseksi.
Jos kaasureiän paikka on sopiva, niin myös sillä vois saada hyvän tuloksen aikaseksi.
Itse lähin tässä ihan turhaa pohtimaan kuinka korkealla vaikkapa Spuhrissa tähtäin istuu kiskon pinnasta.
Lainaus käyttäjältä: Poikanen - elokuu 03, 2020, 22:43
Tykkään @jhyttin ratkaisusta. Vaatii toki rautojen irroittamista, mutta sehän ei ole paha rasti. Myös tosi pitkäleukanen tönäri olis kiva tähän. Tönärin vinoudella tuskin saa kauheaa virhettä aikaseksi.
Jos kaasureiän paikka on sopiva, niin myös sillä vois saada hyvän tuloksen aikaseksi.
Itse lähin tässä ihan turhaa pohtimaan kuinka korkealla vaikkapa Spuhrissa tähtäin istuu kiskon pinnasta.
Sehä selviää mallimerkinnästä?
Onko se Spuhrin mallimerkinnän korkeus picatinny-kiskon päältä vai jostain muualta.
No googlehan sen kerto eli korkeus on nimenomaan picatinnyn päältä. Paineenpurkuaukosta kiskon päälle vois olla myös aika helppo mitata.
https://spuhrwebshop.com/en/choose-your-mount.html
Ei tuo piipun ulkohalkaisijan mittaaminen vaadi rautojen irroitusta, ainakaan useimmissa aseissa. Ja jos se kaasunpoistoreikä on olemassa, ja piippulinjalla -> jos sitä on näkyvissä niin yleensä on piipustakin vähintään puolet (jos perinteisen mallisessa tukissa on "sivukevennyksiä" ovat ne yleensä hylsynpoistoaukon kohdalla ja kaasunpoistoreikä sitä edempänä sulkuolkien ja piipun välissä ts. tukki on samassa korossa reiän ja piippukourun osalta)
Toki kallistetuilla kiskoilla ja/tai jaloilla täytyy päättää mistä kohti haluaa lukeman saada, ja joko mittaa siitä käytettävissä olevin keinoin tai mittaa muualta ja laskee eron.
Olen mittaillut vaihtelevalla menestyksellä milloin mistäkin, ja joskus vain arvannut, että 5 cm. Teoriassa kai pitäisi mitata ero tähtäys- ja piippulinjan välillä piipun suulla, mistä ballistiikkaohjelma aloittaa työt. Kiikarista mittaaminen voi viedä karvan verran vikaan ainakin, jos jalassa on paljon kallistusta. Silloin korosäätöihin väkisin väännetty nollalukema ei kulje samalla akselilla kuin kiikarin runko.
Ei ole kylläkään syntynyt mitään kuningasajatusta, miten kiikarin saisi tarkennettua piipun päähän. Ehkä piippulaserilla pitäisi tehdä täppiä erilaisille, tarkasti mitatuille matkoille ja mitata, kuinka paljon tähtäyslinja eroaa niistä. Näistä suorista sitten voisi siirtää lukeman piipunsuulle.
Voi kannattaa laskea kuinka paljon pieni mittauksen epätarkkuus merkitsee. Käytännössä väki pääsee riittävään tarkkuuteen silmämääräisesti sivusta mausermitalla katsoen. Tai viivottimella.
1400m saakka on QTU-laskennassa kelvannut mausermitalla tehdyt tähtäyslinjan korkeusmittaukset.
Kelpaaminen tässä yhteydessä tarkoittaa että 100m zerotulla aseella osuu 100-1400m matkoille ihan vaan syöttämällä olosuhdetekijät, luodin G7 BC:n ja lähtönopeuden. En tiedä mitä voisin saavuttaa laskemalla ja mittaamalla tähtäyslinjaa vieläkin hienommin.
Mauseri on varmasti enemmän kuin riittävän tarkka tarkoitukseen. Ongelma, sikäli kun sitä edes on, liittyy kiikarin kallistukseen ja siihen, ettei tähtäyslinja ole kiikarin keskiakselilla (vaan se on vedetty tappiinsa korosäädön keinotekoisella nollauksella toiseen reunaan). Suuruusluokkana virhe on alle sentin, mutta sitä pitäisi saada pienennettyä rullamitallakin, jos täsmälleen oikeasta kohdasta saisi mitattua.
Tuo voi vaikuttaa jotain silloin jos ammutaan pennejä lyhyillä matkoilla- tuskin kauempana huomaisi.
Ongelma on suurin kun ammutaan pieniä maaleja ja kohdistuksen tarkistusta varten on ns. "near zero" (eli matka jolla luoti leikkaa ensimmäisen kerran tähtäyslinjan). Esimerkkinä 2cm muutos tähtäinlinjan korkeudessa voi tuoda 5cm muutoksen "käyttöetäisyydellä" vaikka (vai koska?) puhutaan suoralentorataisista kaliipereista. Toki tässä on kyse kahden virheen yhdistelmästä, mutta ihan yleinen käytännön esimerkki esim. briteistä.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - helmikuu 21, 2021, 10:04
Ongelma on suurin kun ammutaan pieniä maaleja ja kohdistuksen tarkistusta varten on ns. "near zero" (eli matka jolla luoti leikkaa ensimmäisen kerran tähtäyslinjan). Esimerkkinä 2cm muutos tähtäinlinjan korkeudessa voi tuoda 5cm muutoksen "käyttöetäisyydellä" vaikka (vai koska?) puhutaan suoralentorataisista kaliipereista. Toki tässä on kyse kahden virheen yhdistelmästä, mutta ihan yleinen käytännön esimerkki esim. briteistä.
Hyvä pointti jota ei ole tullut juurikaan ajateltua.