Kyselisin otsikon mukaisesta asiasta että vaikuttaako äänenvaimennin lähtönopeuteen ja sitäkautta sitten panoksen tehoon. Muutama kaveri on minulle siitä maininnut että vaimennin vähentää tehoa mutta mielestäni merkitsevää vaikutusta asiaan ei ole. Korjaisitteko tieto virheeni tai todistaisitte väitteeni oikeaksi.. itsellä hyyvin vähän tietoa asiasta :oops:
Käytännössä ei vaikuta. Mittauksissa saattaa huomata, että lähdöt nousee 1..2m/s vaimentimella.
Pete
Lainaus käyttäjältä: PNo
Pete
+1 vote
Sama täällä; lähtönopeus nousee karvan verran vaimentimen kanssa.
Lyyään pyssyyn 10kg lisäpainoa tukkiin ja lähdöt senku kasvaa...tiettyyn pisteeseen?
Lainaus käyttäjältä: JPu
Nopeus kasvaa yksinkertaisesti siksi, että aseen massa lisääntyy. Kun patruuna syttyy, aseeseen ja luotiin kohdistuu yhtä suuri työntävä voima, mutta eri suuntiin. Mitä enemmän massaa aseessa on, sen kovempaa luoti lopulta lentää jo aseen sisällä, myös ulos piipusta.
Minä olen aina luullut, että nopeuden kasvu johtuu vaimentimen aiheuttamasta paineen noususta. Sehän vastutustaa ulos purkautuvia palokaasuja ja siten myös luodin liikettä, kun paine nousee niin kai nopeuskin. Oletko varma tuosta massa teoriasta ja löytyykö jotain lähdettä mistä voisi tarkistaa :?:
Vähän tästä vielä
Lainaus käyttäjältä: JPu
Nopeus kasvaa yksinkertaisesti siksi, että aseen massa lisääntyy. Kun patruuna syttyy, aseeseen ja luotiin kohdistuu yhtä suuri työntävä voima, mutta eri suuntiin. Mitä enemmän massaa aseessa on, sen kovempaa luoti lopulta lentää jo aseen sisällä, myös ulos piipusta.
Jos kyseistä kaavaa johdetaan hieman.. Pultataan ase kiinteästi kiinni kotimaahan, eli siis vaikka rautatangon päähän joka on upotettu tai vaikka valettu maahan. Käsittääkseni fysiikan lakien mukaan ase ei tiedä olevansa vain väliaikaisesti kiinni maassa vaan sekä se että pallo jolla asumme ovat samaa massaa. Kyseisen teorian mukaan sen pitäisi siis vaikuttaa paljonkin lähtönopeuteen jos 500 gramman painonlisäyskin tekee jo 1-2 m/s.
En minä muuten mutta..
Lainaus käyttäjältä: JPu
:wink:
Asian pystyy ehkä helpoiten mieltämään, kun ajattelee tekevänsä itselleen aseen, jonka luodin massa olisi sama kuin muun aseen. Ase vapaalle alustalle ja narulla vedetään liipasimesta. Mitä ammuttaessa kävisi? Vahingosta viisastuneena tekisi aseen, jonka massa olisi tuplat luodin painoon nähden. Ja niin edelleen...
Lainaus käyttäjältä: JPu
Nopeus kasvaa yksinkertaisesti siksi, että aseen massa lisääntyy. Kun patruuna syttyy, aseeseen ja luotiin kohdistuu yhtä suuri työntävä voima, mutta eri suuntiin. Mitä enemmän massaa aseessa on, sen kovempaa luoti lopulta lentää jo aseen sisällä, myös ulos piipusta.
Tuo tarkoittaa myös sitä, että makuulta ammuttaessa nopeudet ovat suurempia, koska ase pääsee perääntymään vähemmän kuin pystyasennosta. Samoin ampujien massa vaikuttaa lähtönopeuteen. Joulun jälkeen nopeudet ovat suurimmillaan :D
Massateoria tuntuu saavan sen verran kannatusta, että palaan asiaan vielä. Otetaanpa kaava siitä miten aseen rekyyli lasketaan
Mg*Vg = Mb*Vb + Mc*Vc
Where:
Mg,Vg = mass and velocity of the gun
Mb,Vb = mass and velocity of the bullet
Mc,Vc = mass and velocity of the powder charge
Tuosta kaavasta voisi äkkiä kuvitella, että kun vasemmalla puolella olevaa aseen massaa kasvatetaan, kasvaisi samalla myös oikealla puolella oleva luodin nopeus. Tämä ei käsittääkseni kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaista, sillä samallahan myös vasemmalla oleva aseen "nopeus" hidastuu samassa suhteessa. Luulisin että yhtälö ei siis muutu? Korjatkoon se joka tietää?
No jos tosta yhtälöstä ratkaisee Mg:n tai Vg:n niin voi olla pääteltävissä, jotta kun Mg kasvaa niin Vg pienenee.
Eli mun lihasaivo ajattelee jossa energiaa ei muuteta toisella puolella yhtälöä niin ei se myöskän kasva toisella puolella. :shock: :? :o
Jos ottaa energiat mukaan kuvioihin:
1/2*Mg*Vg^2=1/2*Mb*Vb^2+1/2*Mc*Vc^2+Emuut
Voitaneen olettaa, että energia säilyy (voidaan) tai pikemminkin niin, että tilanteessa aseen massan muutoksesta johtuva energioiden siirtyminen muihin muotoihin on pientä (Emuut siis ~vakio). Aikaisemmin esitetty liikemääräyhtälö on myös voimassa. Huomataan, että jos Mg muuttuu niin muuttuu myös Vg ja väkisin myös Vb ja Vc.
Siihen en ota kantaa paljonko nopeuden muutoksesta johtuu tästä. Varmaankin tehokkaimmillaan juuri vaimentimen tapauksessa, kun lisämassa on raudoissa kiinni. Esim. joulumaha/ampujan massa tekijät hävinneevät suurimmalta osin jo tukin kiinnityksiin, tukkiin, perälevyihin ja läskiin :lol:
Lisäys: Joku voisi sorvilla tehdä tyypillisen vaimentimen painoisen masiinan joka on muotoiltu siten ettei paine takuulla voi antaa lisää nopeutta. Sen jälkeen olisi selvää missä suhteessa nopeuden lisäys johtuu mistäkin tekijästä.
Lainaus käyttäjältä: GRinda
1/2*Mg*Vg^2=1/2*Mb*Vb^2+1/2*Mc*Vc^2+Emuut
Aikaisemmin esitetty liikemääräyhtälö on myös voimassa. Huomataan, että jos Mg muuttuu niin muuttuu myös Vg ja väkisin myös Vb ja Vc.
selitäpä nyt oikeen hitaasti, niin hitaasti että insinöörikin sen ymmärtää. Eli miten toi nyt oikeen meni? Jos pidät yhtäsuuruusmerkin oikeanpuolen vakiona (joko liikemäärälaskussa tai energialaskussa) eli et muuta latausta niin miten se vaikuttaa yhtäsuuruusmerkin vasemmalle puolelle? Jos vasemmalla puolella lisäät massaa (Mg) niin huomataan jotta nopeuden (Vg) pitää vastaavasti hidastua jotta yhtälö pätee. :roll: :roll:
kuten sanottu, en vaan ymmärrä :oops: :oops:
Molemmat yhtälöt yhtä aikaa voimassa -> muutat Mg:tä vaikka liikemääräyhtälössä ja pienennät Vg:tä siten, että vasen puoli säilyy entisessä arvossa -> katsot toista yhtälöä ja huomaat, että saman muutoksen tehdessäsi siihen (samat arvot) et saa yhtäsuuruutta säilymään -> myös Vb ja Vg muuttuvat
Koko homman pointti on siinä ettei joko tai vaan ja.
Jos alat ratkomaan matemaattisesti arviota muutokselle niin kannattaa pitää myös kaasujen energia vakiona. Tulokset ovat sen jälkeen vain suuntaa antavia mutta helposti laskettavissa.
no tämän perusteluin jälkeen pudotankin latausta ja raahaan ylimääräistä, aseen painon tuplaavaa, punttia mukana. Säästyy ruudin hinnassa, piippu ja hylsyt kestää ja kuntokin kasvaa. :lol: :lol:
Lainaus käyttäjältä: JPu
Ootko ite johtanut kaavan?
:D
kyllä se teoriakin on hyvä ymmärtää. :wink: teoria ja siitä johdettu käytännön kokeilu on havaittu hyväksi monilla luonnontieteitä soveltavalla alalla. mutta pitääpä tosiaan ottaa iso puntti seuraavaksi mukaan radalle ja testailla nopeuksia.
mielenkiintoisen väittämän JPu heitit. lisääntynyt paino on lähes suoraan verrannollinen lisääntyneeseen painoon. Olisi mukava tietää minkälainen testi on tähän päätelmään johdattanut. :D :lol:
Mä näkisin asian näin yksinkertaisena, mutta pitkänä selvityksenä.
- ammutaan koko ajan identtisiä mällejä, pippukitkat muuttumattomat, jne. vain aseen paino muuttujana.
- oleellista on ymmärtää ero luodin nopeudessa suhteessa aseen piipun suuhun ja suhteessa maahan.
- ase liikkuu taaksepäin ammuttaessa = rekyyli. Mitä kevyempi ase, sitä suurempi on hetkellinen aseen nopeus taaksepäin.
- kun aseen massaa kasvatetaan, sen nopeus pienenee (liikemäärä säilyy <=>identtiset mällit yms.)
"Yksinkertaisinta lienee ajatella, että kevyt ase joustaa tai tarjoaa luodille pehmemmän alustan ponnistaa kuin raskaampi."
Eli osa luodille potentiaalisesta nopeudesta maan suhteen haaskautuu aseen liikkeeseen vastakkaiseen suuntaan, piippu ikään kuin karkaa osin luodin päältä pois.
ESIM:
(aseet vapaasti rekyloivia, kitkattomalla alustalla)
- Kevyen aseen 5kg rekyylinopeus 10g luodilla on 2,68m/s, luodin nopeus maan suhteen 1000m/s
- Keskiraskaan aseen 10kg rekyylinopeus 10g luodilla (sama panos) n. 1,3m/s ja luodin nopeus maan suhteen 1001,3m/s
- 1000kg tykin, joka ampuu alikalina 10g luodilla samoja paukkuja kuin yllä samasta piipusta rekyylinopeus on 0,013m/s ja luodin nopeus maan suhteen. 1002,46m/s
Ajatusleikkiä:
Ultrahyperkevyen aseen 100g, rekyylinopeus edelleen samalla patruunalla ammuttuna on 118,5m/s ja luodin 884m/s (maan suhteen). Mutta edelleenkin luodin nopeus aseen piipun suhteen mitattuna on sama alkuperäinen 1002,68m/s.
Lähes äärettömän kevyen aseen, jonka massa on 10g, ja jossa on äärettömän kevyellä ruudilla ladattu patruuna, (massa=0) rekyylinopeus on 501m/s ja luodin nopeus 501m/s.
Jos esimerkin 5kg ase ammuttaan ja samanaikaisesti vahva TA nykäisee hillittömästi piippuajan pituisessa ajassa kivääriä nopeuteen 1002,68m/s, niin mitä tapahtuu luodille sen irrotessa piipun rihloista? :lol:
MSa
Voi helkatti, eikös teille tule pää kipiäksi noiden pohdintojen kanssa? :lol: :lol: :lol:
Lainaus käyttäjältä: MSa
Jos esimerkin 5kg ase ammuttaan ja samanaikaisesti vahva TA nykäisee hillittömästi piippuajan pituisessa ajassa kivääriä nopeuteen 1002,68m/s, niin mitä tapahtuu luodille sen irrotessa piipun rihloista?
Mitä tarkoitat tässä tapauksessa samanaikaisuudella? Huomioidaanko esim. lukkoaika? Entä patruunan sisäisen paineen kehittymisen viemä aika? Miten patruunan sisäinen paine kehittyy ajallisesti? Onko mahdollista, että patruuna ei etene edes rihloihin saakka? Vai onko kyseessä rihlakosketukseen ladattu patruuna?
Lähdetäänkö siitä, että
Tarkoitetaanko vahvalla kaverilla Ankeloa? Tehtävässä ei sanota, ettei nykäisy saisi ylittää 1002,68m/s. Ja Ankelon kanssa kyseinen nopeus varmasti ylittyisi. Ollaan laboratorio-oloissa mitattu Ankelolla jopa yli 4000 m/s nykäisyvauhteja 7358,24 gramman kiväärillä. Seppäcustomilla. Ei noita vauhteja tehdasaseilla saa aikaan. Loukosen vaneritukki kehittää pinnalleen mikrokosmoksen joka mm. pienentää ilmanvastusta. Täysin kitkatonta alustaa oli hankala käyttää koska nykäisijä kaatui siinä liian helposti, mutta custom-aseella saimme vertailukelpoisen ratkaisun aikaan.
Piippukitkaa ei siis huomioitu? Entä ilmanvastus? Mitä aseen piipun suussa on rihlojen jälkeen? Onko aseessa esim. vaimennin? Kuinka pitkä nykäisy on? Entä aseen piippu?
Esimerkeissä annetaan ymmärtää, että luodin nopeus aseen piipun suhteen mitattuna on 1002,68m/s? Onko näin? Missään ei suoraan mainita, että kyseisessä 5 kg:n aseessa nopeus olisi juuri tämä. Jos näin on niin miltä kohtaa ja missä vaiheessa ampumatapahtumaa kyseinen nopeus on mitattu?
Melkein väittäisin, että mikäli luoti saadaan muuttujista riippuen joko etumaastosta, pesästä tai piipusta talteen niin kyseistä luotia säilytetään hyvässä tallessa. Sitä kuitenkin esitellään emännän suureksi ärtymykseksi kaikille vieraille ja sen lisäksi se myös saa runsaasti 15 minuutin julkisuutta Syndalenin ja Santahaminan ratavuoroilla. Todennäköisesti kyseisen luodin valokuva myös linkitetään //http://www.eralle.net/forum -keskusteluihin. Siellä siihen ei usko kukaan ja loppupelissä keskustelu vääjäämättä etenee siihen, että osa lukijoista kiistaa sen seikan, että ampumatapahtumassa ääni ehtii reissata piippukangessa hyvän tovin ennen, kun luoti tulee piipun suusta ulos. Lisäksi, jos aseen kaliiberi on .308 niin moni varmasti jaksaa muistuttaa, että kolmenollakasi on hirvenmetsästyksessä alitehoinen. Sen todistamiseksi juttu linkitetään alkuperäiseen avaukseen jossa kerrotaan miten yhdessäkin tapauksessa ampuja nykäisi niin kovaa, että luoti ei lentänyt "mihinkään".
Miten on? Voiko liiallisella nykäisyllä saada aikaan alilatausdetonaation? :P
Lainaus käyttäjältä: LSa
Aletaan Late olla asian ytimessä. :lol:
MSa
Mielenkiintoisia keskusteluja. Hyödynnetään lavetin lähtönopeutta läpäisyn lisäämiseksi.:
Ammutaan esim. Mustilla tuollainen normaali M-N lukonkehys/lukko/piippu -yhdistelmä alikalisabotin sisällä kohti vihollisen miehistönkuljetusvaunua nopeudella 1200 m/s. Aseessa olisi lähtökiihtyvyyden kestävä laukaisukoneisto ja anturi jolla ase saataisiin laukeamaan ennen koko komeuden osumista vaunun kylkeen esim. siten että luoti osuu vaunuun noin 15cm ennen kuin loppu "keihäs" osuu vaunun kylkeen. Luodille, esim. 8 gramman S408, saataisiin helposti lähtönopeutta aseesta 1000 m/s ja siihen päälle lavetin vauhti eteenpäin noin 1100m/s osumapäässä. Luodin iskunopeus noin 2100 m/s. Hakkaisi esim. 2. MS:n Panzerbuechset mennen tullen.
Esiläpäisy 8 gramman luodilla 2100 m/s ja heti perään noin 90cm pitkä 1100m/s liikkuva teräskeihäs. Pelkästään luodin osumanopeus olisi noin 17640 J. Mosin-Nagantin osumaenergia olisi noin (rautojen paino noin 3,5 kg) noin 2,1 MJ. Nopean luodi pehmittämä rauta olisi kuin sulaa voita kun lähes metrinen alikalinuoliammus Mosin-Nagantin muodossa läpäisisi arviolta 800m homogeenistä terästä :-) Teräsnuoli olisi hyvin immuuni komposiitille tai keramiikalle joilla yleensä yritetään katkaista karkaistut nuoliammukset tai köyhdytetystä uraanista tehdyt nuoliammukset. Kevyiden vaunujen polttoainesäiliöistä tuo menisi läpi että heilahtaa.
Lisäbonuksena PV voisi hyötykäyttää loput Mosinit niiden arvolle sopivalla tavalla ja Mustille saataisiin edullinen ammus lähitilanteisiin joissa ei raaskita käyttää uudehkoja Itävaltalaisia kalliita onteloammuksia joilla läpäisyä vielä 1000 metrissä on noin 800mm.
:P
Mitä pillereitä te ootte syöny? :lol: :lol: :lol: Hakeutukaa välittömästi hoitoon... :lol: :lol: :lol:
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja
Kokemuksen rintaäänellä sanottu? Alla Koheltajan vanhempaa tekstiä. :lol: :lol: :lol:
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Voi johtua myös kiikarinjalan kiinnitysmutterin oikean taajuisesta värähtelystä joka saa alkunsa shokkipulssista jonka N140 saa aikaiseksi Trg:n piipun pullistelussa :shock:
Eräällä Toisella foorumilla suurta ihmetystä herätti pähkinä, "mitä tapahtuu jos ampuu taaksepäin junasta joka liikuu 300km/h, aseella jonka luodin lähtönopeus on 300km/h." :lol:
Lainaus käyttäjältä: LSa
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja
Kokemuksen rintaäänellä sanottu? Alla Koheltajan vanhempaa tekstiä. :lol: :lol: :lol:
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Voi johtua myös kiikarinjalan kiinnitysmutterin oikean taajuisesta värähtelystä joka saa alkunsa shokkipulssista jonka N140 saa aikaiseksi Trg:n piipun pullistelussa :shock:
Mitä sä tolla meinaat? :wink: Joku on manipuloinut mun kirjoituksia :lol: :lol: :lol:
Lainaus käyttäjältä: askomiko
Sama homma on takana Viikon Kultaisessa TA-tietäjäkysmyksessäkin.
Ko luoti on vaarallinen junassa olijalle, mutta jos luoti ei osukaan junassa olevaan pahikseen, ja lentää takapäädystä ulos junasta 300km/h nopeudella, niin maassa kiskojen keskellä oleva hiiri saa vain kuhmun samaisin luodin pudotesa suoraan hiiren päähän.
Kaikki on suhteellista, ainakin jonkun suhteen... Myös lähtönopeus. :lol:
MSa