Onkos kokemusta moisesta laitteesta, tässä olisi uusi mielenkiintoinen sovellus :roll:
http://www.infradex.com/pdf/snipIR.pdf
Eikö tämä ollut sama laite mikä oli Häyhässä mukana?
Hinta 60 t€. Paino 2 kiloa. Ei kestä 338LM:n päällä ehjänä. Hurisee niin että laitteen kuulee kymmenen metrin päähän kun muuten on hiljaista. Käyttää pattereita. Iso. Rasittaa kiikarinkiinnitysjalustaa aika reippaasti.
Oman PMII:n kanssa tehdyn noin kolmen vartin käpistelyn jälkeen päivällä jäi epäselväksi mitä tuolla tekee ta-kiväärissä.
Saattaa tuosta olla etua mekanisoidulla taistelukentällä ja ehkä talvella mutta hinta/paino/suorituskyky jätti vähän toivomisen varaa ainakin ensikäpistelyn perusteella. Ei tiettävästi laajamittaisessa käytössä vielä missään mutta toki noita testataan lähi-idässä.
Luulisi em. haitoista huolimatta hakkaavan vastaavat pimeänäkölaitteet mennentullen oikeissa olosuhteissa, esim. erikoistehtävissä Afganistanissa aavikko-olosuhteissa yö aikaan jolloin lämpötila erot ovat muutoinkin suuret :?:
Se on varmasti totta että tuollainen ei sovellu oikein hyvin Suomalaiseen metsä maastoon :lol: ja käytöstä jää varmasti sellainen olo ettei se ole mitenkään autuaaksi tekevä laite kuten ei pimeänäkölaitteetkaan :wink:
Aika vähäistä on Suomenmaalla (onneksi) TA-kiväärien varsinainen tarve varsinkaan lämpökameralla varustettuna, mutta tavallisia lämpökameroita joilla suoritetaan etsintä, valvonta yms. tehtävia löytyy Suomesta varmasti useita satoja jollei tuhansia :roll: ja onhan tänne eksynyt ainakin yksi TA-käyttöönkin valmistettu kamera :P (varmasti useitakin).
Jotenkin on sellainen kutina että kiinnostus lisääntyy em. laitteisiin kun laitteet kehittyvät tarpeeksi ja hinta putoaa kymmeneen prosenttiin nykyisestä, sitten sitä mietitään miten on voinut olla ilman tälläistä.
Visiona voisin nähdä laitteen joka on pieni mutta silti siinä on normaali "päivänvalo" optikka, etäisyyden mittaus, pimeänäkö, gps, kuvansiirto, ja lämpökamera toiminnot yhdessä laitteesta. :shock:
Lainaus käyttäjältä: Pantteri
Juurikin näin. Lämpökameralla ei tee suomen ainakaan kesällä tyypillisessä suomalaisessa metsämaastossa käytännössä mitään.
Hyvä tähystyskiikari hakaa kamppeen 6-0.
Tuosta linkin kamppeesta, ei oikein käy spekseistä ilmi mutta ilmeisesti itse lämpökamera-osa on aika riisuttu versio, ja kova hinta muodostuu lähinnä siitä että laite on ase/tähtäinsovellus.
256x256 (?) resoluutiossa ei ole todellakaan hurraamista.
Herkkyyttäkään ei mainita, mutta sen tulisi olla vähintäänkin min 0.1C.
Kyllä tuollainen voisi itseäkin kiinnostaa omallakin rahalla jos hinta olisi lisälaitteelle max 500€, se kestäisi minkä tahansa kivääriaseen päällä, sen paino olisi max. 200 grammaa ja sen mittatarkkuus ja erottelukyky olisi noin 10x se mitä nyt.
Eli 5-10 vuoden päästä voisi jo kiinnostaa :-)
Ei tuolla edelleenkään päivällä tee mitään, metsästyksessä ei käsittääkseni saa käyttää ja yöllä ainakin itse aika vähän harrastan tarkkuusammuntaa.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Joo ei tee mitään, mutta se nostaa roimasta aseen omistajan taktisuusindeksiä, niin kuin kaikki muukin välineurheiluun liittyvä (turha)roina.
Onko .338 LM:n rytinän keston puute suuri ongelma? Nykyisten kivääriin kiinnitettävien lämppärien käyttömatkat ovat muutenkin enemmän esim. .308 puoliautomaattisen tarkkuuskiväärin aluetta.
Suomessa vuorokauden keskilämpötila on sen verran alhainen, että lämpötähtäimellä/-tähystimellä/-kameralla näkyy kohteita öin ja päivin suurimman osaa vuotta ihan mukavasti. Tarkka-ampujaharrastajat aktivoituvat normaalisti kesän korvilla joten lämppärin käyttökelpoisuus jää pahimmilla helteillä helposti huomaamatta. :D
Lämpötähtäimen/tähystimen tehokas käyttö vaatii osaamista. Pitää tietää mm. mitä etsii, miten ja mistä. Laite vaikuttaa yksinkertaiselta käyttää, mutta on yllättävän monipuolinen. Sillä näkee tietyissä tilanteissa myös menneet tapahtumat. Tämä on muilla tähystyskeinoilla varsin hankalaa. Makuupaikat, jalanjäljet, lämmin auto kylmien seasta jne.
HJu on varmasti oikeassa. Lämpökameroiden, -tähystimien ja -tähtäimien hinnat tulevat todennäköisesti laskemaan esim. korvaavien linssistöjen syrjäyttäessä nykyiset sikakalliit hiotut linssistöt. Elektroniikka nyt halpenee muutenkin. Tulevaisuudessa lämpötähystykseltä suojautuminen tulee siis nousemaan nykyistä tärkeämpään asemaan.
Totta. Suomalainen maasto on peitteistä. Vaan ammattimainen lämpötähystystä hyväkseen käyttävä osaa valita toimensa oikein jotta kykenee havaitsemaan kohteensa. Pääkohteethan lämpötähystyksellä on jotain muuta kuin asiansa osaava tarkka-ampuja. Hyvää tarkka-ampujaa tulee tulevaisuudessakin oleman vaikea erottaa hyvälläkään laitteistolla - vastakeinotkin kehittyvät.
Tämän vuoden Häyhässä laitoimme lämpökameratähystyksen edellisen vuoden negatiivisen palautteen
Suomessa lääniä riittää ja niin kauan kun tähystintä käyttää ihminen niin toiminta on suhteellisen tehotonta. Pitää nukkua, välillä nukutaan silmät auki, pälyillään kelloa, luetaan muistiinpanoja, juodaan vettä ja tehdään noin 100 muutakin asiaa pitkin päivää. Lisäksi valvonta-alue on peitteisestä maastosta johtuen lähes aina hyvin pieni leveyssuunnassa ja useimmiten myös pituussuunnassa. Kahden päivän päästä valvoja tai valvojapari on jo aivan romuna eikä havaitse liikkuvaa panssarivaunua pienempiä lämpölähteitä muutenkaan :-)
TA:n kannalta aika hankala olisi lennokein tehtävä ilmavalvonta. Varsinkin pimeällä niitä on vaikea havaita (ääni ei kuulu, valoa ei näy) vaikka olisivat vain 500-1000m korkealla. Sieltä taas valvontakeilalla voidaan valvoa isoa aluetta. Sensorijärjestelmään rakennettu äly voisi nostaa esiin epäilyttäviä ilmiöitä joita laitteen etävalvoja sitten tarkastelee ettei tule kaikkia hirviä ja karhuja muuten vaan ammuttua. Kovaan maaliin voidaan sitten laittaa epäsuoraa tai joissain tapauksissa lennokista suoraakin tulta.
TA:n pelastus on että taistelukentällä on yleensä paljon arvokkaampia maaleja kuin se Jokke Jääkäri kiväärin kanssa. PST-ohjuksia valvontalennokista ei kovin herkästi tuhlata pariin kiväärinmieheen jos alueella on ajoneuvojakin liikkeellä. Epäsuoraakaan tulta ei riitä joka paikkaan joka hetki. Lisäksi monella alueella ainakin Suomen tapauksessa on maaleja suhteellisen paljon joten yksittäisen jv-taistelijan valikoituminen maaliksi lennokin avulla on eräänlainen negatiivinen lottovoitto.