Sakolta löytyy 7.8 grammasta barnesia (tipped tsx Barnes muistaakseni). Ilmoittavat suht kivat lentoradatkin. Sellierbellottia löytyy 8.4 grammasta kuparia. Sitten uutena fox bullets 8 grammaa ja myös 6.5 grammaa.
Kun hirveä saa ampua todennäköisesti ensi kaudella jos myrkytön painaa yli 7.5 grammaa (muistaakseni, jos menee läpi), niin onko kiltalaisilla tietoa, onko em. Luodeilla merkittävää tehoero terminaaliballistisesti.? Tuo Sako lentää suoremmin kuin muut ( ainakin luvataan), mutta onko tietoa onko luodin käyttäytymisessä merkittäviä eroja osuman jälkeen?
Olen tehdaslatinkien varassa, mutta täällä voi hyvinkin olla noista luodeista enemmänkin tietoa, fox In slovenialaisia luotejakin kenties joku jo käyttänyt. Ruoto myy tehdaspaukkua.
Sako noista halvin ja sitä varmaan testailen ekana jos ei täällä täysin tyrmätä, mutta muutkin kiinnostavat. Esim sellerin kokovaippa käy ainakin tosi hyvin omassa sakolaisessa, niin siksi myös mettäpaukkukin kiinnostaa.
Varmaan reiän tekevät siinä missä muutkin.
Sinällään aiheellinen kysymys, että asetuksen mahdollisesti muuttuessa hirven anatomia säilyy kuitenkin entisellään. Muutoksessa ollaan luodin painon lisäksi keventämässä energiavaatimusta lyijyttömien luotien osalta, ja kaikki nyt mainitut vaihtoehdot putoavat molempien muutosten alle.
Eli tällä hetkellä 6.5x55 vaatii käytännössä 10g tai painavamman luodin, koska sillä on vaikea saavuttaa 9g luodilta vaadittavaa 2700J @ 100m energiaa. Itselataamalla tähän toki pystyy, jopa hieman pienihylsyisemmillä 6.5 kaliipereilla.
Mutta takaisin noihin vaihtoehtoihin, koska painon lisäksi vaaditaan myös energiaa, S&B jää ikävästi juuri ja juuri hirvilaittomaksi (1965J vs. vaadittu 2000J). Eli sen voi nykyisellä tehdaslatauksella jättää pois laskuista, pieni nopeuden nosto tai rinnakkaispatruuna aerodynaamisemmalla eXergy Blue -luodilla täyttäisi vaatimukset.
6.5x55 on kohtuullisen suosittu Briteissä, Sako on käytetty patruunamerkki ja myös Fox Bulletsia on siellä markkinoilla ainakin luotina. Siellä ammutaan myös kohtuullisen paljon saksanhirviä, joista varsinkin etelämpänä elelevät (ns. lowland red) alkavat olla pienemmän hirven kokoluokkaa. Eli lueskelemalla brittifoorumeita voisi löytyä jotain kokemuksia em. luodeista/patruunoista käytännössä. Täytyy tietysti huomioida mihin elukkaa ammutaan, niska/päälaukaukset joita voidaan usein käyttää varsinkin puolikesyjen (ns. park deer) kohdalla eivät oikein kerro miten luoti keuhkolaakissa käyttäytyy.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 19, 2019, 09:16
Eli tällä hetkellä 6.5x55 vaatii käytännössä 10g tai painavamman luodin, koska sillä on vaikea saavuttaa 9g luodilta vaadittavaa 2700J @ 100m energiaa. Itselataamalla tähän toki pystyy, jopa hieman pienihylsyisemmillä 6.5 kaliipereilla.
Miten se pienemmästä hylsystä onnistuu, kun ei onnistu swedustakaan? Siis puhutaan monometalliluodeista..
Lainaus käyttäjältä: Honkila - joulukuu 20, 2019, 07:53
Miten se pienemmästä hylsystä onnistuu, kun ei onnistu swedustakaan? Siis puhutaan monometalliluodeista..
Pienemmissä ja uudemmissa isompi maksimipaine ja lataamalla itse voi latauksen tehdä lähelle oman aseen maksimia.
Lainaus käyttäjältä: Honkila - joulukuu 20, 2019, 07:53
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 19, 2019, 09:16
Eli tällä hetkellä 6.5x55 vaatii käytännössä 10g tai painavamman luodin, koska sillä on vaikea saavuttaa 9g luodilta vaadittavaa 2700J @ 100m energiaa. Itselataamalla tähän toki pystyy, jopa hieman pienihylsyisemmillä 6.5 kaliipereilla.
Miten se pienemmästä hylsystä onnistuu, kun ei onnistu swedustakaan? Siis puhutaan monometalliluodeista..
Sinä voit puhua, itse en ottanut tuossa kantaa materiaaliin. 9-10g monometalleilla alkaa tulla ongelmia jo vakautumisenkin kanssa. Minulla on tosin vaikeuksia lukea tuo kirjoittamani siten että swedulla ei onnistuisi. Olen hlökohtaisesti kuullut ja nähnyt hirvilaillisia 9g latauksia sweduun, ja itse niitä tehnyt 260 Remiin. Edelleen puhe lyijyä sisältävistä (premium)luodeista.
Mutta puhe oli tehdaslatauksista, joista tosin niistäkin taitaa löytyä yksi (Hornady Superformance) hirvilaillinen mutta KÄYTÄNNÖSSÄ swedu vaatii nykyisin matalamman energiarajan eli 10g luodin. Nyt ollaan helpottamassa sekä painorajaa että energiarajaa, ja julkisesta kouhkaamisesta tuntuu unohtuvan esim. otsapinnan vaikutus läpäisyyn luodin painon lisäksi.
Lainaus käyttäjältä: Poikanen - joulukuu 20, 2019, 08:59
Lainaus käyttäjältä: Honkila - joulukuu 20, 2019, 07:53
Miten se pienemmästä hylsystä onnistuu, kun ei onnistu swedustakaan? Siis puhutaan monometalliluodeista..
Pienemmissä ja uudemmissa isompi maksimipaine ja lataamalla itse voi latauksen tehdä lähelle oman aseen maksimia.
Nykysellään taitaa 6.5x284win olla nuiden wsm ja kaliberien ohella pienin millä täyttyy monometalliluodeilla. Tulevaisuudessa jos ja kun 120gr kuparit tulee lailliseksi niin sitten menee nämä 6.5 x 47L, creedmooret sun muut 260 remit laillisen puolelle nelos luokkaa.
Teoriassa Hornadyn uudella 140gr GMX:lla voisi saada x55 tai jopa -08 kokoluokan patruunat hirvilailliseksi mutta aika spekulaatiota kun luodista on häthätää kuva saatavilla.
Itse olen ymmärtänyt että 1.3 lähtien 7.8g täyskupari on hirvilaillinen(itselleni juuri hommasin TTSX powerhead barnes II 6.5x55) jossa E100>oltava 2000J ja kyseisessä paukussa 2419J. Myös S&B:ltä löytyy raskaampi ja paremmilla arvoilla oleva luoti. Se kuinka luoti käyttäytyy kohteessa, niin en tiedä muuta kuin että paukut kehittyy, mikä on hyvä asia. Mielestäni kyseinen kaliberi on monikäyttöinen ja lainatakseni erästä kommenttia niin "reiän koko ei ratkaise kaikkea" pitää paikkansa! Tämä oli aivan oma ajatelmani asiasta enkä kyseenalaista tai provosoi kenekään tietämystä luotien ballistisista ominaisuuksista!
Asetusmuutos on lausunnolla 15.01. saakka ja kuten esim. edellisessä asetusmuutoksessa huomasi mitä vain voi käydä huolimatta siitä tuleeko lausuntoja suuntaan tai toiseen (hirven jousijahti ei toteutunutkaan).
No sitten odotellaan. Voi olla että olen lukenut huonosti tekstin jota en muista mistä ja onkohan niin että toteutuessaan astuisi voimaan 1.3?
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 20, 2019, 10:07
Lainaus käyttäjältä: Honkila - joulukuu 20, 2019, 07:53
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 19, 2019, 09:16
Eli tällä hetkellä 6.5x55 vaatii käytännössä 10g tai painavamman luodin, koska sillä on vaikea saavuttaa 9g luodilta vaadittavaa 2700J @ 100m energiaa. Itselataamalla tähän toki pystyy, jopa hieman pienihylsyisemmillä 6.5 kaliipereilla.
Miten se pienemmästä hylsystä onnistuu, kun ei onnistu swedustakaan? Siis puhutaan monometalliluodeista..
Sinä voit puhua, itse en ottanut tuossa kantaa materiaaliin. 9-10g monometalleilla alkaa tulla ongelmia jo vakautumisenkin kanssa. Minulla on tosin vaikeuksia lukea tuo kirjoittamani siten että swedulla ei onnistuisi. Olen hlökohtaisesti kuullut ja nähnyt hirvilaillisia 9g latauksia sweduun, ja itse niitä tehnyt 260 Remiin. Edelleen puhe lyijyä sisältävistä (premium)luodeista.
Mutta puhe oli tehdaslatauksista, joista tosin niistäkin taitaa löytyä yksi (Hornady Superformance) hirvilaillinen mutta KÄYTÄNNÖSSÄ swedu vaatii nykyisin matalamman energiarajan eli 10g luodin. Nyt ollaan helpottamassa sekä painorajaa että energiarajaa, ja julkisesta kouhkaamisesta tuntuu unohtuvan esim. otsapinnan vaikutus läpäisyyn luodin painon lisäksi.
Näitä viestiketjuja vielä lueskelen ja jos ymmärsin oikein tuon viimeisen kommenttisi, niin voiko sen lukea tässä tapauksessa kuus puolikkan eduksi vai kuinka se pitää ymmärtää, kiitos etukäteen!
Lainaus käyttäjältä: Grandy - tammikuu 02, 2020, 19:58
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 19, 2019, 09:16
Nyt ollaan helpottamassa sekä painorajaa että energiarajaa, ja julkisesta kouhkaamisesta tuntuu unohtuvan esim. otsapinnan vaikutus läpäisyyn luodin painon lisäksi.
Näitä viestiketjuja vielä lueskelen ja jos ymmärsin oikein tuon viimeisen kommenttisi, niin voiko sen lukea tässä tapauksessa kuus puolikkan eduksi vai kuinka se pitää ymmärtää, kiitos etukäteen!
Jos tarkoitit tätä niin kyllä ja ei. Jos välttämättä haluaa käyttää keveintä lain sallimaa luotia, on se toki järkevintä pienimmässä mahdollisessa kaliiperissa (jätetään quarterbore pois laskuista marginaalisen esiintyvyyden ja edun takia). Mutta varsinainen ongelma on se ~100% jäämäpaino joka tyypillisillä "kupariluodeilla" tarkoittaa vielä suurempaa laajentuneen luodin halkaisijaa (esim. bondatuissa luodeissa vaippa ja lyijy tuppaa keriytymään lähemmäs luodin runkoa).
Jos nyt vertaa vaikka 160gr perinteisempää luotia joka hukkaa 25% painostaan ja 120gr kupariluotia, on molempien paino alun laajenemisen jälkeen 120gr mutta kupariluodilla voi olla jopa kaksinkertainen otsapinta. Enkä usko että tälläkään hetkellä keskimääräisen hirviaseen ongelma on yliläpäisy... taitaa pikemmin jäädä luoti ainakin aikuisen hirven sisään.
Omassa aineistossa talteen jääneet luodit ovat poikkeus, seurausta kovaan paikkaan ampumisesta. Jos luoti ei mene läpi, on se luovuttanut kaiken energiansa kohteeseen, seuraa suuri hydrostaattinen shokki (hyvä). Jos luoti menee läpi, olisi syytä kehittyä reilu haavakanava ja paineisku eli taas hyvästä aukeamisesta on hyötyä. Turvallisuusmielessä luottaminen siihen, ettei läpäisyä tapahdu, on hölmöä.
Kiitos molemmille hyvistä vastauksista, mielenkiintoisia huomioita mitä ei aina ajattele ennen kuin ne ottaa puheeksi
Kannattaa noi lyijykieltohommat katsoa läpi ennen kalustopäivityksiä. EU-Komission esityksen mukaan luodissa saa olla max 1% lyijyä jotta se kävisi lyijyttömästä. Kuinkas ollakaan useimmissa "täyskupareissa" on lyijyä noin 2% muokattavuuden ja maaliballistiikan vuoksi. Suomeksi: Jos Kommission esitys astuisi voimaan huomenna niin Suomessa loppuisi kaikki kivääriaseilla tapahtuva metsästys ilman poikkeuksia.
EU-komission esitys ei toki mene läpi esitetyllä tavalla mutta noihin detaljeihin kannattaa kiinnittää huomioita ennen kuin hihkuu kovin kovaan ääneen "Me metsästäjät pärjätään kuparisolideilla ihan hyvin vaikka lyijy kiellettäisiin."
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - joulukuu 23, 2019, 16:02
Teoriassa Hornadyn uudella 140gr GMX:lla voisi saada x55 tai jopa -08 kokoluokan patruunat hirvilailliseksi mutta aika spekulaatiota kun luodista on häthätää kuva saatavilla.
B-kaupan mainoksen innoittamana tarkistin ja Hornady on julkaissut G1 BC 0.350 ko. luodille. 860m/s tarvitsee lähtöjä että 2700J @ 100m ylittyy.
Mitäs tämä lyijykielto tekis kalibereille? Minkälaiset kaliberit sopii paremmin kuparille? Ainaki ilmeisesti jonkuverta enempi sais olla osumanopeutta varmemman aukeamisen takia.
Lainaus käyttäjältä: Poikanen - tammikuu 17, 2020, 18:36
Mitäs tämä lyijykielto tekis kalibereille? Minkälaiset kaliberit sopii paremmin kuparille? Ainaki ilmeisesti jonkuverta enempi sais olla osumanopeutta varmemman aukeamisen takia.
Hieman OT. Metsästyspatruunoiden/luotien kanssa pärjätään jollain lailla, mutta jos tulisi täyskielto lyijyn käyttöön kiväärikaliibereissa, jota sitäkin on tiettävästi väläytelty. Se tietäisi kuoliniskua.
Lähes kaikki ns. nykytarkkuuskiväärit jouduttaisiin piiputtamaan uudelleen, koska rihlannousut eivät sovellu solideille ns. tarkkuusluotipuolella, ja korkean bc:n kupariluotien muodon takia ei päästä tarpeeksi lähelle rihlaa ilman järjetöntä hyppyä —> ei sovellu olemassa oleviin pesämitoituksiin.
Lisäksi latauspituudet kasvaisivat korkean bc: n solideilla niin pitkäksi, että patruunat eivät sovi pituudeltaan valtaosaan lippaista. Taas tekemätön paikka.
Vielä tämän lisäksi on monia pieniä tekijöita mistä lakien laatijoilla ei ole minkäänlaista teknistä ymmärrystä.
Täyskupariluotien kanssa tulee paljon helpommin kaasuvuotoja, kuin vaippaluodin kanssa. Tämä on huomattava ongelma ja yksi pääsyy siihen, miksi solidit eivät käy hyvin. Tämä tarkoittaa sitä, että luodit pitäisi mitoittaa tarkkuuspuolella piippuihin tapauskohtaisesti, jos halutaan oikeasti tarkkaa käyntiä. Tekemätön paikka, tai ainakin maksaa pirusti loppukäyttäjälle.
Tässä suhteessa vaippaluoti antaa paljon enemmän anteeksi, eli tiivistyy piippuun paremmin.
Toivottavasti tällaiset asiat saavuttavat päättäjät, ennenkuin nuija lyödään pöytään, muuten tulee paljon romurautaa.
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 18, 2020, 19:09
Lainaus käyttäjältä: Poikanen - tammikuu 17, 2020, 18:36
Mitäs tämä lyijykielto tekis kalibereille? Minkälaiset kaliberit sopii paremmin kuparille? Ainaki ilmeisesti jonkuverta enempi sais olla osumanopeutta varmemman aukeamisen takia.
Toivottavasti tällaiset asiat saavuttavat päättäjät, ennenkuin nuija lyödään pöytään, muuten tulee paljon romurautaa.
Oma tulkinta on, että koko touhun tavoitteena on juurikin, että ampumaharrastukset kaikissa muodoissa siviileiltä saataisiin lopetettua ja aseet jonottamaan sulatusta.
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 18, 2020, 19:09
Lähes kaikki ns. nykytarkkuuskiväärit jouduttaisiin piiputtamaan uudelleen, koska rihlannousut eivät sovellu solideille ns. tarkkuusluotipuolella, ja korkean bc:n kupariluotien muodon takia ei päästä tarpeeksi lähelle rihlaa ilman järjetöntä hyppyä —> ei sovellu olemassa oleviin pesämitoituksiin.
Lisäksi latauspituudet kasvaisivat korkean bc: n solideilla niin pitkäksi, että patruunat eivät sovi pituudeltaan valtaosaan lippaista. Taas tekemätön paikka.
Minulle on aavistuksen vaikeaa ymmärtää mitä koitat sanoa, ja sen jälkeen uskoa asiaa. Lyijystä luopuminen:
- tyrehdyttäisi patruuna- ja luotitarjonnan ainakin lyhyellä tähtäimellä
- tekisi ampumisesta monin verroin kalliimpaa ainakin lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä
- tekisi monesta vanhemmasta aseesta käyttökelvottoman ja oikeastaan arvottoman (esim. harvinaiset kaliiperit)
Sen sijaan en usko että lyhyelläkään tähtäimellä tarkkuus tulee ongelmaksi jos ilma- ja pienoiskiväärin disipliinilajeja tai kasa-ammuntaa ei lasketa. Ei johonkin 300m kiväärilajiin loppuviimein niin kummoista BC:ta vaadita, ja nykysolidien tarkkuus kyllä riittää mutta lyijysydänluodit ovat halvempia.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - tammikuu 20, 2020, 09:11
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 18, 2020, 19:09
Lähes kaikki ns. nykytarkkuuskiväärit jouduttaisiin piiputtamaan uudelleen, koska rihlannousut eivät sovellu solideille ns. tarkkuusluotipuolella, ja korkean bc:n kupariluotien muodon takia ei päästä tarpeeksi lähelle rihlaa ilman järjetöntä hyppyä —> ei sovellu olemassa oleviin pesämitoituksiin.
Lisäksi latauspituudet kasvaisivat korkean bc: n solideilla niin pitkäksi, että patruunat eivät sovi pituudeltaan valtaosaan lippaista. Taas tekemätön paikka.
Minulle on aavistuksen vaikeaa ymmärtää mitä koitat sanoa, ja sen jälkeen uskoa asiaa. Lyijystä luopuminen:
- tyrehdyttäisi patruuna- ja luotitarjonnan ainakin lyhyellä tähtäimellä
- tekisi ampumisesta monin verroin kalliimpaa ainakin lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä
- tekisi monesta vanhemmasta aseesta käyttökelvottoman ja oikeastaan arvottoman (esim. harvinaiset kaliiperit)
Sen sijaan en usko että lyhyelläkään tähtäimellä tarkkuus tulee ongelmaksi jos ilma- ja pienoiskiväärin disipliinilajeja tai kasa-ammuntaa ei lasketa. Ei johonkin 300m kiväärilajiin loppuviimein niin kummoista BC:ta vaadita, ja nykysolidien tarkkuus kyllä riittää mutta lyijysydänluodit ovat halvempia.
Rihlannousu ja latauspituudet tuovat ongelmia korkean bc: n nykysolideilla. Vaatii tiukemman jengan ja patruunoista tulee niin pitkiä ettei sovi lippaisiin. Lisäksi luotien muoto on pääsääntöisesti sellainen että lähelle rihlaa ei pääse, hypystä tulee liian pitkä.
Kaasuvuoto on todellinen ongelma verrattuna vaippaluoteihin.
Kirjoitukseni perustuu omiin testeihin ja n. 600 ammuttuun korkean bc: nykysolidiin kaliipereissa 308W ja 338LM amet vaihdellessa 100, 200, 700, 800, 900 ja 1000m, sekä näiden testien pohjalta käymiini keskusteluihin Warner Tool Companyn pääsuunittelijan kanssa.
Mihin sinun mielipiteesi perustuu?
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 20, 2020, 14:15
Rihlannousu ja latauspituudet tuovat ongelmia korkean bc: n nykysolideilla. Vaatii tiukemman jengan ja patruunoista tulee niin pitkiä ettei sovi lippaisiin.
Tämä on vain yksi osa palettia, ja sitä on tehty ja tehdään ilman mitään lyijykieltojakin. Hyvä BC ei ole (itsessään) ongelma mutta harvassa tarkkuuskiväärissä sitä varta vasten haetaan.
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 20, 2020, 14:15
Lisäksi luotien muoto on pääsääntöisesti sellainen että lähelle rihlaa ei pääse, hypystä tulee liian pitkä.
Erityisesti tämä kiinnitti huomioni. Ei perustu oikein mihinkään, koska pesityksen geometriassa ei ole komponentteja jotka aiheuttaisivat "järjettömän" hypyn luodin ogivesta riippuen. Eikä lipaspituudet yms. vaikuta koska tuot tämän esille erillisenä ongelmana. Kolmanneksi, lähelle rihlaa pääseminen ei ole mikään vaatimus tarkkuudelle (ainakaan kun nuo mainitsemani esimerkit siivotaan datasta).
Lainaus käyttäjältä: MOj - tammikuu 20, 2020, 14:15
Kirjoitukseni perustuu omiin testeihin ja n. 600 ammuttuun korkean bc: nykysolidiin kaliipereissa 308W ja 338LM amet vaihdellessa 100, 200, 700, 800, 900 ja 1000m, sekä näiden testien pohjalta käymiini keskusteluihin Warner Tool Companyn pääsuunittelijan kanssa.
Mihin sinun mielipiteesi perustuu?
20 vuoden mutuun.
Kupariluotien suhteen olen kyllä jossain määrin MOj:n näkemyksen kannalla. Kyse on siitä, että kun kupari ja messinki on ominaispainoltaan pienempiä kuin lyijy/lyijyvaippaluodit niin ollaan tilanteessa että jos luodin paino halutaan pitää samana, luodin pituutta on kasvatettava (iso-/pikkukaliiperin sysyessä sanoina). Paino vaikuttaa laskennalliseen BC-arvoon varsin merkittävästi. Tämä on johtanut siihen että luodeista on tehty suippokärkisiä ja kehittyneemmillä kärjenmuodoilla kuin vakio kaarella/kaarilla kun valmistusmenetelmät on sen mahdollistanut entisten harppien ja kaaritulkkien sijaan. Tällä muodolla pyritään kompensoimaan painonmenetyksestä tullutta eroa BC-arvoon. Mikäänhän ei toki estä tekemästä vakio Scenarin muotoista kupariluotia sorvilla saamatta siitä mitään muuta hyötyä kuin lyijyttömyyden.
No kun CIP määrittelee kaliiperikohtaisesti maksimi latauspituuden sekä aseessa patruunapesän ylimenon (toisin kuin SAAMI) niin ollaan tuloksessa että aikoinaan hyväksi mietittyä latauspituutta ei voi pidentää kun a)patruuna ei mahdu lippaaseen b) ei mahdu enää ampumattomana pois ulosheittoaukosta. Tällöin ainoa vaihtoehto on yleensä sitten lyhentää latauspituutta joka pienentää ruutitilavuutta tai mahdollisesti aiheuttaa että pitkä kärkikaari meneekin jo hylsynkaulun sisään. On toki joitakin hienoja poikkeuksia kuin TRG-42 kaliiperissa 300WM tai muut vastaavat jotka on suunniteltu vaikkapa 338LM mukaan. Eli lippaaseen mahtuukin 95mm patruuna 300WMn 84,84mm sijaan jolloin tämä yhdistelmä sallii pitkillä luodeilla pitkät latauspituudet ja tällöin päästään myös lähelle ylimenoa (riippuen miten luoti on suunniteltu). Ihanne maailmassa luoti, kaliiperi ja rihlannousu sekä ylimeno suunniteltaisiin toimimaan yhdessä. Nuo pitkät kupariluodit joissa on pyritty vastaaviin luodinpainoihin kuin lyijyvaippaluodeissa eivät sitten hups enää vakaudukkaan samoilla rihlannousuilla.
ps. paljonko kupariluodit kuluttaa piippua enemmän kuin nykyiset kuparivaippaluodit?
Asiat ovat juurikin niin kuin SO erittäin hyvin kuvaa.
Vastaavan painoiset kupariluodit eivät vakaudu samoilla rihlannousuilla kuin lyhyemmät vaippaluodit—> toimiakseen nykykalusto vaatisi uuden piipun, niinkuin mainitsin aiemmin.
Nämä pitkät kupariluodit eivät myöskään mahdu lippaisiin. Jos ne yritetään ladata niin lyhyiksi, että ne mahtuvat, luodin muodosta johtuen hyppy rihlaan tulee "järjettömän" pitkäksi. Tähän asiaan vaikuttaa nimenomaan nyky lipaspituudet. Mikään ei estä sorvaamasta täsmälleen vaikka scenarin mitoilla kupariluotia, mutta painoluokka on eri, niinkuin SO mainitsi. Eli vielä yksinkertaistaen: saman painoluokan kupariluodeista tulee niin pitkiä, etteivät ne mahdu nykykiväärien lippaisiin, jos pyritään hyvään bc arvoon. Täten kivääri on jälleen käyttökelvoton. Tässä tekevät poikkeuksen jotkut multikaliiberikiväärit, niinkuin SO kirjoituksessaan mainitsi.
Warner toolin mukaan tarkan solidin valmistaminen vaatii yksilömitat piipusta, jonka mukaan sitten luodit sorvataan.
Tällä pyritään minimaaliseen kaasuvuotoon, mikä on yksi suurimmista epätarkkuutta aiheuttavista tekijöistä solideja ammuttaessa verrattuna vaippaluoteihin. Näin heidän mukaansa.
Eli on monenlaisia hankaluuksia tiedossa, jos täyslyijykielto tulisi, ja eittämättä lisäisi ainakin huomattavasti nykykaluston omistajien kustannuksia, jos pyritään samaan tarkkuuteen a-tarvikkeen osalta.
Warner toolin mukaan heidän kupariluotinsa eivät kuluta piippua juurikaan vaippaluoteja enempää. Tästä minä en tuolla 600 ammutun luodin otannalla pysty sanomaan mitään. Mitään ylimääräistä kulumista en ole huomannut.
Ps. Minä pyrin siihen, että mikään tänne kirjoittamani asia ei perustu mutuun, vaikka sitä on minullakin jo n. 30v. En myöskään kirjoittele tänne kuulopuheita tai jenkkifoorumeilta luettuja juttuja totuuksina. Yritän toimia niin, että kaikki mitä kirjoitan perustuu mahdollisimman perusteellisesti itse käytännössä todettuihin asioihin, mikä sekin on vain yhden miehen näkemys/kokemus, eikä välttämättä aina edes oikea.
Näkökulmanne velloo koko ajan sen ympärillä että jostain kumman syystä "valtaosassa tarkkuuskivääreitä" haluttaisiin käyttää mahdollisimman hyvän BC:n omaavia luoteja. Asia vaan ei ole niin, ei ilmakivääreissä, ei pienoiskivääreissä, ei 100m kiväärilajeissa eikä oikeastaan edes 300m lajeissa (hyvä BC toki halutaan mutta vielä enemmän halutaan pientä rekyyliä, pientä aseen kampeamista jne). Edelleen, niihin valtaosaan tarkkuuskivääreistä ei, normaalin syklin lisäksi, ole tarvis tehdä uudelleenpiiputuksia (mainitsemillani reunaehdoilla).
It´s the name of the game. Penkkiampujat on erikseen. Asia toisin kääntäen, miksi valmistajat tavoittelee hyvää BC:tä? (osa jopa liian hyvää). Se takaa luodille mahdollisimman hyvän suorituskyvyn sikäli kun luoti on myös tarkka. Jousellakin voi ampua tarkasti, mutta ei kovin pitkälle. Lähtökohtaisesti tarkka-ammunnassa on kyse ampua kauemmas kuin toinen osapuoli. Tarkka-ammunta alkaa lähtökohtaisesti siinä vaiheessa kun näistä "valtaosassa" käytettävistä ase/patruuna/ymmärrys/osaaminen-yhdistelmissä loppuu osunta. Se ei ole yksittäisestä asiasta kiinni vaan monen tekijän summasta. Vaikka kaikki muut asiat olisi kohdallaan, jos luoti ei lennä, ei muilla voi vaikuttaa osuntaan millään tavoin. Lisäksi tulee sellaiset tekijät kuin esimerkiksi tuulen vaikutus tai pyyhkäisyala jotka molemmat on erittäin paljon sidonnaisia lentoaikaan. Luodin lähtönopeuksia ei kovin paljoa voida nostaa ilman muita ongelmia (esim. hylsyjenkesto ja kuparoituminen), mutta luodin muodolla voidaan lentoaikaan vaikuttaa. Kuten on selvää, etäisyydenmittauksesta johtuvissa virheissä pyyhkäisyala antaa anteeksi ja tuulen arvioinnissa pieni tuulipoikkeama.
Tässä tää testi jota lienevät käyttäneet uuden asetuksen pohjana https://jagareforbundet.se/contentassets/7099893fd13b45b98e1900d2ea165fee/65x55_se.pdf
Paperilla näyttäs siltä että jos 6.5x55 Oryxi on ennen riittäny niin riittää nämä 7.8g tarjokkaatkin. Veikkaanpa että 8-9g sciroccot ja accubondit tappaisi hirven ihan yhtälailla, mutta lyijyhuuruissa jätetty noi vanhat rajat ennalleen.
Asetusmuutoshan hyväksyttiin, äkkiseltään näyttää että peuralle luodinpaino putosi 5.2 -> 5.1 grammaan ja hirvelle lyijyttömän luodin energiavaade 2000 -> 1900 jouleen. EDIT: nämä siis verrattuna alkuperäiseen asetusluonnokseen.
Ministeriön aiemman ulostulon ja normaalin länsimaisen matematiikan mukaan peuraluodin painoraja on siis 78gr (5.05 * 15.432) ja muutama 6.5x55 tehdaslataus pääsi hirvilailliseksi (ainakin Naturalis ja aiemmin threadissa mainitsemani S&B). Pientä helpotusta/pelivaraa myös erilaisille marginaalikaliipereille esim. 454 Casull.
Asetusluonnos löytyy edelleen:
https://mmm.fi/lausunnolla
ja tässä tiedotteessa on linkki valtioneuvoston hyväksymään muutokseen:
https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lyijyttomiin-luoteihin-siirtymista-helpotetaan
Mie kuvittelin, että tässä olis ollu olennaisempaa tiputtaa vähän sitä minimipainoa ko osumaenergiaa.
Edit: Olihan se näköjään tippunukki. Lyijytön luoti Hirvelle tai Karhulle 7,5g ja E100 1900 joulea.
Mielenkiintoinen havainto Strelokilla laskiessa, Vihtavuoren taulukko antaa 6,5 grendelille n540 ruudilla 120gr Barnesilla maksiminopeudeksi 750m/s. Kun tätä nopeutta saisi kasvatettua 775 m/s täyttyy tuo E100 1900J ja näin myös grendeli olisi hirvilaillinen. Eri asia tietysti spekuloida miten taulukon yläpään ohitettua painemerkit alkaa näkyä tai muuten kaliiberin riittävyys tappoteholtaan..
Lainaus käyttäjältä: J.J - helmikuu 07, 2020, 10:33
Mielenkiintoinen havainto Strelokilla laskiessa, Vihtavuoren taulukko antaa 6,5 grendelille n540 ruudilla 120gr Barnesilla maksiminopeudeksi 750m/s. Kun tätä nopeutta saisi kasvatettua 775 m/s täyttyy tuo E100 1900J ja näin myös grendeli olisi hirvilaillinen. Eri asia tietysti spekuloida miten taulukon yläpään ohitettua painemerkit alkaa näkyä tai muuten kaliiberin riittävyys tappoteholtaan..
Onnistu, jos ei ihan tynkäpiippu. Pulttilukkoisessa vielä helpommin. Tosin ruutina olen käyttänyt CFE223 ruutia omassa AR-15 aseessa. Noslerin E-Tip 120grs on vielä parempi BC, jolloin maltillisempi lähtönopeus riittää. Lisäksi Barnesilta on tulossa 115grs TTSX/vastaava luoti, jolloin vauhtia ja ruutia saa lisää. Toki BC huonompi hieman, että menee laskemiseksi se optimointi :)
120grs E-Tip CFE/2,02 Lapua 57,35 (lat.pit) 783m/s (+10c lämpö) 27mm/3lks/150m
22" LW piippu.
Tällä kaudella on nyt grendelöity 9kpl valkohäntiä, 100grainisella ttsx;llä. Hyvin toimii tuokin.
Onneksi Hjorthilla on niin heikko saatavuus Howan 1500 mini aktiolle tuossa kaliiperissa, että jäänee vielä ensi syksyksikin tämän kaliiperin osalta kuume polttamaan... Mailin mukaan pitää kautta 2021 odotella... :'(
entäs CZ....oliko se 527 vai mikä malli? :)
Lainaus käyttäjältä: petri r - helmikuu 08, 2020, 09:51
entäs CZ....oliko se 527 vai mikä malli? :)
Menee jo hieman offtopiciksi mutta yksi mahdollisuus tuokin olisi, tosin en usko että saatavuus on sen parempi. CZ 527:n kohdalla harmittaisi ettei siihen saa 6,5grendelinä toimivaa chassista jälkimarkkinoilta (mdt tarjoaa ainoana 527:aan ja vain .223). Howaan saa useammaltakin valmistajalta, jolloin sen saisi todella kompaktiksi reppuaseeksi lintujahtiin hieman pidemmälläkin piipulla.
Muutamia muita havaintoja:
CZ 527
+ parempi yksitoiminen säädettävä liipaisin vakiona
+ metallilippaat
- jälkimarkkinaosat
- lukon avauskulma (voi tulla kiikaritähtäimen asennuksen kanssa haasteita), lukko on vissiin tosin muuttunut viime malleissa?
- kalliimpi
Howa
+ Saa pelkkinä rautoina
+ Saa valmiiksi cerakote päällysteisenä
+ Jälkimarkkinaosat ja valmiina pakettina tarjolla mm. parilla eri chassis vaihtoehdolla todella kilpailukykyiseen hintaan
+ Hinta
- kaksitoiminen accutrigger (henkilökohtainen mieltymys Tikkaan tottuneena)
- lukko voi alkuun tuntua jähmeeltä (pitäisi käytön myötä tasottua)
- muovilippaat ja lippaanvapauttimen sijainti (voi aueta ns. vahingossa)
Molemmat pitäisi valmistuslaadultaan & tarkkuudeltaan olla aika tasaväkisiä mitä nyt kokemuksia paremmilta markkinoilta rapakon tuolta puolen lueskellut.
Kuulostaa hyvältä :)
Eilen pääsin kokeilemaan käytännössä Sako Powerhead II:sen toimintaa. VH peuran pakomatka oli n. 40m osumasta. Luodin tekemät reiät olivat erittäin siistit vs. aikaisemmin käyttämään Norma Oryx:iin.