Avataan vaimentimista oma ketju ettei sotketa toista enempää. Metsästys & Kalastus-lehdessä 6/2018 oli varsin kattava vaimenninartikkeli josta koostettu oheinen taulukko.
Tuossa on laskettu lisäksi vaimennus vs. paino sekä vaimennus vs. asetta jatkava pituus. Vaimennusarvona on käytetty vaimennusta korvan kohdalta. Mitoista voi lisäksi laskea vaimentimen koon (halkaisija ja kokonaispituus) ja tästä vertailuarvot jolloin saa myös vaimennus vs. kokonaismitat arvon sikäli kun se kiinnostaa. Kyseessä 308Win kaliiperi.
Saksalainen testi muutaman vuoden takaa, jossa myös eritelty ensimmäisen laukauksen vaimennus. Mittaukset tosin vain piipunsuulta, käytetty laitteisto ja mittaustapa on kerrottu.
http://wp.roedale.de/wp-content/uploads/2014/05/UJ_201610_Schalldaempfertest.pdf
Valitettavasti uusi-seelantilaisen Rod&Rifle lehden testi ei ole enää maksutta saatavilla, siinä oli mielenkiintoisia vaimentimia ja ennenkaikkea näki miten huonoja erinäköiset kyläseppätason virityksen olivat. En muista oliko maksuton versio jonkunlainen tiivistelmä, mutta koko 11 sivun artikkelin saa reilulla eurolla (en ole kokeillut). Suomessa yleisiä vaimentimia oli ainakin Ase-Utraa, A-Tecia, AimZonicia.
https://rodandrifle.co.nz/product/nz-rodrifle-suppressor-test/
Olen päätynyt käsitykseen että 308 vaimentamaton laukaus on 166-169dB patruunasta ja piipunpituudesta riippuen (piipunsuulla, tai siis siellä metrin verran sivusta). Ja ampujan korvalta mitattu taso voi olla esim. 9dB pienempi kuin piipunsuulla, kun ammutaan vaimentimen kanssa (itselataavat asia erikseen). Ideaalista olisi toki tietää vaimennus ampujan korvalla, omalla aseella ja patruunalla. Mutta jotain approksimaatiota kun haluaa tehdä eri lähteistä tulevan datan välillä niin näillä mennään...
Eikös vaimennin vaimentaisi silloinkin, vaikka se olisi pelkkä jatkopiippu? Paineaallon purkauskohta siirtyy kauemmaksi korvasta, mikä automaattisesti pienentää äänenpainetta. Tuo ilmiö pitäisi ilmeisesti siivota pois tuloksista kun mitataan varsinaista vaimennustehoa. Ellei sitten olla kiinnostuneita vain ampujaan kohdistuvasta melurasituksesta.
M&K artikkelissa on mitattu myös ensimmäinen laukaus sekä 1m ja 10m ja mitatut desibeliarvot mikäli ne kiinnostaa.
Jos ruotsinkieli sujuu niin löysin seuraavat testit naapurimaasta:
* PDF-tiedosto vuodelta 2018, 10 sivua
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwie4eyi8KLmAhVklosKHZBgBpoQFjACegQIBBAC&url=http%3A%2F%2Fvapentidningen.se%2Fwalk_ladda-hem%2FLjuddampartest2018.pdf&usg=AOvVaw24KlmHy8fKihpf8EOde4_h
* testissä erikoisuutena lämmönmittaus https://fritidvildmark.se/newsitem.html/ljuddampartest
Tuo viimeinen testi sisätiloissa ja tuolla mittarilla tehtynä ei kyllä ole impussimelun mittaamista ohjaavasta MIL-STD-1474:stä (KVG) kuullutkaan ;D
Kiinnostavimpina pidän vaimennusarvoja 10m päässä. Sotilastarkka-ammunnan näkökulmalta merkittävää on parin kyky pysyä vastapuolelta havaitsematta.