Vosiko joku valottaa vesivaan hyödyllisyydesta yleensä ammunnassa.Kiinostaisi kyseinen tuote,itse olen todennut aseen kallistuksella olevan ratkaiseva merkitys osumiin.Ja mistähän vaaka löytysi tuuman putkelle helpoiten.
Multa löytyy, pistä YV:tä.
http://www.sinclairintl.com/cgi-bin/category.cgi?category=SCACSASL&item=ACD&type=store
Saako noita Suomesta mistään? 30 runkoja löytyy, joten omia liikoja saa tarjota.
http://www.brownells.com/aspx/NS/store/ProductDetail.aspx?p=8739&title=ANTI%20CANT%20DEVICE
Tuolta saa Suomeen, jos tilaat pelkästään tuon niin postikulutkaan eivät ole hirveät, eikä mene tuliin.. (jos kokonaisarvo postikuluineen alle 45€)
Minä istuin tänään miettimässä hetken vesivaan käyttöä kiikarissa ampumakulman määrittämiseen.. Onko kukaan törmännyt tällaiseen ratkaisuun?
Siis jotenkin niin, että tähtäimen läpi katsottaessa näkisi paljonko ase on kulmallaan ja mihin suuntaan..?
EDIT: En tarkoita BORS/SAM tyyppisiä tuhansia euroja maksavia ratkaisuja.. :!:
Tarkoitatko jotain muuta kuin tätä: //http://www.sportingservices.co.uk/cosine.jpg
Tarkoitin jotain juuri tuon kaltaista!! Kiitos linkistä!
Tuokin maksaa toki reilun sata puntaa kiinnikkeen kanssa, mutta alkaa olla jo "järkevässä" hinnassa.. Onko kellään käyttökokemusta ko. laitteesta tms.? Muita linkkejä?
Tossa on molemmat ja halpakin on...
http://www.i-e-a.de/productssimple30.html
Hommasin tuossa talvella zeissin päälle anti cant devicen. En ole vielä päässyt niin pitkälle että olisin saanut käytännössä sen kanssa parempia kasoja mutta noin teoreettisesti tarkasteltuna kanttaus on jonkinasteinen ongelma. PCbllä voi laskea kuinka paljon ilmiö vaikuttaa. Tässä juttua aiheesta:
http://home.wanadoo.nl/jhogema/skeetn/ballist/cantexp1/cantexp1.htm
Tuntuu että tietyissä asioissa kehitys polkee paikallaan. Kiikarinvalmistajat eivät ole missään vaiheessa mitenkään reagoineet kanttausongelmaan. Ainakin pitkän matkan vuoristometsästyksessä kanttaaminen saattaa olla paha ongelma kun ei välttämättä ole juuri mitään suoraa kiintopintaa jonka mukaan kiikarin saisi tähtäysvaiheessa oikaistua. Oikea paikka libelille olisi tietenkin kiikarin sisällä siten että se olisi nähtävissä kiikarin läpi katsottaessa.
Kanttausongelma...
tuntuu ainakin Hensoldt 6-24x72 SAM:ssa olevan kanttausilmaisin. Ei ole itellä vielä niin isoksi päässyt että pitäisi tuo ostaa....
Lainaus käyttäjältä: HVi
Kanttausongelma...
tuntuu ainakin Hensoldt 6-24x72 SAM:ssa olevan kanttausilmaisin. Ei ole itellä vielä niin isoksi päässyt että pitäisi tuo ostaa....
Niinpä näyttää olevan. En ole ennen tuohon malliin törmännytkään. Saisi tulla noita vähän pienempiikiin putkiin.
Onko nuo jenkkien höpinät kanttauksen vaikutuksen suuruudesta potaskaa vai eikö ballistiikkaohjelmat hanskaa juttua oikein.
Jenkkien "peukalosääntö" on että yhden asteen kanttaus vaikuttaa sivusuunnassa 1000 jaardilla 5" eli kotimaisilla yksiköillä n. 12,5cm 900m:ltä. Tuntuu aika paljolta kun ballistiikkaohjelmat antavat vaikutukseksi alta 2cm:n..... :think:
Kuulostaisi peukalosääntö aika hatusta vedetyltä vaikka en olekaan laskenut sen kummemmin asiaa.
Tota tota...
Jos tuota asiaa miettii ihan teorian kannalta, niin vaikuttaako tuo matka itseasiassa yhtään mihinkään? Välillisesti tietenkin, koska luodin putoama - eli piippulinjan ja tähtäyslinjan ero - kasvaa kun ammutaan pidemmälle, mutta tuo putoama lienee se mitä kait pitäisi tarkastella.
900 metrissä voisi olettaa luodin kokonais putoaman olevan jotain 9 metrin luokkaa(kunhan jotain arvasin), jolloin tähtäin osoittaa sen 9 metriä piippulinjan alle. Nyt jos asetta kallistaa yhden asteen - osoittaa piippulinja edelleen noin 9 metriä sen maalin yläpuolelle(tai no, vähän alle), mutta samalla myös noin 15cm viereen. Teoriassa siis luotikin lähtisi noin 15 senttiä ohi tähtäyspisteen. Vai?
Tuohon voi sitten sisällyttää vielä piippulinjan ja tähtäyslinjan välisen heiton, mutta noilla etäisyyksillä se lienee ihan sama.
Lisättäköön vielä, että Todd Hodnetin mukaan 5 asteen kanttaus vastaa noin 1 MRAD:ia/100m. Tuolloin 900m 5 asteen kanttaus olisi 90cm ja luonnollisesti 1 asteen kanttaus olisi noin 90cm/5 = 18cm. Kuulostaa kieltämättä melko suurelta tuokin...
Joo kosanderi on aivan oikeassa. Yksinkertaistetussa mallissa osumien voidaan ajatella siirtyvän ympyrän kehällä jonka säde on luodin putoaman suuruinen. Kun kanttauskulma on 0 astetta osumat ovat ympyrän kehän ylälaidassa keskellä ja kun kulma kasvaa alkavat osumat kiertää ympyrän kehällä.
Edellä mainitulla periaatteella nyrkkikaava kanttauksen aiheuttamalle sivuviennille = luodin putoama * sin(kanttauskulma). Korkeuteen pieni kanttaus vaikuttaa paljon vähemmän mutta vaikutusta voi arvioida samalla periaatteella eli luodin putoama * (1- cos(kanttauskulma)) = koron muutos
Elikkäs yhden asteen kanttaus vie osumia sivusuunnassa sin(1 deg) = 0.017. Siis 1,7 % putoamasta. Kilometrissä putoama on jotain 10 metrin luokkaa joten sivuvienti on sille matkalle jotain 15-25 cm. 5 asteen kanttauksella, joka muuten tulee kohtuu helposti sopivassa maastossa on sivuvirhe kilometrissä jo metrin paikkeilla.
Osa ballistiikkaohjelmista laskee kanttauksen väärin. PCb taitaa käyttää juuri tätä yksinkertaistettua mallia joka ei huomioi kiikarikorkeuden vaikutusta. Sinänsä ballistiikkaohjelman suorituskyvyn kannalta tämä ei ole kovin olennaista. Olennaista on tietää että kanttaus aiheuttaa pitkillä matkoilla suuria virheitä ja sitä tulisi välttää. Lentoratalaskelmat tulee aina tehdä olettaen kanttaus nollaksi.
Todd Hodnetin lähestymistapa on epäilemättä epätarkka.
Taitaa muutaman asteen kanttaukset hukkua yleiseen kohinaan. Erityisesti sivutuulen suhteen on vaikea erottaa mikä johtui sivutuulesta, sivutuulen virhearviosta ja mikä kanttauksesta.
Vuoristossa, jossa aseen ja ampujan saamimen vaateriin on muutenkin vaikeaa voi kanttaus olla oikeasti ongelma kun ei pysty vertaamaan horisonttiin tms. onko ase vaakatasossa. Suomalaisessa maastossa ei pitäisi olla ongelma.
Käyttääkö kukaan vesivaakoja Suomessa pitkän matkan ammunnassa oikeasti? Itse olen joskus testannut mutta en havainnut mitään vastaavaa hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Taitaa muutaman asteen kanttaukset hukkua yleiseen kohinaan. Erityisesti sivutuulen suhteen on vaikea erottaa mikä johtui sivutuulesta, sivutuulen virhearviosta ja mikä kanttauksesta.
Vuoristossa, jossa aseen ja ampujan saamimen vaateriin on muutenkin vaikeaa voi kanttaus olla oikeasti ongelma kun ei pysty vertaamaan horisonttiin tms. onko ase vaakatasossa. Suomalaisessa maastossa ei pitäisi olla ongelma.
Käyttääkö kukaan vesivaakoja Suomessa pitkän matkan ammunnassa oikeasti? Itse olen joskus testannut mutta en havainnut mitään vastaavaa hyötyä.
Minä käytän :D. Vesivaaka on halvin yksittäinen tapa parantaa ensimmäisen laukauksen tarkkuutta LRHssa ja TAssa. Kasa- ja pistekisoissa noita ei sen takia näy että ristikon voi linjata taulun mukaan ja vaikka taulu ei olisikaan suorassa kohdistuslaukaukset korjaavat tilanteen niin että kasan saa haluttuun paikkaan.
Suosittelen ehdottomasti myös pienoiskivääriammuntaan yli 100 metrin matkoille.
Heitetääs vielä hiukan mustaa valkoisella. Laskin mielenkiinnosta osumatodennäköisyyksiä asiasta ja näytttää siltä että hyvissä olosuhteissa keskimääräisillä ballistisilla ominaisuuksilla jo yhden asteen kanttauksen keskihajonta (eli n. 68%:ssa ammutuista laukauksista kanttaus on 1 aste tai alle) heikentää ensimmäisen laakin osumatodennäköisyyttä puolen metrin ympyrään kilometrissä luokkaa 5 - 10 prosenttiyksikköä. Tuo on jo melko merkittävä vaikutus.
Ainakin osassa vesivaaoista kiväärikäyttöön ei 1 asteen kallistus vielä edes näy missään ts. vaaka ei reklamoi mitään vaikka ase on aavistuksen killissä. Lisäksi ainakin kiikarin runkoputkeen kiinnitettäviä on hankala käyttää kun ne joko peittävät korosäätötornin ja/tai vaativat pään siirtelyä korkeussuunnassa tähtäyslinjalta vaakaan ja takaisin. Ideana kiikaritähtäimen sisällä oleva vesivaaka olisi näppärä mutta laatumerkeissä ei sellaisia ole paljon näkynyt.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Ainakin osassa vesivaaoista kiväärikäyttöön ei 1 asteen kallistus vielä edes näy missään ts. vaaka ei reklamoi mitään vakkka ase on aavistuksen killissä. Lisäksi ainakin kiikarin runkoputkeen kiinnitettäviä on hankala käyttää kun ne joko peittävät korosäätötornin ja/tai vaativat pään siirtelyä korkeussuunnassa tähtäyslinjalta vaakaan ja takaisin. Ideana kiikaritähtäimen sisällä oleva vesivaaka olisi näppärä mutta laatumerkeissä ei sellaisia ole paljon näkynyt.
Totta puhut. Tosin ACD mitä itse käytän näyttää helposti 1/4 asteen kallistuksen. Vaa'an oikea paikka on kiikarissa. Kun sen kerran asentaa suoraan ristikon mukaisesti niin siitä ei enää tarvi huolehtia. Jos vaaka on aseessa niin säätö menee joka kerta uusiksi kun ottaa kiikarin pois tai kiikari liikkuu. Mieluiten tietenkin siellä putken sisällä mutta kun kerran ei niin sitten se on oltava putkessa kiinni. Jossain oli sellainen malli joka kääntyy sivulle. Helpottaa lipellin näkemistä kun katsoo kiikarin läpi. Tosin hinta taisi olla jotain järkyttävää.
Halvimmalla pääsee kun ostaa kiinalaisen kiikarinjalan ja sovittaa siihen perus vesivaa'an. Sellaisia viritelmiä on näkynyt jonkin verran.
Tuossa lontoonmurteella ja kuvin aiheesta.... http://www.riflescopelevel.com/cant_errors.html
Itsellä spuhrin jalka trg:ssä jossa on itegroitu vesivaaka ja voin melkeen vannoa että saan vesivaalla arvioitua kallistuskulman vähintään 1asteen tarkkuudella.kuitenkaan en sitä ikinä katso :D
riistalehdessä oli juttua vesivaakoista ja osumapisteestä ja vaikutus oli jonkunmoinen jo muutamalle sadalle metrille en muista kallistuksia mutta siinä testasivat ihan käytännössä
TRGllä ja DTAlla ampuessa en ole vesivaakaa tarvinnut. DTAhan hommasin aiemmin Spuhrin jalan ja siinä vesivaaka. Jonkun kerran sitöä tuli radalla katottua ja kun asennon rakentaa samalla tavalla joka kerta niin vaaka lähinnä näyttää, että asento on sama kun viimeksi. Ampuessa kisoissa tms. en vaakaa ole kaivannut. Ja rohkenen tunnustaa, että en ole ampunut sen tähden ohi maalista että kivääri on ollut vinossa. Kyllä ne virheet löytyy kuskinpenkiltä.
Itsellä Spuhrin jalka ja en sitä vesivaakaa ole kyllä kaivannut, joutuu aika nokilleen laittamaan kiväärin että sen kuplan näkee kun se kiikari on päällä, kiva ideana mutta käytännössä hieman hankala. Ja enempi tulee ohi ammuttua ihan muista syistä...
Hajonnat voivat vaakasuunnassa suhteutua toisiinsa esimerkiksi alla olevassa kuvassa esitetyllä tavalla:

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://i.imgur.com/7CxoT.jpg%22%3Ehttp://i.imgur.com/7CxoT.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Ota siitä nyt sitten aina selvää mistä yksittäisestä tekijästä johtuen milloinkin meni sivusta ohi. Usein syynä onkin monen tekijän summa. Joskus toki jossakin osatekijässä huomaa tehneensä selvän virheen ja syy oli sitten pääasiassa siinä. Mutta oli miten oli hajonnat summautuvat toisiinsa yhtälöllä kokonaishajonta = (A^2+B^2+C^2)^(0,5), missä A, B, C jne.. ovat hajontatekijöitä. Minkä tahansa hajontatekijän poistaminen tai pienentäminen vähentää kokonaishajontaa. Tosin niiden suurimpien poistaminen vaikuttaa eniten. Jos keli on hyvä aseen kallistus on pitkälle matkalle sivusuunnassa yleensä se suurin hajontatekijä ellei siihen erityisesti keskity. Huonolla kelillä toiseksi suurin.
Teoreettisesti mysteerimes on varmaankin ihan oikeassa.
Silti
-Pääosa Häyhässä/FinnSniperissä menestyneistä ei ole käyttänyt vesivaakaa.
-Tositilanteessa joainen sekunti jota käytät oikean maalin löytämisen jälkeen voi olla kohtalokas. Sillä aikaa kun tarkastelet sitä vesivaan asentoa maali voikin olla ampumisen kannalta näkymättömissä tai sijoittunut siten että laukausta ei voi suorittaa menestyksellisesti.
-Paineen alla kuitenkin unohdat vesivaan katsomisen ellei siitä tee pinttynyttä refleksiä. Tuo "turha" ajankäyttö voi maksaa sen kalliarvoisen sekunnin osan. Eli jos jostain asiasta tekee vahvan tavan niin todennäköisesti tekee niin silloinkin kun siihen ei oikeasti ole aikaa.
-Meillä on jokaisella päässä tasapainoelin.
-Ase voi hyvin liikahtaa vesivaan tarkistamisen ja ampumisen välissä, jolloin tarkistus ei vättämättä ole hyödyllinen.
Hyviä kommentteja er. Tuo on itseasiassa aika vastaava asia kuin paralaksivirhe. Jos on kiire niin paralaksia ei ehdi tuunata kohdalleen ja joutuu tinkimään tarkkuudesta hiukan. Se ei silti tarkoita sitä etteikö joskus olisi enemmän aikaa keskittyä laukaukseen ja tehdä kaikki kunnolla. Silloin on hyvä kun aseessa on paralaksinsäätö, vesivaaka yms. apuvälineet joilla viimeinen tarkkuus saadaan kellotettua ulos.
Kannattaa myös miettiä tuota kiireistä tilannetta mitkä tekijät ovat prioriteetissa korkealla. Kiireessä kannattaa varmaan opetella tekemään ainakin ne asiat jotka eivät vie paljon aikaa mutta niillä on suuri vaikutus tarkkuuteen. Itse en tiedä paljonkaan tuosta paineen alla ampumisesta kun ammun yleensä omassa rauhassa. Jos metsällä tulee ammuttua kauemmas niin jo eettisistä syistä ennemmin jättää ampumatta kuin tekee hommat hutiloiden.
Totta kai asioita pitää laittaa "tärkeysjärjestykseen", mutta kyllähän tuo kanttaus aiheuttaa "helpon tuntuisesti" sen hudin;
parin asteen kallistus ja kilometrissa mennään jantterista ohi että heilahti. Ja pari astetta on kumminkin vaan se 1/3 minuutti kellotaululla........ :shhh:
Lainaus käyttäjältä: er
-Ase voi hyvin liikahtaa vesivaan tarkistamisen ja ampumisen välissä, jolloin tarkistus ei vättämättä ole hyödyllinen.
Tuosta muuten vielä sen verran että itse olen pyrkinyt poistamaan ongelman niin että pidän bipodin kallistusta melko jäykkänä. Siten ase ei kovin helposti kallistu pois linjasta sen jälkeen kun sen on kääntänyt suoraan.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Tuosta muuten vielä sen verran että itse olen pyrkinyt poistamaan ongelman niin että pidän bipodin kallistusta melko jäykkänä. Siten ase ei kovin helposti kallistu pois linjasta sen jälkeen kun sen on kääntänyt suoraan.
+1
Yleisön pyynnöstä vielä yksi osumatodennäköisyysanalyysi :D. Laskettu samoille hajontaolosuhteille ja matkalle kuin edellinenkin analyysi. Osumatodennäköisyys valituilla lähtöarvoilla puolen metrin ympyrään kilometrissä on 59 % jos ase on aina suorassa.
Ampujalla A ei ole aseessa vesivaakaa. Kanttauksen keskihajonta on 1 aste ja keskiarvo 0 astetta --> Osumatodennäköisyys heikkenee 7 prosenttiyksikköä siihen nähden että ase olisi aina suorassa.
Ampujalla B on laadukas vesivaaka jolla kanttauksen keskihajonta putoaa 0,1 asteeseen mutta hän on asentanut sen 0,75 astetta kieroon suhteessa kiikarin korosäädön liikesuuntaan --> Osumatodennäköisyys heikkenee 7 prosenttiyksikköä siihen nähden että ase olisi aina suorassa.
Analyysin tarkoituksena oli havainnollistaa sitä että lipellistä ei ole välttämättä hyötyä ellei sitä asenna huolellisesti suoraan. Kasaa ampuessa suoruudella ei ole niin väliä.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Yleisön pyynnöstä vielä yksi osumatodennäköisyysanalyysi :D. Laskettu samoille hajontaolosuhteille ja matkalle kuin edellinenkin analyysi. Osumatodennäköisyys valituilla lähtöarvoilla puolen metrin ympyrään kilometrissä on 59 % jos ase on aina suorassa.
Ampujalla A ei ole aseessa vesivaakaa. Kanttauksen keskihajonta on 1 aste ja keskiarvo 0 astetta --> Osumatodennäköisyys heikkenee 7 prosenttiyksikköä siihen nähden että ase olisi aina suorassa.
Ampujalla B on laadukas vesivaaka jolla kanttauksen keskihajonta putoaa 0,1 asteeseen mutta hän on asentanut sen 0,75 astetta kieroon suhteessa kiikarin korosäädön liikesuuntaan --> Osumatodennäköisyys heikkenee 7 prosenttiyksikköä siihen nähden että ase olisi aina suorassa.
Analyysin tarkoituksena oli havainnollistaa sitä että lipellistä ei ole välttämättä hyötyä ellei sitä asenna huolellisesti suoraan. Kasaa ampuessa suoruudella ei ole niin väliä.
Tuo suoraan asettaminen oli muuten tosi tuskallista kun piti pitää toista vesivaakaa rautojen päällä samalla kun kiristi vesivaakaa kiikariin. Arvatkaapa vaan kuinka paljon tuollainen kääntyy kun ruuvia kiristää... eli piti kiristää pikkuriikkisin vaihein ja erittäin tasaisesti molemmilta puolilta :cry:
Lainaus käyttäjältä: galwran
Tuo suoraan asettaminen oli muuten tosi tuskallista kun piti pitää toista vesivaakaa rautojen päällä samalla kun kiristi vesivaakaa kiikariin. Arvatkaapa vaan kuinka paljon tuollainen kääntyy kun ruuvia kiristää... eli piti kiristää pikkuriikkisin vaihein ja erittäin tasaisesti molemmilta puolilta :cry:
Jos nyt ymmärsin oikein niin taidat olla keskittynyt väärään asiaan. Asennus pitää siis olla sellainen että kiikarin ristikko (tai korosäädön liikesuunta joka ei välttämättä ole sama asia) on silloin pystysuorassa kun vaaka on kuplassa. Se ei ole niinkään tärkeää kuinka suorassa kiikari on suhteessa aseeseen.
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
Lainaus käyttäjältä: galwran
Tuo suoraan asettaminen oli muuten tosi tuskallista kun piti pitää toista vesivaakaa rautojen päällä samalla kun kiristi vesivaakaa kiikariin. Arvatkaapa vaan kuinka paljon tuollainen kääntyy kun ruuvia kiristää... eli piti kiristää pikkuriikkisin vaihein ja erittäin tasaisesti molemmilta puolilta :cry:
Jos nyt ymmärsin oikein niin taidat olla keskittynyt väärään asiaan. Asennus pitää siis olla sellainen että kiikarin ristikko (tai korosäädön liikesuunta joka ei välttämättä ole sama asia) on silloin pystysuorassa kun vaaka on kuplassa. Se ei ole niinkään tärkeää kuinka suorassa kiikari on suhteessa aseeseen.
Moi,
toki halusin että kaikki kolme ovat vaaterissa, eli maan kamara, aseen raudat ja optiikka. Optiikan ja aseen yhdensuuntaistaminen oli vielä kohtuullisen helppoa, sillä ase pysyi vatupassilla katsottuna suorassa bipodin varassa silloin, kun pyöritin optiikkaa kiikarinjaloissa. Ja kun ase oli suorassa, niin sen avulla kiikarikin pysyi suorassa; eihän kiikaria saisi irtonaisena pidettyä suorassa kai oikeastaan mitenkään, ainakaan noilla jaloilla mitkä mulla siinä on.
Mutta se vatupassin kiinnityksen kiristäminen kiikariin oli huomattavan hankalaa juuri sen ruuvikiristyksen vuoksi; vatupassin malli oli vielä sellainen, että toinen ruuvi piti kiristää alapuolelta. :think:
Tunnen tapauksen, jossa jo hyvin asennettua vesivaakaa asennettiin uudelleen kolmatta tuntia viiden miehen voimin. :lol:
Hifistellessä tähtäimen asennusta.
Mä olen lähtenyt siitä, että ensisijaisesti linjataan aseen ja tähtäinkiikarin pinnat, mikäli mahdollista:
http://finnaccuracy.com/kuvat2/Rakotulkki+SB+TRGmount_02.jpg
Sitten tämän jälkeen luotilanka maastoon, ristikko pystysuoraan lankaan nähden ja ase tukevasti penkkiin kiinni.
Sitten kupla paikalleen vaateriin.
Tässä jää silti vielä virhelähteitä. Ristikon pystysuoruus tähtäimen sääätömekaniikkaan nähden. Kuplan ominaistarkkuus. Pelkästään näistä saa helposti aikaan sen 1 asteen virheen kuitenkin. Jos on aivan pakkomielteinen tämän asian suhteen, niin sitten ei muuta kuin 2m korkea maalitaulu, jossa pystysuora viiva, ja koeampumalla selvittää koroa ottamalla että iskemät pysyvät pystyviivalla. :lol:
Ja kaikille tiedoksi. Mulla ei ole kuplaa yhdessäkään aseessa... Sori, korjaus, on yhdessä. Mutta en tunnusta sitä juurikaan katsovani - sillä vaan aiheutetaan hämmennystä hirviporukassa. :wink:
Lainaus käyttäjältä: MSa
Tunnen tapauksen, jossa jo hyvin asennettua vesivaakaa asennettiin uudelleen kolmatta tuntia viiden miehen voimin. :lol:
Hifistellessä tähtäimen asennusta.
Mä olen lähtenyt siitä, että ensisijaisesti linjataan aseen ja tähtäinkiikarin pinnat, mikäli mahdollista:
http://finnaccuracy.com/kuvat2/Rakotulkki+SB+TRGmount_02.jpg
Sitten tämän jälkeen luotilanka maastoon, ristikko pystysuoraan lankaan nähden ja ase tukevasti penkkiin kiinni.
Sitten kupla paikalleen vaateriin.
Tässä jää silti vielä virhelähteitä. Ristikon pystysuoruus tähtäimen sääätömekaniikkaan nähden. Kuplan ominaistarkkuus. Pelkästään näistä saa helposti aikaan sen 1 asteen virheen kuitenkin. Jos on aivan pakkomielteinen tämän asian suhteen, niin sitten ei muuta kuin 2m korkea maalitaulu, jossa pystysuora viiva, ja koeampumalla selvittää koroa ottamalla että iskemät pysyvät pystyviivalla. :lol:
Ja kaikille tiedoksi. Mulla ei ole kuplaa yhdessäkään aseessa... Sori, korjaus, on yhdessä. Mutta en tunnusta sitä juurikaan katsovani - sillä vaan aiheutetaan hämmennystä hirviporukassa. :wink:
Miten olet eliminoinut maapallon pyörimisliikkeen vaikutuksen luotilangan suoruuteen ?
MSa sai aikanaan multa tykistökäyttöön speksattua luotilankaa. Mulla on sitä vielä muutama metri jäljellä joten jos on halukkuutta / tarvetta niin yv:llä osoitteet mulle. Lähtee pullakahvin hinnalla. :o :whistle:
Toiselta nimeltään ratakiskon pätkä? :D
Lainaus käyttäjältä: mika
MSa sai aikanaan multa tykistökäyttöön speksattua luotilankaa. Mulla on sitä vielä muutama metri jäljellä joten jos on halukkuutta / tarvetta niin yv:llä osoitteet mulle. Lähtee pullakahvin hinnalla. :o :whistle:
On muuten ihme narua. Kiikari heittämällä vaaterissa.
Tarkistin vielä teodoliitillä kun en meinannut uskoa että voi mennä noin kivuttomasti.
Lainaus käyttäjältä: PL
Lainaus käyttäjältä: MSa
Sitten tämän jälkeen luotilanka maastoon, ristikko pystysuoraan lankaan nähden ja ase tukevasti penkkiin kiinni.
Miten olet eliminoinut maapallon pyörimisliikkeen vaikutuksen luotilangan suoruuteen ?
Mulla on +30kg massa siinä, tykkilanka kestää sen kyllä.
Nyt ei voi enää mitenkään ampua ohi kun on vesivaa'at ja superior "hiekka"pussit :dance: :lol:

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://heggis.kuvat.fi/kuvat/temppi/7th/IMG_6429.jpg/_small.jpg%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://heggis.kuvat.fi/kuvat/temppi/7th%20...%20_small.jpg%22%3Ehttp://heggis.kuvat.fi/kuvat/temppi/7th/IMG_6429.jpg/_small.jpg%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Vortex tuntuu olevan laatuvalmistaja. Tuossa mun vesivaa'assa on peräti kaksi tapaa huomata, milloin ase on vinossa. Ensimmäinen on tietty se vesivaaka, mutta toinen onkin sitten paljon jännempi. Kun asetta kallistaa riittävästi oikeaan suuntaan, niin koko libelli putoaa palikasta pois. Toisessa mallissa oli ura ja siinä lukkorengas pitämässä libelliä paikallaan, mutta mullapa ei ollut kumpaakaan. Enpä taida jaksaa asiasta kummemmin valitella, kun paljon helpompaa on liimata tuo palikka itse kiinni. Vastaisuuden varalta vaan kiva tietää...
Mut oli halpa :D
Terroristimaihin myytävä versio selvästi, tarkoitettu sabotoimaan ta-toimintaa. :lol:
Mistäs nuo pussit löytyivät?
Samasta paikasta ku vesivaa'at :)
http://www.midwayusa.com/product/937249/badger-ordnance-bone-sand-sock-shooting-rest-bag-filled
[size=85](suomen saatavuuksista ei sitten mitään hajua, ite ku ei moisista tarttee murehtia ;))[/size]
Suomen Midwayssa näköjään vaivaiset 43 euroa hintaa. Kauppa se on joka kannattaa.
Wixey -niminen digitaalinen työvälineiden kulmamittauksiin soveltuva värkki mittaa 0,1 asteen tarkkuudella kallistukset. Bonuksena saa picatinny gasblockit ar-10/15 aseissa helposti pystysuoraan flat-topin kanssa.
Wixey tosin toimii pattereilla, diginäytössä ei ole valaisua ja laite ei ole milspec. Sitävastoin siinä on magneettti jolla se ottaa teräkseen kiinni joten saa teräksiseen gasblockiin kiinni.
Tällä voisi joskus testata miten tarkkoja asekäyttöön tarkoitetut vesivaat ovat.
Testasin MWG:n valmistavan vesivaa'an tarkkuutta digitaalisella kulmamittarilla jonka resoluutio on 0,1 astetta. 0,1 asteen kallistuma näkyy lipellin kuplassa jo selvästi. Noin 0,2 astetta siirtää kuplan näytön keskelle merkityn alueen reunalle. Eli kunhan kupla on merkkiviivojen sisällä niin kiikari on sillon käytännön tarkkuuden kannalta riittävän suorassa. Myös käytännön ammuntatulokset tukevat sitä että vaikka kupla ei ole ihan keskellä lipelliä niin se ei vielä erotu kilometriin osumissa johtuen siitä että tuulenvienti on kertaluokkaa isompaa.
Onko kokemuksia http://www.eranetti.fi/index.php?act=viewProd&productId=446 tollasesta? Jotenkii iski silmää tuo sarana härpäke :D vai kannattaako suosiolla ostaa laatuvalmistajalta esim vortex?