Lautausvälineet tuli hankittua (RCBS paketti). Ensimmäiset 50 latausta jo odottaa radalla käyntiä.(6.5x55)
Hyvin on täältä/googlella löytänyt vastauksiakin, mutta muutama kysymys laidasta laitaan kuitenkin nakertaa.
RCBS:n ruutiannostelija. N560 ruudilla en kyllä uskalla suoraan hylsyyn laskea latausta. Lieneekö sen verran pitkäjyväistä kun tavara tarttuu välillä alapuolen putkeen ja annos on jo silmämääräisesti vajaa?
Vaa'an kautta käytin kaikki.
Sitten jos koputtelee ja naputtelee reilummin että varmasti kaikki putoaa, on seuraava lautaus pahimmillaan jo lähes 1gr ylipainoinen. (ilmeisesti koputellessa ruuti pakkautuu taas annostelijan yläpuolella?)
Täytyy kai käyttää jotain kiveä/"virsikirjaa" tuolla putkessa. Melkoista valukraateria ja muhkuraa.
Supistusholkki. Latasin nämä ensimmäiset ohjeen mukaan. Kannattaako jo heti alkuun nostaa holkkia että hylsyä ei muokata niin paljon? Jotain max kympin eroja mittailin supistettu/supistamaton. Supistettu aika lähellä, ehkä jopa yli tehdaspatruunan mittojen.
Puristuslataus. Kuinka paljon sitä luotia sitten uskaltaa runtata? Paanasen kirjassa mainitaan välillä täysi hylsy :o
Hylsytrimmeri. Kai se on pakko hankkia. Sakon hylsyt oli heti maksimi mitassa. Ehdin supistaa ne kaikki etten mitannut pituutta ennen sitä.
Koitin pari lapualaista ja S&B ja niissä ei ainakaan suuremmin pituus lisääntynyt. Hieman jämäkkä tuo prässin kanki ylös nostettaessa muttä tuskin kuitenkaan liikaa ::)
Onhan tuossa pitkä lista kysymyksiä ja vielä kysymättömiäkin asioita on olemassa!. Helpointa olisi jos pyytäisit jotakuta edistynyttä lataajaa puoleksi illaksi kaveriksi ja "raataamaan" asioista. Mitä jää kysymättä, niin sitten vaikka pirauttaa lisäneuvoja.
N560 ja vastaavat karkeudet alkaen N550 eivät annostu luotettavasti tilavuusannostelijasta. Vaakan kautta kaikki!
Jos on omalla aseella ammuttuja hylsyjä, niin osasupistus on ihan toimiva. Pitää kuitenkin säätää holkkia niin, että lukko sulkeutuu jouhevasti. Tässä se edistynyt kaveri osaisi opastaa oikein hyvin
Puristuslataus ei ole järkevä lähtökohta aloittelijalle. Hanki ruutia, joka sovinnolla sopii hylsyyn. Puristuslatauskikkailut on edistyneille lataajille.
Rimmeri on oleellinen osa latausvälineitä. Tutustu eri rimmereihin, sillä osalla menee hermo ja osalla ei...!
Hylsyn kaulan minimaalinen voitelu helpottaa kammen ylös nostamista, myös laajennuskaran kiilloittaminen. Kaveri osaisi neuvoa kädestä pitäen
Lainaus käyttäjältä: TippaKannu - syyskuu 09, 2019, 23:03Supistusholkki. Latasin nämä ensimmäiset ohjeen mukaan. Kannattaako jo heti alkuun nostaa holkkia että hylsyä ei muokata niin paljon? Jotain max kympin eroja mittailin supistettu/supistamaton. Supistettu aika lähellä, ehkä jopa yli tehdaspatruunan mittojen.
Millä mittasit tämän eron? Itse ostin työntömithaan sopivat hornadyn mittausjutut (mikälienimi), jolla voi mitata hylsyn olkapään sijainnin. Siitä sitten ihan vähän taaksepäin ja hyvin on toiminu. En ossaa kuvitella miten tämän mittais hyvin ilman tuommosta mittasarjaa. Nyt pöydällä odottelee jo supistusrengasta ja arbor pressiä L.E. Wilsonin kaulasupistusholkki, joten prosessi kehittyy itsellä siltäki osalta.
Lainaus käyttäjältä: TippaKannu - syyskuu 09, 2019, 23:03Hylsytrimmeri. Kai se on pakko hankkia. Sakon hylsyt oli heti maksimi mitassa. Ehdin supistaa ne kaikki etten mitannut pituutta ennen sitä.
Koitin pari lapualaista ja S&B ja niissä ei ainakaan suuremmin pituus lisääntynyt. Hieman jämäkkä tuo prässin kanki ylös nostettaessa muttä tuskin kuitenkaan liikaa ::)
Leellä on ainaki tosi edullinen (joitaki kymppejä) ratkasu hylsyntrimmaukseen. Mie pääsin sillä kivasti alkhuun, mutta nyt olen siirtymässä L.E. Wilsonin trimmeriin ko haluan vähän täsmällisempää säätöä. Olennaisinta tässä taitaa olla tasasuus ja se, että hylsyt ei pääse liian pitkäksi.
Minä säädin supistusholkin siten, että hylsyn kantaan sai laittaa yhden kerroksen pakkausteippiä (0,05mm mitattu mikrometrillä)
ilman että kampi ahdisti. Ja jos laittoi toisen kerroksen, niin silloin alkoi tahmaamaan.
Lukosta iskuri irti että lukko sulkeutuu vastuksettomasti. Supistusholkki säädetään ensin pidintä päin ja siitä 1/2 kierrosta auki. Supistetaan hylsy ja jos lukko ei mene kiinni niin holkkia 1/10 kierros kerrallaan kiinni kunnes lukko sulkeutuu ilman voimaa tai hyvin pienellä nahkeudella. Kokeile vielä 2-3 hylsyllä meneekö lukko kiinni vai pitääkö vielä säätää holkkia.
Tämä siis koskee samassa aseessa ammuttuihin hylsyihin jotka on ammuttu samantasoisilla latauksilla. Jos on sekaisin lussuilla kuumilla latauksilla ammuttuja hylsyjä niin supistusaste vaihtelee kun holkki on säädetty aivan rajoille.
Hylsynsuu voidellaan aina sisäpuolelta että laajennuskara ei jumita yhtään. Voiteluun käy grafiitti jota saa vaikka lyijykynästä tai ostaa jauhetta eBaysta ja levitykseen "piippumoppi".
Jälleenlataamisesta löytyy oma topicci missä nämä kaikki perusasiat on käyty läpi useaan kertaan ja siksi mä tunnen suurta laiskuutta käydä näitä samoja asioita tämän tästä uudestaan läpi.
Kiitos vastauksista. Tosiaan omalla aseella ammuttuja latailen ensimmäistä kertaa. Ilman nallipiikkiäkin kokeilin mutta en huomaa mitään eroa lukon sulkeutumisessa supistettu/supistamaton.
Pikkasen ilmeisesti ulosheittäjä ottaa vastaan mutta yhtä kevyesti menee lukko kiinni. Vaatiiko sitten useamman latauskerran jälkeen välillä kokosupistuksen? Lähinnä hylsyn säästöä ajattelin.
Yli taulukkoarvojen en ole lataamassa ja ihan vaan mielenkiinnosta kysyn näistä puristuslatauksista. Naputtelemalla ja koputtelemalla saa kyllä ruudin pakkautumaan mutta runtataanko sitä vielä prässillä lisää?
Mittailut tein ihan halkaisijasta. Lähinnä kiinnosti miten paljon mikäkin muuttuu. Sulkuväliähän tuolla ei mitata.
Täytyy vielä hakea ja googlailla lisää. Dyykata radalta vanhoja hylsyjä supistuksen ym. testailua varten. (ei ladata)
Sellaisen kuvan saanut että välineissä harvemmin täysin susia löytyy. Enemmänkin sitten helppoudessa/nopeudessa.
Lainaus käyttäjältä: TippaKannu - syyskuu 10, 2019, 15:31
Kiitos vastauksista. Tosiaan omalla aseella ammuttuja latailen ensimmäistä kertaa. Ilman nallipiikkiäkin kokeilin mutta en huomaa mitään eroa lukon sulkeutumisessa supistettu/supistamaton.
Pikkasen ilmeisesti ulosheittäjä ottaa vastaan mutta yhtä kevyesti menee lukko kiinni. Vaatiiko sitten useamman latauskerran jälkeen välillä kokosupistuksen?
Jos sulla on kaulasupistusholkki niin tee pelkkä kaulasupistus, tämän voi tehdä niin monta kartaa kun ammuttu tulee ja menee pesään ilman vastusta. Kaulasupistusholkin säätö niin että holkki supistaa kaulaa 2/3 matkalta, ei kokonaan, kaulaa ei tarvitse supistaa koko matkalta. Mulla taitaa olla 223:ssa yli 10x kaulasupattu, lataus etsitty käynnin, ei lentoradan tai lähtönopeuksien perusteella ja lataus on varsin maltillinen joka näkyy hylsyjen kestossa.
Jos on CIP pesä ja normi kokosupistusholkki niin kaulasupistus ei onnistu kokosupparilla koska se supistaa samalla hylsyn runkoa ja hylsyn hartiat siirtyy eteenpäin->hylsy ei mahdu pesään ennen kun se on kokosupistettu. Pesän mittojen perusteella teetetyllä, tai tuurilla "mitoissa" olevalla kokosupparilla onnistuu myös 2/3 kaulasuppaus.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - syyskuu 10, 2019, 15:48
Jos on CIP pesä ja normi kokosupistusholkki niin kaulasupistus ei onnistu kokosupparilla koska se supistaa samalla hylsyn runkoa ja hylsyn hartiat siirtyy eteenpäin->hylsy ei mahdu pesään ennen kun se on kokosupistettu. Pesän mittojen perusteella teetetyllä, tai tuurilla "mitoissa" olevalla kokosupparilla onnistuu myös 2/3 kaulasuppaus.
Ok, no nyt meni jakeluun! Kiitos.
Jotenkin oli sellainen ajatus että voi automaattisesti jättää kokosupistajallakin vähän vajaaksi..
Lainaus käyttäjältä: TippaKannu - syyskuu 09, 2019, 23:03
N560 ruudilla en kyllä uskalla suoraan hylsyyn laskea latausta. Lieneekö sen verran pitkäjyväistä kun tavara tarttuu välillä alapuolen putkeen ja annos on jo silmämääräisesti vajaa?
Olitko laskenut ruutia annostelijan läpi ennen käyttöä? RCBS:n manuaalin mukaan uniflow powder measurella pitäisi laskea n. 500 g ruutia (pauna) annostelijan läpi täydellä annostilavuudella ennen ensimmäistä käyttökertaa. Ideana siis päällystää kaikki annostelijan osat ruudista irtoavalla grafiitilla ja näin estää staattisen sähkövarauksen muodostuminen jatkossa. Pätee minkä tahansa ruudin annosteluun.
Tosiaan, hyvä huomio.
Varastorasvat poistin ja laskin jonkun verran ruutia läpi ruuvi levällään. En kuitenkaan ihan tuota määrää.
Selvästi kyllä huomasi että loppua kohden tavara liikkui paremmin. Ehkä vielä enemmän olisi pitänyt pistää menemään.
Joskus olen vuosihuollon yhteydessä voidellut uudet annostelijat grafiitilla, jos ei ole jauheena niin sitä saa murskaamalla lyijykynän sisuksen.
heitänpähän tähän sellase vikkivitosen mikä omalla kohdalla ollut käytännöllinen. suuria määria hylsyjen supistamishommiin kaikkein paras on spray ilmanpuhdistinöljy. sitä suihkii hylsyje sekaan ja supistelee. lopuks ämpäriin ja sit asetoni/tinnerillä huljauttaa öljyt pois. paljo nopeempaa kui alkaa erikseen rasvailla hylsyi ja pyyhkimään niitä.
Makkarissa kun ei viitsi alkaa öljyjä suihkimaan eikä asetonilla hylsyjä pesemään... Rasvana Hornady Unique, sitä pieni sipaisu sormiin ja hylsy tulee rasvattua samalla kun sen poimii ja asettaa prässiin, ei erillistä rasvausta ja Uniqueta ei todellakaan tarvtse kovinkaan paljoa.
Jos en jaksa alkaa pesemään raasvoja pois niin kippaan hylsyt pyyhkeeseen, laitan pyyhkeen pussiksi ja "leivon" hylsyjä hetken pyyhkeessä. Tai kippaan hylsyt tiskialtaaseen, kuumaa vettä ja huuhtelukirkastetta, hetken liotus ja pyörittelyä altaan pohjalla, huuhtelu, pyörittely pyyhkeessä ja föönillä kuivaksi. Pesuun menee aikaa max 10 minuuttia.
Täytyypä testata tuota spraytä kun reseptit kohdillaan ja latailee isompia määriä.
Onko tuosta rasvasta muuten mitään haittaa, jos sen jättää pyyhkimättä/pesemättä? Määrähän on tosiaan luokkaa "rasvaisin sormin" käsitelty.
Painelin vielä kokeeksi "vajaita" tuolla RCBS:n kokosupistajalla. Omassa aseessa kerran ammuttua hylsy. Ainakin se 2/3 osaa kaulasta supistui ja lukko sulkeutuu kevyesti.
Tönärillä mittailin rungosta heti hartian jälkeen ja siinä ei halkaisija ollut vielä muuttunut.
Täytyy kokeilla ladata ammuttava versio.
Toisaalta jos hylsy kuitenkin yleensä ensimmäisenä antautuu kaulasta, niin samapa tuo vaikka supistaa kokonaan?
Dillonilta saa ihan oikeaa supistusrasvaakin ruiskutuspullossa. Samaa "lammasrasvaa" kuin esim. RCBS pienessä tippapullossa.
Patruunan päälle jäänyt rasva esim. kerää kaiken ylimääräisen lian mukaansa joten se on ehdottoman suositeltava poistaa. Mieluummin tosiaan siinä vaiheessa kun hylsyt on supistettu niin ei tarvitse rasvaisin sormin ährätä esim. nallien parissa. Teoriassa rasva myös lisää lukolle kohdistuvaa rasitusta koska hylsy ei tarraa niin kovin patruunapesän seinämiin.
Tein itse supistusrasvaa sekoittamalla lanoliinia (amazonista) ja isopropanolia (Polaric GO polttoaineen jäänesto, Puuilosta) suhteessa 1:10. Ilmeisesti tuo Dillonin ruiskutettava rasva on aineosiltaan samaa tavaraa. Näppärästi tuo ainakin tuli ruiskutuspullosta ja levittyi tasaisesti.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - syyskuu 18, 2019, 08:53Teoriassa rasva myös lisää lukolle kohdistuvaa rasitusta koska hylsy ei tarraa niin kovin patruunapesän seinämiin.
Eikä pelkästään teoriassa vaan käytännössä lisää sulkuihin kohdistuvaa rasitusta koska hylsy luistaa pesässä eikä tarraudu kiinni kuten kuiva/puhdas hylsy.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - syyskuu 10, 2019, 14:15
Hylsynsuu voidellaan aina sisäpuolelta että laajennuskara ei jumita yhtään. Voiteluun käy grafiitti jota saa vaikka lyijykynästä tai ostaa jauhetta eBaysta ja levitykseen "piippumoppi".
Katselin tuota grafiittijauhetta ja näköjään suomestakin löytyy elfalta.
Pitäis vaan nuukana keksiä jotain muutakin tilattavaa kun 6€ putelille tulee kymppi lisää toimituskuluja...
https://www.elfadistrelec.fi/fi/grafiittijauhe-ovi-ja-riippulukkoihin-pullo-50-kasp-k30050/p/30060392?queryFromSuggest=true
Sellier&Bellotista (uudehko Tikka T3 ja 6.5x55 tehdaspatruuna) taas kysymys... Joskus nallia ihmettelin, kuin länään ne vetää.
Nyt viimeisimmällä ratakäynnillä ihmetyksen aiheeksi nousi millä hylsyt saa pesästä ulos... 2/20 ammutusta jäi pesään. Nalli pomppaa varmaan sen 0.1-0.x mm ulos ja ilmeisesti ulosvetimen kynsi ei sen takia enää yllä uraan.
Hylsy kyllä tulee melkein painovoimalla/pienellä kopautuksella pesästä. Nyt kun noita tarkemmin katsoi. niin melkein kaikissa 20kpl on nalli tullut ulos varmaan sen sulkuvälin verran.
Normaalia em. patruunalle?
Muissa patruunoissa nalli on kyllä pysynyt paikallaan. Tosin lapuan kerran ammutuista näkyy usein enemmän/vähemmän hento rinki kannan jälkeen...
Edit: kuva.
Näyttää hurjalta, ihan kun ruutimäärä liian pieni eikä nosta paineita juuri nimeksikään koska nalli ei ole litistynyt eikä hylsy venynyt pesän mittoihin. Hylsyt ja loput patruunat maahantuojalle tutkittavaksi.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - syyskuu 29, 2019, 18:31
Näyttää hurjalta, ihan kun ruutimäärä liian pieni eikä nosta paineita juuri nimeksikään koska nalli ei ole litistynyt eikä hylsy venynyt pesän mittoihin. Hylsyt ja loput patruunat maahantuojalle tutkittavaksi.
Kyllä noi 150m matkalle ihan tontille meni ekat 5lks.
Sitten loput poika ampui ensimmäistä kertaa kiväärillä ja ei oikein voi osumista päätellä mitään lähdöistä...
Sen toisen pesään jääneen jälkeen en enää uskaltanut sellierejä antaa ampua..
Täytyy kiikuttaa loput panokset/hylsyt myyjälle/maahantuojalle.
Edit:Laitoin myyjälle spostia.
Tässä hylsyjä tutkiessa huomasin että näihin on näköjään tehty nuuttauskin 6x2 pitkittäis"viilloilla". En nyt pehmeämmistä materiaaleista kuten hylsymessingistä osaa sanoa mutta normi teräksessähän tuollaiset on yhtäkuin "haluan halkeaman tähän".
Aavistuksen jo tuntuu että sb ei halua että noita hylsyjä ladataan uudestaan. Ainakaan montaa kertaa.
Normaali nallin syvyys on 0.05-0.15mm alle hylsynkannan nallittaessa. Jos nallittaessa tuntuu normaali vastus ja ylipaineita (nallin yp-merkit; tasoittunut nallinreuna, iskurinpiikin kraateri, lukonpään koneistusjäljet nallissa) ei ole, niin syy voi löytyä hylsyn liian pehmeästä kantakovuudesta, jonka vuoksi nallitasku laajenee. Käytännössä sama kuin ylipaineisilla patruunoilla kun paine aiheuttaa saman asian laajentaen nallitaskun. Hylsyn kovuudelle ei siviilipatruunoissa ole asetettu standardia, riittää kun kestävät tehdaslatauksen eivätkä ole CIPn mukaisesti ylipaineisia ja ammuttujen hylsyjen jälleenlataukseen kukaan valmistaja ei ota kantaa. Nato asettaa 7.62x51 patruunoille tietyt kovuusvaatimukset hylsyn runko-, kaula- ja kantakovuudelle. AC/225 (LG/3-SG/1) D/9 muistaakseni löytyy kovuustaulukko jos kiinnostaa itse tutkia.
Onko lukon iskupohjaan jäänyt mitään jälkiä nallitaskun ohivuodosta (musta nallin kokoinen rengas)? Pääsääntöisesti pesään jumittunut hylsy johtuu a) sepän tekemästä "tiukasta pesästä" b) ylipaineesta c) karheaksi ruostuneesta patruunapesästä
edit: ohessa 5.56 hylsyn vastaava taulukko. Googlesta en äkkiseltään löytänyt 7.62x51 hylsyn taulukkoa
Nallit näissä tehdaslatauksissa normi syvyyksissä, ennen ampumista. Tuota hylsyn kovuutta kanssa mietin että voiko olla liian pehmeä, nallitasku tms antaa periksi.
Liian kova ja nalli antaa periksi ennen kuin hylsy venyy.
Nokea ei näkynyt missään. Huomio kiinnittyi kun piti ruveta rassaamaan hylsyjä ulos. Useamman lukonliikkeen tein ja siellä pysyi. Kotosalla kokeilin rassata ja puunata lukon ja pesän mutta sinne jäi samat hylsyt uudelleen kokeillessa. Nallia en ainakaan vielä kokeillut poistaa ja kokeilla lähtisikö ilman sitä.
Jumissahan tuo hylsy ei ollut. Toinen valui itsestään ulos kun nosti piipun ylös. Toinen reippaalla trumpettipuhalluksella piipun suusta kun ei radalla ollut puikkoa mukana. (Ois siinä ollut näky, jos joku ois sillä samalla seisomalla tullut radalle kun piipun pää suussa ::))
Sitä mä mietin, voiko tuossa aseessa sulkuväli olla jotenkin siellä standardin "ylärajalla". Ja voisiko se aiheuttaa moista. Sitä kuitenkin vähän vaikea luotettavasti kotikonstein mittailla?
Kyllä toi kuulostaa siltä että painetaso on ollut alhainen ja siksi nalli jäänyt törröttämään, aivan kuin ruudittomassa latauksessa missä nallipiikki työntää patruunan eteen ja paineen vaikutuksesta nalli työntyy sulkuvälin verran taaksepäin litistymättä.
Sulkuväli on todennäköisesti ihan ok eikä se aiheuta tuon näköistä ongelmaa jos patruunan painetaso on normaalin alueen sisällä. Voi olla että aseen sulku on toleranssin yläpäässä ja hylsy alapäässä, silloin merkkinä on yleensä litistynyt nalli vaikka paineet olisi inhimilliset. Väljällä sulkuvälillä iskuri lyö patruunan eteen, nallin syttyessä nalli pullahtaa ulos ja kun paine nousee niin hylsy perääntyy lukkoa vasten ja nalli litistyy nallitaskuun aivan kuten kovissa latauksissa, sillä erolla että nallikuoppa on yleensä syvä ja nallipiikin kärjen muotoinen, kun ylipaineisessa patruunassa piikki perääntyy ja nallikuoppa on tasaisempi ja siinä voi näkyä kuopan keskellä purse.
Lainaus käyttäjältä: TippaKannu - syyskuu 29, 2019, 18:56
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - syyskuu 29, 2019, 18:31
Näyttää hurjalta, ihan kun ruutimäärä liian pieni eikä nosta paineita juuri nimeksikään koska nalli ei ole litistynyt eikä hylsy venynyt pesän mittoihin. Hylsyt ja loput patruunat maahantuojalle tutkittavaksi.
Kyllä noi 150m matkalle ihan tontille meni ekat 5lks.
Sitten loput poika ampui ensimmäistä kertaa kiväärillä ja ei oikein voi osumista päätellä mitään lähdöistä...
Sen toisen pesään jääneen jälkeen en enää uskaltanut sellierejä antaa ampua..
Täytyy kiikuttaa loput panokset/hylsyt myyjälle/maahantuojalle.
Edit:Laitoin myyjälle spostia.
Tässä hylsyjä tutkiessa huomasin että näihin on näköjään tehty nuuttauskin 6x2 pitkittäis"viilloilla". En nyt pehmeämmistä materiaaleista kuten hylsymessingistä osaa sanoa mutta normi teräksessähän tuollaiset on yhtäkuin "haluan halkeaman tähän".
Aavistuksen jo tuntuu että sb ei halua että noita hylsyjä ladataan uudestaan. Ainakaan montaa kertaa.
Voisiko olla että tehtaalla patruunapesää poratessa kalvain päässyt tärisemään ja siitä "nuuttaus hylsyihin". Kokemusta on erään kotimaisen valtamerkin tuotannosta. Kalvain oli tärissyt ja pesä sen johdosta kahdeksankulmainen. Tuli meinaan veikeitä hylsyjä. Vaihtoivat piipun takuuseen. Vai olenko ihan hakoteillä.
Hartia liian edessä. Yli supattu.
"Täytyy kiikuttaa loput panokset/hylsyt myyjälle/maahantuojalle"
Ei koskaan LOPPUJA, vaan näytekappaleet, itselle pitää aina jättää todisteet = muutama hylsy, muutama patruuna, valokuvat jne. Etenkin, jos on tullut ihan oikeita vahinkoja.
Lainaus käyttäjältä: jpniemi - lokakuu 01, 2019, 10:27
Voisiko olla että tehtaalla patruunapesää poratessa kalvain päässyt tärisemään ja siitä "nuuttaus hylsyihin". Kokemusta on erään kotimaisen valtamerkin tuotannosta. Kalvain oli tärissyt ja pesä sen johdosta kahdeksankulmainen. Tuli meinaan veikeitä hylsyjä. Vaihtoivat piipun takuuseen. Vai olenko ihan hakoteillä.
Vähän epätarkasti ilmaisin, tuo 6x2 viilto (nuuttaus) on näkyvissä myös näissä ampumattomissa s&b tehdaspatruunoissa.Ohessa kuva. Kuvasta ei ihan ehkä saa selvää, mutta noita jälkiä on kaksi ihan vierekkäin, 6 kohdassa kaulaa.
Jotain täysin eri erää olevia s&b hylsyjä katselin ja niissä näkyvissä samat urat.
Jälleenlatausta ajatellen ei nuo nyt ainakaan hylsyn suun kestoa paranna.
Muuta vahinkoahan noista ei ollut kun meinasi jäädä ampumiset kesken. Onneksi lähti helposti ulos ilman rassia.
Muilla patruunoilla (sako/norma/lapua) ei mitään ongelmia.
Oletko ikinä kuullut luodin niippauksesta? Esim. Sako ja lapua käyttää myös samantapaista niippausta mm. metsästyspatruunoissaan........
Lainaus käyttäjältä: Tapiok - lokakuu 03, 2019, 07:56
Oletko ikinä kuullut luodin niippauksesta? Esim. Sako ja lapua käyttää myös samantapaista niippausta mm. metsästyspatruunoissaan........
Joo, pahoittelen, kutsuin sitä viestissäni nuuttaukseksi.
Voihan sen patruunan noinkin tehdä. Nalli pomppaa ulos ja niippaus runtataan tekemällä viillot kaulaan.
Luoti on noissa ollut oikein päin. Kaikessa muussa onkin sitten aavistuksen heijastunut se miksi nuo on halpoja.
Ehkä nuo on sitten kaliberi kohtaisia, missään muussa patruunassa en ole samanlaisia niippauksia nähnyt.
Niippauksen pitäisi nostaa paineita, kun luodin tarvitsema lähtöpaine kasvaa. Veikkaan ettei liity toisiinsa.
Juu, ei tuo niippaus varmaankaan liity tuohon nallin nousuun. Se oli vaan huomiona tähän S&B patruunan kokonaisuuteen. Tuli vaan mieleen että jos joku havainnut halkeamia uudelleen ladatun hylsyn suussa...
Ei ole myyjä viikkoon vastannut spostiin, täytyy soitella/kaivella S&B maahantuoja.
Edelleen, mitään muuta haittaa näistä ei siis tullut kuin lataushäiriö radalla.
Metsästystilanteet, paikkolaukaukset ja niissä käytetyt patruunat voi jokainen itse arvioida omien kokemuksien mukaan.