Niin, mikä mahtaa olla asiantuntijoiden mielestä se oikea TA -kaliiperi? Olenko ymmärtänyt oikein, että .338 lapua magnumin tultua markkinoille suurin osa on siirtynyt kolmenollakasista tuohon kaliiperiin? Vai onko se peräti se .50?
Tarkoitus ei ole provosoida tai kenenkään mieltä pahoittaa, vaan tyydyttää omaa tiedonhalua.
Riippuu mistä puhutaan.
Jos puhutaan kalipereista joihin saa a-tarviketta sotaväeltä kriisiaikanakin niin paras pitkän matkan patruuna on 338LM ainakin Suomessa ja niin ilmeisesti maailmallakin. .50 BMG ei kaupasta ostettavilla aseilla ja patruunoilla pärjää tarkkuudessa alle 1200m 338LM:lle. Kun mennään yli 1500m niin 338LM:stä loppuu stabiliteetti ja tarkkuus.
Jos taas puhutaan siitä millä osuu hyvin kauas ja jonka militääristatuksella ei ole mitään väliä niin 6.5mm patruunat tuntuvat olevan tulossa enemmän ja enemmän. Nytkin on useita 6.5X284 projekteja työn alla ja niitä on TA-harrastajille Suomessa tehty toistakymmentä aivan lähiaikoina.
308:ssa ei ole mitänä vikaa mutta 1000m matkoille se on pakko ladata itse ja tuuli vie kasaa aika helposti. 6.5X55 on kaupanpatruunoista ehkä parhaita "normaalikalipereissa".
Henkilömaaleja vastaan 6.5X284 on hyvä kaliperi, kevyehko rekyyli, melkein 338LM lentorata (sivutuulen osalta jää 338LM:lle) mutta syö myös piippuja verrattuna esim. 308:iin. Verrattuna 338LM:ään todennäköisesti kuluminen menee aika lailla samoihin tasoihin. Kevyempi rekyyli ja hieman lyhyemmät piiput helpottavat ammuntaan ja aseen kanniskelua.
Tehoa koviin maaleihin on 338LM:ssa kaikille etäisyyksille enemmän kuin 308:ssa tai 6.5mm millisissä mutta pahviin ja janter-levyyn tulee reikä toki pienemmilläkin joulemäärillä. .50 BMG taas on tehokkaampi kuin 338LM mutta epätarkempi.
Jos unohdetaan mm. TA SM-kisojen minimikaliperiraja niin 6mm BR Norma on aivan passeli 1000m patruuna. Lipassyötön kanssa on joissain aseissa vähän ongelmia mutta siihenkin on konstit. 6mm BR Normaan saa tehdaspatruunaakin Lapualta ja Normalta. Muitakin reippaita 6mm pitkän matkan patruunoita on kuten 6mm XC tai 6mmX284.
6.5X284:een ei Lapua toistaiseksi ole ladannut mitään patruunoita vaikka hylsyjä tekeekin.
Uutuutena on tullut 6.5X47 Lapua. Kyse on patruunasta joka voidaan piiputtaa mihin tahansa 308:iin ilman että tulee ongelmia pitkien luotien tunkeutumisessa ruutitilaan, "donitsirenkaista", lippaan pituudesta yms. ongelmista joita esiintyy mm. 260 Remin kohdalla. Lisäksi laatuhylsy on suunniteltu koville käyttöpaineille, jyrkkä olkakulma ja lähes suoraseinäinen hylsy antavat hylsylle pitkän eliniän odotusarvon. -> Tässä voi olla potentiaalia 260 Remiä parempaan tarkkuuteen ja jopa tehoon.
Itselataaviin AR-15 konstruktioihin 6.5mm Grendelissä on lupausta mutta mainoshypen takaa todellista suorituskykyä ei pysty vielä kommentoimaan. Tämäkin patruuna on pulttilukossa kyllä parempi koska sen voi ladata kuumemmaksi kuin mitä AR-15 konstruktion suunnitteluspeksi antaa myöden.
AR-10 konstruktioihin .260 Rem menee mittojensa puolesta heittämällä. 6.5X284:sta voi käyttää mutta se on vuosien projekti, valmiita yläkertoja ei saa hyllystä mistään ja lippaaseen ei makhdu CIP-maksimin mukaiset patruunat. 6.5X47 Lapua voi olla liian suoraseinämäinen parhaan toimintavarmuuden kannalta mutta lipasrajoitusten suhteen se voi olla helpompi ladata tarkaksi kuin 260 Rem.
Jos nyt kustomasetta on teettämässä niin 6.5X284 on näistä kevyemmistä ehkä optimein ja tunnetuin. Raskaammissa kiväärikalipereissa 338LM tekee kaiken mitä tarvitsee saada aikaan. .50 BMG on jo vähemmän henkilöstä vastaan käytetty ja enemmän kaluston tuhoamiseen suunniteltu/käytetty ase.
Kaliperien "nokkimisjärjestys" harrastuspiireissä riippuu myös kulloinkin saatavista ruudeista. Vihtavuoren N570 ennakkotietojen mukaan antaa 338LM:lle niin paljon lisää kyytiä (30-50 m/s) että 6.5X284 jää jalkoihin taas. Rekyylikin tosin kasvaa..
Lainaus käyttäjältä: HJu
Kaliperien "nokkimisjärjestys" harrastuspiireissä riippuu myös kulloinkin saatavista ruudeista. Vihtavuoren N570 ennakkotietojen mukaan antaa 338LM:lle niin paljon lisää kyytiä (30-50 m/s) että 6.5X284 jää jalkoihin taas. Rekyylikin tosin kasvaa..
Jäin vähän ihmettelemään tuota kaliberi-lehden testiä, todella mietoja latinkeja mies ampui kun jäi omasta 560 käyttölatauksesta 15-20m/s.
Minulla samanlaisia kysymyksiä kuin Wes:llä.
Tosin minulla ei varaa .338LM tai varsinkaan 0.50:een.
Ne ovat harkinnan ulkopuolella tyystin.
Mitä mielipiteitä teillä on .308 vs. 6.5x55?
Olen miettimässä ekan kiväärini ostoa, TA-harjoitteluun.
Armeijan ylijäämä TAK-85:ttä en juuri edes harkitse.
MPK:n TA-kursseilla olen TAK85:een tutustunut.
Kiikarit ovat niissä melko huonot kuin myös 7.62x53R luoti tuuliherkkä ja lentorata roikku. Ajatuksena ostaa kivääri-kiikari yhdistelmä, jolla pääsisi varmasti 1000 metriin. Eikös 6.5x55:llä pääse kesäkeleillä aina 1200 metriin?
Jos suosittelette .308:aa, niin miksi ja minkälainen piippu siinä pitäisi olla (pituus ja rihlan nousu)?
Onko siinä etua pitkästä (n. 700mm) piipusta siinä kaliiperissa?
TA-kouluttajat ovat suositelleet 6.5x55mm kaliiperiksi, 740mm piipulla.
t. Arto
Entä .308win vs 6,5grendel, eli AR-10 vs AR-15. Kumpi noista olisi soveltuvampi sotilaskäyttöön henkilömaaleja vastaan etäisyyksillä 500m++? Ammushuolto on tietty grendelillä vähän kehno, mut kumpi noista tehon, lentoradan ja driftauksen kannalta?
Omasta mielestäni pulttihommissa ainoa oikea ta-kaliiperi on tällä hetkellä .338LM. Tarkkuus on vähintäänkin riittävä ja tehot riittävät myös kevyttä kalustoa vastaan.
/Antti
Eiköhän tuo AR-10 kal 308/7.62 nato 155 Scenarilla tai 175 Mathc Kingeillä ole aivan soiva peli 1000m saakka. Grendeli ei anna tehoja yhtä paljon kauas mutta on toki kevyempi kanniskella.
6.5x55 on parempi TA-kaliperi kuin 308 mutta ei 308 ole sekään erityisen huono mutta sitä pitää itseladata jos 1000m kiinnostaa. 740mm ppiippu kuulostaa kyllä jo hieman hätävarjelun liioittelulta 6.5X55:lle. Kannattaa myös miettiä haluaako aseeseen vaimentimen eli mikä aseen kokonaispituudeksi tulee.
Voisiko näistä tehdä jonkinlaisen yhteenvedon tuonne kehitystoiminnan puolelle? Listaan kaliiperi, käytetyimmät komponentit, maksimi toimintamatka suurinpiirtein, piipun pituudesta minimi - maksimi ja rihlannousualue suhteessa luotipainoihin ja lähtönopeuksiin. Lukoista voisi laittaa jonkinlaista listaa myös.
Lainaus käyttäjältä: Lahtis
Entä .308win vs 6,5grendel, eli AR-10 vs AR-15. Kumpi noista olisi soveltuvampi sotilaskäyttöön henkilömaaleja vastaan etäisyyksillä 500m++? Ammushuolto on tietty grendelillä vähän kehno, mut kumpi noista tehon, lentoradan ja driftauksen kannalta?
/Antti
Mielenkiintoinen aihe. Vertaillaan AR-10 .308 20" piipulla ja 10g Scenar tehdaslatauksella (v0 825m/s) ja 6,5 Grendel 8g scenarilla (v0 800m/s). Jos ammutaan 300m zero niin 500m .308lla on nopeutta 529m/s (1404J, 5290gm/s), 2,3mrad ja grendelillä 521m/s (1200J, 4168gm/s), 2,3 mrad. En tosin tiedä onko 800m/s 8g scenarille ok vauhti grendelistä? 800 metrissä .308lla nopeutta 392m/s (770J, 3920gm/s), 7,2mrad ja grendelillä 387m/s (598J, 3096gm/s) ja 7,4mrad. Tuulen vaikutus 800m on molemmilla sama (sentin tarkkuudella). Oheiset arvot on laskettu todellisilla (korjatuilla) BC-arvoilla jotka on ammuttu 10g scenarilla 1000m ja samoin 8g scenarilla 1000m. Jonkin verran heittoa voi tietysti olla, mutta paperilla näyttää tältä. Eli tuskin grendel mitään kovin mullistavaa pystyy tarjoamaan .308iin verrattuna, kunnes toisin joku todistaa.
(tulikohan paljon kirjoitusvirheitä...)
Grendelillä 800m/s 8g Scenarilla on hyvinkin realistinen "kova käyttöpaukku", yli 820m/s en usko pääsevän. Kunhan tässä muilta kiireiltä ehdin, testailen Grendeliä enemmän. Pyssy on ollut jo kolme kuukautta valmiina, mutta ammuttuna on vasta alle 50 laakia..
Speksit: AR-15 6.5Grendel, pesä PTG:n AR-15 optimoidulla kalvaimella, piippu LW musta 22 2/3 tuumainen vähän SPR:n profiilia raskaammalla piipulla, yläkerta Busse, alakerta Stag, laukaisu RRA. Kiikariksi tulee S&B 3-12X50PMII valollisella P4 ristikolla.
t tommi
Ajatuksissa on nakertaa juurikin samanalainen Ar-15 kuin TVerhollakin on,joten täällä yksi utelias lisää tuloksia tuijottamaan.
Jos kaliiperin pitää olla semmoinen että aseesta ei tule mikään 20kg möhkö, mutta sen teho kuitenkin riittää muuhunkin kun jantterin kaatoon nuilla yli 1000m matkoilla nin kyllä kaikkein järkevin kompromissi taitaa olla juuri 338 lapua mangum. Onhan toki muutkin hyviä mutta 50bmg on sika painava ja 6,5mm luoti on 1200m etäisyydellä aika mopo verrattuna 338 luotiin.
joopa. 6,5mm 9g scenarin kun laittaa menemään luokkaa 945-960m/s niin sen ballistiikka on melkolailla sama kun 338LM. Riittää siis jantterin kaatoon aivan täysin. Millä tollanen nopeus sitten saadaan on toinen juttu. Ei taida onnistua 55SE:llä. Mutta 6,5-284 ja N570 ruuti niin toi ei ole mikään ongelma.
Toinen juttu sitten on miten luodeilla on energiaa esim 1200m. Siinä 338LM pesee 6,5mm puhtaasti. -> jos käyttötarkoitus on taulun puhkominen 65,-284 riittää aivan mainiosti.
Joo, taulun puhkontaan kyllä, mutta läpäisykyky on mielestäni tarkka-ampujan aseessa myös tärkeä, eli yli 1000m matkalla pitää pystyä läpäisee muutakin kun sotilaan maastopuku:) Mutta toki ta-kilpailuihin ja taulunpuhkontaan on järkevää laittaa pienempi kuin 338.
Muistelisin että vaikka BC ja vauhdit olisi samat niin sivutuulen osalta raskaampi luoti pesee kevyemmän eli sortuu tuulessa hitaammin/vähemmän. "Sivutuuli-BC" kun on hieman asia. Jos joku voi todistaa muuta niin kommentteja kyllä vastaanotetaan koska tämä oli taas näitä "näin muistan lukeneeni ,vaan en mistä enkä kenen kirjoittamana". :P
Lainaus käyttäjältä: HJu
Muistelisin että vaikka BC ja vauhdit olisi samat niin sivutuulen osalta raskaampi luoti pesee kevyemmän eli sortuu tuulessa hitaammin/vähemmän. "Sivutuuli-BC" kun on hieman asia. Jos joku voi todistaa muuta niin kommentteja kyllä vastaanotetaan koska tämä oli taas näitä "näin muistan lukeneeni ,vaan en mistä enkä kenen kirjoittamana". :P
Ballistiikkaohjelmaan kun laittaa 6,5 mm 9g Scenarin 6.10 BC:llä ja 910 m/s nopeudella niin sivuttaissiirtymäksi 1000m:ssä 4 m/s tuulella saa 168.5 cm.
Kun luodiksi vaihtaa 338LM 16,2g Lock Basen samoilla arvoilla on siirtymä ohjelman mukaan täsmälleen sama.
Tuosta voitaisiin nopsasti päätellä ettei massalla ole mitään tekemistä sivuttaissiirtymän kanssa, koska ohjelmat käyttävät siirtymän laskennassa ainoastaan BC:tä ja nopeutta. Nuohan ovat asioita jotka vaikuttavat luodin lentoaikaan. Kyseisten esimerkkien tapauksessa lentoaika on sama 1.520 sekuntia. Tämähän voisi tarkoittaa sitä että sivuttaissiirrtymä riippuu ainoastaan siitä kuinka kauan tuuli ehtii vaikuttamaan luodin lentoon. Lieneekö ajatus raskaamman luodin vähäisemmästä tuuliherkkyydestä tullut aikanaan siitä, kun raskaammilla luodeilla on parempi BC saman kaliberin sisällä.
En minäkään tosin varma asiasta ole, mutta luotan ohjelmiin kunnes joku toisin todistaa.
Ps. MSa kysyi mielipidettäni tähän asiaan kisoissa ja voin vaan todeta, että olin ilmeisesti pähkäillyt itsekin syyn ilmiöön väärin perustein :oops:
Hävinneellä foorumillahan oli juttu aiheesta. Pallistiikka ohjelma esim. vanha QT ilman tutkamittauksia ja PCB laskevat tuulen aiheuttaman sivuttaispoikkeaman seuraavasti:
tuuli[m/s]*((lentoaika - (matka[m] / lähtönopeus[m/s]))*100) = poikkeama [cm]
esim.1
3m/s * ((0,7172s - (500m / 865m/s)) * 100 = 41,7cm
Kuten huomataan, lopputulokseen vaikuttaa lentoaika ja lähtönopeus. Lentonopeuteen vaikuttaa se BC, mitä isompi BC sen vähemmän luoti menettää nopeutta ja sen lyhyempi on lentoaika.
Joku jolla on sekä 284 ja 338 (esim MSa tai mika) voisi joskus "tasaisessa" tuulessa ampua 16,2g ja 9g melkein identtisellä lentoradalla olevia latinkeja niin saisi varmistuksen asiaan että onko kuitenkin todellisuudessa niin että raskas kuula kestää sen takia paremmin tuulta koska joku on keksinyt että F=ma.
Mutta kun miettii että kuulahan on ilmassa jossa ei käytännössä ole kitkaa, niin silloinhan kai asia onkin niin että mitä isommalle pinta-alalle tuuli vaikuttaa, sen isompi on sen vaikutus jolloin pienemmän sivuttaispinta-alan omaava luoti poikkeaa vähemmän samassa tuulessa....
:?: :?:
Tuulen luotiin kohdistaman suoran voimakomponentin osuus on käsittääkseni lähes merkityksetön joten massaa ei tarvitse käytännössä huomioida. "Luoti lentää perällään" nyrkkisääntö pitkittäissuuntaisen aerodynamiikan osalta pätee myös sivusuunnassa. Luodin perässä voimakas alipaine kääntää luotia sen kohdatessa sivuttaisen ilmavirran jolloin luoti sortaa lentoradallaan. Kyseessä ei ole kulmavaikutus eli luoti ei varsinaisesti käänny ja ota uutta suuntaa mutta koska se lentää hieman poikittain sivutuulessa, lentorataan tulee sivupoikkeama.
Lukemista: Modern Exterior Ballistics, Robert McCoy sekä Rifle Accuracy Facts, Harold Vaughn.
Lainaus käyttäjältä: SO
Joku jolla on sekä 284 ja 338 (esim MSa tai mika) voisi joskus "tasaisessa" tuulessa ampua 16,2g ja 9g melkein identtisellä lentoradalla olevia latinkeja niin saisi varmistuksen asiaan että onko kuitenkin todellisuudessa niin että raskas kuula kestää sen takia paremmin tuulta koska joku on keksinyt että F=ma.
Mutta kun miettii että kuulahan on ilmassa jossa ei käytännössä ole kitkaa, niin silloinhan kai asia onkin niin että mitä isommalle pinta-alalle tuuli vaikuttaa, sen isompi on sen vaikutus jolloin pienemmän sivuttaispinta-alan omaava luoti poikkeaa vähemmän samassa tuulessa....
:?: :?:
Tätä samaa asiaa olin funtsinut, juurikin sivutuulen aiheuttamalta F=ma kantilta enkä kokenut täydellistä valaistusta. Luotin vain ballistiikkaohjelmiin ja siihen, että kait joku olis jossakin maailman foorumilla jo älähtänyt asiasta jos ohjelmat olisi pahasti pielessä.
Häyhässä koin osittaisen valaistumisen kysellessäni 6,5mm expertin näkemyksiä asiasta. Hän oli vakaasti sitä mieltä, että jos kahdella eripainoisella luodilla on sama Bc ja Vo ==> sama lentoaika ==> sama tuulipoikkeama. Juju on siinä, että JOTTA kahdella eripainoisella luodilla VOI olla sama Bc , pienenee luodin sivuprofiili samassa suhteessa kuin massa, jolloin myös sivutuulen voima pienenee samassa suhteessa kuin luotien massa tehden merkityksettömäksi F=ma kaavan.
Ainakin 250gr Scenar käyttäytyi 6,5m/s efektiivisessä sivutuulessa juuri kuten laskettu on 850m saakka Häyhässä A1 stagella :D
Sivutuulesta kun on juttua, niin tähän samaan voisi lisätä suositun vanhan aiheen: Onko tuuli maalin päässä vai tuliasemassa merkitsevämp?
Kimmokkeen sain Häyhän A1 stagen ampumakentästä. Tuuli pääsi käytännössä koko matkan ajan vaikuttamaan luotiin, tuliaseman ollessa ylhäällä rinteessä kenties tuliasemassa oleva tuuli oli voimakkain. Tuulen voimakkuutta tuli mitatuksi vasta stagen jälkeen ja se havaittiin hyvin ampuma-arvoja vastaavaksi.
Uudella Quicktarget unlimitedilla voi mallintaa tuuliprofiileja vapaasti ohjelmalle. Aivan vapaasti eri tuulikerroksia korkeussuunnassa ja joka kerroksessa voi olla erisuuntaiset tuulikomponentit miten vain haluaa mallintaa.
Tutkin 338LM 250gr Scenar 900m/s luotia neljässä eri 90 asteen sivutuuliskenaariossa QTU-ohjelmalla ja laskin poikkeamat 1000m päässä.
1. 3m/s sivutuuli koko matkan 1000m ==> sivutuulipoikkeama 122,4cm (100%)
2. 3m/s sivutuuli vain 0-333m saakka, sitten tyyntä (eka kolmannes) ==> sivutuulipoikkeama 56,7cm (46%)
3. 3m/s sivutuuli vain 334-666m alueella, muutoin tyyntä tyyntä (toka kolmannes) ==> sivutuulipoikkeama 45,5cm (37%)
4. 3m/s sivutuuli vain 667-1000m alueella, muutoin tyyntä (vika kolmannes) ==> sivutuulipoikkeama 20cm (16%)
Ilokseni huomasin, että MVe:n aikanaan esittämät eri alueiden tuulien vaikutusprosentit taisivat olla täsmälleen samat.
Alla on vielä kuvajainen, josta käy hyvin ilmi aikanaan esitetty teoria "vaikka tuuli loppuu, jää luodille sivuttaisliike päälle".
Loppuanalyysiä: Kimmokkeen tutkia asiaa sain Häyhän A1 stagen ampumakentästä. Tuuli pääsi käytännössä koko matkan ajan vaikuttamaan luotiin, tuliaseman ollessa ylhäällä rinteessä kenties tuliasemassa oleva tuuli oli voimakkain. Tuulen voimakkuutta tuli mitatuksi vasta stagen jälkeen ja se havaittiin hyvin ampuma-arvoja vastaavaksi. Odotusalueella mitattu tuuli oli vain 4m/s, mutta tuliasemassa 6-7m/s. Pääsimme tuurilla kiinni "oikaan tuuleen" ja ensimmäisen paikon jäljeen loput pellit notkahtivat ekalla. Jälkeenpäin miettiessäni ammuntaa, ei siinä paljoa ollua aikaa lukea tuulta, muuta kuin katsoa edessä olevista horsmista jotta nyt tuulee "taas about samoin" ja pum. Pyrkimys ampua samaan tuuleen joka on mitattu tuliasemassa siis tuntui toimivan tässä tapauksessa kun tuulikenttä oli lähes yhdensuuntainen. Jos taas vertaa Syndiksen tyypillistä luodin rataa "eka metsän suojassa, sitten avointa suota ja lopuksi taulut puiden suojassa" on skenaario eri. ratapöytäkirjoja tutkimalla selviää kuitenkin että 700m saakka pysyy hyvin tuulen kanssa kaverina kun mittaa tuliasemassa (metsässä) tuulta ja ottaa korjaukset sen mukaan koko matkalle.

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.finnaccuracy.com/ballistiikka/338-sivutuulianalyysi.gif%22%3E%3CLINK_TEXT%20text=%22http://www.finnaccuracy.com/ballistiikk%20...%20alyysi.gif%22%3Ehttp://www.finnaccuracy.com/ballistiikka/338-sivutuulianalyysi.gif%3C/LINK_TEXT%3E%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Tupla
Terve.Oma käsitys on että vaikuttavinta on se, että kuinka kauan kunkin tuulivaikutuksen alla luoti on. Näin ollen jos tuuli on kovempi lentoradan lopulla kuin alussa ja vaikutusaikaa jää merkittävästi on loppuosan vaikutus suurempi kuin alkuosan, koska lentonopeus on alhaisempi ja sitä kautta vaikutusaika pidempi. Tämä tuli todennettua viimeksi sunnuntaina Syndalenissa, kun puiden keskellä ei ollut tuulta juuri lainkaan, mutta puiden sisästä ammuttu osuus on vain alle 1/3 matkasta.
Täysin käänteinen ilmiö on tullut itsekkin todettua monesti esim viimeksi juuri häyhän A1 ja A4 rasteilla ja Niinisalossa viime keväänä.Täysin käänteinen ilmiö toistuu Lohtajalla, jossa meren tuuli on voimakkaimmillaan juuri luodin lentoradan loppupäässä ja näin ollen loppuosan vaikutus on voimakkain
Oma käsitykseni onkin että merkittävintä ei ole missä osassa lentorataa luoti on(segmentissä) vaan se kuinka kauan se tuon segmentin alueella on. Eli jos etäisyys on esim su tavoin 675m ja puiden seassa nollatuulessa menee 175m ja tämän jälkeen noin 400m tuulisella suoalalla ja viimeinen segmentti puiden suojassa 100m, on keskiosan vaikutus tällöin suurin.
Eli nyt kun on ulkomailla todettu asiat niin ne voidaan hyväksyä myös suomessa :)
Edellämainittua tuulipoikkeama asiaa 6,5 vs 338, olisi tosiaan kiva testata ja jonkin verran tuota on päässytkin vertaamaan oma 338 vs EM 6,5, mutta testiä voisi tehdä ampumalla samalle etäisyydelle täyslaitoja eli yhdenaikaisia laakeja ja verrata tarvittavan korjauksen määrää.
Näppituntuma on kuitenkin että olellista eroa ei 6,5mm ja 338 välillä tuulensiedossa ole, jos latauksen kautta lentorata on identtinen jan jos tuuli on melko tasainen. Muutaman kerran olen ollut huomaavani että kovat puuskat vaikuttaisivat enemmän 9g scenariin kuin omaan 16,2g lock baseen, mutta tämä voi toki johtua luotien poikkevasta vakaudesta ym....
Pitääpä testailla joku kerta esim tuplalaakeilla 500m päähän tyyliin A3.
Siirretty "Ballistiikka" palstalle.
terv. Ylläpito