Moro
Onko kokemuksia, millä ruudilla ja latauksella saisi kohtuu vauhdit ilman kauheaa suuliekkiä noin lyhkäiselle piipulle?
Käys kokeilee pari kuulaa tauluun, vakaantuuko vai tuleeko soikeita reikiä.
minulla 20"piipulla ja 12 nousulla 165gr just vakautui mut 150gr ttsx ja tsx toimii paljon paremmin
165gr tsx paljon lyhyempi kuin 168gr ttsx
kokeileppa märkään paperinippuun pyörähtääkö pituus suunnassa ympäri? omasta mielestä mettäpaukkujen luodit pitää vakautua paremmin kuin hyvin.
no eipä hyvältä näytä 1,12 kun vähintään pitäs olla 1,5 vauhit laiton 800ms
https://bergerbullets.com/twist-rate-calculator/
http://www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmtraj-5.1.cgi
https://www.barnesbullets.com/bullets/ttsx/
Lainaus käyttäjältä: KJJ - heinäkuu 31, 2019, 11:43
kokeileppa märkään paperinippuun pyörähtääkö pituus suunnassa ympäri? omasta mielestä mettäpaukkujen luodit pitää vakautua paremmin kuin hyvin.
Mitähän hyötyä tuosta on? Se ei kyllä kerro mitään luodin stabiiliudesta ja varsinkin silloin kun kyseessä on muovautuva luoti. Rihlankierrolla ei ole enään mitään merkitystä siinä vaiheessa kun luoti on muovautunut sen verran että se painokeskipiste on "etupainoinen". Ja jos taas oletetaan että nonstabiilla luodilla olisi niin suuri kulmapoikkeama (yaw) että sillä olisi merkitystä niin täytyy muistaa että alle 30m matkoilla vakaillakin ja ylivakailla luodeila esiintyy yhtäsuuret kulmapoikkeama virheet kuin epävakailla luodeilla (poislukien täysin epävakaat tyyliin 105gr 6mm luoti 12")
Jokataupauksessa luoti menettää vakautensa kudoksessa olis se yli- tai alavakaa lähtökohtaisesti ja muovautuva luoti muuttu itsestään etupainoiseksi eli vakaaksi jolloin se ei hyödy lainkaan rihlauksen aiheuttamasta kierrosta mikäli sitä tässä vaiheessa on enään oikeassa elämässä jäljelläkään. Rihlauksen tarkoitushan on saattaa lähtökohtaisesti takapainoinen kappale vakaaksi ilmantiheydessä.
Väittäisin ettei pidä paikkaansa. Luodin pyöriminen ei lopu sen osuessa kohteeseen (sienettyessä) ja pahvitautauluun hyvin pyöreitä reikiä tekevä luoti voi kaatua kohteessa, jolloin se ei avaudu ollenkaan vaan kaatuu. Paperiin tai gelatiiniin ammuttaessa tämän voi todentaa ilman suurnopeuskameraa. Se on hyöty, jonka saa tällä testattua. Itse pidän 150gr Ttsxää painavimpana 308lle 1:11 nousuille ja 165/168 käy wmlle/wsmlle 1:11 nousulla. Aliäänisenä vakautumisasiaa on helppo kokeilla kun ammut läpäisyä samalla patruunalla ja eri nousuisilla piipuilla samaan sanomalehti- tai gelatiiniblokiin. Väitän, että suurin vika kupariluotien ns. toimimattomuuteen ja huonoon maineeseen löytyy siitä että on ammuttu liian painavia kupariluoteja kun ei ole ymmärretty vakautumisen merkitystä. Kaupat myy saman painoista kuparia kuin mihin hammerhiit- ja megamiehet on tottunut vaikka toiminnaltaan luodit ovat täysin erilaisia. Viimeksi tämä todennettiin 223lla jossa 55gr ttsx tekee työn ja 77gr kaatuu ja tulee ulos mistä milloinkin. Usein avautumatta. Mielellään kuulisin lisää perusteita siitä ettei pyörimisellä ole merkitystä maaliballistiikassa.
Lainaus käyttäjältä: Ärmätti - elokuu 01, 2019, 11:43
Lainaus käyttäjältä: KJJ - heinäkuu 31, 2019, 11:43
kokeileppa märkään paperinippuun pyörähtääkö pituus suunnassa ympäri? omasta mielestä mettäpaukkujen luodit pitää vakautua paremmin kuin hyvin.
Mitähän hyötyä tuosta on? Se ei kyllä kerro mitään luodin stabiiliudesta ja varsinkin silloin kun kyseessä on muovautuva luoti. Rihlankierrolla ei ole enään mitään merkitystä siinä vaiheessa kun luoti on muovautunut sen verran että se painokeskipiste on "etupainoinen". Ja jos taas oletetaan että nonstabiilla luodilla olisi niin suuri kulmapoikkeama (yaw) että sillä olisi merkitystä niin täytyy muistaa että alle 30m matkoilla vakaillakin ja ylivakailla luodeila esiintyy yhtäsuuret kulmapoikkeama virheet kuin epävakailla luodeilla (poislukien täysin epävakaat tyyliin 105gr 6mm luoti 12")
Jokataupauksessa luoti menettää vakautensa kudoksessa olis se yli- tai alavakaa lähtökohtaisesti ja muovautuva luoti muuttu itsestään etupainoiseksi eli vakaaksi jolloin se ei hyödy lainkaan rihlauksen aiheuttamasta kierrosta mikäli sitä tässä vaiheessa on enään oikeassa elämässä jäljelläkään. Rihlauksen tarkoitushan on saattaa lähtökohtaisesti takapainoinen kappale vakaaksi ilmantiheydessä.
Ei sillä rihlankierron pyörimisellä ole suurtakaan merkitystä siinä vaiheessa kun mennään kudokseen. (on siitä tehty tutkimuksiakin aikoinaan että ammutaan piippu kosketuksessa gelatiinin smootbore piipulla ja sama kappale vakautettuna rihlauksella. Eroa näillä ei luodin kaatumiseen havauttu). Kudoksen tiheys on paljon suurempi kuin ilman. Luodin pituudellakin on kudos/vesi vakaudessa paljon suurempi merkitys. Mitä ennemmän luoti muotoutuu niin sitä suurempi on yleensä sen painopisteen muutos takapainoisesta etupainoiseen. Mikäli pitkä (ja ylipainoinen) esim barnes tulee kohteeseen liian hitaasti sen kärki ei muotoudu tarpeeksi jotta siitä tulisi etupainoinen. Tällöin se helposti käyttäytyy kudoksessa kuin fmj luoti. Eli sen meno on kudoksessakin epävakaa ja painopiste on vieläkin takana joten se pyrkii kääntymään. Näin se yleensä siten poukkoilee ja tulee ulos milloin mistäkin. Se että galatiinissa esim barnesin sakarat ovat hienosti auki ja gelatiiniinkin muodostuu "kierteinen kanava" ei ole totuudenmukaista kudoksessa. Tosielämässä kudoksen vastus on erillainen kuin gelatiinin. Gelatiinista puuttuu ligamentit, suonet, hermot, kalvot yms jotka nopeasti jarruttavat kärjestään avautuneen luodin rihlauksen aiheittaneen pyörimis liikkeen. Ja vaikka yaw kulma olisi täysi 0 niin silti fmj luoti kaatuu 9,7g .30 lähtee kaatumaan 90mm-150mm jälkeen. Kaikki luodit kaatuu kohteessaa mikäli vakautuakseen ilmassa tarvitsevat rihlauksen. Toki tulee poikkeuksiakin jotka ovat vedessä/gelatiinissa ja kudoksessa stabiileja mutta ne ovat malliltaan yleensä pistooliluoteja tai sen tapaisia. Pitkä luotikin on mahdollista saada vakaaksi vedessä.
Veikkaan että suurin ongelma kupariluotien huonoon maineeseen joissain piireissä on se että luodille ei saada tarpeeksi vauhtia (eli liian painava luoti ja tästä seurauksena oleva huono avautuminen ja yliläpäisy ilman energian luovutusta) ei niinkään sen rajoilla oleva vakautuminen. Mutta jos se barnes tulee 20 asteen yaw kulmassa kohteeseen niin ei se luoti varmasti toimi suunnitellusti silloinkaan. Että kyllä sen jossain määrin vakaa pitää olla. Pyöreät reijät pahvissa on kai riittävä markkeri. Se on selvä että jos kappale on täysin epävakaa niin se matkan kasvaessa tulee peräedellä kohteeseen.
minulle on kyllä testeissä käynyt täysin avautuneet "x" ovat olleet takareroin pysähtyneenä. tiiä sitten moista en ole saanut tapahtumaan kuin loivalla rihlannousulla pitkällä luodilla vaikka taulussa pyöreet reiät. ??? mutta jokainen saa kokeilla miten haluaa. itse en vielä tältä istumalta vakautumistani muuta :)
Pyöreät reijät pahvissa ei valitettavasti tosielämässä riitä.
Lainaus käyttäjältä: KJJ - elokuu 01, 2019, 14:36
minulle on kyllä testeissä käynyt täysin avautuneet "x" ovat olleet takareroin pysähtyneenä. tiiä sitten moista en ole saanut tapahtumaan kuin loivalla rihlannousulla pitkällä luodilla vaikka taulussa pyöreet reiät. ??? mutta jokainen saa kokeilla miten haluaa. itse en vielä tältä istumalta vakautumistani muuta :)
Katsoppas missä kohtaa siinä on painopiste - keulan vai perän puolella. Merkittävä yaw poistetiin yhtälöstä 80luvulla niin että oli 0,7mm alumiinilevy joka tulkatiin. Mutta jos halutaan yaw poistaa niin yli-,ali- kuin niukasti vakutuineissa projektiileissa niin silloin ei voida käyttää alle 20m ampumaetäisyyksiä muutoin se on ihan tuuria. Mutta kukainenkin uskoo mitä haluaa :). Terminaaliballistiikka on ihan oma tieteenalansa ja kun siihen syventyy yli 10v ajan hetkittäin ihan päätöikseen niin törmää monenlaisiin uskomuksiin milloin missäkin mainoksessa :)
Jos esimerkiksi otetaan barnesin banded solid joka ei laajene, eikä kuulu laajentua, ja ammutaan se 80cm pitkään gelatiiniin. 14" nousulla luoti tulee kyljestä ulos 25x25cm blokista kun 12" nousulla luoti kahlaa läpi koko 80cm blokin. Mikä tämän eron aiheuttaa, jos ainoa muuttuja on rihlannousu? Sillä että ammutaanko gelatiinia 10m, 100m tai suoraan piipunsuusta ei todellisuudessa ole mitään merkitystä. Vain osumanopeudella ja sillä miten vakaa luoti on, eli ettei se kaadu heti osuman jälkeen.
Ja alkuperäiseen kysymykseen; N135
Mikäli 6mm halk ja 10mm pitkä messinki (takapainotettu) kartio ammutaan kosketusetäisyydeltä kaliproituun gelatiiniin niin ei ole ollut terminaaliballistista ero sillä onko se ammuttu rihlaamattomasta piipusta vai rihlatusta piipusta - käyttäytyminen gelatiinissa on ollut samallainen. Tästä on helppo päätellä että rihlankierrolla ei ole vaikutusta enään läpäisyn jälkeen. Ainoa muuttuja tuolloin on tulokulma eli yaw vaihtelu. Eli tuo 14" jengalla ammuttu solidi ei ole ilmassakaan vakaa. Koska luoti on kova eikä muotoudu se on geltiinissa erittäin kaukana suuntavakaasta jos se tulee selvässä nutaatiohuojunnassa kohteeseen. Lisäyksenä vielä se että mitä takempa luodin pituuteen verrattuna painopiste on sitä nopeammin luoti kaatuu riippumatta rihlankierrosta kun yaw kulma on alle 2,5 astetta.
Miten kyseinen solidi kävi tauluun ad100m 14" jengalla?
Muistaakseni pahviin käynti oli hyvää, sillä ei terminaaliballistiikkaan ole merkitystä.Tulokulman vaihtelut ovat suhteessa niin pieniä, ettei varsinkaan sienettyvässä/avautuvassa luodissa sillä ole merkitystä muuten kuin että osuessaan luoti on niin että se alkaa avautumaan. Todellisuudessahan luodin osumakulma kohteeseen ei koskaan ole 90 astetta.
Se missä kulmassa esim gelatiini blokki on ei ole mitään väliä. Vaikka se olis 45 asteen kulmassa on luodin toiminta täysin sama. Se mikä on luodin menosuunan akselin ja luodin pituusakselin ero on se jolla on merkitystä
Lainaus käyttäjältä: Ärmätti - elokuu 01, 2019, 14:56
Lainaus käyttäjältä: KJJ - elokuu 01, 2019, 14:36
minulle on kyllä testeissä käynyt täysin avautuneet "x" ovat olleet takareroin pysähtyneenä. tiiä sitten moista en ole saanut tapahtumaan kuin loivalla rihlannousulla pitkällä luodilla vaikka taulussa pyöreet reiät. ??? mutta jokainen saa kokeilla miten haluaa. itse en vielä tältä istumalta vakautumistani muuta :)
Katsoppas missä kohtaa siinä on painopiste - keulan vai perän puolella. Merkittävä yaw poistetiin yhtälöstä 80luvulla niin että oli 0,7mm alumiinilevy joka tulkatiin. Mutta jos halutaan yaw poistaa niin yli-,ali- kuin niukasti vakutuineissa projektiileissa niin silloin ei voida käyttää alle 20m ampumaetäisyyksiä muutoin se on ihan tuuria. Mutta kukainenkin uskoo mitä haluaa :). Terminaaliballistiikka on ihan oma tieteenalansa ja kun siihen syventyy yli 10v ajan hetkittäin ihan päätöikseen niin törmää monenlaisiin uskomuksiin milloin missäkin mainoksessa :)hyvää ja asian mukaista tulkintaa ärmätiltä,mielenkiinnosta missä työssä pääsit syventymään aiheeseen
Sen verran termienheittelyä että Ärmätin viittaamaa ilmiötä jotkut kutsuvat "shoulder stabilationiksi" ja kolikon toiselta puolen useammat kokeellista kehitystä käyttävät luotivalmistajat suosittelevat reilusti vakavoituja luoteja metsästykseen.
Kukin saa tosiaan tulla uskossaan autuaaksi, itse tykkään uskoa että ylivakavoidut luodit kulkevat riistassa suoraan ja oma rajallinen kokemus ml. erilaiset maaliballistiikkakokeilut tukevat tätä. Uskon myös ettei tuo "shoulder stabilisation" ainakaan heikennä luodin kykyä kulkea suoraan. Painopisteen siirtymisen lisäksi luodin pituus lyhenee radikaalisti, oli sillä merkitystä tai ei.
Toisaalta jos luoti kaatuu, ajaa se varmasti asiansa, joku voi muistaa dumi kuulan jossa kärki oli vino jotta luoti kaatui maalissa.
Ja sekä shoulder stabilaatio että superkavitaatio myös syntyvät ilman rihlaustakin. Jos luodin laskennallisen vakauden säilymisellä kohteessa olisi jotain merkitystä siinä vaiheessa kun luoti menee kudokseen. Miten on silloin mahdollista että SS109 ammuttuna 12" ja 7,7" on maaliballistinen vaikutus täysin samankaltainen (mm luodin kaatumisetäisyys) kun radiologisesti saadaan molempien luotien yaw kulma tarkistettua että se on alle 2,5 astetta? 50m etäisyydellähän tämä tarvii luonnollisesti hieman tuuria että täysin alivakautunut SS109 12" nousulla saadaan siinä hetkessä osumaan kun nutaatiohuojunta on lähes 0 astetta. Sama toistuu jos piippu on koskutuksissa gelatiiniin oli siinä rihlausta tai ei. Sitten pitää vielä muistaa että gelatiini ei ole kudosta vaan antaa luodille kudosta vastaavan vastuksen. Gelatiini repeää luodin edessä ihan eritavalla kuin oikeat kudokset. On jopa esitetty ettei luoti kosketa gelatiinia tietyn vaiheen jälkeen. Luodin kärjen muodostama paine repii jo gelatiinin pois edestä ja pääsääntöisesti näin ei käy oikeiden kudosten kanssa koska se ei koskaan ole homogeenista.
Eli se millä on väliä on presession ja nutaatiohuojunnan aiheuttama yhteistulos eli yaw kulma. Jos se ei ole ilmassa riittävän vakaa tai se ammutaan liian läheltä blokiin niin se on ihan tuuria mikä on ballistinen vaikutus koska ei voida tietää yaw kulmaa isku hetkellä. Se on tiedettä joka on todistettu useita tuhansia kertoja mutta jos ei usko tieteeseen vaan luottaa omiin pikku testailuihin. Maailmanhan on pullolaan niitä jotka ei usko tieteeseen kuten ne jotka eivät usko maapallon olevan pyöreä, eivät usko evoluutioteoriaan yms ;)
Ja mikäli alkuperäiseen kysymykseen vastataan niin mikäli luodin sg on alle 1.2 niin en käyttäsi sitä metsästykseen tai mihinkään muuhunkaan
Keskustelun polku hieman haarautui alkuperäiseen kysymykseen nähden, vai haarautuiko?
Minulla ko. luodilla käytössä N150, alle taulukko maksimin antaa 11" nousulla 620mm piipulla V1 840m/s
Lainaus käyttäjältä: KKe - elokuu 02, 2019, 21:45
Keskustelun polku hieman haarautui alkuperäiseen kysymykseen nähden, vai haarautuiko?
No, onhan se vähän haarautunut ja varsin syvälliseksi meni... Parhaiten tuo toimivuus kait selviää kokeilemalla jahka saan kudit ladattua ja mentyä radalle paperikasaan ampumaan...
Onneksi ei ole elämän ja kuoleman kysymys, paitsi sille hirvelle ;)
Lainaan tätä topiccia vaikka piippu onkin eri spekseillä. Aseena siis T3 Varmint SS ja koittanut etsiä hyvää täyskuparista metsästyspaukkua. 168gr barnesia ladattu nyt N140:llä taulukon keskivaiheilta, ja kokeiltu COL tehdas 71mm todeten huonoa käyntiä ja osumapisteet vasemmalla muihin paukkuihin nähden. Kasvatin COL:ia aina syöttymisen maksimiin 74mm asti, kasa pieneni mutta edelleenkään ei voi sanoa hyväksi käynniksi jos vertaa muuten hyvin kaikkiruokaiseen käyntiin. Ja suurin ongelma edelleen osumapiste 150m matkalta n. 10cm vasemmalla. Noh, kokeilin myös tehdas powerheadia joka samalla luodilla, sama homma. Testit ei ole täysin puhtaasta piipusta vaan vaippaluoteja satakunta pohjilla. Jahtikaveri sanoi samaa että sillä käy ko. Barnesi vasemmalle mutta hänen kivääri puhtaasti jahtikäytössä niin voi sille kohdistaa. Nyt mietin vaihdanko merkkiä, vai kokeilenko vielä lyhyemmällä 150gr luodilla...
Vaihda joka tapauksessa 150gr luotiin. Jos haluaa lyhyelle matkalle siistimpää jälkeä (=peurakytis) voi sitä ladata laiskemmaksi. Toki kahden erilaisen patruunan lataaminen samalla luodilla on ongelmien kerjäämistä, eli mieluiten yleispaukku ja erikoispaukku eri luodilla.
150gr E-Tip on toiminut kaikinpuolin hyvin, aseena T3 Lite Stainless. Kokeiltu myös kahdessa muussa samalla tuloksella.
Jatketaampa tästä, kun aihe on pikkuhiljaa ajankohtainen. Sama rihlannousu kuin aloittajalla eli 1:12, mutta 50 senttiä pituutta piipulla. Tuota 168 grainista valmistaja suosittelee korkeintaan 1:11 rihlannousulle, eli sitä en varmaan ala kokeilemaan. Sikäli jännä, että valmiissa 308 panoksissa kuitenkin käytetään juuri sitä...
150 ja 165 grainiset on nyt siis vaihtoehtona, joista jälkimmäinen enemmän houkuttelee. Vihtavuoren taulukosta ei löydy tuota isompaa, mutta vastaava TSX ja nopeuserot taulukkomaksimeilla on noilla kahdella melko pieniä. Jos painavammalle TTSX:lle saa saman lähtönopeuden kuin TSX:lle, niin jouleissa on melkoinen ero 150grs ja 165grs välillä. Jälkimmäisen paremman ballistiikan takia 300 metrissä niiden nopeus on sama. Tarkoitus siis saada "kaikki irti" ja patruunalle niin pitkä tehokas ampumaetäisyys kuin mahdollista. Onko kukaan kokeillu molempia luoteja ladata tappiin asti samalla aseella?
Ps. Jos tuolle painavammalle saa tuon oletetun nopeuden, niin se on jouleissa mitattuna 300 metrissä tehokkaampi kuin 338 winmag tai 9,3x62 hammerhead tehdaslataus. Ihan näin sivuhuomiona...
Kokemuksen perusteella valitse tuo 150gr.
150 TTSX on samanpituinen kuin 165 TSX. 165 TTSX on näitä 2.2mm pidempi. Jos nyt oletetaan että VV arvot 150 TTSX:lle ja 165 TSX:lle ovat vertailukelpoisia, johtunee niiden naurettava nopeusero (1.4%) juuri tästä.
Monometalliluoteja on toki joka junaan ja samankin valmistajan eri luodit toimivat eri tavoin. Jos tarkastelun rajaksi otetaan vaikka 2200fps / 670m/s nopeuden alitus niin jopa käyttämällä VV 165 TSX maksiminopeutta 165 TTSX:lle se häviää silti 150 TTSX:lle (merkityksettömän vähän). Ja esim. 130 TSX BT ilman mitään muovikärkeä peittoaa molemmat. Tarkastelut JBM:lla eli Barnesin ilmoittamilla arvoilla.
Monometalliluodeissa ei nyt ihan aikuisten oikeasti ole mitään järkeä valita liian raskasta. Nyt puheena olevissa etäisyyksissä (luokkaa 300m saakka) lähtönopeudella on suuri merkitys kunhan BC:ssa ei ole mitään tolkuttomia heittoja.
Lainaus käyttäjältä: SO - elokuu 06, 2020, 11:28
Kokemuksen perusteella valitse tuo 150gr.
Ai tuon vakautumisen takia mistä aiemmin kirjoitit?
Minua vähän epäilyttää ongelman olemassaolo, koska tuota painavinta käytetään tehdaslatauksissa enkä ole kuullut että siinä olisi ongelmaa. Sekä sako, että barnes käyttää, ehkä muutkin. Ja suosittelee ks. kaliperiin sitä luotia, tosin ei tuolla rihlannousulla.
Mihin sitä painoa tarvii kuparilla?
Mie kuvittelin että läpäisy on vähintäänki riittävä vähän kevyemmällä, sillä se ei menetä painoaan ja olennaisempaa on riittävä osumanopeus niin, että luoti aukeaa kunnolla.
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - elokuu 06, 2020, 11:45
Monometalliluodeissa ei nyt ihan aikuisten oikeasti ole mitään järkeä valita liian raskasta. Nyt puheena olevissa etäisyyksissä (luokkaa 300m saakka) lähtönopeudella on suuri merkitys kunhan BC:ssa ei ole mitään tolkuttomia heittoja.
Ei olekaan tarkoitus valita liian raskasta, vaan juuri sopiva. Siksi hämmentää nämä kommentit 150 grainisen puolesta, kun luodin valmistaja suosittaa painavampaa. Itsellä taas ei ole kokemusperäistä tietoa.
Tuo pituushomma selvensi asiaa, kiitos siitä! Vilkaisin barnesin antamia latausarvoja. Siellä ei vv ruuteja ollut, mutta ylipäätään lähtönopeudet paaaljon kovempia kuin vv:n taulukoissa ja ero noiden luotien välillä pienempi. Noiden maksimien mukaan 165grs nopeus @300m 684m/s ja 150grs 703 m/s. Ballistinen kerroin 0.442 vs 0.420.
Edit. Tämän kommentin alku varmaan vastaa Poikasen ihmettelyyn. Kysehän onkin siitä, että onko se läpäisy riittävä.
Laitoin muuten Barnesille sähköpostia, laitan heidänkin kommenttinsa tänne kun vastaavat.
Läpäisy on suhteellinen käsite. 147gr FMJ läpäisee enemmän kuin mikään kohteessa laajeneva luoti. Luodin materiaalin merkitys korostuu osumanopeudessa, sillä hetkellä kun luodin on tarkoitus alkaa laajenemaan. Vaikka monet ovat sitä mieltä ettei luodin vakautumisella ole mitään merkitystä niin itse koen että vakautumisella on suuri merkitys siihen miten luoti "matkustaa" pehmytkudoksessa. Tämä perustuu täysin omaan noin 670 gelatiiniblokin testeihin jossa erityisesti on testattu .223 ja .30 (mukana myös joitakin 9,3) väljyisiä fmj-, sp-, otm- ja kupariluoteja eri rihlannousuista ja eri osumanopeuksilla.
Vaikka taulussa luoti vakautuu (pyöreä reikä), pehmytkudoksessa se voi kääntyä. On myös hyvä muistella itselke mieleen liike-energia ja liikemäärä. Toki jos 165/168gr tuntuu parhaalta 308iin niin silloin se pitää valita omaan käyttöön ja elää sen kanssa. Uskoisin että tehdaslatausten 168gr painoluokat 308Win kaliperiin on siltä aikakaudelta kun asiaa ei oltu vielä tutkittu paljoakaan.
ps. Barnesilta tod.näk Tim Janzen vastaa että toimii kun osumanopeus on yli xxx fps 😉
Mistä sitten tietää milloin luoti on riittävän vakaa? Jos reikä on pyöreä ja kasat pysyy alle 5cm sadallametrillä, niin ei kai siinä enää paljon huojuntaa voi olla?
Naturaliksessa tuli juuri vakautumisongelma vastaan tuolla aseella. Reiät oli kyllä pyöreitä mutta "kasat" ennemminkin läjiä, +15cm @100m.
Mitä luodin painoihin tulee kupari vs. lyijy, niin onhan tuo raskaampikin barnes gramman kevyempi kuin hammerhead. Ja lapualla natu 11g ja mega 12 tai 13. Lapuahan ei tuon kevyempää kuparia teekään ks. halkaisijalla, kai siihenkin joku syy on.
Sitä ei tiedä kuin kokeilemalla. Paljonko luoti läpäisee gelatiiniblokia ilman että tulee kyljestä ulos. Siihen ei ole oikoteitä. Luulen että Lapuan myyntimiehetkin alkaa tuotekehityksestä pyytämään 150gr luotia kun kysyntää on tarpeeksi. Suomessa kehitys menee myynnin toiveiden mukaan.
Vastapainona. Kuinka monta kertaa olet mitannut matkan ammuttavaan eläimeen? Kevyempi luoti = suorempi lentorata. Jos osumakohta jää alas johtuen painavasta luodista, läpäisyllä ei ole merkitystä eikä jäämäpainolla. Monestiko on mitattu ennakko liikkuvaan maaliin? Nopeampi luoti sallii suuremman arviointivirheen kun lentoaika on lyhyempi.
Lentoradoiltaan nuo minun vaihtoehdot on niin lähellä toisiaan, ettei sillä taida olla käytännön merkitystä. Lapuan appiin syötin tiedot, 300 metrille nopeampi tarvii korkoa 12 ja hitaampi 13 naksua. Ennakkoa jos ajatellaan, niin nopeuden pitäisi olla mahdollisimman lähellä harjoituspatruunaa. Nopealla voi myös ampua edestä ohi...
Toisaalta jos nopeudet saa lähelle barnesin ilmoittamia maksimeja, niin ei noissa muutenkaan kovin suurta eroa ole.
Selasin nopeasti mitä muut tehtaat tarjoaa. Norma käyttää 150grs luotia tehdaspanoksessa, sakon uusin taas on tuolta väliltä, 162grs.
Onko muuten minkälaista kokemusta tuosta mainitsemastasi Barnesin tyypistä? Kerroin aseen olennaiset tiedot ja käyttötarkoituksen ja kysyin kumpaa suosittelee. Kysyin myös millä nopeudella nuo toimii luotettavasti.
Kuinka varauksella on syytä suhtautua vastaukseen? Luulisi heillä ainakin olevan jonkinlaista tutkimustietoa juuri noista luodeista.
Jos tuo stabiliteettiluku menee lähemmäksi ykköstä, sillä voi olla haitallinen vaikutus aerodynamiikkaan, eli vastus alkaa kasvaa (luku esim pienempi kuin 1.4-1.5 tms). Silloin voidaan menettää niitä etuja lento-ominaisuuksissa, joita raskaamman luodin parempi bc teoriassa toisi. Kasoihin se ei välttämättä silti vielä heti vaikuttaisi.
11 tuuman nousulla 168 TTSX tekee vielä hyvinkin tiukkaa kasaa, sg:n ollessa tehdaslatauksella 1.33. 12 tuuman nousulla luku menisi 1.1:een, mikä sitten on ilmeisesti liian vähän, jos kerran tehdas ei sitä suosittele. Tuossahan alkaa olla jo riski luodin muuttumisesta täysin epävakaaksi joissakin olosuhteissa, kun marginaalia ei käytännössä ole. Siinä jää marraskuinen hirvi saamatta kun luoti leijailee miten sattuu. Sen takia kannattaisi ehkä pysytellä 150:ssä, vaikka joku ballistiikkalaskuri pitäitäisi 168:a parempana. Luoti/ase/lataus-kohtainen käyttäytyminen toki viime kädessä selviää vain testaamalla, mutta ennuste ei siis ole kovin hyvä.
Selvennökseksi vielä, en tuota 168grainista harkinnutkaan käyttäväni vaan 165 grainista. Se on lyhyempi ja eri muotoinen, eikä sille ole erikseen mainittu sopivaa rihlannousua.
Jäi kommentoimatta SO:n muistutukseen liike-energiasta ja liikemäärästä. Juuri siksi minua kiinnostaa tuo painavampi kun taulukoiden perusteella sillä saa kovemman liike-energia ja luonnollisesti liikemäärässä ero on vielä isompi. Ja BC parempi. Tietenkään noista ei ole hyötyä jos luoti ei toimi oikein.
Niin.
1 gr = 0.0647 g
Perimmäisten asioiden äärellä 👍🏻
Jos tarkoitit, ettei pidä liikaa takertua pelkkään luodin painoon, niin olen samaa mieltä. Eihän Barnes tekisi kahta eri luotia 3 grainin painoerolla jos se olisi ainoa ero.
Samasta syystä epäilen ettei vakautumisongelmaa voi yleistää kaikkiin samanpainoisiin kupariluoteihin. Jos olet tuossa nimenomaisessa luodissa todennut ongelman, niin sitten kyllä uskon.
Naturaliksissakin oli selkeä ero uuden ja vanhan välillä vaikka ovat samanpainoisia. Kumpikaan ei tosin toiminut hyvin.
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 06, 2020, 21:22
Naturaliksissakin oli selkeä ero uuden ja vanhan välillä vaikka ovat samanpainoisia. Kumpikaan ei tosin toiminut hyvin.
Juuri näin. Koettua, ei kuultua.
Tämä arpominen loppui nyt siihen, ettei 165 grainista ole missään hyllyssä. Tai en ainakaan löytänyt. Tilasin sitten 150 grainista. N140 ja N550 löytyy kaapista, varmaan jälkimmäistä alan ensin kokeilemaan.
SO oli toiseen ketjuun kirjoittanut seuraavaa: "Jos olet ampunut vaippaluotia ensin ja sitten kuparia perään niin voi olla ettei käyntiä löydy. Tässä toinen syy siihen miksi kupariluodit koeataan huonoina. Eli vaippaluodit ja kupariluodit erikseen, ei kannata sotkea koska se näkyy käynnissä."
Sain 5kpl sakon lataamaa TSX 165 grainista ja ilmeisesti törmäsin tuohon ilmiöön. Noilla ei ihmeellistä käyntiä ollut, mutta alle 5cm @100m kuitenkin. Lento kuitenkin ilmeisesti vakaata. Hämmennystä aiheutti kun noiden jälkeen ammuin vaippaluotia, eka 5ls kasa ~7cm. Toisessa sarjassa pari ekaa levisi, mutta jälkimmäiset alkoi löytää oikeaan paikkaan. Siitä seuraava kasa 23mm, joka on lähellä noiden patruunoiden normaalia käyntiä. Puhdistin aseen eilen, mutta en ole sen jälkeen ehtinyt kokeilemaan.
Normaali ilmiö mihin olen törmännyt useammalla aseella ja useaan kertaan.
Olipas yllättävä tieto kupariluodin ja vaippaluodin sekaisin käyttämisen haasteista. En kiellä sitä, enkä ole vielä asiaa omassa aseessa tarkastanut. Jos asia on noin, niin ns. lintukivääri ja ns. hirvikivääri eivät taida enää olla sama ase. No, jos molempien ampumiseen käyttää joko kupari- tai vaippaluotia, asiassa ei ole ongelmaa.
Oletteko kokeilleet, pitääkö kupariluodin ampumisen jälkeen piippu puhdistaa kunnolla kuparinpoistokemikaaleilla vai riittääkö ns. tavallinen puhdistus (aseöljy ja tuppo-periaate).
Tämä TTSX 168gr luoti kiinnostaa, koska olen saanut oman aseeni käymään hyvin "samaan pisteeseen" D46 luodin kanssa. Joskin aseeni on 30-06 (anteeksi väärä kaliperi tähän keskusteluun) Siksi tämä aihe kiinnostaa ja vaatii osaltani lisätutkimuksia.
Taitaa vähän riippua myös aseesta.
Omassa .338 win mag norman oryx ja jaktmach sekä ttsx osuu 7cm sisään samaan kasaan @100m, osunta on myös sekaisin ammuttaessa luokkaa 25mm.
Ase Browning x-bolt rst 10" rihlannousulla 550mm piipulla ja jaki-vaimennin piipunpäässä.
Barnesin sivuilta ja foorumeilta poimittua että miksi heillä on sekä 165 että 168gr luodit valikoimissa on että tuo 165gr on suunniteltu magnum kaliipereihin (300 WSM & WM) ja on myös suunniteltu toimivan nopeammilla vauhdeilla (lue = ei välttämättä avaudu .308 vauhdeilla kauempana niin luotettavasti). Siksipä se olisi kaikista huonoin valinta tuohon.
Barnesilta tuli aika mitäänsanomaton vastaus... Suositteli 168 grainista ja lupasi sen laajenevan vielä 1500 fps (457m/s) nopeudella. Muista luodeista ei puhunut mitään, eikä mitään maininnut rihlannoususta.
Nyt siis jokatapauksessa aloitan kokeilut 150 grainisella. Kivääri on vähän kaikkeen käyttöön ja siksi pitäisi löytyä käyntiä vaikka pohjalle olisikin ammuttu vaippaluoteja. Tosin kuparilla ammun pelkkää hirveä joten tarkkuusvaatimus ei ole niin kova. Toisinpäin ei ole niin väliä, hirviä tulee ammuttua senverran harvoin että sen jälkeen voi kyllä puhdistaa aseen. Jos ei noin toimi, niin pitää palata lyijyn käyttäjäksi.
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 11, 2020, 22:35
Barnesilta tuli aika mitäänsanomaton vastaus... Suositteli 168 grainista ja lupasi sen laajenevan vielä 1500 fps (457m/s) nopeudella. Muista luodeista ei puhunut mitään, eikä mitään maininnut rihlannoususta.
Nyt siis jokatapauksessa aloitan kokeilut 150 grainisella. Kivääri on vähän kaikkeen käyttöön ja siksi pitäisi löytyä käyntiä vaikka pohjalle olisikin ammuttu vaippaluoteja. Tosin kuparilla ammun pelkkää hirveä joten tarkkuusvaatimus ei ole niin kova. Toisinpäin ei ole niin väliä, hirviä tulee ammuttua senverran harvoin että sen jälkeen voi kyllä puhdistaa aseen. Jos ei noin toimi, niin pitää palata lyijyn käyttäjäksi.
Kuka vastasi?
Jos kupari luotimateriaalina epäilyttää niin monometallia saa myös erilaisilla sekoitussuhteilla jotka vastaavat paremmin lyijysydänluodin vaippamateriaalia. Esim. itselläni ei ole aseen/ampujan rajoissa havaintoja osumapiste- tai nopeusmuutoksista ammuttaessa sekaisin Noslerin E-Tippiä ja Accubondia/Ballistic Tippiä/Custom Competitionia. Piippu ko. aseessa tosin rosteria kuten JKu:lla pari viestiä aiemmin.
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 11, 2020, 22:35
Barnesilta tuli aika mitäänsanomaton vastaus... Suositteli 168 grainista ja lupasi sen laajenevan vielä 1500 fps (457m/s) nopeudella. Muista luodeista ei puhunut mitään, eikä mitään maininnut rihlannoususta.
Nyt siis jokatapauksessa aloitan kokeilut 150 grainisella. Kivääri on vähän kaikkeen käyttöön ja siksi pitäisi löytyä käyntiä vaikka pohjalle olisikin ammuttu vaippaluoteja. Tosin kuparilla ammun pelkkää hirveä joten tarkkuusvaatimus ei ole niin kova. Toisinpäin ei ole niin väliä, hirviä tulee ammuttua senverran harvoin että sen jälkeen voi kyllä puhdistaa aseen. Jos ei noin toimi, niin pitää palata lyijyn käyttäjäksi.
Mitä muita luoteja ammut samalla pyssyllä? Jos 150gr luokassa niin sittenhän se 150gr on hirvellekin järkevä. Jos taas vaikka 10.85 Scenaria niin sittehän se Barnes kannattaa ottaa samassa painossa. Vakautumisvarauksella tietenkin. BC alkaa kärsiä kait ekana jos jengan riittävyys on rajoilla, vaikka osunta olisikin vielä hyvä.
^ Miksi pitäisi käyttää samanpainoisia? Tuskin lentoradat kuitenkaan niin hyvin sattuu samaan, että voisi käyttää samaa käyrää.
Aloitin kokeilut siis 150 grainisella ja N550 ruudilla. Aloitin turhan pienellä latauksella kun sai lopulta mennä VV:n maksimilataukseen ja aavistuksen yli. Painemerkkejä ei tullu, mutta hylsyn tilavuus loppuu kesken.
Kokeilin sitten N140 ja pääsin 2,99 grammaan ilman painemerkkejä, mikä on jo reilusti yli VV:n maksimin (2,78). Tarkoitus kokeilla vielä lisätä annosta, mutta työt alkoi häiritsemään...
Parhaiten osumat pysyi kasassa hieman pienemmillä latauksilla tuolla ruudilla, mutta toistaiseksi kaikki osumat on pysyny alle 5cm kasassa 80 metrillä joten uskon että käynti riittää kovemmillakin latauksilla. Voisin vielä kokeilla vaimentimen kanssa, se kun on parantanut käyntiä muulla panoksilla huomattavasti.
Tässä näyttää vain luodit loppuvan jo latausta hakiessa...
Kokeilu jatkui taas kahdessa erässä. Ei sillä N140 tullu painemerkkejä ennenkuin loppui hylsystä tilavuus. Kuusi laukausta välillä 3,02-3,15. Ammuin kahteen eri tauluun, mutta mitalla tutkittuna kaikki 4cm sisällä. Kolme jälkimmäistä 26mm kasassa. Nämä siis 100 metristä. Osumapiste vieläpä sivusuunnassa kohdallaan ja vain 3cm ylhäällä kun olen harjoituspaukuilla aseen kohdistanu. Tuntuu siis varsin toimivalta lataukselta.
Hylsy on Norman, nalli CCI N:O 200 ja latauspituus 71,8mm. Hyppyä rihloihin on reilusti, pisin lippaaseen sopiva ei osu rihloihin ja lyhensin siitä vielä hieman että sattui ura sopivaan kohtaan niippausta varten.
Aikoinaan mittasin N135lla ääriarvoiksi 150gr TTSXlle 308iin
308Win 150gr TTSX
N135 2,75g 3746bar-846m/s
N135 2,85g 3990bar-870m/s v10 600mm piippu 1:11 nousu
Latasin siksi 135lla koska käyttöpyssyssä 500mm piippu ja pyrin välttämään suuliekin kun tulee välillä pimeässäkin ammuttua ja ei tule kuormitettua alumiinivaimenninta turhaan. Tavoitteena riittävä nopeus sekä osunta.
Alustavien havaintojen mukaan 150 gr ttsxbt lentäisi kaikilla järkevillä metsästysetäisyyksillä hyvinkin tarkkaan samasta aukosta kuin 155 Scenar (tehdaslatinkeina) ja myös kohdistui sataselle samaan kohtaan. Tietenkin riippuu vaikka mistä, mutta omassa aseessa noin. Tuolta osin 150 siis toimisi, ellei ole jotain yli puolen kilometrin teeriä hakemassa.
Yllätyin itsekin, että noin paljon yli taulukon kesti mennä. Nopeusmittaria ei ole itsellä joten sitä en saanut vielä mitattua.
Tarkoitus on näillä näkymin käyttää aina vaimenninta, kun se vaikuttaa osumapisteeseen ja joillain panoksilla myös tarkkuuteen. Näitä nyt ladattuja käytän niin vähän, että tuskin on olennaista merkitystä vaimentimen kestoon. Kun latauskokeilut ja lentoradat on selvillä, niin en montaa laukausta vuodessa ammu.
Harjoittelussa käytän Norma Matchia 168gr luodilla. Mutta en senkään koroja muista ulkoa, joten ei ole ongelma tehdä TTSX:lle omaa taulukkoa. Tehdasladattua Lockbasea tilasin kyllä rasian koeammuntaa varten.
Viimein sain nopeudet mitattua, kolme laukausta, 904, 906 ja 902 m/s. Jouleja piipunsuulla 3963 ja vielä 400 metrissä 1961 sikäli kun taulukko pitää paikkansa. Kyllä tuolla hirvi pitäisi kellahtaa.
Aiemmin kirjoitin heikommasta käynnistä kun ammuin vaippaluoteja täyskuparin jälkeen. Nyt näytti, että ongelma on muualla, mahdollisesti vaihtuneessa latauserässä. Vanhalla latauserällä taas tuli kelvollinen kasa vaikka olin aiemmin ampunut kuparia. Toki vika voi olla perän takanakin...
Aihetta sivuten, kysyin nosleriltakin minkä painoista luotia suosittelevat, vastasivat seuraavasti:
"I would only recommend the 168gr. E-Tip. The 180gr. E-Tip will be too long to stabilize in a 1 in 12" twist. Also a .308 Win with a 20" barrel will not push it fast enough for ideal expansion in my opinion."
Nostanpa vanhaa topiccia kun tuli hieman testiä suoritettua.
Nyt eri ase kyseessä kuin aiemmissa tämän ketjun viesteissäni.
Kaliiperi 308 edelleen, piippu 16" pitkä, rihlannousu 10".
Luotina 168grs TTSX, N150 ruutia 2,88 grammaa. Koeammuin 450 metrin päähän jossa oli kaksi vesikanisteria peräkkäin, leveyttä 24cm/kpl. Luoti läpäisi molemmat ja upposi jonkin matkaa maahan josta sitten löytyi. Luoti oli kärjestään ~5mm matkalta auennut ja leveys sakaroiden kohdalta 13-14mm. Lähtönopeutta en ole mitannut, mutta lentoradan perusteella noin 760 m/s.
Mielestäni toiminta oli erittäin vakuuttavaa etäisyys ja lyhyt piippu huomioiden.
Eikös netistä löydy ihan varteenotettava työkalu luodin vakautumisen laskentaan, esimerkiksi Bergerin sivuilta