miltä vaikuttaa? näkyy olevan 338 naki
https://appliedballisticsweaponsdivision.com/enabelr-cartridges/
http://bulletin.accurateshooter.com/2019/04/big-berger-bullets-for-u-s-military-sniper-program-and-elr/
oisko tämä lapuan uus hylsy?
Kokeilin aikanaan 9,5x70 eli 338LM nekattuna 375 halkaisijalle. Testasin jonkin verran paljon esim. 375-350gr SMKlla ja omien kokemusten perusteella en saanut riittävästi etua 338-300gr LMään että asiaa olisi kannattanut lähteä viemään eteenpäin. Hylsyntilavuus oli liian pieni suhteessa luodinpainoon että millään ruudilla olisi saanut riittävästi nopeutta. Eli oli hyvät perusteet siirtyä suoraan 375 Cheytaciin millä sitten ammuttiinkin aika pitkälle.
Näyttäis olevan lyhennetty Cheytac , melkein kuin Lapua338 vs Norma338 .
Mahtuu pidemmillä kupariluodeilla lataamaan lipaspituuteen ilman , että luotia tarvii painaa ruutitilaan .
Henkilökohtaisena mielipiteenä, patruunoita/kaliipereitä ei tule suunnitella aseiden lippaiden tms. mukaan vaan jos joku patruuna näyttää olevan etulyöntiasemassa muihin niin aseet ja lippaat suunnitellaan niiden mukaan. Muuten kehitys ei ikinä mene eteenpäin jos olemassa olevia mittoja pidetään suunnittelun lähtökohtana.
Itseä häiritsi tuo jenkkien vertailu. Eri kuulat ja eri kohistusmatkat. Saa äkkiä maailman näyttämään erilaiselta.
Tuo piipun likaantumisesta/kuparoitumisesta seuraava paineen ja lähtönopeuden nousuominaisuus joissain kalipereissa oli mielenkiintoinen näkökulma. Sitä ei selitetty miksi sitä ei 375 ENABLERissa esiinny. Jokin syyhän sille varmaankin on.
Sinänsä lipassyöttöisiä tehdasvalmisteisia 375 ja 408 Cheytaceja voi ostaa mm Steyriltä joten siltä osin "kaupasta ei saa sopivaa"-argumentti ei oikein lennä.
Hyvää 375 Enablerissa on kuitenkin hylsyjen, holkkien, kalvaimien ja valmiiden aseiden saatavuus. Joissain muissa LR-kalipereissa on ollut pahoja saatavuusongelmia niin kalvainten kuin hylsyjenkin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: MikaS - huhtikuu 23, 2019, 07:01
Itseä häiritsi tuo jenkkien vertailu. Eri kuulat ja eri kohistusmatkat. Saa äkkiä maailman näyttämään erilaiselta.
Eihän siellä mitään kohdistusmatkoja ollut vaan supersonic range. Ja taulukon alla nootti että käytännössä tuossa vertaillaan luoteja eikä kaliipereita, Enablereissa vaan pystyy kilpailijoista poiketen käyttämään luoteja lipaspituisena (375) tai riittävällä nopeudella (338).
Minua häiritsee että halutaan kommentoida lukematta ja ymmärtämättä koko juttua. Itsekään en alunperin halunnut sitä lukea (ei kosketa omia harrastuksia) mutta nyt oli pakko.
Lainaus käyttäjältä: SO - huhtikuu 22, 2019, 22:06
Henkilökohtaisena mielipiteenä, patruunoita/kaliipereitä ei tule suunnitella aseiden lippaiden tms. mukaan vaan jos joku patruuna näyttää olevan etulyöntiasemassa muihin niin aseet ja lippaat suunnitellaan niiden mukaan. Muuten kehitys ei ikinä mene eteenpäin jos olemassa olevia mittoja pidetään suunnittelun lähtökohtana.
Niin no tässä on menty samalla janalla askel eteenpäin, eli suunniteltu patruuna luodin mukaan. Ja päästy tyydyttävään lopputulokseen käyttäen saatavilla olevia valmiita komponentteja. Jos Cheytacin aktiota lähdetään vielä suurentamaan alkaa käyttötarkoitukset olla aika vähissä, varsinkin kun luoti pidetään "vain" .375" kokoisena.
Lainaus käyttäjältä: HJu - huhtikuu 23, 2019, 07:58
Tuo piipun likaantumisesta/kuparoitumisesta seuraava paineen ja lähtönopeuden nousuominaisuus joissain kalipereissa oli mielenkiintoinen näkökulma. Sitä ei selitetty miksi sitä ei 375 ENABLERissa esiinny. Jokin syyhän sille varmaankin on.
Itse luin (kai rivien välistä), että lähtönopeudet olisi yritetty pitää jonkun maagisen rajan alla, mutta noissa käytännön mittauksissa oltiin kuitenkin aika lähellä verrokkeja. En nyt muista tarkkaan mikä se raja on, mutta tuon (tai jonkun muun lähiaikoina lukemani jutun) mukaan muistaakseni jossain 850-950 välillä kuparoituminen nopeutuu jyrkästi.
Nyrkkisäännöllä kun mennään niin 900m/s on jossain pidetty maagisena rajana. Toki riippuen paljon piipun pinnankarheudesta jne, mutta olettaen että on hyvä tasainen pinnanlaatu ja normaalisti kartiopiippu (ei yli 0,02mm/m) karkeasti ottaen. Saattaa johtaa juurensa siihen että kun mennään yli tuon nopeuden niin kitka/lämpö kasvaa niin suureksi että kupari alkaa jäämään helpommin kiinni piipun sisäpintaan. Vastaavasti kun mennään messinkihylsyllä tietyn pisteen yli niin messinki ei vain enää kestä ja täytyy vaihtaa materiaali teräkseen. Voi olla pelkkiä mielipiteitä, ei välttämättä oppikirjafaktaa. Sinänsä jos tarkkuuskiväärillä joudutaan ampumaan yli 50 lks niin että kuparointi alkaa haittaamaan, on mahdollista että silloin on muitakin isompia ongelmia kuin piipun kuparointi.,
Mitä noihin lukkolaitteisiin tulee, monesti 408 ja 375 on rakennettu .50BMG lukkoihin perustuen, jolloin aseen paino on helposti yli 10kg mikä ei ole enää miehen kannettavissa. 375 Cheytac on mahdollista rakentaa vielä 7-8kg painoiseen kivääriiin lipassyötteisenä jolloin miehenkannettavalla pulttilukolla on yli 2km vaikutusmahdollisuus hyvällä osumatodennäköisyydellä. Se on yli puolikilometriä pitemmälle kuin 8.6 ja varsin pienellä painonlisäyksellä.
Sveitsissä ovat rakentaneet TRG-42:een .375 Swiss P:n joka on piipunvaihdolla tehtävissä TRG-42sta. 343gr luoti 855m/s. BC (ilmeisesti G1) 0.8014
Hylsynkanta sama kuin 338 Lapuassa mutta hylsyn rungon suora osuus vähän pidempi jotta ruutitilavuutta saatu vähän lisää.
Tämän patruuna kohdalla lavetti on määritellyt patruunan rajat. Nyt TRG-62:n aikana tarvetta tällaiselle välimallin .375:lle ei enää ole. TRG-62 valmistetaan ainakin kaliperissa .375 Cheytac.
Swisslandia on perseestä, ei saa edes hylsyjä suomeen
Ruag ei taida tuo 375 Swiss P:tä myydä siviileille. Sotilaslatauksessa on AP-luoti mutta ei se estäisi hylsyjen myyntiä. Ehkä heillä on pankkitilillä liikaa painetta ja ulkomaalaisten ei-venäläisten siviilien rahat eivät enää mahdu tilille.
Anyway ei he väitä kantaman parantuneen kuin 1600 metriin joten. 375 Cheytacin suorituskyvystä ollaan vielä aika kaukana.
Kyllähän jos 42:een pitää lisää kantamaa saada niin tiukkanousuinen 300nm/LM 250gr a-tipillä (G1 0.878) olisi kaikin puolin swissiä fiksumpi ratkaisu.
Lainaus käyttäjältä: J.J - maaliskuu 27, 2026, 07:59Kyllähän jos 42:een pitää lisää kantamaa saada niin tiukkanousuinen 300nm/LM 250gr a-tipillä (G1 0.878) olisi kaikin puolin swissiä fiksumpi ratkaisu.
Sveitsiläiset halusivat lisää läpäisyä ja siihen tuo .375 AP-luodilla korkealla BC:llä auttaa. Muuhun käyttöön ehkä vähän turha. 338 Lapua 250 Scenarilla lentää muutoinkin yli 2 kilsaan ennistettavasti.
Asiasta kukkaruukkuun, mutta tuli semmoinen mieleen kun olen ampunut .338 Norma Magnumilla ja .338 Lapua Magnumilla, aseet olleet suunnilleen saman painoisia ja luodit joita ampunut myös.
Semmoinen kutinä jäi, että tuo NM olisi ollut rekyylin osalta pehmeämpi?
Toki kun ei samaan aikaan olleet käytössä ja NM tuli ammuttua vain suujarrulla, että sekin voi tehdä
sen tunteen vintille, että se oli pehmeämpi ampua, lämärissä vaimennin oli kuin paineilmalla toimiva mutterinväännin, se oikein väännätti asetta, kun jarru tottakai ei sitä tee yhtään.
Eli voi olla että oma mielikuva on sen takia sellainen, vaikka eihän noissa "tehoissa" juuri eroa ole.
NM jyrkemmällä hartialla ja hiukan lyhyempi kun taas lämäri pitempi ja loivemmalla hartialla.
Onko muuten tuosta NM:stä tehty mitä kaikkia variaatioita, kuin se 300 NM?
Lapuallakin oli 300 LM, mutta ei ikinä tainnut saada nostetta, mistä lie sekin johtui, oli kuitenkin
paljon ennen Norma Magnumia jo toteutettu.
338 NM oli kai se ensimmäinen kun piti saada 300 SMK mahtumaan AI:n lyhyehköihin lippaisiin fiksusti.
300 Lapua polttaa piippun pilalle helposti alle 1000 laukausella joten viranomaiskäyttöön vähän hankala. Lipaspituus tuli taas esteeksi oikein pitkillä luodeilla.
Sen takia varmaan jenkit sen valitsivat yhden asehaaran kaliperiksi.
Ja eikö se ole konekiväärissäkin, ja jossain oli jotta ois .50 kaliperin korvaajakin.
Tämä naapurin kaveri ampuu kyllä aseilla, jotka ihmetyttää mistä ne uittaa näitä Venäjälle.
Mm tämä AI AXMC .300 NM.
Lainaus käyttäjältä: J.J - maaliskuu 27, 2026, 07:59Kyllähän jos 42:een pitää lisää kantamaa saada niin tiukkanousuinen 300nm/LM 250gr a-tipillä (G1 0.878) olisi kaikin puolin swissiä fiksumpi ratkaisu.
tai sit käyttää vaan Bergeriä jollon luodin ES on oikeasti hyvä ja sillä osuu johonkin =D
Lainaus käyttäjältä: KRG - maaliskuu 27, 2026, 10:51Asiasta kukkaruukkuun, mutta tuli semmoinen mieleen kun olen ampunut .338 Norma Magnumilla ja .338 Lapua Magnumilla, aseet olleet suunnilleen saman painoisia ja luodit joita ampunut myös.
Semmoinen kutinä jäi, että tuo NM olisi ollut rekyylin osalta pehmeämpi?
Toki kun ei samaan aikaan olleet käytössä ja NM tuli ammuttua vain suujarrulla, että sekin voi tehdä
sen tunteen vintille, että se oli pehmeämpi ampua, lämärissä vaimennin oli kuin paineilmalla toimiva mutterinväännin, se oikein väännätti asetta, kun jarru tottakai ei sitä tee yhtään.
Eli voi olla että oma mielikuva on sen takia sellainen, vaikka eihän noissa "tehoissa" juuri eroa ole.
NM jyrkemmällä hartialla ja hiukan lyhyempi kun taas lämäri pitempi ja loivemmalla hartialla.
Onko muuten tuosta NM:stä tehty mitä kaikkia variaatioita, kuin se 300 NM?
Lapuallakin oli 300 LM, mutta ei ikinä tainnut saada nostetta, mistä lie sekin johtui, oli kuitenkin
paljon ennen Norma Magnumia jo toteutettu.
En oo latausdataa kahtonut, mutta muistaakseni UR jossain videossa siitä mainitsi että ilmiöön liittyy se, että poltettavan ruudin massa on pienempi näissä moderneissa kaliipereissa jonka seurauksena rekyyli on pienempi. Esim jos 300 grain luodin toinen lähettää samaan vauhtiin 80 grain ruutimäärällä ja toinen 70 grain ruutimäärällä niin piippuun menee se 10 grain vähemmän painon edestä tavaraa. Se, onko noin pieni ero noissa energioissa oikeasti mahdollista tuntea/huomata on vaikea sanoa. Käytännössä sama teoria pätee siihen kun porukka sanoo että x47 rekylöi samalla luodilla ja samoilla vauhdeilla vähemmän kuin esim creedmoor jne. tai 6br vs 6 gt vs 6 cree
Kyllä sen huomaa, jos esim 6-puokkiin lataa patruuna, vaikka 8g Scenarilla.
Tai ehkä paremminkin 9g raskaammalla luodilla, niin ne alkupään patruunat on kesympiä vs missä ollaan sitten
tappilatingissa.
Luodin energia kiihtyvyys/massa on suurempi kuin miedolla, mutta nämäkin on näitä musta tuntuu ja olkapää vasteella, liekkä oikeasti juuri eroa.
Tuo M10 lämäri kun oli lainassa, niin Jakin vaimentajalla tuli tuota testattua, niin voi olla että
se teki sen tunteen, että rekyyli oli "voimakkaampi" kuin 338NM, koska siinä ei tullut ikinä vaimentimella ammuttua, Jaki kun oli Sakossa kiinni, niin se tuuppasi reilusti enemmän kuin jarrulla ja kiersi asetta ihan kunnolla, "PRS" käsin jos ois ampunut, eli peukku siellä kahvan kämmenen puolella, niin voisi olla että
olisi livennyt käsi kahvasta, tälläinen tuntemus jäi.
Sanonkin sen, että esim lämärissä jos on vaimennin, niin se toimisi kyllä hyvin hybridillä.
Suomessa ei vain ole sellaista kenelläkään, ainakaan vielä.
Mutta kutina on, että tulee olemaan, mutta kenellä se on ekana, jää nähtäväksi.