Tuli sitten hankittua S7-vaimennin kaliperiin 338LM ja 18X1 kierteellä. Eli se TRG-42:eenkin sopiva malli.
Pönttö pitää vielä maalata joten varsinaista testausta äänenvaimennuksen tai osumapisteen siirtymisen osalta ei vielä ole tullut tehtyä.
Erämessuilla AU:n kaverit kehuivat että suuliekin hajottamista pöntön etupuolelle on paljon tutkittu ja testattu ja tämä S7 on paras kompromissi jonka saivat aikaan tinkimättä vaimennustehosta.
Sen verran pitää vielä mainostaa että jos tuon vaihtaa TRG-42:n suujarrun tilalle niin kuin omassa aseessa (Jalonen) niin vaimennin pidensi asetta vain 112mm verrattuna suujarruvaihtoehtoon. Aseen painokin nousi vain noin 500 grammaan suujarrulliseen verrattuna. Ei pahat arvot 338LM:n vaimentimelle.
Vaimennin on takaosastaan 46,5mm paksu ja edestä noin 45,5mm. Painoa en ole voinut mitata mutta valmistajan ilmoitus on 750 grammaa.
Todella hieno homma. Etenkin nopeuden, kasojen koon ja paikan muutokset kiinnostavat erittäin paljon!
Surefire lupaa omille vaimentimilleen, että kasat muuttavat paikkaansa korkeintaan yhden MOA:n. Pystyykö suomalainen samaan?
Mulla on sama vaimennin omassa 308:ssa. S5:kin olis menny, mutta jos tuo pari dB:tä vaimentais enemmän. Mulla osumapiste ei ole kovin paljoa liikkunut jos ollenkaan. En ole kerennyt aseella kovin paljoa vielä ampua. Vaimennin on tosin 17X1 kierteellä eli siinä on se ohjuri. Liekkö vaikuttaa asiaan.
Ääntä tuo vaimentaa, ääni piekkarin luokkaa. Rekyylikin on pienempi kuin toisessa suujarrullisessa (jonkun kyläsepän tekele) aseessa. Tosin uusi ase on about 7kg painava.
Painoa S7:lla oli 768 uutena.
Sen verran eilen vielä tutkin asiaa että oikeasti tuossa omassa S7:ssa on myös kierreosan yhteydessä suoraa ohjauspintaa 6mm joka ei nyt mahdu piipun päälle kun jyvänjalka on tiellä. Kun poistan tai siirrän etujyvänjalkaa taaksepäin vastaavan määrän niin tuo pönttö pidentääkin asetta enää 106mm verrattuna suujarruun. Jos jätän vielä jyvänjalan pois kuten tässä vaiheessa pitää niin aseen paino nousee vaimentimesta vain noin 400 grammaa kun suujarru ja etujyvä jää pois.
Jatkossa on kyllä tarkoitus jyvänjalan asemointiuraa jyrsiä joku 8mm pidemmäksi että saa jyvänjalan taaemmaksi ja vaimentimen holkin piipun päälle tukemaan vaimentimen asemointia paremmin. Tarkoitus on että vaimennin ei ota jyvänjalkaan kiinni jotta pönttö voi tärähdellä omaan tahtiin ilman että muut palikat ottaa siihen kiinni.
Onkos muuten tietoa onko TRG-42:ssa jyvänjalan paikan etupuolella piipussa vapaata tilaa ennen kierrettä tuota vaimentimen noin 6mm holkkiosaa varten vai onko tarkoitus ollut että TRG-42:ssa jyvänjalka otetaan pois vaimenninkäytössä ?
Omaan kysymykseen vastaten: TRG-42:ssa ei ole jyvänjalan etupuolella yhtään piipun paksua osaa johon vaimennin voisi tukeutua. Käytännössä jyvänjalka pitää poistaa tai vaihtoehtoisesti koneistaa jyvänjalan asemointitapille pidempi ura jotta jyvänjalkaa saa siirrettyä n. 8 mm taaksepäin. Näin jyvänjalkaa ei tarvitsisi irrroittaa vaimenninta asennettaessa.
Tänään tuli sitten otettua savut vaimentimesta ja kyllä se hyvä on. Pidentää asetta tosiaan vain 106mm verrattuna suujarruun. Rekyyli muuttuu pidempiaikaiseksi ja ainakin tuntuu siltä että ase alkaa olla jälkipidon suhteen ronkelimpi kuin suujarrulla. Ampuminen itsessään on mukavampaa ilman pölyongelmia. Ilman suojaimia ammuin yhden laukauksen ja ilman suojia ei voi suositella. Lienee kuulon suojauksen osalta riittävän matala taso (ei satu korviin) mutta ei ole varsinaisesti mukava ääni ja yliäänipamaus raikuu puista ja muista lähellä olevista rakenteista aika reippaasti.
Ammuin kolme 5 lks:n sarjaa putkeen ja jossain 8. laukauksen kohdalla alkoi lämpöväreilyä ilmenemään joka heikensi vähän näkyvyyttä ja näkyi kasoissakin. Suujarrulla ammuin noin 0,5 MOAn kasoja 5 laukauksella 300 metristä. Vaimentimella kasat vähän kasvoi ja kolmas kasa 15 lks:n sarjasta oli enää hieman alle 1 MOA. Matka 300m. Luulisin että vaimennin ei tarkkuutta heikennä mutta vaatii ampujalta vähän enemmän ja lisäksi 15 lks pikaisesti ammuttuna on jonkinmoinen rasite alitajunnalle.
Osumapisteen muutos etujyvä+suujarru vs. pelkkä vaimennin (etujyvä ei mahdu nyt olemaan paikalla): 300m sivusiirtymää ei ole, osumat vaimentimen kera 12 cm alle suujarrulla ammuttujen kasojen. Eli 4 napsua 0,1 mrad napsuilla. Aika helppo muistaa eikä mielestäni kovin paljon.
Lämpenemisestä. Viiden nopeaan tahtiin (alle 2 minuuttia) ammutun laukauksen jälkeen ei paljain käsin vaimenninta saa aseesta irti. 15 laukauksen jälkeen (noin 88 grammaa N560 ja 15 Fed 215 nallia), jotka ammuin ehkä 10 minuuttiin, vaimentimen päälle pudotetut vesipisarat vaimentimen päältä kiehuivat heti pois. Savuke ei kuitenkaan syttynyt eikä paperi. Rutikuivassa maastossa voi pikatulen jälkeen olla syytä varoa vaimenninta ettei siihen polta käsiään ja ettei mikään rutikuiva sammal syty tuleen.
Kaikenkaikkiaan hyvä vaimennin mutta jos saisi toivoa: Titaani olisi kiva materiaali ainakin painonsa puolesta ja vaimennusta voisi aina saada tietty lisää :-) Eli ei mitään varsinaista valittamista. GunKotemaalaus pitää vielä tehdä koska mattarosteri pinta on vähän luonnoton väri ta-kiväärissä.