Latailin Browning bar mk3 300win magiin patruunoita.Hylsyt olivat uusia Norman, luotina 8gr Lapua fmj,ruuti N160 ja federal mangnum nalli.Minimi ja siitä seuraavalla latauksella ei jaksanut vetää liikkuvia tarpeeksi taakse(ei jäänyt lukko auki).Hylsyt olivat kannan urastakin ihan nokisia.Johtuiko tuo liian pienestä ruutimäärästä/kevyestä luodista ettei hylsy ehdi laajentua pesään tiiviisti?.Nokeentuminen pieneni latauksen kovennuttua,mutta ei loppunut kokonaan(vaikuttiko pesässä ollut noki).Aseessa ei ole vaimenninta .Kasassa en päässyt vielä alle 30mm/100m.Lapua scenar 10.85gr ja kerran ammutuilla Norma hylsyillä samaa ongelmaa ei ole ollut.
hidas ruuti/kevyt luoti. niippasitko? puolarissa kannattaa niipata kunnolla varsinkin ko kaliperissa.
Juuri piti samaa kirjoittaa. Jos noissa ei ole, niin kunnon niippauksella saat paineennoususta terävämmän ja hylsy voi laajentua. Jos ollaan kunnolla alhaalla paineissa eikä haluta nopeuksia nostaa niin sitten varmaan kannattaa katsoa olisiko luodille ohjeita nopeammalla ruudilla. Puolarin syklaukseen voi auttaa myös joillain valmistajilla olevat ruutilaadut joissa on tarkoituksella koitettu saada palokaasujen määrää isoksi jotta hööki riittää vielä kaasuportin kohdalla. Joka tapauksessa tuo lataus on "normaalia käyttöpaukkua" matalampipaineinen. Noiden omien aliäänilatausteni jäljiltä kannan urat on puolillaan mustaa tavaraa, joten tuttu ilmiö kyllä.
Eivät olleet niipattuja.Taidan siirtyä takaisin scenariin.Vai parantaisikohan tuo niippaus tarkkuutta?Nuo 8 grammaset olisi kyllä mukavia ampua pahvi hirveen ,jos saisi käynnin kohdilleen.Jostain luin että 300 win mag kävisi parhaiten täydellä hylsyllä?
Jos et lähde sille tielle, että alat sorvailla hylsynsuita tasapaksuiksi, niippaus voi EHKÄ parantaa tarkkuutta. Miksi? Koska se tasaa sen paineen, joka tarvitaan luodin irroittamiseen hylsystä -> tasaisempi ruudin palonopeus (paine vaikuttaa ruudin palonopeuteen) -> vähemmän nopeusvaihtelua -> parantunut tarkkuus. Jos kuitenkin napataan 10 metsästäjää ja istutetaan penkin eteen niin veikkaan että yhdeksällä heistä tuollainen muutos hukkuu muuhun kohinaan. Varsinkin 100m matkalta. Eli suomeksi tuon vaikutus on YLEENSÄ aika pieni. Oletko mitannut rihlakosketuspituuden ja paljonko irti siitä nykyinen latauspituus on? Noin lyhyellä luodilla lähelle lataaminen ei kyllä välttämättä edes onnistu.
Nyt kun luin tuota avausviestiä uudestaan, huomasin että kerran ammutuilla tuo ei enää tee samaa. Mutta oliko ne eri ruutiannoksella ja luodilla? Pesä voi olla hiukan väljä tehdashylsyille ja silloin sinun kannattaisi tarkemmat lataukset tehdä pelkästään suusupistamalla omalla aseella ammutut hylsyt. Joskus puolareissa tuosta seuraa ongelmia seuraavan kudin pesityksen kanssa, mutta tuo riippuu monesta muustakin asiasta, kuten mm hylsyn suunnittelusta.
300WM kaliberissa on vielä tuon vyökannan vuoksi se ominaisuus, että huonoilla holkeilla hartian voi supistuksessa painaa aivan liian alas ilman että sitä huomaa pesittäessä mistään. -> Hylsyn laajeneminen pesän mittoihin aiheuttaa heittoa juuri tuohon irrotuspaineeseen, joten noilla uusilla se niippaus voi teoriassa vaikuttaa enemmän kuin äkkiä ajattelisi.
Joka tapauksessa nokeaminen ja syklauksen keskenjääminen on merkkejä siitä, että latauksen paineet on aika alhaalla. Tietysti aseet on yksilöitä ja se pitää muistaa. Yllättävän monella tälläkin palstalla se paras tarkkuus tuntuu löytyvän läheltä taulukkomaksimia.
En ole vielä mitannut rihla kosketusta.Ruuti oli N 165 10,85 scenarilla ja N160 8gr fmj llä.Joo oli eri latauksetkin kysessä.En ole vielä kokeillut N 160 llä ladata 10,85 sta.Toki kyllähän tuo paine varmaan karkaa osittain taakse päin koska mustaa hylsyn,eli sekin osumiseen saattaa vaikuttaa?.Joo kyllä tuo fmj on niin lyhyt että ei paljoa ainakaan pysty pidentämään.Vakio mitalla taitaa juuri olla hylsyn kaulan juuressa asti.Kaulan mitta näyttää olevan 1 mm lyhyempi 300win mag issa(6,7mm) verattuna 308win iin(7,7mm).Loput 50kpl 8gr sia täytyy ladata varmaan ilman supistamista,koska ei ole niippausholkkia.
Väljähkö patruunapesä, luodin painolle hitaan puoleinen ruuti ja matala ruutiannos. Aiheuttavat yhdessä olosuhteet nokeentumiselle, kun paineet ei riitä tiivistämään hylsyä pesään.
Samalla ei riitä hönkä aktion suuniteltuun toimintaan.
Riippuu myös nopeudesta mihin pyrit, koska jos matala nopeus niin voi pyrkiä nopeempaan ruutiin. Mut nokeentuminen ei ole ongelma jos osuu. Huonoa käyntiä voi parantaa myös ruutia vaihtamalla.
Itse menen aina parhaalla osunnalla, koska jaksan kyllä putsata kauloja. Kovettuneet hylsyt myös alkaa nokeemaan..
Eipä oikeastaan nopeudella kauheasti väliä.100metriin ammun tuolla.Kunhan vaan kokeilen että minkälaiseen kasaan tuolla pääsee(tavoittena alle 1 moa).Ja että lataa(syöttää) oikein.Mukavampi olisi harjotella kevysellä kuulalla liikkuviin.
Herätelläänpä henkiin tämä vanha säie.
Alhaisella paineella hylsy luonnollisesti nokeentuu, mutta mikä selittäisi seuraavan ilmiön:
Kaliberi 6,5 x 55 SE, ruuti N160, luoti GB546 Scenar-L 8,8 grammaa/136 grainia. Vihtavuoren taulukkoarvot alaraja 42,1 grainia, maksimi 47,1 grainia. Latauspituus näkyy nyt olevan 78 mm, aiemmin 80 mm.
Melkoisen oletettavaa on, että 43 grainin latauksella ja 80 millin latauspituudella saattaa saada aikaan nokea hylsyn pintaan, mutta miten on selitettävissä, että hylsy on aivan kauttaaltaan noessa kantauraa myöten MUTTA hylsyn kantaan ilmaantuu ulosvetäjän painauma?
Pitkä ylimeno, itellä oli sama ominaisuus 6,5crm, tikka ctr. 160 nokesi hylsyn, samoin kantaa myöten, muilla ruudeilla ei.
Nyt on toinen piippu, esim. 8,8l scenarilla vähän yli 2mm lyhyempi rihlakosketukseen , ei nokea enää.
Hylsy supistettu liian lyhyeksi ja löysä lataus/hidas ruuti.
Nii, nuohan siinä ens tulee mieleen, mut omassa tapauksessa ei muuttunu mikään muu kuin ylimenon pituus.
Kumpikin pesä muuten samoissa mitoissa. Ei ole ainutkertaista kun 6,5x55 nokeaa 160:llä, tehdas pesällä. Tuo 160 on erittäin hyvä
6,5x55:ssa samoin crm:ssä 9g scenarilla, omassa piipussa latausta kokeilin reilusti yli taulukon maksimin.
Kiitokset kommenteista.
Muotoilin ilmeisesti pointtini vähän kehnosti, joten otetaanpa uusiksi:
Noin alhaisella latauksella nokeentuminen oli luonnollisesti oletettavissa ja kertoo alhaisesta paineesta, joka ei riitä tiivistämään hylsyä pesän seinämiin. mutta MITEN ON SELITETTÄVISSÄ, ETTÄ NOIN ALHAISELLA PAINEELLA HYLSYN KANTAAN ILMAANTUU ULOSVETÄJÄN PAINAUTUMAT? Niiden kai pitäisi indikoida ylipainetta? SIIS SAMALLA KERTAA SEKÄ ALI- ETTÄ YLIPAINEEN MERKIT? EIPÄ OLE ENNEN TULLUT MOISTA VASTAAN. ILMEISESTI EI MUILLEKAAN?
Ensimmäiset havainnot useampaan kertaan supistetuilla hylsyillä, mutta kokeilin hommaa myös aivan uusilla, ampumattomilla Lapuan hylsyillä, eikä homma siitä muuksi muuttunut. Ase Sakon Varmint ja siis vakiopesityksellä. Tiukkapesäisellä Tikka 65:lla (Jouko Kinnusen vaihtama piippu, rosteri Border muistaakseni) ei ongelmia, joten kaiketi ongelma kulminoituu pesän mitoitukseen. Ylimenojen eroja en ole vertaillut.
(Homma jäi sen verran kaivamaan, että piti käydä ostamassa tehdaspatruunoita verrokiksi. Samalla L-Scenarilla ladattuja en löytänyt, vaan piti tyytyä Lapuan lataamiin 8 gramman Scenareihin. Eivät noenneet, ei ylipainemerkkejä eikä käynnissäkään valittamista, 0,17 MOA.)
Kaiketi N160:llä en käypäistä latausta Sakooni noille 8,8 gramman Scenar-L:lle löydä.
Lainaus käyttäjältä: POM - syyskuu 12, 2020, 21:23
Kiitokset kommenteista.
Muotoilin ilmeisesti pointtini vähän kehnosti, joten otetaanpa uusiksi:
Noin alhaisella latauksella nokeentuminen oli luonnollisesti oletettavissa ja kertoo alhaisesta paineesta, joka ei riitä tiivistämään hylsyä pesän seinämiin. mutta MITEN ON SELITETTÄVISSÄ, ETTÄ NOIN ALHAISELLA PAINEELLA HYLSYN KANTAAN ILMAANTUU ULOSVETÄJÄN PAINAUTUMAT? Niiden kai pitäisi indikoida ylipainetta? SIIS SAMALLA KERTAA SEKÄ ALI- ETTÄ YLIPAINEEN MERKIT? EIPÄ OLE ENNEN TULLUT MOISTA VASTAAN. ILMEISESTI EI MUILLEKAAN?
Ensimmäiset havainnot useampaan kertaan supistetuilla hylsyillä, mutta kokeilin hommaa myös aivan uusilla, ampumattomilla Lapuan hylsyillä, eikä homma siitä muuksi muuttunut. Ase Sakon Varmint ja siis vakiopesityksellä. Tiukkapesäisellä Tikka 65:lla (Jouko Kinnusen vaihtama piippu, rosteri Border muistaakseni) ei ongelmia, joten kaiketi ongelma kulminoituu pesän mitoitukseen. Ylimenojen eroja en ole vertaillut.
(Homma jäi sen verran kaivamaan, että piti käydä ostamassa tehdaspatruunoita verrokiksi. Samalla L-Scenarilla ladattuja en löytänyt, vaan piti tyytyä Lapuan lataamiin 8 gramman Scenareihin. Eivät noenneet, ei ylipainemerkkejä eikä käynnissäkään valittamista, 0,17 MOA.)
Kaiketi N160:llä en käypäistä latausta Sakooni noille 8,8 gramman Scenar-L:lle löydä.
Tuhnu lataus väljässä pesässä ei tiivistä hylsyä pesään ja siten hylsy ei myöskään ota "pitoa" pesään ja ampuu hylsyn 44000N voimalla lukon päähän, mahdollisesti jättäen kantaan jälkiä.
Syy voi olla myös liika supistus tai öljyiset/rasvaiset hylsyt.
Ps. tarkoitatko ulosvetäjää vai ulosheittäjää?
Kokeilu uusilla ampumattomilla Lapuan hylsyillä sulkee pois liian supistuksen ja öljyiset/rasvaiset hylsyt. Kun hylsyjen tolkuton nokisuus viittasi kuitenkin aivan liian mietoon painetasoon, kokeilin kovempiakin latauksia, mutta kuvattu perustilanne ei siitä muuttunut. Jäljelle jäänee tuo, mitä itsekin epäilin, että hylsy 'syöksyy' väljässä pesässä lukon päätä vasten ja hylsyn kantaan jää merkit kohdista, joissa lukon päässä on 'tyhjää'. Kyseessä Sako 75 ja sen lukon päässä hylsyn kannan alla on 2 leikkausta, joiden kohdalla hylsyn kanta on tyhjän päällä ja näistä jää mainitsemani merkit. Pitänee vielä tutkia, onko noiden leikkausten reunat työstön jäljiltä koholla tms. Jossain vaiheessa lataan vielä uteliaisuuttani noita ampumiani Lapuan lataamien patruunoiden hylsyjä kaulasupistettuina ja katson, josko niillä homma pelaisi.
Hylsyn syöksytaival on kuitenkin varsin lyhyt, koska lukonpään vetokynsi-/ulosheittäjäpari pitää hylsynkannan varsin tiukasti lukonpäätä vastaan lukon iskurin ollessa viritettynä. http://www.kolumbus.fi/oh2jcj/TicTac/Hylsylukossa.JPG
Hylsynkannnan plastinen deformaatio selittynee valtaosin ruudin palamisilmiön aiheuttamilla longitudinaalisilla elongaatioilla, jota voidellun hylsyn sylinteriosan hetkellinen laajeneminen ja sen synnyttämä kitkatyö ei pysty vähentämään.
Veltto lataus taas puolestaan vähentää hylsyn kaulan laajentumaa ja päästää noen kaulalle.
Voideltuja hylsyjä ei tulisi käyttää ammuttaessa.
Kyseessä voi olla myös liian heikosti sytyttävä nalli. Niippaus auttaa jonkun verran, tietysti magnum nalli ja latauspituuden lyhentäminen.
Vihtavuoren taulukot ovat nyt vähän mitä sattuu(yleensä todella alakanttiin), joten kannattaa ostaa se Paananen hyllyyn.
N160 ei taida muutenkaan olla kyllä oikein 6.5 sopivaa.
Muutama kommentti vastausten johdosta:
Rasvaiset hylsyt esiintyy monessa vastauksessa yhtenä mahdollisena ongelman aiheuttajana. Sitä se saattaa ollakin, mutta ei tässä minun tapauksessani. Eipä ole tullut edes mieleen, että jättäisin supistusrasvat poistamatta, olisi jo melkoisen suttuista puuhaa nallitus- ja ruudistusvaiheessakin. Piippu ja patruunapesäkin on tullut 'kuivattua' puhdistusaineista ja öljyistä puhdistuksen jälkeen ja ennen radalle ampumaan menoa eli öljyisyys ei ole tässä kuviossa mukana.
Paanasen kirjat on tullut hankittua (peräti 3 eri painosta), joten tuttuja ovat. Vihtavuoren taulukoista löytyy suosituksia turhan harvojen valmistajien luodeille eri kalibereissa, joten siinä(kin) mielessä Paanasen kirjat on tervetullut lisä repertuaariin. Yleisvaikutelmaksi on jäänyt, että Paanasen taulukoista löytyy vähän Vihtavuorta tuhdimpia max-annostuksia. Itse haen pienen kasan antavia latauksia, maksiminopeuksien perässä en ole. (Tosin tässä tapauksessa taitaisi kannattaa olla: tuo kokeilemani Lapuan tehdaslataama 8 gramman Scenar kulkee patruunalaatikon mukaan 920 m/sek ja antoi tosi hyvän kasan, mutta ihan sama luotihan ei ole kyseessä.)
Nallina on tullut käytettyä viime aikoina CCI:n Large Rifle-nalleja. Magnum-nalli saattaisi olla kokeilemisen arvoinen.
N160 on mielestäni pelannut SweduMauserissa tähän saakka ihan hyvin, kun olen käyttänyt 9 gramman Scenareita, 9,3 gramman Lapuan FMJ:ia ja 140 grainin Sierran HPBT-luoteja. Eipähän tuo 8,8 gramman Scenar-L juuri painoltaan noista poikkea, ero taitaa kertyä siitä, että tässä läksin Vihtavuoren taulukkoarvoista liikkeelle, noissa muissa on tullut pelattua Paanasen antamissa rajoissa. Ja tiukkapesäisessä Tikassa homma on siis pelannut hyvin näillä Scenar-L-luodeillakin, tämä 'väljäpesäinen' Sako Varmint näyttää teettävän jatkotestaamista.
Toisaalta: etäällä ei ole ajatus siirtyä tämän Varmintin osalta 8 gramman Scenareihin. Noiden tehdaslatausten antama tarkkuus riittää minulle aivan hyvin. Itselataamalla pitäisi siis hakea kombinaatio, jolla pääsisi turvallisesti samoihin lähtönopeuksiin, muuta tietoahan Lapua ei taida tehdaslatauksistaan antaa. Vihtavuoren taulukon mukaan kai sitten pitäisi kokeilla ruuteja N550 tai N560.
Lainaus käyttäjältä: POM - syyskuu 14, 2020, 21:24
N160 on mielestäni pelannut SweduMauserissa tähän saakka ihan hyvin, kun olen käyttänyt 9 gramman Scenareita, 9,3 gramman Lapuan FMJ:ia ja 140 grainin Sierran HPBT-luoteja. Eipähän tuo 8,8 gramman Scenar-L juuri painoltaan noista poikkea, ero taitaa kertyä siitä, että tässä läksin Vihtavuoren taulukkoarvoista liikkeelle, noissa muissa on tullut pelattua Paanasen antamissa rajoissa. Ja tiukkapesäisessä Tikassa homma on siis pelannut hyvin näillä Scenar-L-luodeillakin, tämä 'väljäpesäinen' Sako Varmint näyttää teettävän jatkotestaamista.
Ootko mitannu hylsyistä, että on väljäpesäinen, vaikka kaulan ja olkapään kohdalta ja kattoo paljon eroaa cip minimistä? Se vaan on yleinen olettama tehdasaseista. Ja tuo tiukkapesäinen, epäilen että seppä tekee alle cip:n erikseen pyytämättä. Jos lataus on huomattavan alipaineinen, nokeaa oli tiukka tai väljä. 8,8L vs 9g scenar, vaikka paino ei paljon heitä, ogiven muoto heittää, 8,8l menee lähes 2 mm pitemmälle piippuun ennenkuin paine nousee sitä kautta ja luodit on saman pituisia, jos koitat vaikka bergerin 140 vld, veikkaan et nokeaa. Tuota tuli tutkittua oman CRM:n kanssa joka teki samaa 160:llä, ja pesä cip minimissä, mutta ylimeno tosi pitkä. Helppohan tuo on selvittää, jos on tuo toinen ase missä ei ongelmaa ole, vertaa hylsyt ja ylimenon pituudet. Ei tuo ole uusi asia, tiedän parikin tikkaa mitkä tekee samaa 160:llä, eikä ole väljät pesät muuten kuin pitkät ylimenot.
Painopoikkeama voi olla pieni, mutta jos sekä painetaso että kuulan paino laskee ja heilutaan siellä taulukon alalaitamilla voidaan olla kuvaamassasi tilanteessa. Mutta kokeile sitä magnumia niin ollaan taas viisaampia. Federal 215M tai CCI 250.
Tämä juttu tuli tavallaan pistettyä väärän otsikon alle: hylsyjen nokisuus oli alunperin oletusarvo, kun läksin latausta värkkäämään enkä sitä varsinaisesti ihmettele/ihmetellyt vaan sitä, että selvästi alipaineisella latauksella hylsyn kantaan ilmaantuu samanaikaisesti merkkejä, jotka yleensä indikoivat ylipainetta. Tälle selitystä läksin kyselemään, kun en moiseen ole törmännyt enkä kirjallisuudestakaan ole asiasta löytänyt mitään mainintaa. Raakkaan kaikki hylsyt, joissa kannassa ylipainemerkkejä ja turvallisuuden varmistamiseksi pyrin luonnollisesti selvittämään syyt, miksi hylsyihin on noita merkkejä ilmaantunut.
Sakon pesä on varmaan CIP-normissa, heittomerkkien kera termiä 'väljäpesäinen' olen käyttänyt siitä verrattuna Kinnusen piiputtamaan Tikkaani. Tikalla ammuttu hylsy menee Sakon pesään ilman mitään vastusta, Sakolla ammuttu hylsy sen sijaan ei Tikkaan vaan jää jotain pari senttiä ulos. Voisihan nuo erot mitatakin, samoin rihlakontaktipituudet. Tikan aiemmalla piipulla tuli kokeiltua myös noita rihlakontaktilatauksia, mutta ei enää sen jälkeen.
Mutta olipa tämä juttu väärän tai oikean otsikon alla, hyviä kommentteja joka tapauksessa olen saanut. Kiitokset niistä.
Ilmiö on tuttu, kun hylsy on pesään väljä - syistä viis, se on toinen tarina - ja lataus on mieto ja/tai ruuti hidasta; nalli pullistuu ensin ja vasta sitten hylsy iskeytyy iskupohjaa vasten, jolloin pullistunut nalli menee linttaan ja NÄYTTÄÄ ylipainemerkkejä, vaikka paineet voivat olla alakantissa.