Arvoisat kilpailijat
Valmistautumista 2007 kilpailua varten, mielellämme kuulisimme palautetta Häyhä-2006 kilpailusta, rasteista, ja kaikesta kilpailuun liittyvästä. Tähän säikeeseen toivomme palautetta ja keskustelua!
Häyhä-2006 kilpailutoimikunta
Kiitos järjestäjille erinomaisesta kilpailusta sekä Pohjois-Karjalan Prikaatille kiitos moninaisesta tuesta kilpailulle.
Plussaa:
+ Fasiliteetit, radat, järjestelyt, sää, aikataulu, opastus jne. jne. toimi erinomaisesti.
+ Erityisen hyvä on kirjallinen briiffi ennen rasteja sekä rastitulosten välitön kuittaus ja varmennus kilpailijoiden toimesta.
+ Maalit olivat selvästi merkitty numeroin tai kirjaimin, mikä helpotti ampujien / tuomarien toimintaa.
+ laajat ampumasektorit ==> toivat haastetta sektorin muuttuessa esim. tuulen huomioimisessa.
Kehitysideoita:
- pitkien ratojen maalien nimeäminen tasapainoisemmin molemmille kilpailijoille s.e. parista molemmat joutuvat/pääsevät ampumaan pisimpiä maaleja.
- Jos mahdollista, niin valaistusolosuhteiden muutoksien vaikutuksen huomioiminen ampumarastien tehtäväkuvauksia ja maaleja laatiessa. Mielestäni selvä (mutta vaikka pienempi ja siten vaikeampi) maali, joka erottuu myötä kuin vastavalossa on parempi kuin isompi naamioitu maali, jonka erottuvuus on riippuvainen valo-olosuhteista. Esim. vastaTA-rastin "oikeanpuoleista" jantteria ei kyennyt erottamaan hyvällä tahdollakaan Zeissin 30x60mm spotterilla taustalla olevasta puskasta.
MSa
Palautetta tosiaan halutaan saada mahdollisimman laajasti kilpailijoilta. Viime vuoden kisojen palautteen perusteella lanseerasimme mm. välittömän palautteenannon heti rastin jälkeen ja kunnon pistelomakkeet. Tässä ei ollut järjestävälle organisaatiolle juuri vaivaa mutta emme olleet aiemmin vain huomanneet ajatella asiaa. Vastaavia oivalluksia on varmasti muitakin.
Jos julkisesti ei halua antaa palautetta niin laittakaa minulle Yksityisviestiä jotka tulee vain kisaorganisaation tietoon.
Myös jos kiinnostaa vaihteeksi vaihtaa toimitsijan hommiin niin tervetuloa ensi vuonna. Hyvistä TA-tuomareista on aina hieman pulaa kun merkittävä osa heistä haluaisi myös kisaamaan.
HJu
TA SM-2006 Ylituomari
Ohi on!
Takana siis taas yksi "ehkä maailman vaativin" tarkka-ammuntakilpailu ;)
Kisajärjestelyt vastasivat laadultaan aikaisempia vuosia, eli mielestäni taso oli edelleen erinomainen. Rastit mittasivat ne alueet, mitä alun perin oli luvattukin. Kriteereitä oli ilmeisesti hivenen tiukattu joillakin alueilla (naamiointi ja maastonkäyttö), mutta tasapuolinen kuva jäi silti arvosteluista. Toimitsijat ja tuomarit olivat kilpailijoita kohtaan ystävällisiä ja reiluja, mitä tietenkin voi odottaakin saman alan harrastajilta. Erityiset kiitokset uudelle kauniimman sukupuolen edustajalle. Olosuhteet odotusalueella olivat paahtavat ja pitkän päivän jaksoit meitä ohjeistaa. Kiitos siitä ja toivottavasti näemme sinut vielä kilpailemassakin. Samaa (tosin eri mielessä) toivoisin myös eräiden näiden ja eräiden toisien ta-kisojen toimitsijoille. Antaisi nimittäin ihan eri perspektiivin siihen millaista on tehtävän suoritus, kun et olekaan itse käynyt laittamassa maalia juuri siihen tai et tiedäkään tarkalleen mihin kohtaan tähystyspaikalta näkee etenemis tehtävässä.
Ammunnat olivat monipuolisia ja riittävän haastavia. Siihen nähden että esim. tuulta olisi saattanut olla reilusti enemmänkin, olivat ampumamatkat aivan riittäviä. Mukana olivat myös liikemaalit ja pika-ammunta poikkeavasta asennosta, jotka toivottavasti ovat mukana myös tulevissa kisoissa. A3 ammunnassa oli erittäin vaikeasti löydettäviä maaleja, ehkä jopa liian vaikeita käytettävissä olevaan aikaan nähden. Kaksi paria tosin löysi maalit, joten voin olla väärässäkin. Samoin jäi hieman mietityttämään maalien reilusti poikkeava pisteytys A1 ja A4 ammuntojen välillä. Ampumapaikka ja matkat olivat suunnilleen samoja, mutta pisteet A4 ammunnassa kaksinkertaiset per maali. Mielestäni poikkeavaa pisteytystä on hyvä käyttää silloin kun halutaan painottaa jonkin osa-alueen tärkeyttä (esim vasta ta A3), mutta en nähnyt sille tarvetta A1 ja A4 ammuntojen välillä.
Mitä yleensäkin tulee LEM:in käyttöön kilpailussa, niin vastustan sitä edelleen niin kauan kunnes se on tasapuolisen HYVÄ. Tälläkertaa se oli kyllä tasapuolisen huono, eli sillä sai mitattua ainoastaan ne etäisyydet joilla sitä ei olisi alunperin tarvinnutkaan.
Saunomis mahdollisuus kisan jälkeen oli tietenkin plussaa, mutta mitä ihmettä tapahtui yhteiselle aterialle kisan jälkeen. Voi olla että 60 euron osallistumismaksu menee muiden kulujen peittämiseen, mutta olisikohan sieltä Killan tuhansien eurojen kassasta voinut varata määrärahat siihen? Yhteinen ruokailu kisan päätteeksi olisi hauska tapa päättää koitos, ja oiva mahdollisuus välittömään palautteeseen ja mielipiteiden vaihtoon.
Palkinnot eivät ole näiden kisojen pääasia ja kaikki riippuu tietenkin sponsoreista. Oma palkintoni tuli tarpeeseen sillä huomasin nykyisen Camelbakini olevan liian pieni. Perinteiseen tapaan jokaiselle riitti jotain (paitsi aikaisin pois lähteneille), mikä on mielestäni hienoa myös. Samoin plussaa uudesta mitalista, koska mielestäni se sopii paremmin tarkka-ammunta kilpailun mitaliksi kuin edelliset. Erityisesti pidän sen väristä :D
Neljän kisan kokemuksella olen sitä mieltä, että Häyhä-formaatti on toimiva ja se mittaa kattavasti tarkka-ammunnan eri osa-alueita; lähes niin hyvin kuin se on rauhan ajan säännöillä mahdollista. Vaikeustasoakin löytyy riittävästi ja joka kisasta on kertynyt oppia ja nöyryyttä roppakaupalla.
Haluan kiittää erityisesti järjestäjiä, jotka huhkivat taas pitkää päivää omalla vapaa-ajallaan ja loivat erittäin mielenkiintoisen kisatapahtuman. Suurin osa järjestäjistä oli Etelä-Suomesta, joten ajomatkaakin oli riittävästi Sotinpurolle. Kiitettävää paneutumista asiaan.
Mukavaa oli myös nähdä naisiakin mukana toiminnassa, ehkä ensi vuonna myös kilpailemassa?
Kiitos myös kanssakilpailijoille, joiden kanssa ei aika käynyt pitkäksi. Melkoista huulenheittoa puolin ja toisin. :P
Tietotaitoakin vaihdettiin ujostelematta.
Tämän vuoden kisa oli erittäin tiukka, pienellä tuurin heilahduksella tuloslista voisi olla ihan erinäköinen. Taso alkaa olla jo melko korkea kansallisesti; kovin paljon ei voi tunaroida, jos aikoo pärjätä tuloslistalla. Hatunnosto kanssakilpailijoille!
Hyvää:
Kirjallinen tiedotus ennen kisaa ja kisan aikana oli informatiivista. Omasta suorituksesta ei jäänyt epäselvyyttä, kun pisteet näytettiin paperilla ja suullisesti ja vielä allekirjoitustakin pyydettiin. Rastihenkilöt jakoivat myös auliisti opettavaisia sanoja, jos jokin osa-alue ei sujunut omassa toiminnassa. Opetustapahtuman konsepti on selkeästi sisäistetty kautta linjan.
Myös kisan aloitustoimet olivat jämäkät ja selkeät. Kohdistusammunta palveli tarkoitustaan "tilanteenmukaisuudellaan".
Aikataulut pitivät hyvin ja kotimatkalle päästiin ainakin kilpailijoiden osalta ihmisten aikoihin. Kisan tulospalvelu toimi myös ripeästi.
Majoitus- ja saunatilat (+ järvi) olivat melkoista luksusta. Kelissäkään ei ollut pahemmin moittimista, paitsi ehkä vasta(valo)-ta-tehtävässä.
Ammunnat olivat jälleen kerran mielenkiintoisia; olosuhteet suosivat tällä kertaa ainakin tuulen osalta. Vastavalo haittasi enemmän. On se vaan hieno tunne, kun jantteri kaatuu kaukaisuudessa, vaikka koro- ja tuulikorjaukset olisi laadittu enemmän tai vähemmän teoreettisesti... 8)
Laukausmäärätkin olivat riittäviä, samoin etäisyydet (ei ylipitkiä "tonnilaisia"). Eroja saadaan kyllä lyhyemmilläkin matkoilla.
Pika-ammunnassa mitattiin kilpailijoiden kykyä nopeaan matkan arviointiin. Varmasti opettavaista itse kullekin; pakottaa yksinkertaistamaan tuliasematoimintaa. Ainakin parini kanssa olemme vuosien varrella havainneet yksinkertaisuuden toimivimmaksi ratkaisuksi. Matkarumpu on ässä, samoin ennalta sovitut toimintamallit.
Liikkuvan maalin rata oli tällä kertaa järkevällä etäisyydellä ja nopeudetkin inhimillisiä (2004 mentiin liian kovaa ja liian kaukana). Laitteisto mahdollisti jantterien käytön, joten ammunnan vaikutuksen näki heti.
Mielestäni oli hienoa, että maastonkäyttöä ja tähystämistä painotettiin tänä vuonna; ne ovat olennaisia osa-alueita, joita TA tarvitsee tehtävänsä menestykselliseen suorittamiseen. Lämpökamera on ikävä pirulainen, mutta sen kanssa on vain elettävä.
Kunniamaininta LSa:lle ammattimaisesta ja opettavaisesta asenteesta naamioinnin ja maastonkäytön saralla. Kylläpä oli taas vihreä olo, kun kuunteli rastin jälkeen palautetta. Hyvä! :!:
Kehitettävää:
Itse en pidä siitä, että patruunat kerätään pois ennen kilpailua ja jaetaan takaisin tuliasemassa minigrip-pusseissa. Mielestäni SRA-mallinen patruunakäytäntö olisi käytännöllisempi ja realistisempi (kilpailijat kuljettavat mukanaan tarvittavan määrän patruunoita, aseiden lataus tuliasemassa, ammunnan jälkeen aseiden tarkastus). Nykyisellä käytännöllä ilmeisesti haetaan maksimaalista aseturvallisuutta. Kilpailijat ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta kokeneita aseenkäsittelijöitä ja tuntevat vastuunsa turvallisuusasioissa. Luonnollisesti varopuhuttelu kisan aluksi kuuluu asiaan (tällä kertaa sitä ei ollut?).
Sallimalla patruunoiden säilytys läpi kilpailun luotaisiin yksi tositilanteen logistinen "ongelma" lisää kilpailijoille; kuinka paljon tarvitsen tehtävässä patruunoita ja miten kannan ne mukana?
Olen samaa mieltä ML:n kanssa siitä, että nykyisellä kisamaksulla pitäisi saada jonkinlaista evästarjoilua kisan päätteeksi. Mikäli palkintokustannukset syövät liikaa rahaa, niin sitten tulisi pysyttäytyä pokaalilinjalla (3 parasta paria).
A4:n pisteytystä oli painotettu hieman liikaa varsinkin, kun siviili-LEM:n käyttöarvo oli kyseenalainen. Ehkä ensi kerralla saamme käyttökoulutuksen ja – luvan PV:n Simrad-laitteisiin?
Kannatan kuitenkin LEM käyttöä joillain rasteilla (jos se annetaan järjestäjien puolesta ja laite on toimiva).
Vielä kerran suuri kiitos järjestäjille. Ensi vuonna nähdään taas!
JHy
Puolestani myös suurkiitos niin järjestäjille kuin kanssakilpailijoillekin. Odotin enemmän kyräilevää ja ryppyotsaista skabaamista sijoituksista, mutta ilmapiiri osoittautuikin erittäin positiiviseksi. Sovittiin tst-parin kanssa ensikertalaisina hyvin joukkoon ja ensi vuonna otetaan uusiksi, parannetuin opein ja varustein.
Rasteista en paljoa sano koska ei ole muilta vuosilta vielä vertailupohjaa. Tiedotus kyllä toimi ja aina oltiin kartalla rastien sisällöstä ja aikatauluista. Palaute oli asiallista ja informatiivista, mistään ei jäänyt makua epäreilusta kohtelusta.
Olimme yksi pareista, joka paikallisti rastilla A3 maalit. Tosin se olikin meillä lauantain ensimmäinen rasti, eli nautimme suotuisista valaisuolosuhteista. Ampumatta jäivät sitten muista syistä, mutta Siperia opettaa...
LEMin
Patruunalogistiikasta olen sitä mieltä, että niiden kantamisen pitäisi olla TA:n päänsärky, ei järjestäjien. Toki se on järjestäjien päänsärky joka tapauksessa jos turvallisuutta ajatellaan mutta tietty baseline on varmaan kilpailijoiden joukossa ylitetty ja aseiden tyhjyyden tarkistus rastin aluksi ja ammunnan päätyttyä (joka tehtiin nyt muutenkin) ja/tai rastin lopuksi ei voi venyttää kisaa kohtuuttomasti.
MSa:ta komppaan siinä, että kauimpien maalien sijoittelu ei minustakaan mennyt ihan tasan ampujien kesken.
Hyviä kommentteja. Omasta puolestani vastaan/kommentoin joihinkin asioihin siltä pohjalta mitä minulla on omaa tietoa asiasta:
A3-rasti (vasta-TA) oli näin jälkikäteen katsottuna liian vaikea. Hyvällä ampumarastilla tulee parit täydet pisteet, pari pohjanoteerausta ja loput gaussin käyrälle siihen väliin. Tällä rastilla ei näin käynyt.
LEM: Meillä oli PV:ltä 4 kpl Simradeja mutta niitä ei saa käyttää ilman käyttökoulutusta. Se että joku on joskus saanut niihin jossain käyttökoulutuksen ei riitä PV:lle. Aikataulu ja erilaiset sekaannukset johti siihen että noita ei koulutettu eikä käytetty.
EDIT: 65 Euron kisamaksu. Todettakoon että kisan kulut ovat luokkaa 2500-3000 Euroa, vähän riippuen siitä mitä kaikkea PV meiltä loppujen lopuksi laskuttaa (tässä vaiheessa sitä ei tiedä kukaan edes PV:ssä). Toimitsijoiden ruokakulut ovat myös kohtuullisen isot koska PV:ltä/Amicalta/tms. ei nykyään saa ruokaa ilmaiseksi enää kukaan. Myös PV:n henkilökunnan metsä- ja ylityökorvaukset tulee meidän maksettavaksi. Kisamaksuja saimme käsittääkseni 2160 Euroa. Voittoa tällä kisalla ei valitettavasti tehdä. Käytännössä nykyformaatissa su-iltapäivälle yhteisruokailun järjestäminen jäänee jatkossakin pois koska suuri osa kisaajista lähtee kotiin viimeistään tulosten julkistamisten jälkeen ja toimitsijat pääsevät vapaaksi radanpurusta vasta tunteja myöhemmin. Jos harrastajasarja jätetään pois niin se helpottaisi aikatauluja aika paljon.
Palkinnoista mainittakoon että tavarapalkinnot on saatu sponsoreilta ilmaiseksi koska kisan budjetti ei veny palkintojen ostamiseen.
Aiempien vuosien liikemaaliratojen nopeudet ja etäisyydet ovat olleet, ja ovat jatkossakin, täysin PV:n ratalaitteista riippuvia. Sotinpurossa oli uudet vehkeet joissa portaaton nopeudensäätö ja siksi rasti onnistui hyvin. Aikaisempina vuosina on valinta ollut joko 20 km/h liikkuva maali 500m päässä tai ei mitään liikkuvaa maalia.
Suoraa palautetta on tullut myös telttamajoituksesta ja jälkiviisaasti voi sanoa että Sotinpurossa olisi parakkimajoitus ollut mahdollista kilpailijoille. Suunnitteluvaiheessa emme kuitenkaa tienneet että ihan oikeasti saisimme PV:ltä autoja (2 pakua, 1 maastokuorma-auto, 1 maasturi) ja varusmieskuskeja läskiluvilla ja 10 vartiomiestä käyttöömme. Tällaista määrää kalusto- ja henkilöstötukea kisa ei ole PV:ltä saanut koskaan joten sitä ei osattu ennakoida. Pelkona suunnitteluvaiheessa oli että kisaajien pitäisi siirtyä autoilla tai jalan 5 km kilpailupaikalle joka taas olisi kaatanut koko kisan aikataulun heti kättelyssä.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että kisa meni yllättävän vähillä ongelmilla mutta kisan sijainti +500km Pk-seudusta rasittaa kisan taloutta aika paljon koska toimitsijoille korvataan toteutuneita polttoainekuluja jos kyydissä on vähintään 2 henkeä. Käytännössä puhutaan noin 8 ajoneuvon polttoainekuluista ja 1100-1200km ajoista/auto. Lisäksi pitkä matka vie paljon aikaa ja palkallisia lomapäiviä on poltettu tämän kisan valmisteluihin arviolta 30 vuorokautta, ne tietty ei maksa kisaorganisaatiolle mitään rahassa. Henkilöiden osallistumisintoa ne sen sijaan vähentävät pidemmän päälle aika paljon.
Patruunoista vielä sen verran että PVn suuntaan on ollut helpompi selvittää tämän puolen asioita kun heille on luvattu että kisaajilla ei maastossa ole a-tarvikkeita kannossa. Kisan tulevaisuuden kannalta yksikin vanhingonlaukaus esim. yöpymisen yhteydessä herkästi johtaa siihen että kisat voidaan jatkossa pitää pienoiskivääreillä jossain siviiliradalla. Turvallisuusasioissa on pakko mennä maksimoidun turvallisuuden ehdoilla. Vahingon tapahtuessa oikeudessa on syytetyn penkillä mokaajan lisäksi kisajohtoa ja PV:n valvojat. SRA-kisoista kisa eroaa myös siinä että joka rastilla on aika tarkasti rajattu patruunamäärä ja sitä puolta on helpompi valvoa jakamalla vain sallittu määrä patruunoita kisaajille.
Tämä on tietenkin vain yksi näkemys. Kisa kehittyy parhaiten kun järjestävälle puolelle saadaan verenvaihtoa. Ensi vuoden kisajohtajan paikka on vielä auki, samoin muutkin postit joten uudet tuulet ovat mahdollisia mutta kaikkein todennäköisimpiä vain silloin jos uudet henkilöt ottaa kisan hoitaakseen.
HUOM: Minun pitkää jorinaa älköön kukaan ottako kuittailuna tyyliin "tyhmät kisaajat eivät tajua mitään". Ottakaa ne sen sijaan lisätietoina joiden pohjalta jotkut kisaajasta ehkä tyhmiltäkin vaikuttavat seikat saavat näin jonkinlaisen selityksen.
Asiaa sivuten ja jo etukäteen kritisoiden ruokailun puuttumista lupaan kohdentaa Killan t-paidoista tulevat tuotot niin että saadaan ensivuoden kisaan järjestettyä ruokailu kilpailijoille, varsinaisesta kisabudjetista riippumatta. Osallistumismaksu oli muuten 65e.
Suuret kiitokset järjestäjille, toimitsijoille ja tuomareille hienosti järjestetystä kisasta.
Parini kanssa olimme mukana ensimmäistä kertaa ja jo kisan aikana sovittiin osallistuminen myös ensi vuoden kisaan.
Niin kuin jo aikaisemmissa palautteissa on todettu, rastit mittasivat hyvin tarkka-ammunnan tärkeitä eri osa-alueita ja vaikeutta oli riittävästi erottamaan jyvät akanoista. Ammuntarastit olivat riittävän erilaisia ja mielikuvitusta oli käytetty.
Ainoa rasti mitä varsinaisen kilpailun osalta kritisoisin, oli tuliasemakortin laadinta. Tilaa oli nimittäin liian vähän eikä homma ollut tasapuolinen. Ne, jotka ensimmäisenä saivat otettua paikat, saivat kyllä tästä etua.
Itse jouduin aluksi mittaamaan kohteita puoliksi käsivaralta ja jokainen tietää, että siitähän ei tule yhtään mitään...
Ko. rastilla olisi ilmeisesti pitänyt käyttää ns. kyynäpäätaktiikkaa mikä ei kuitenkaan oikein sopinut kilpailijoiden keskuudessa vallinneeseen hyvään yhteishenkeen.
Tilanne oli ilmeisesti niin, että ekassa laadintaryhmässä oli 5 paria ja toisessa 7. Porukan jako vielä pienempiin ryhmiin tai sektorien vaihto esim. 10min. olisi auttanut.
Eli vasta-TA rastin toimitsijana ja rakentajana (ensikertalaisena) otan vastaan neuvoja miten rasti olisi voitu tehdä helpommaksi.sotilassarjan kilpailijat jotka maalit paikallistivat,käyttivät spotteria.valaistukseen ei pysty mielestäni vaikuttamaan ja maalit olivat sijoitettu näkyville kokonaan,eli janterit olivat täysin suojaamatta,ja etupanssarit näkyivät myös kokonaan.Olisiko naamiomaalauksen pitänyt olla hieman helpommin havaittava vaiko maalien lähempänä?? :?: :?: :?: Vai sekä että.voi tietenkin olla että ampumasektori oli liian suuri tai aikaa liian vähän...
Kisassa käymättä kommentoin osaltani patruuma-asiaa. En tiedä mitä määräyksiä PV:n puolelta todellisuudessa asetetaan, mutta Lapua Sniper kisassa asia ei ole kahdeksan vuoden aikana ollut mikään ongelma. Jokainen on kantanut omat patruunansa mukanaan, ilman mitään sen ihmeellisempiä mutinoita. Tämä on sallittu myös ulkomaalaisille harrastelijoille.
Myöskään Syndalenin radalla (PV:n rata) ampujat kantavat patruunansa mukanaan. En henkilökohtaisesti näe eroa kilpailuammuntaan ja harjoitusammuntaan jos käytetään PV:n ratoja.
Uskon, että kyseessä on ollut jonkun tulkinta toisen sanomisista, ja tästä syystä on vaadittu patruunoiden luovuttamista organisaatiolle. Itse en mielelläni luovuta tarkkuuspatruunoita sellaiseen paikkaan jossa en voi niitä itse valvoa.
Lainaa
Parin tunnin harjoitusammunnat omaan tahtiin Syndalenissa hieman eroaa +30 tunnin kisasta maastossa rasittavuudeltaan. En tosin tiedä mikä oli alunperin Sotinpurossa PV:n edustajan kanta patruuna-asiaan koska niissä keskusteluissa en ole ollut mukana.
Lapua Sniper on kyllä 2-päiväinen kisa sekin joten ehkä tässä on SMI-kisan kannalta ollut jotain varman päälle pelaamista viime vuosina.
Lainaa
Omasta puolestani 200 erillistä patruunapussia vastaanottaneen ja noin 100 patruuna&hylsypussia takaisin kisan jälkeen jakaneena totean että jos tätä ei tarvitsisi tehdä niin hyvä olisi. Eipä tosin ole 6 vuoden aikana kisoissa ainuttakaan ongelmaa vahingonlaukausten suhteen joka on aika hyvä meriitti sekin.
Patruunoiden valvonnasta sellainen sivukaneetti että kukaan kisaaja ei koskaan ole edes vihjannut että heidän patruunoita olisi toimitsijoiden toimesta jotenkin peukaloitu tms. Ohilaukaukset ovat johtuneet ampujan omista virheistä.
YV:täkin saa laittaa jos ei halua julkisesti olla kisasta mitään mieltä.
Tervehdys,
Kiitos ja kumarrus järjestäjille. Toivottavasti harrastajasarja on ohjelmassa kaksipäiväisenä ensi vuonnakin. Oli hienoa päästä ampumaan kaikki rastit. Harrastajasarja on allekirjoittaneelle ainoa tapa päästä osallistumaan kisoihin kun lähipiirissä ei ole pystyviä aseita liikaa tarjolla.Tänäkin vuonna parini kanssa jouduimme ampumaan yhdellä aseella. Kiitos tästä mahdollisuudesta.