a) Vyö- ja urakantaisissa lähes koko hylsyn mitta on sulkuvälin ulkopuolella nousevalle ja tasaantuvalle paineelle ja palamislämpötilalle alttiina.
b) Moderneimmassa urakantaisissa sulkuvälin ulkopuolelle jää vain osa hartiaa ja kaula molemminpuoliselle pesäpaineelle ja palamislämmölle alttiiksi.
Voitaisiinko näin ollen päätellä, että jokin näistä hylsytyypeistä olisi pitkäikäisempi jälleenlataamisen edetessä?
Pääsääntöisesti hylsyjen kestävyyteen jälleenlatausmielessä vaikuttaa se paljonko hylsyt muokkautuvat ammuttaessä. Eli mikä on hylsyn ja patruunapesän välys. Ideaalisesti hylsy tukeutuu patruunapesän seinään, ei sulkuun. Kun hylsy laajenee, messinkin pyrkii jonnekin. Se laajenee tai menee eteenpäin. Tästä syystä hylsyjä pitää lyhentää. Se, että paljonko hylsy kestää, riippuu patruunapesästä ja hylsyistä. Hylsyt kovettuu ja kun ne ovat tarpeeksi kovia, ne murtuu ja katkeaa. Aseen lisäksi tähän vaikuttaa hylsyn kovuus ja valmistusmenetelmät. Miten paljon hylsyä on muokattu valmistusvaiheessa tai onko sitä välillä hehkutettu. Maalikon näkökulmasta sitä ei ole mahdollista nähdä jos ei tarkastele hylsymateriaalin kiderakennetta. Ei voida suoranaisesti sanoa että ura-, laippa-, tai vyökantahylsy kestää enemmän kuin joku toinen.
Kiitos!
Pitänee hankkia kaulasupistusholkki kokosupistavan seuraksi.
Liian rankka tai tarpeeton niippaus ja suorahylsyisissä lähinnä valuluotien kanssa käytettävä hylsynsuun avarrus ennen luodin asetusta ovat ehkä ne eniten hylsyä rassaavat toimenpiteet. Liika supistaminen on aina pahasta. Hartian painaminen alaspäin muokkaa materiaalia suoran seinämän yläosasta hartiaan/kaulaan ja sitten taas hylsyn venyessä materiaalia siirtyy "ylöspäin" hylsyssä. Tuota poistetaan trimmaamalla. Samalla sulkuväliin hylsyn kannan ja lukon väliin jäävät välykset venyttävät kannan kiinni lukonpäähän muun hylsyn kinnittyessä paineen vaikutuksesta panospesän seiniin. Lopulta nämä johtaa kannan yläpuolelle syntyvään kirkkaaseen renkaaseen jonka voi tuntea sisäpuolelta teräväkärkisellä taivutetulla rautalangalla. Jos tuota ei huomaa niin parilla seuraavalla latauksella hylsy katkeaa. Yleensä hylsy kyllä halkeaa suusta paljon ennen kannan pettämistä.
Suomeksi: omalla aseella ammuttuja hylsyjä ei pääsääntöisesti kannata kokosupistaa ellei ammu puolarilla jolla syöttövarmuuden vuoksi on syytä pitää hiukan välyksiä mukana pelissä.
Ylläoleva pätee lähinnä tehdasaseisin mutta on niiden kohdalla ihan toimiva konsti. CIP-minimipesien ja villikissojen kanssa täyssupistus on usein pakko mutta koska holkit ja pesät ovat noissa tilanteissa hyvin lähellä toisiaan niin hylsyt eivät mainittavasti kärsi täyssupistamisesta.
Täyssupistustakin voi säätää. CIP-maksimeissa olevaan pesään työnnetty SAAMI Full-Length Small Base Sizer -holkilla saa helposti liikaa täyssupistettua. Sitten kun lataus on maksimeissa (kuitenkin tällä palstalla lähes aina) niin hylsy kulahtaa nopeammin.
Ylläoleva pätee lähinnä tehdasaseisin mutta on niiden kohdalla ihan toimiva konsti. CIP-minimipesien ja villikissojen kanssa täyssupistus on usein pakko mutta koska holkit ja pesät ovat noissa tilanteissa hyvin lähellä toisiaan niin hylsyt eivät mainittavasti kärsi täyssupistamisesta.
Täyssupistustakin voi säätää. CIP-maksimeissa olevaan pesään työnnetty SAAMI Full-Length Small Base Sizer -holkilla saa helposti liikaa täyssupistettua. Sitten kun lataus on maksimeissa (kuitenkin tällä palstalla lähes aina) niin hylsy kulahtaa nopeammin.
Oletin, että mitoilla teetetyn pesän omistajille nuo asiat ovat selviä joten en sitä erikseen maininnut.
Eihän kokosupistus pahasta ole jos esim. käyttää Reddingin Competition shellholdereita ja säätää hartian painatuksen sopivaksi.
https://www.asetalo.com/lataustarvikkeet/redding-1-comp-shellholde-r-set-002-thru-010.html
Peränkävijälle: Joo mutta eipä esim TRG-22:nkaan pesä nyt aivan CIP-maksimeihin ole tehty. Pitää tietää millainen pesä omassa aseessa on jotta voi tietää mitä kannattaa tehdä.
Väärin sammutettu sano entinen palopäällikkö kun myöhästyi palopaikalta. Siis väärin kirjoitettu kun laittaa ainakin näennäisesti aika ammunnan alkutaipaleella olevalle ihmiselle tekstiä joka pätee vain 99% kivääreistä? Eihän se kokosupistus väärin ole koskaan ja taatusti varmin tie aseeseen mahtuvan paukun tekoon, mutta tässä kysyttiin minun mielestäni hylsyn kestoon vaikuttavista asioista ja niistä luulin kirjoittaneeni. Se, miten kukin asian ymmärtää on ihan eri juttu tietysti. Toisekseen se kaulasupistettu samalla aseella ammuttu sopii varmaan aika hyvin tuon trg:n pesäänkin. Minä en niitä kaikkia poikkeuksen-poikkeuksia sääntöihin tiedä, mutta eiköhän jokainen ole jostain perussäännöstä nämä jutut aloittanut. Joku muu voi sitten päteä enemmän ja tuohon kirjoitella ne poikkeustapaukset mikäli kokee, että ne ovat alkuperäisen kysymyksen kannalta merkityksellisiä.
Kun TA-palstalla ollaan niin mainittakoon vielä,että kaulasupistaessa pitää 3-5 lks välein täyssupistaa tai patruunoiden mahtuminen patruunapesään voi mennä mahdottomaksi.
Ikävä huomata 1400m radalla että kaikki patruunat eivät sovi aseeseen. Viikonloppu voi mennä pilalle.
Jos nyt aletaan pilkkua sitten viilaamaan ihan alkuperäisestä aiheesta, niin kannattaa kaivaa cip ja saami -kuvat eri kaliberien mitoituksista esiin ja tarkastaa esim seinämävahvuudet eri kalibereista. Nuo kun poikkeavat jopa samasta kaliberista alunperin johdettujen hylsyjen välillä jonkin verran, saati sitten suunnitellun maksimi-pesäpaineen mukaan.
Toinen iso poikkeus aiemmin kirjoiteltuihin on se, että joidenkin suorahylsyisten kaliberien hylsyt pääsääntöisesti lyhenevät latauskiertojen aikana, ja yleisin hylkyperuste niille on suositusmitat alittava hylsynpituus, eikä metallin väsyminen.
Perushaaste on siiinä että aseet pitää olla.CIPin mukaiset mutta useimmat holkit on tehtyy SAAMI-mitoituksilla.,jos siis yöunensa haluaa menettää :-)
Juu ja lisäksi maksimipaine voi olla eri noissa järjestelmissä, siinähän sitten miettii missä hylsy on tehty ja mille paineelle. Sitten otetaan vielä valmistajien väliset materiaalierot mukaan soppaan, ne kun vaikuttaa varsinaisen paineen keston lisäksi mm juurikin tuohon väsymiseen ja muokkauksen aiheuttamaan karkaistumiseen.
Lainaus käyttäjältä: Peränkävijä post_id=94894 time=1541696530 user_id=3644
Jos nyt aletaan pilkkua sitten viilaamaan ihan alkuperäisestä aiheesta, niin kannattaa kaivaa cip ja saami -kuvat eri kaliberien mitoituksista esiin ja tarkastaa esim seinämävahvuudet eri kalibereista.
Ei CIP määrittele hylsyille mitään seinämävahvuuksia. Tai no ehkä joku ne tuosta löytää, minä en:
http://www.cip-bobp.org/homologation/uploads/tdcc/tab-i/tabical-en-page125.pdf
Ja noita aikaisempia off-topiceja sivuten, välttääkseen juuri ne poikkeukset ja poikkeuksen poikkeukset kannattaa ladata maltillisesti täyssupistamalla. Jos oikein haluaa työmäärän maksimoida ja poikkeukset minimoida, hehkuttaa ja trimmaa joka kierroksella...
Eipä niitä näytä noista löytyvän, kaulan ainevahvuus on ainoa sinne suuntaan. Jokaisen järki varmaan kuitenkin sanoo, ettei 45-70 ja esim 300wm kaliiberin hylsyt ole samaa seinämävahvuutta.
Juoksutan jenkkien lausuman pesän täsmämittaisuuden merkityksestä hylsyjen kestävyyteen varsinkin lataushaarukan yläpäässä liikuttaessa:
"Most of us have been warned about over-charged handloads or shooting the wrong cartridge in a firearm. Split barrels, exploding actions, bolts flying back in your face, etc. Such things can happen, which is why rifles are engineered to withstand considerably more gas pressures than modern cartridges produce. As you might imagine, quite a bit of safety tolerance or "fudge factor" is built into the systems, everything from extra strong steel and gas blocks in the bolt raceways to gas shrouds on the ends of the bolt body and escape vents (those holes in the front receiver rings.)
In this case of the 6.5 Creedmoor Explodes, those all worked. The shooter didn't discover the ruptured cases until after several had been fired and he was policing the brass from the shooting venue. His first thought was to condemned the brass cases, but before we roll with that and pass judgement, let's consider the mechanics and engineering of a rifle. Aside from weak or thin brass, what could make a case like this rupture?
Let's recall that at one time all rifles shot caseless ammo, so brass isn't critical to proper functioning. You poured powder down the muzzle, rammed a bullet atop it, and fired away. We called these muzzleloaders. The absence of a case wasn't a problem because the rifle breech was solid steel. Aside from the flash hole on the side of the breech, there was no route for gases to travel back toward the shooter. Breech loaders changed all that. The brass case was invented to contain the powder and hold the bullet, a convenient package for rapid loading. But that left gaps through which powder gases could jet back into the shooter's face. This was prevented by the malleable brass itself. Heat and pressure made it expand tightly against the chamber's walls, sealing it quite effectively during the split second required for the bullet and gases to escape forward. Instantly the brass rebounded and cooled enough to loosen its grip on the chamber walls for easy extraction.
In the early days of smokeless power — especially Cordite in hot climates like Africa and India — excessive pressures led to failed extraction. Overheated, overly pressured brass cases expanded so much that they couldn't easily be pulled from the chamber. But they didn't necessarily rupture. Why not? Because the tight chamber dimensions prevented it.
That's the key to this little mystery.
//https://ronspomeroutdoors.com/blog/the-creedmoor-explodes/
In this photo notice the consistency of the ruptures. Same place, same shape, same length. This all suggests the rifle's chamber was improperly reamed. How could that have happened? Misalignment of the spindles, probably. Instead of spinning precisely on center, it was wobbling enough to cut more of an egg shaped cylinder than a round one. The slight bulge in one spot created enough space for the brass to expand beyond its plasticity limit, so it split.
This was a well built, highly respected factory rifle and factory ammunition. It shouldn't have happened, but it did. The built-in safety systems worked as they were supposed to, so no one was injured. The rifle went back to the factory for barrel replacement. I suspect and certainly hope that the manufacturer got a strong reminder to more carefully check its production for tolerances and quality control."
JJ94 cip Min pesä, hylsyt kaulasupistetaan kunnes alkaa ahdistaa kammen liike sitten kokosupistus. Joku jo mainitsi aiemmin mutta keskimäärin 3-5 kertaa ne kestävät ja sit kokosupistus. Lataus kuten aina täällä noin 12% yli taulukon.