Äänenvaimentimet ovat yleistyneet huomattavasti metsätyksessä ja ammunnassa ylipäätään. 2000-luvulla on myös kehitetty laaja kirjo kaliipereita nimenomaan siitä lähtökohdasta, että patruunan mittasuhteet soveltuisivat hyvin aliääniselle nopeusalueelle lataamiseen. Aliäänilatausten tekemisessä kiväärikaliipereihin on omat ongelmansa (hylsyn täyttöaste, tasainen syttyminen, lähtönopeushajonta), joten ajatus
Hirvikiväärin hankinta lähitulevaisuudessa saattaisi olla perusteltua. Periaatteessa hirvilaillinen kivääri löytyy jo, mutta se on moneen tarpeeseen soveltuva kompromissi, joten "oikeaa hirvikivääriä" ei ole. Mietin, saisiko kaksi kärpästä yhdellä iskulla:
1. Ase sellaisessa kaliiperissa, joka on lähtökohtaisesti suunniteltu ladattavaksi aliääniseksi.
2. Kaliiperi, josta saadaan max. 320 m/s lähtönopeudella hirvilailliset tehot, eli V100 > 2000J.
Nopeasti laskettuna luodin pitäisi olla yli 45g (700gr) ja ballistiikaltaan jonkin verran tennispalloa parempi. Tässä taitaa rajautua kaikki alle .510-kaliiperiset pois. .510-kaliiperissa löytyisi esim. 750gr Hornady A-Max (ja ei oikeastaan muuta?). 577-600-kaliiperissa löytyy esim. Woodleighilta 750-900gr puolivaippaluoteja. Aliäänilatauksille sopusuhtaisia kaliipereja löytyy oikeastaan vain .510-väljyydestä. Isommat ovat "täystehoisia".
.510-väljyydessä löytyy jopa vaihtoehtoja, joissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
+ Parent case 338LM, joten laadukkaita hylsyaihioita saatavilla kohtuuhintaan.
+ Ilmeisesti Suomessa jollain on kalvaimet pesitystä varten.
- Hylsyjen muokkaus suuritöistä.
- Vaatii 338LM lukonpään (14,9mm), joten sopivat kivääriaihioit joko kiven alla tai kalliita.
+ Hylsyt helpommin muokattavissa. Hylsyn geometria muutenkin näyttäisi hyvältä.
- Lukonpää 14,6mm. Kivääriaihioita rajallisesti.
- Kantahylsy 500 Jeffery. Hylsyjen saatavuus huono ja hinta kova. Jeffery kokee uutta nousua, joten tämä ongelma saattaa helpottaa.
- Outo kaliiperi. Kalvainten, holkkien yms. saatavuus?
+ WSM hylsyjä helposti saatavilla.
+ Kivääriaihioita saatavilla.
- Suora hylsy. Sulkuväli hylsyn suulta pistoolihylsyn tapaan.
- Outo kaliiperi. Kalvainten, holkkien yms. saatavuus?
+ Parent case 338LM.
- Kaliiperi ilmeisesti .50, eli sopiiko tuo .510 A-Max? Onko tähän jotain muuta luotia?
- Heikosti tietoa saatavilla.
Tällä hetkellä näyttää, että kaliiperiksi valikoituisi 510 Whisper ja aihioksi saatavuuden mukaan Remington 700, Jalonen, TRG-S tms. Tuo 12,7x55 AMOS saattaisi olla kiinnostava, mutta siitä on heikosti tietoa saatavilla. AMOS on kuitenkin kotimaista tuotekehitystä, joten osaako joku kiltalainen sanoa löytyykö kotimaasta seppää, jolla olisi kalvaimet pesän ja holkkien tekoon? Onko jopa käyttökokemuksia?
Itse pitäisin hirvelle suurimpana ongelmana luodin luotettavaa avautumista.
Luoti puskee ehjänä läpi jättäen siistin reiän, ilman hydrostaattisen shokin luomaa väliaikaista haavakanavaa, joka tekee työtä siellä hirven konehuoneessa.
Hidasta Amax:ia en tarjoaisi riistalle.
Veeteetee kehitteli 12,7 Amoksen joten eiköhän kalvaimet löydy Vammalasta Jalosen asesepänpajan jatkajalta Rikulta. Luodin kaliperi oli normi .50 BMG:n mitoilla eli .510 luodit pitäisi käydä. AMAX ei nyt mikään erityinen metsästysluoti ole kaliperissa .510. Täyttää varmaan lain kirjaimen mutta ei paljon muuta.
Ennen kuin panet +3000 euroa vaimennettuun hirvikivääriin eksoottisessa kaliperissa niin kannattaa perehtyä miten hiljaiseksi ja millaisella vaimentimella sen saa vaimennettua. Kokeilut .44 ja .458 -kalipereilla ovat yleensä aiheuttaneet tyytymättömyyttä koska aseet ovat olleet melko meluisia vaimentimesta ja aliäänilatauksista huolimatta. .50 kaliperilla tilanne ei taida helpottua. Eli tsup-tsup melutason voi unohtaa suosiolla. Sinänsä normaaleilla hirviammuntaetäisyyksillä aliäänisten lumipallolentoradat eivät paljoa rasita.
Vaimenninkehittelyyn kannattaa panostaa ja luultavimmin jonkinlaiseen piipun päälle tulevaan refleksivaimentimeen jo aseen tasapainottamisen takia. Jos se litran vetoinen teräsvaimennin asennetaan kokonaan piipun etupuolelle niin aseesta tulee helposti melko etupainoinen.
Miten helposti saa lupia .510-kaliperin hirvikivääreihin vaihtelee myös paikkakuntakohtaisesti paljon mutta sehän onneksi selviää jo luvanhakuvaiheessa.
Mitenkäs .45-70 tai nykyversio siitä eli .458 socom?
Socomissa ei joulet täyty aliäänisenä.
45/70 tai 458win mag raskaalla luodilla nopeusalueeksi +-450m/ ja waimennin .
Harshoowärkki
Jos rahaa haluaa laittaa palamaan niin sitten jokin muu exoottinen..esim 585 Nyati...kokeissa ammuin +1000gr painoisia lyjynokareita latauksella 120gr VV N310 pulveria..olkapäätuntumalla arwioituna KO olis ollut riittävää ...jäämäpainoakin hiekkapenkasta kaivetuilla luodeilla vielä 450gr paikkeilla...
BT1
Jos aseena olisi haulikko rihlapiipulla, niin sille saattaisi saada ehkä helpoiten viriteltyä sopivan sabot-latauksen, vaan hirveä ei saa haulikolla ampua, vaikka joulevaatimus täyttyisi.
..jäi pois ruutimäärä ja laatu..
Omia muistiinpanoja ei ole just käsillä mut asekohtaisesti Cronotettuna VV N310 pulveria 15-20gr antaa sopivasti sysäystä
BT1
Itsellä oli 458:ssa sellainen alumiininen pitkä puolet piipun päälle kiipeevä vaimennin(500mm), jolla oli tsup tsup ääni, tai plink, mut hiljainen. 561gr lähti 320m/s ja ainoa kova ääni oli pläjäys kohteessa(ei eläin). tosin ei ihan hirvi laillinen.
En tiedä mitä ajetaan takaa, salakaatoako.
Sitten 50-110w jäi testit kesken, se tuli myös hävitettyä. Samoin valuvehkeet.
Me tuomme maahan Tanskalaista DK bullets luotia.
Solidi luoti joka tehty juuri niin, että hitaillakin nopeuksilla luoti "avautuu" ja shockki on iso.
Mm villisialle käyttäävät paljon Keski-Euroopassa.
Myimme keväällä ison erän luotia kotimaassa ja odotellaan millaista tulosta hirvi ja karhun metsästäjät tästä saavat.
Tilauksia voi meille jättää jos jotakin mallia haluaa.
http://www.dkbullets.dk/produkter.htm
http://www.dkbullets.dk/galleri.htm
12,7x55 AMOS syntyi vuonna 2001 AMOS-sisäpiippuaseen patruunaksi, vasta jälkeenpäin rysyt omivat sen Vychlop-TA-kivääriinsä 8) Tein tuosta aikoinaan jutun Kaliberi-lehteen, RIP, mutta jos joku haluaa kopion pdf:nä niin YV:llä s-postiosoite kehiin.
Projektin käytännön toteutus näyttäisi olevan oletettua helpompaa. Jalosella/Hannukaisella on 12,7x55 AMOS kalvaimet ja 510 piippuaihioita. Löytyisikö joltain foorumilaiselta yksittäisiä kappaleita 510 kaliiperin 600-750gr luoteja? Etenkin se 750gr A-Max kiinnostaa. Voisin ostaa, jotta osaan hahmotella patruunan ja ylimenon mittoja.
Onko tietoa onko noita amoksia jossain päin vielä käytössä?
.50 A-maxeja on sitten aikoinaan ollut, ainakin kahta versiota liikenteessä. Varmistu ainakin siitä että on uusinta sarjaa.
510 kaliberin 450gr painoista lyijymurkulaa on tallessa wanhoista kokeista.
A Max ei missään nopeudessa ole metsästysluoti oli sitten uutta tahi wanhaa mallia..A Macitkin tuli myytyä viimeisen 50 bemarin poistuttua takawasemmalle..
Aliäänisenä ja täystehoisena matkaansaatetut Aamaxit käyttäytyvät samalla tavalla pehmeässä materiaalissa..eli aliäänisenä olisivat jälleenlatauskelpoisia paitsi että vaippa on kuoriutunut pois ja täystehoisina fragmentoituvat ja lyttääntyvät tuntemattomaksi..vaippa näyttää peltisepän raiskaamalta peltiseltä tuhkakupilta milloin sattui löytymään..😂
Myyntipalstalta löytyy allekirjoittaneen nimim.huomattavasti sopivampi aliäänikivääri edullisesti..
Latausholkit saa kaupan hyllstä.. 45 kalib luodit samoin..valmiita hylsyjä samoin sekä lataustietoa sekä valmiin aseen
BT1
Miten saat .45 kalista laillisen alisoonisen, siten että kuula vakautuisi tai tai myös toimisi yliäänisenä perus 300-500 grainisilla luodeilla?
Alisooninen .45:n on mukava ammuttava vaikkei ihan hiljaisin olekkaan. Ei ole kuitenkaan ihme, että tuollaisilla läpäisytehoilla saatiin melkein kaikki biisonit hengiltä. Myin muuten aikoinani yhden .50 vaimentimen ja siitä voi jo sanoa että se oli pönttö
14 nousulla ja tylpillä lyijykuulilla. testattu on.
Ihan uteliaisuutta. Kuinka paljon laskee nopeus 100m 320:n lähdöillä, 100m/s vai enemmän ja kuinka painava luoti? Pitäisi todennäköisesti olla yli 70g luoti!
500gr 458 luodeilla alkaa G1 BC jo lähestyä 0.300.
Jenkeissä on (puoli?)kaupallisesti ollut saatavilla ainakin 720gr 458 valukuulia, jolloin 320m/s lähdöillä riittäisi 0.265 G1 BC jolloin 100 metrissä vauhtia olisi 293m/s ja energiaa 2003J. Realistisempi BC voisi olla 0.400 nurkilla jolloin vauhtia jäisi n. 300m/s satkussa. Laskut JBM:lla.
Vastaukset täytynee kirjoittaa saatana rivi kerrallaan koska hyppii pois verkosta....................
Saatananperkele.
Lyhyihin piippuihin tekemiäni kokeita kaliberissa 45/70 on ollut toimivia latauksia VV N310 ruutia 10-15gr ja luotien painot 350-400gr
Piippujen pituudet 10-15"
Nopeudet haarukassa 280-350m/s
Normaalimittaisiin kivääripiippuihin melkein samalla ohjeella ..jos kyseessä on vaippaluoti esim.Hornady tai Woodleigh,kannattaa hakea ruutimäärä yläkantista ja raskaammille luodeille väliltä 15-20gr ruudeilla VV N310 tai painaville luodeille VV N320 ruutia ja ilman mitään lisätäytteitä hylsyssä.
Asekohtainen sekä piippukohtainen vaihtelu huomioon otettuna.Tarkoittaa että kaikki lataukset kannattaa mitata sekä nopeuden että osunnan suhteen.
BT1
Kaliberilla ei sinällään näytä olevan suurempaa merkitystä,varsinkaan välillä 45/70 tai 45/55R koska molemmat tottelevat samoja ohjeita.
Samoin 404 Jeffery ja 500 A Square kaliberi..ruutimäärät jälkimmäisiin hieman suuremmat.
Ainoan poikkeuksen kaavasta teki aikoinaan valmistamani 45/55R kaliberinen RyssänWinsu,piippuna oli Ardesan valmistama loiwanousuinen mustaruutipiippu,alkujaan metrin mittainen ottkanttinen hormi 8)
Perinteisiä kaavoja 310 ja 320 ruudeilla kokeiltuani päätin tehdä latauksia gringojen mailta kulkeutuneella Pyrodex propellantilla.
Annostelu seuraava:Hylsy kukkupäälle ajoainetta ja luodiksi 440gr lyjymurkula..kuulalla painoin ruudin ja luodin paikoilleen.
Tarkkuus oli metsästyskäyttöön varsin kelvollinen amet 100m ja 300m matkaltakin kaatuili siluettipässejä kuin kanoja orrelta buffalostickseiltä ammuttuna..hämmästyttävin omituisuus oli että nopeusmittauksessa nopeus oli keskimäärin 328m/s
Lisäkaneettina ,50 BMGn lataus 50gr VV N320 ruutia ja luotina 750gr A Max piipunpituudella 900mm nopeutta 330m/s hajonnan ollessa vain 9m/s,tarkkuus sellainen että nyrkinkokoiset kivet taustavallissa olivat todellisessa hengenhädässä..luoti jälleenlatauskelpoinen ..vain vaippa puuttui.
BT1
Eihän tuollainen 400gr luoti aliäänisenä ole enää hirven metsästykseen laillinen?
Piipunsuulla tai vo/3m tehoa on n.1400J joten ei ole..
Pitäis olla 750gr luoti ja vastaava nopeus niin jos hirwi tallustaa piipunmitan päähän niin laki täyttyis joulemäärän osalta...jos nopeus nostetaan tasolle 450m piipansuulla niin ollaan mukavissa joulemäärissä..toisaalta Woodleighin luodeille annetaan osumanopeudelle suosituksia 600mm/s paikkeilla...ei olla enää kaukana täystehopaukuista...
750gr on jotakuinkin minimi luodin paino, jolla 100 metrin päässä täyttyvät riittävät tehot. Tuon painoisten HPBT-tyyppisten luotien G1 BC liikkuu jossain 1,0:n paikkeilla, joten vaikka V0 on 320m/s, niin V600 on vielä 282m/s.
Range Velocity Ener Drop Drop Wind Wind Mach Time
(m) (m/sec) (J) (cm) (mil) (cm) (mil) (none) (s)
0 320.3 2492 -4.0 *** 0.0 *** 0.941 0.000
100 312.3 2370 -0.0 -0.0 -0.0 -0.0 0.918 0.316
150 308.7 2315 -35 -2.4 1,2 0.1 0.907 0.477
200 305.2 2263 -96 -4.8 3,1 0.2 0.897 0.640
250 301.9 2214 -184 -7.4 5,7 0.2 0.887 0.805
300 298.7 2168 -298 -9.9 9,1 0.3 0.878 0.972
350 295.7 2124 -440 -12.6 13,2 0.4 0.869 1.140
400 292.8 2083 -610 -15.3 17,9 0.4 0.860 1.310
450 290.0 2044 -808 -18.0 23,4 0.5 0.852 1.482
500 287.3 2006 -1036 -20.7 29,5 0.6 0.844 1.655
550 284.8 1970 -1294 -23.5 36,2 0.7 0.837 1.830
600 282.3 1936 -1581 -26.4 43,6 0.7 0.829 2.007
Copypastella taulukko asemoituu vähän miten sattuu, mutta siitä näkee, että vauhti säilyy epäilyttävän hyvin. Toimiikohan laskukaava ihan oikein, kun liikutaan aliäänisenä? Hirvilailliset tehot täyttyisivät vielä 500 metrin päässä :shock:
Laskurina JBM ballistics. Ohjelma on ilmainen, joten en ihan 100% luota ohjelman tarkkuuteen.
Ois kannattanut ostaa aikoinaan valmistamani 585 NYATI niin ei tarttis laskeskella et täyttyykö wirallinen kalorimäärä vaikokoeikö 8)
Yli 1000gr painoinen luoti "aliäänisenä" ruutiannoksella 100gr VV N320 pulveria kellautti suupaineestaCronyn selälleen vielä 6m päässä...joten kokeiluista huolimatta nopeus jäi saamatta kymmenellä valmistetulla patruunalla.
Sysäsi kyllä olkapäähän sekin "aliääninen" ihan kohtalaisesti...lyijyluodista jäämäpainoakin jäi vielä 440gr pehmeään penkkaan ammuttuna joten hirwillä ois hengenmenon paikka sen cycloopin eteen joutuessaan..
Nykyisin mainittu ase on oikeassa ympäristössään Aafrikan wehreillä nummilla ..osaavissa käsissä.
BT1
Tuli tämä vanha ketju vastaan ja kun oli tarkoitus subu .510 hommata ja oli ostolupakin valmiina, mutta ehti vanheta ennen osien kasaan saamista. Toteisin vaan, että noi Tanskalaiset Messinki luodit tarvitsee keskireikään Wolframikuulia, että paino riittää hirvienergioihin.
Kiinnostaisi jos jollain on kokemusta tai muuten tietoa lähteekö ne kuulat tekemään omaa työtään ja kanavaansa vai uppoaako pehmeämpään metalliin, kuten lyijyn ja kovemman kuulan kanssa joskus testatessa kävi?
Mahtaako siellä metillä tulla kaloreiden mittaajia vastaan useinkin. Hirvi kippaa kepeemmälläkin kuulalla kun 13mm läpi tulee kylkeen. Se menee läpi vielä hirvestä.
Lainaus käyttäjältä: jartsu - huhtikuu 01, 2019, 06:21
Mahtaako siellä metillä tulla kaloreiden mittaajia vastaan useinkin. Hirvi kippaa kepeemmälläkin kuulalla kun 13mm läpi tulee kylkeen. Se menee läpi vielä hirvestä.
Tämä on varmasti totta, mutta kyllä tuo Lefankin kysymys on ihan mielenkiintoinen. Kyllähän kärkeen tai onteloon laitettu matsku taitaa kaikissa kaupallisissa luodeissa olla itse luotia pehmeämpää. Barnes MRX oli volframilla painotettu, mutta siellä paino oli perässä. Luulisi että etuonteloon laittaminen olisi ollut helppo ja stabiilisuutta lisäävä ratkaisu, luultavasti on ollut jokin hyvä syy laittaa taakse se.
Asiasta mitään tiedä, mutta ensin tulee mieleen ihan valmistustekniikka: survaistaanko tapinpätkä takapään onteloon vai pitääkö koko kärki muotoilla uudestaan sen asetuksen jälkeen. Toinen juttu voisi olla mahdollinen kovan ja raskaan metallin tunkeutuminen pehmeämpään lähtökiihdytyksessä kovilla nopeuksilla.
Kokeilin joskus 458:iin tehdä luodin pehmytjuottamalla ("tinaamalla") 350 grs ja 400 grs:n takapäistään yhteen, edessä oli Speer(?) reikäpää. Juottaminen onnistui aika helposti elektroniikan juottamiseen tarkoitetuilla juotetahnalla, jossa on mukana juote ja juoksute, tarkkaa puuhaa saada kohdakkain ja suoraan. Luoti siis painoi 750 grs. Latailin ja kokeilin N105 ruudilla aina yliääniseksi saakka. Toimiva konsepti, mutta luoti ei avautnut puupölkyssä ja läpäisyä riitti. Luoti myös varsin usein katkesi, jos se lähti kääntymään pölkyssä. Nopeusarvio perustui lentomeluun, ei mittariin. Luodin BC lienee aika korkea, korkeampi, kuin 500 grs:n FMJ:llä.
Tupla