Mikä olisi suositeltava kiikarin kiinnitystapa TOZ 8:aan? Netistä projektikuvia selaamalla TA- tuunatuista TOZeista ei saa mitään vinkkiä, koska kuvat tuppaavat olemaan pienellä resoluutiolla.
Onkos sulla siinä ne normaalit "urat"? Itse olen jos jonkinlaista kiikaria kiinnittänyt niihin ja aina on toiminut kuin junan vessa.
Piipussa on urat, lukonkehys on ympäripyöreä.
Jyrsii siihen tavalliset 11mm urat renkaita varten. Sakon alumiinisia jalkoja kannattaa välttää (vaikka niitä saakin takuuseen uusia). Niitä kuluu melkein 1kpl/ampumakerta.
Onko kiikarin kiinnittämisestä piippuun jotain erityistä etua tai haittaa?
Olisi nimittäin 11 mm urat valmiina (Stetson-Harrison- arviolla 10 cm+ pitkät urat alkaen heti piipun juuresta) . Kyse on kuitenkin TA-piekkarista; Rekyyliä ei ole ja ajatuksena oli muutenkin, että ase+ optiikka- paketin mekaaniseksi tarkkuudeksi riittänee <1MOA. Amet 200 m mekaaninen hajonta on tällöin <6 cm mutta huomattavasti enemmän heittoa tulee väärästä etäisyys- tai tuuliarviosta.
Optiikaksi tulee päälle Bushnell Banner 6-24x40 ja vaimennin AU. Sillä voisi käydä sitten pokkaamassa pystin Masters of Camouflage- skabasta, vai joko pronssimitalikin on jaettu -- onko kolmas osallistuja jo löytynyt? ;)
Omassani jyrsittiin urat lukonkehykseen. Toinen tapa olisi kiinnittää erillinen kiinnityspala jalkoja varten. Piipussa oleva lohenpyrstö on kiikarille, ( EHKÄ ) liian edessä.
Lainaus käyttäjältä: ruistola
Optiikaksi tulee päälle Bushnell Banner 6-24x40 ja vaimennin AU. Sillä voisi käydä sitten pokkaamassa pystin Masters of Camouflage- skabasta, vai joko pronssimitalikin on jaettu -- onko kolmas osallistuja jo löytynyt? ;)
Mukaan vaan, vaikka kolmen sakkiin rupeaa olemaan jo ahdasta :)
Sijoitukset jaetaan vasta kisan jälkeen.
Piipussa olevat urat ovat todennäköisimmin takatähtäimen kiinnitystä varten. Toki niihinkin voisi jalustan kiinnittää, mutta silloin tarvitaan jalustaratkaisu, joka tuo tähtäimen taaksepäin. Helpointa (ja halvinta) on työstää kiinnitysurat lukkokehyksen päälle. Toz-merkkisiä piekkareita myytiin Suomessa ehkä jo 1960-luvulta lähtien ja vanhimmat Tozit ovat ilman optisen tähtäimen kiinnitysuria.
Lainaa
Mitä todennäköisimmin. Ainakin muistikuva on vahva siitä, kun naputtelin takatähtäimen pois kyseisestä urasta. ;) Meinasin vaan alunperin, josko sitä 11 mm leveää uraa olisi voinut käyttää muuhunkin kuin rautatähtäimelle. On vaan liian edessä millekään järkevälle kiikariasennukselle ja taaksepäin roikkuvasta jalasta tulisi kohtuuttoman pitkä siihen nähden, että urat jyrsityttää lukonkehykseenkin aika vähällä vaivalla ja vähäisin kustannuksin.
Lainaa
Presiis. Hylkäsinkin ajatuksen ja ase on nyt sepitettävänä lukonkehyksen 11mm uria varten.
Lainaa
Kangessa on stanssi 1963. (edit: Sori, 1962, muistin väärin.)
Kiitos neuvoista, perinteisen kaavan mukaan tässä mennään eli lukonkehyksen päälle se putki tulee.
Kiikari on nyt paikallaan ja ensimmäiset sata kuulaa on pommitettu ihan testimielessä aseesta läpi. Kiikarin suhteen nyt ei ollut epäilyksiä, mutta piipun katkaisu, äänenvaimentimen uran tekeminen ja piipunsuun kruunaus vähän jännittivät etukäteen, ensi kertaa kun tuli asesepittyä ruuvimeisseliä järeämmillä työkaluilla. Omalla takapihalla niin lyhyillä matkoilla, ettei kehtaa edes mainita, tuli kuitenkin testattua että käynti on vähintäänkin OK ja heikoin lenkki on aseen perän takana ja osin perässäkin, sillä TOZin vakiotukki ei ole varsinaisesti kiikariammuntaa silmällä pitäen suunniteltu. Mitenköhän tuota laukaisua muuten voisi parantaa, vai liekö lukuisat kärpäset enemmän huonon ergonomian ansiota?
Kiikarinurien tekijä muuten ei ole mikään virallinen aseseppä, mutta ammattilainen jyrsinhommissa ja jos joku haluaa lohenpyrstöuraa parilla kympillä Nurmijärven - Hyvinkään ympäristöstä, niin meikäläiseltä saa yhteystiedot. Hinta riippunee myös vähän työmäärästä (purkamista ja kokoamista), itse toimitin vain irtonaisen lukonkehyksen kairattavaksi. Vähän hienosäätöä hommaa varten viritetty one-off- terä vielä saattaa kaivata, Tikan jalat nimittäin menevät niin
Tossa oman projektin kuvasarjassa on parissa ekassa kuvia oman toz:in kiikarista/jaloista:
http://anothergeek.net/toz
Sakon jalat ja Tasco:n putki. Jalat ja vaimennin ovat työstökeskukselta ja tukki on vanhasta M55 Sporterista. Tukkityöt teki Landin ja muut asesepinnät tehtiin Haapajärvellä. Haapajärven kaveri entraili myös tuota laukaisua (viilaili laukaisukynnen ja piipun alapinnan). Jonkin verran laukaisutuntuma parani, mutta on mielestäni "nykivä" vieläkin.
Liipaisin pitäisi vielä "suoristaa", koska ton oma liipaisin on käyrä ja on toiminut vanhalla alkuperäisellä tukilla hyvin, mutta on aivan liian käytä tähän "uuteen" tukkiin.
Tarkkuudesta sen verran, että kaverin kanssa ammuttiin 50m matkalta lyijykyniä poikki tuossa keväällä.
Vakiolaukaisu on huono, sille ei voi mitään. Prikka sen "lehtijousen" ja lukonkehyksen väliin kevensi laukaisuvastusta mutta liipaisun "nykivyyttä" ei oikein voi parantaa ronkkimatta rautoja peruuttamattomasti. Onneksi tuon konstruktio on niin kauniin yksinkertainen, että taidan valmistaa kokonaan uuden laukaisukoneiston itse. Säädettävyys on päivän sana.
Lainaus käyttäjältä: JRu
Prikkaa olen itsekkin suunnitellut kokeilla. Harkitsin myös laukaisukoneiston vaihtoa, mutta olivat sen verran tyyriitä, että budjetti ei antanut sillähetkellä periksi.
Hyviä vinkkejä otetaan vastaan tuon laukaisukoneiston vaihdon suhteen...
Tutkiskelin joutessani laukaisukoneistoa. Sen rakentaminen saattaa mennä tukkiprojektin jälkeen jotta näkee mihin asentoon ja minkämuotoisen liipasimen askartelee, mutta pääpiirteissään simppelin oloinen vekotin ja sen toimintatapa lienee duplikoitavissa aika helposti. En nyt spekuloi enempää, ennen kuin olen pilannut pari harjoituskappaletta. :)
Hyviä ohjeita edellä, vanhempien tozien liipaisemisessa on kaksi "tissiä" jotka vastavat lukkorungon alapintaan. Etummaista "tissi" on etuvetoa ja toinen kampeaa virekynnen alas. Viilalla ja hiomalla tissejä saa aikaiseksi lyhyen etuvedon, täsmällisen kynnyksen ja venymättömän laukaisun.
Yleensäkkin kannattaa tuossa liipaisun virityksessä kasata aina välillä ja kokeilla miten toimii, ettei tule mitään yllätyksiä ja migillä paikkauksia.
Itsellä on ollut kaksi tozia m8 ( on vieläkin kotona) ja olisko ollut 17:n.
Molempiin sai hyvän rahinattoman laukaisun. Varmistimen poistin tuosta 17:sta ihan ensimmäiseksi, koska sellainen iskun mukana liikkuva massa on ihan turha.
Kun tekee kokonaan uuden, niin ei vahingossakaan pilaa alkuperäistä.
Sen verran yksinkertainen laukaisukoneisto on, että sen toiminnan pystyy jäljentämään aika vähällä työllä ja kun siihen hommaan kerran ryhtyy, voi esimerkiksi nuo edellämainitut "tissit" korvata sopivasti ruuveilla joilla säätää liipaisun ominaisuuksia. Muuten samaa mieltä kiillottamisesta yms. , perustempuillahan tuostakin saa jo siedettävän laukaisultaan ja omassa aseessa laukaisu onkin jo herkkä mallia "oho" , kunhan ottaa tyhjät l. etuvedon pois hengitys tai pari ennen varsinaista pitoa ja laukaisua.