TARKKA-AMPUJAKILTA

Onko kenelläkään tullut esim. konepajapuolelta tai vaikka ilmailu-, veneily, lavatekniikka-, tai ihan miltä tahansa puolelta vastaan valmiita nivelkomponentteja, joiden avulla saisi värkättyä asiallisen etutuen?



Sama juttu jalkojen pituussäädön kanssa. Onko tullut törmättyä soveltuviin valmiskomponentteihin?



Toki tiukat toleranssit ja pehmeä toiminta olisivat kivoja, mutta tällä kertaa kiinnostaa enemmän noiden komponenttien kenttäkelpoisuus.

Joskus nuoruudessa kattelin kallistuksenvakaajan koiranluita, että siitä saisi sopevan kallistuspalikan, johon sitten liitetään jalat.



Varmasti on maailma pullollaan palikoita, joita voi hyödyntää moiseen värkkäilyyn.

Varmasti löytyy, mutta kun maailma on täynnä hyviä bipodeja valmiiksi ja toisaalta jos haluaa jotain spessua haluaa niin erillisiä työstökoneita on maailma täysi - on jopa harrastajia joilla noita on tai pääsy noihin - joten mitä vaan saa myös tehtyä melko maltillisen kustannuksin. Että miksi? Toki jos haluaa puuhastella niin by all means!

Hyviä etutukia on tullut nähtyä. Erinomaista ei ole tullut vastaan.

Laita putkimainen lineaarimoottori jalkojen tilalle ja minijoystick tukkiin niitä ohjaamaan. Pystyt säätelemään lavettia mielin määrin ja hyvin tarkasti tähtäyksen aikana. Niissä on klappiakin selvästi vähemmän kuin kuulapäissä.

Lainaus käyttäjältä: LSaHyviä etutukia on tullut nähtyä. Erinomaista ei ole tullut vastaan.

Jos tiedät millainen on erinomainen niin ei kun suunnittelemaan! Ja jos se on todella erinomainen niin myyntiähän sille sitten kyllä riittää...

Kehitystarpeitahan noissa on enemmänkin.

- Maali liikkuu, harvempi malli mahdollistaa pientäkään seurantaa ilman ampuma-asennon vaihtoa. Jossain malleissa hommaa on helpotettu nopealla kiinnityspisteen vaihdolla, mutta edelleen seurantaliike on turhan hankala. Tarve on hyvin kapealle astemäärälle, mutta jalassa olevalla akselilla sitä ei silti ratkaista.

- Korkeussäätöä on, mutta järkevää kompromissia ei ole tullut vastaan isommalle säädölle.

- Ryömien asemaan tulo tai asemasta lähtö olisi helpompaa, jos jalat eivät tarttuisi mihinkään.

- Moni malli painaa turhan paljon tai ne asennettuna asetta on vaan hankala kuskata.

- Useimmat jalkojen tassut tarttuvat yläpinnastaan helpolla kiinni kasvustoon. Pienen pinta-alan tassut taas eivät pelaa maastossa. Tai pelaavat pienillä kaliipereilla kovassa maastossa, mutta isomman rekyylin kanssa pikkutassuiset kaivautuvat, joka taas vaikeuttaa useamman laukauksen ampumista.

- Useimmiten jalkojen pituussäätö on turhan hankalaa. Erityisesti epätasaisessa maastossa.

- Osassa malleista akselit kampeavat asetta pois maalista, jos maasto on epätasainen.

- Sivuesteen takaa piilosta ampuessa jalka tulee turhan paljon esiin.

- Seinän vierestä ampuessa jalka ei mahdollista ihan seinän viereen menoa.

- Esim. rakennetussa ympäristössä, kivikosta, kuopasta tms. ampuessa paikka, johon etutuen saa asetettua, ei välttämättä ole sellaisessa kohdassa, että sitä käyttäen pystyy ampumaan. Tarvitaan perinteistä enemmän pelivaraa sille, mistä kohdasta tuen voi ottaa. Nykyiset portaittain eteen tai taakse säätyvät jalat ottavat tästä ongelmasta osan pois.

- Vasta M-LOK ja vastaavat mahdollistivat sellaisen kiinnityspinnan aseeseen, joka ei ole ergonomian tiellä silloin, kun tuki ei ole kiinni aseessa.

- Materiaalien käyttö on köyhää. Potentiaalia olisi valita eri komponenttien matskut sellaisiksi, että hyödyt olisi tapissa ja haitat minimissään.

- Jalkojen pituussäädöt ovat yleensä joko karkeat, tai kenttäkelvottomat.

- Hinnat ovat poskettoman korkeat. Valmistusmäärät ovat monissa malleissa isoja, mutta valmistusmenetelmät on silti pohdittu piensarjojen tai yhden firman olemassa olevan konekannan ehdoilla.

- Useimmat etutuet eivät toimi lumessa, sateen kastelemassa tai muuten hyvin pehmeässä maastossa ilman jonkun eri valmistajan lisukkeita.

- Harvempi mahdollistaa säätönsä puolesta nopean suunnan vaihdon, jos maasto on epätasainen.

Jne. Yleinen maastoergonomian puute ja korkea asiakashinta ovat mulla niitä, joista kehityspohdinta pomppasi mieleen.  



Osaan näistä mulla on jo kohtuulliset ratkaisut, osa hakee vielä ideaansa.



Sitten on vielä monta muuta juttua, jotka oli niin helppo ratkaista, että niitä mä en laita tähän edes ideatasolla. Tosiasia on, että jos joskus jaksaa kyhätä myyntitúotetta, niin asepornoahan markkinoidaan lähinnä mielikuvilla. Uusia erilaisia juttuja on siksi hyvä olla varastossa.

Paras, joskaan ei läheskään tyylikkäin etutuki on hiekkapussi.



Käytännössä aseen etureunassa pitäisi roikkua esimerkiksi ontoilla mikropalloilla ja kevyellä geelillä täytetty pussi, joka muotoutuu helposti mihin tahansa alustaan eikä tartu kiinni raahattaessa. Nesteen pitäisi olla sellaista, että kun tuki on hakenut halutun muodon, neste muuttuu kiinteäksi ja käytössä on hiekkapussiin verrattava jämäkkä tuki. Sellainen litku on nimeltään "Electrorheological fluid" tai "Magnetorheological fluid" mutta en saa päähäni mitä se suomeksi olisi. Niitä kuitenkin käytetään aika yleisesti muualla.

http://www.thetruthaboutguns.com/2018/05/chris-heuss/new-from-magpul-the-magpul-bipod/

Tuollainen modaus olisi helppo itse tehdä: Bipodin jatke, jolla saa vakautta isoilla suurennoksilla toimittaessa.

https://accuracysolutions.com/product/bipodext-tac-iii-g1/

Myytävä laite on itse koottava. Käytännössä kiikarinkiinnike picatinny-kiskoon, kiikarin tilalle teleskooppiputki tai suora putki, ja putken päässä sitten toinen kisko johon bipodi kiinnitetään.

Esim 30 mm hiilikuituputki maksaa noin 30 euroa/metri:

https://shop1.r-g.de/en/art/740908

Samasta paikasta löytyy myös teleskooppiputkia ja sellaisia, joissa on kierre päässä.

Saavuttaisikohan tuolla vastaavaa hyötyä vakaudessa? Onko joku kokeillut? Sitten kun tuuba on riittävän pitkä, alkaa tietysti sen oma joustavuus hankaloittaa hommaa. Hiilikuidulla varmaan joku metrin varsi vielä toimisi olettaen, että sen saa kunnolla kiinni aseeseen.