Moni varmaan tuntee saman tuskan, miten saisi piipun jäähdytettyä nopeammin sarjojen välillä, ilman että piippua vaurioittaisi.
Mitään liian radikaalia keinoa ei kannata tehdä.
Tässä viimeisen parin vuoden aikana tainnut tulla jo parikin kaupallista pesän/piipun jäähdytystä nopeuttavaa laitetta.
On chamber cilleriä.
https://www.chamberchiller.com/
Ja barrel cooleria.
http://barrelcool.com/product-category/barrelcool/
Arskaaan saa jo melkoisen fööninkin :D
http://www.alloutdoor.com/2016/02/06/caldwells-new-accumax-ar-15-barrel-cooler-shot-show-2016/
Norjassa on myös tälläinenkin vekotin.
http://skytterlinken.mamutweb.com/Shop/Product/Ulfhednar-Barrel-Flow/UH650
No pihinä miehenähän tuollaisen voi itse rakentaa, kuten tuo norskin peli on kiinassa grillin puhallin, joka sitten norskissa jalostettu piippujäähdyttimeksi.
https://www.youtube.com/watch?v=fGQ2-j-dVTE
Sama vekotin löytyy ebaystä 3-4€ postitettuna.
Joutuu toki tuon letkun tuohon patentoimaan, mutta peruslaite siis sama.
https://www.ebay.com/itm/122088364113?_trksid=p11400.c100710.m5035&_trkparms=aid%3D111001%26algo%3DREC.SEED%26ao%3D1%26asc%3D20170110123657%26meid%3Df16065ff74714fe091472b76facf89ea%26pid%3D100710%26rk%3D2%26rkt%3D2%26mehot%3Dpp%26sd%3D322339280889&ul_noapp=true
Norjassa eräs mies on tuota jo testannut, ja kyllä se minuutteja säästää sarjojen välillä.
https://www.youtube.com/watch?v=8s8u6STqsnw&lc=z22gv1hgrxeav3bai04t1aokgw0l2ycfwgo0pkdgps5srk0h00410.1508932367270840
Italiassa don corleon on kehitellyt tälläsestä mini puhaltimesta toimivan jäähdyttäjän.
https://www.youtube.com/watch?v=HmSBbfcyfms
Eli tämä puhallin.
https://www.ebay.com/itm/Gdt-50mm-50x15mm-DC-5015S-5V-USB-Connector-Turbine-Brushless-Cooling-Blower-Fan/322339280889?hash=item4b0ceb17f9:g:~zoAAOSwbopZUhyQ
Ja siihen joku ulkoinen virtalähde, vaikka tämä.
https://www.ebay.com/itm/Waterproof-50000mah-Power-Bank-2USB-Battery-Portable-Charger-For-Mobile-Phone/262488899404?epid=2164848688&hash=item3d1d8ebf4c:m:mjOxSiPRs-9D7DOYFj1glwQ
Pitihän se tuollainen grillipuhallin ja tuo pienempi föne ostaa, ei noi paljoa maksaneet.
Pitää vaan kehittää tohon grillipuhaltimeen patentilla letku kiinni.
Tietokoneen puhallin ja powerbank on aika toimiva yhdistelmä. Kustannukset melkoo maltilliset.
Tuo ekan linkin vekotin näyttää siltä että siinä on kannettavan tietokoneen tuulettimeen lisätty patterikotelo ja suutin
saavi vettä johon ase laitetaan piippu edellä pystyyn taulujen paikkauksen ajaksi
Pelkkää puhallusta tehokkaampi saattaisi olla pieni paineilma- tai co2-kapseli, koska niissä paineen alentuessa lämpötila laskee voimakkaasti. Tuollaisia pistejäähdyttimiä käytetään pakkasen tekemiseen kohteissa, joihin kompressorijäähdytin on liian monimutkainen. yhdestä sukelluspullosta saisi jo aika monta kertaa pienen jäähdytinpullon täytettyä ja toisaalta sukelluspullon täyttäminenkään ei montaa euroa maksa.
Toinen mahdollisuus olisi vetää 12V korkeapaineruiskulla vesisumua piipun läpi samaan tyyliin kuin moottorien vesiruiskutuksessa.
muistakaa viellä ettette mene liian nopeasti niitä piippuja jäähdyttelemään varsinkaan millään nestemmäisellä hiilidioksidilla jolloin piippu voi karkaistua liikaa ja murtua jos ensin vetää piippun kuumaksi jonka jälkee pöhäyttää sen salaman nopeasti pakkaselle, ei ne laakerin koolitkaan siitä pitäny vaan napsahti poikki oikein nätisti kun veti ne ensin kuumaksi ja sen jälkee laski jäädytys sprayta purkillisen niskaan.
Laakerikoolit on karkaistu kovaksi kun piiput on pehmeää rautaa joten huoli on turha tuon osalta. Aika kuumaksi saa piipun paahtaa että saavutetaan karkaisu tai edes päästölämpötila joten sitäkään ei kannata suuremmin miettiä.
Hiukka ihmettelen toteutusta noissa. Normipuhallinhan toimii imevänä n. 2x tai 3x tehokkaammin.
Vai onko niin että nimenomaan vetävät piipun läpi ilmaa pesän suuntaan?
Puhallus noissa on se pointti.
Tää ois jo överi, LMAO :D
https://www.youtube.com/watch?v=CUvHhENiE-Q
Kaveri piti 12l 200Bar sukelluspulloa mukana ja töhäytti ilmaa piippuun aina viiden testilaukauksen jälkeen.
Pro äijillä on hiilidioksidipullo hapen sijaan. Ammunnan jälkeen lukko auki ja pilli patruunapesään, hana auki ja hiilari suhisemaan hiljalleen piippuun taululla käynnin ajaksi. Miksi hiilaria eikä happea? Kun ammuttuun piippuun pääsee happea, alkaa vaippametallin sekä ruutijäämien hapettuminen välittömästi ja tauon jälkeen eka laukaus ei välttämättä ole peruskasassa muuttuneen piippukitkan aiheuttaman piippuajan muutoksen takia. Hiilidioksiidilla stabiloidaan tilanne, palojäämät ei ala hapettumaan ja tauon jälkeen piippu on kitkaltaan kuin edellisen laukauksen jäljiltä mutta viileä.
Mistäkö tiedän? 8)
Rahamiehet käyttää argonia ;)
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma post_id=86602 time=1509598897 user_id=5963
Rahamiehet käyttää argonia ;)
Rahattomat metaania 8)
Mikä on se ongelma, jota tällä poppamieshenkisellä jäähdytystoiminnalla ehkäistään? Lämpöväreily? Lämpimän patruunapesän vaikutus ruudin lämpötilaan ja lähtönopeuksiin?
Piipun nopeampi jäähtyminen ampumakuntoon.
Lainaus käyttäjältä: FINZKI post_id=86920 time=1510766456 user_id=6358
Piipun nopeampi jäähtyminen ampumakuntoon.
Mikä tekee lämpimästä/kuumasta aseesta ampumakelvottoman ja millaisen laukausmäärän ja tulinopeuden jälkeen tämä tila saavutetaan? En siis oikein ymmärrä, miksi lämpimällä aseella ampuminen on ongelma, vaikka lämpöväreily toki saattaa häiritä ammuntaa paljonkin.
Kuten radoilla nähtävien jäähdytyslaitteistojen puutteesta voidaan päätellä niin kyse on Suomessa täysin akateemisesta "ongelmasta".
USAssa varmint-ampujat saattavat ampua +40C lämpötiloissa pitkään matkaan jopa 400-500 lks päivässä ja noissa olosuhteissa piipun jäähdyttäminen sen tarkan käyttöiän pidentmiseksi voi olla järkevää ja säästää rahaa. Muuten kyse on enempi hupitouhusta. Itse en ole jaksanut asiasta kiinnostua koska jos lämpöväreily alkaa häiritsemään niin pidän tauon ammunnassa.
Lainaus käyttäjältä: HJu post_id=86945 time=1510822640 user_id=42
Tai käyttää väreilynauhaa piipun päällä jos ammutaan nopealla syklillä piippu kuumana. Väreilynauhaa en ole vuosiin käyttänyt vaan toiminut edellämainitulla tavalla, tauko on paikallaan kun väreily alkaa haittaamaan koska kuumana käyvä piippu ei ainakaan lisää piipun käyttöikää.
Toiminnallinen ampuja ampuu treeneissä pariin tuntiin helposti 150-250lks kiväärillä. Ja treenien etenemistä rajoittaa pääosin "tulikuuma" ase/piippu kun ei haluta ylimääräistä piipun kulumista ja tarkkuuden menettämistä sitä kautta.
Nuo kuitenkin aika erin luokan kaliibereja kuin hotrodattu .308win tai .260 rem. Jotka on yleisimpiä palstan ampujilla. Menemättä magnumeihin.
Lainaus käyttäjältä: lämi post_id=86944 time=1510821992 user_id=5893
Lainaus käyttäjältä: FINZKI post_id=86920 time=1510766456 user_id=6358
Piipun nopeampi jäähtyminen ampumakuntoon.
Mikä tekee lämpimästä/kuumasta aseesta ampumakelvottoman ja millaisen laukausmäärän ja tulinopeuden jälkeen tämä tila saavutetaan? En siis oikein ymmärrä, miksi lämpimällä aseella ampuminen on ongelma, vaikka lämpöväreily toki saattaa häiritä ammuntaa paljonkin.
Koheltaja sen jo tuossa kirjoitti, eli.
Kuumana käyvä piippu ei ainakaan lisää piipun käyttöikää.
Piippu turmeltuu palamalla
Aseenpiippuja koskevia, oikaisua vaativia harhakäsityksiä on yhä vieläkin viljalti liikkeellä. Valitettavan yleinen on mm. se käsitys, että piippu KULUU käyttökelvottomaksi. Tosiasiassa se PALAA pilalle. Siksi siis tietyt teräslaadut mahdollistavat suurempien laukausmäärien ampumisen, muunlaisista teräksistä tehtyjen piippujen käyttöiän loppuessa aiemmassa vaiheessa. (Käyttöikää ei lasketa vuosina, vaan ammuttujen laukausten lukumääränä. P.T.K:n muistutus.) Tämä tosiasia on syynä lastuttavien ruostumattomien terästen suosion lisääntymiseen tarkkuusaseiden piippumateriaalina. Kromipitoinen ruostumaton teräs on vastustuskykyistä juuri palamista kohtaan. Mekaanista hankausta se saattaa kestää jopa huonommin kuin niukemmin kromia sisältävä normaali (= sinistettävissä oleva) piipputeräs.
Käyttökelpoinen elinikä riippuu myös tulinopeudesta, sekä kerralla ammuttavan ruutipanoksen määrästä ja laadustakin: Mitä tilavampi hylsy ja suurempi ruutimäärä, sitä pitkäkestoisempi on korkean paineen ja kuumuuden vaihe, joka kantaa veronsa piipun käyttöiästä tarkkuuspiippuna. Piipun ylimenokartioon ja rihlatun osan peräpäähän kohdistuva kuumuus aikaansaa piipputeräksen nitrautumisen: Teräksen pinta karaistuu syvemmällä olevia kerroksia kovemmaksi. Tämä kovuusasteiden ero saa aikaan vähäistä pinnan säröilyä, joka lisääntyy aseen käytön myötä.
Niin kauan kuin teräksen pinta (säröjen välissä) pysyy ehyenä, ei ampumatarkkuuteen kohdistuvia haittavaikutuksia voida havaita, mutta kun säröily jatkuessaan ohittaa lopulta vaiheen, jossa piipunreiän seinämä alkaa lohkeilla erityisesti rihlanpalkkien särmistä, alkaa laukausten hajonta kasvaa havaittavasti.Tässä vaiheessa voin luopua lausuntojeni varovaisesta ympäripyöreydestä, ja kertoa ainakin yhden vuorenvarman asian: Mitä suurempia ruutimääriä poltat kerralla, sitä lyhyempi on aseesi piipun ennakoitavissa oleva käyttöikä !
Toinen tavanomainen harhakäsitys on se, että tietyntyyppisestä teräksestä valmistettu piippu on toisenlaatuisesta teräksestä tehtyä piippua tarkkakäyntisempi myötäsyntyisesti. Tätä väittämää en suostu allekirjoittamaan! Jos kaikki tekijät ovat yhdenvertaisia, ei esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehty piippu ole hiukkaakaan tarkempi kuin seostamaton hiiliteräspiippu, tai päinvastoin. Seosainepitoisemman teräksen käytöllä voidaan tietenkin jatkaa piipun käyttöikää, mutta osumatarkkuutta tavoiteltaessa on koneistus- ja viimeistelytyön laatu kaikki kaikessa.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma post_id=86956 time=1510846417 user_id=5963
Nuo kuitenkin aika erin luokan kaliibereja kuin hotrodattu .308win tai .260 rem. Jotka on yleisimpiä palstan ampujilla. Menemättä magnumeihin.
Juu, tietenkin. Aika monella on silti myös 223 ja 7.62x39 tulituki/DMR aseita millä harjoitellaan paljon ja osallistutaan toiminnallisiin tapahtumiin. Myös vastaavaan tyylin käytössä oleva 308 puoliautomaatti ottaa kyllä myös lämmöt ihan samalla tavalla....oli sit hotrod tai ei kun somottelee vähän vauhdikkaammin ;)
Tottakai, omakin dpms 308 lämpee ihan eri tavalla riippuen latauksesta. Vaimentimella homma vielä korostuu.
Lainaus käyttäjältä: FINZKI post_id=86957 time=1510851198 user_id=6358
Lainaus käyttäjältä: lämi post_id=86944 time=1510821992 user_id=5893
Lainaus käyttäjältä: FINZKI post_id=86920 time=1510766456 user_id=6358
Piipun nopeampi jäähtyminen ampumakuntoon.
Mikä tekee lämpimästä/kuumasta aseesta ampumakelvottoman ja millaisen laukausmäärän ja tulinopeuden jälkeen tämä tila saavutetaan? En siis oikein ymmärrä, miksi lämpimällä aseella ampuminen on ongelma, vaikka lämpöväreily toki saattaa häiritä ammuntaa paljonkin.
Koheltaja sen jo tuossa kirjoitti, eli.
Kuumana käyvä piippu ei ainakaan lisää piipun käyttöikää.
Piippu turmeltuu palamalla
Aseenpiippuja koskevia, oikaisua vaativia harhakäsityksiä on yhä vieläkin viljalti liikkeellä. Valitettavan yleinen on mm. se käsitys, että piippu KULUU käyttökelvottomaksi. Tosiasiassa se PALAA pilalle. Siksi siis tietyt teräslaadut mahdollistavat suurempien laukausmäärien ampumisen, muunlaisista teräksistä tehtyjen piippujen käyttöiän loppuessa aiemmassa vaiheessa. (Käyttöikää ei lasketa vuosina, vaan ammuttujen laukausten lukumääränä. P.T.K:n muistutus.) Tämä tosiasia on syynä lastuttavien ruostumattomien terästen suosion lisääntymiseen tarkkuusaseiden piippumateriaalina. Kromipitoinen ruostumaton teräs on vastustuskykyistä juuri palamista kohtaan. Mekaanista hankausta se saattaa kestää jopa huonommin kuin niukemmin kromia sisältävä normaali (= sinistettävissä oleva) piipputeräs.
Käyttökelpoinen elinikä riippuu myös tulinopeudesta, sekä kerralla ammuttavan ruutipanoksen määrästä ja laadustakin: Mitä tilavampi hylsy ja suurempi ruutimäärä, sitä pitkäkestoisempi on korkean paineen ja kuumuuden vaihe, joka kantaa veronsa piipun käyttöiästä tarkkuuspiippuna. Piipun ylimenokartioon ja rihlatun osan peräpäähän kohdistuva kuumuus aikaansaa piipputeräksen nitrautumisen: Teräksen pinta karaistuu syvemmällä olevia kerroksia kovemmaksi. Tämä kovuusasteiden ero saa aikaan vähäistä pinnan säröilyä, joka lisääntyy aseen käytön myötä.
Niin kauan kuin teräksen pinta (säröjen välissä) pysyy ehyenä, ei ampumatarkkuuteen kohdistuvia haittavaikutuksia voida havaita, mutta kun säröily jatkuessaan ohittaa lopulta vaiheen, jossa piipunreiän seinämä alkaa lohkeilla erityisesti rihlanpalkkien särmistä, alkaa laukausten hajonta kasvaa havaittavasti.Tässä vaiheessa voin luopua lausuntojeni varovaisesta ympäripyöreydestä, ja kertoa ainakin yhden vuorenvarman asian: Mitä suurempia ruutimääriä poltat kerralla, sitä lyhyempi on aseesi piipun ennakoitavissa oleva käyttöikä !
Toinen tavanomainen harhakäsitys on se, että tietyntyyppisestä teräksestä valmistettu piippu on toisenlaatuisesta teräksestä tehtyä piippua tarkkakäyntisempi myötäsyntyisesti. Tätä väittämää en suostu allekirjoittamaan! Jos kaikki tekijät ovat yhdenvertaisia, ei esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehty piippu ole hiukkaakaan tarkempi kuin seostamaton hiiliteräspiippu, tai päinvastoin. Seosainepitoisemman teräksen käytöllä voidaan tietenkin jatkaa piipun käyttöikää, mutta osumatarkkuutta tavoiteltaessa on koneistus- ja viimeistelytyön laatu kaikki kaikessa.
Moro! Oikein hyvin selvitetty. Oletinkin, että piipun säästäminen saattaa olla monella tuulettamisen pääasiallinen tarkoitus. Arvelin kuitenkin, että tuo lämmön vaikutus piipun käyttökelpoiseen ikään olisi melko rajallista kertatuliaseissa. Laukausta kohden tapahtuva piipun kuluminen melko varmasti kasvaa tulinopeuden noustessa, mutta kuinka kuuma piipun on oltava, jotta asialla on todella vaikutusta? Joku (armeija) on varmasti joskus testannut, kuinka paljon tulinopeudella on vaikutusta piipun ikään laukausmäärällä mitattuna. Onko joku mahdollisesti tietoinen onko tällaisia selvityksiä jostain saatavilla?
Riippu tosiaan tulinopeusesta.
Ite saatan ampua 5-10 laukausta alle 20-sekunttiin.
Ja ei viiti tulikuumasta piipusta heti uutta settiä syöttää.
Jos tuolla vekottimella saa -30% jäähdytys aikaa vähennettyä, niin se voinee sen saman myös säästää piipun iässä?
Tarkkuuteen lämpö voi kyllä vaikuttaa alemmissakin lämpötiloissa ainakin kahdella eri mekanismilla:
- Lämpölaajeneminen. Jos ja kun pyssy ei ole täysin symmetrinen, eikä lämpene tai jäähdy täysin tasaisesti, se taipuu kun lämpötila muuttuu. Tähtäimet, kiskot, koneistetut kolot jne vaikuttavat. Ilmiö tulee enemmän tai vähemmän heti, kun ase lämpiää vähänkin. Toki laadukkailla laitteilla vaikutus on saatu pienehköksi ja silloinkin voidaan syyttää vaikka ruudin lämpenemistä.
- Teräksen kimmokertoimen, eli piipun jäykkyyden muuttuminen lämpötilan noustessa. Jos otetaan esim palomitoituksessa käytetyt arvot, on alkuperäisestä jäykkyydestä tallella eri lämpötiloissa:
20C 100%
100C 100%
200C 90%
300C 80%
400C 70%
500C 60%
600C 31%
700C 13%
Parempia käyriä on saatavilla materiaalikohtaisesti, tuo vain esimerkkinä. Värähtelevän systeemin massa ei muutu, mutta jäykkyys muuttuu. Ominaisvärähtelytaajuudet ovat verrannollisia jäykkyyden neliöjuureen, eli jossain 200 asteen jälkeen alkaa piippu värähdellä hitaammin kuin kylmänä. Osumapiste siis väistämättä siirtyy. Siirtymiseen suunta ja suuruus ovat sitten vähän herran hallussa ja voivat muuttua eri suuntiin kun lämpötila nousee.
Muutama pitkän linjan 338LM kaliiperia käyttävä harrastaja on suositellut että ei saisi ampua kuin viisi laukausta peräjälkeen, jonka jälkeen jäähdytys tavalla tai toisella. Ja muitakin piippua nopealla lämpenemisellä tuhoavia kaliipereja on pitkä liuta.
Kyllä se 223 piippukin menee nopeasti karrelle vaikka ruutia poltetaan 4x vähemmin kun LM:ssä ja huippukäynti on tiessään jos paahdetaan lipas toisensa jälkeen piippu kuumaksi. Puolareissa tätä ei välttämättä huomaa kun vaatimukset on jotain muuta kun pienien kasojen tavoittelu mutta pulttilukossa tämän huomaa aika nopeasti. Yhden piipun elinkaarta on seurailtu borescopella ja 1500lks kohdalla alkoi jo näkymään orastavaa eroosiota pesän etupuolella, tällä piipulla on välillä surutta ammuttu sen mitä kerkee pultista veivaamaan lipas toisensa jälkeen. Vielä käyntiä riittää puoleen kulmaminuuttiin mutta kohta tulee se aika että piipun saa vaihtaa uuteen, sen kanssa ammutaan vähän maltillisemmalla tahdilla eikä piippua kuumaksi.
Lainaus käyttäjältä: Klpro post_id=87053 time=1511107932 user_id=2888
Muutama pitkän linjan 338LM kaliiperia käyttävä harrastaja on suositellut että ei saisi ampua kuin viisi laukausta peräjälkeen, jonka jälkeen jäähdytys tavalla tai toisella. Ja muitakin piippua nopealla lämpenemisellä tuhoavia kaliipereja on pitkä liuta.
Toi on hyvä neuvo jota itekki noudattanu, pois lukien joku erikoisempi rasti, mut muuten 5 laakia ja tauko.
Lainaus käyttäjältä: Klpro post_id=87053 time=1511107932 user_id=2888
Muutama pitkän linjan 338LM kaliiperia käyttävä harrastaja on suositellut että ei saisi ampua kuin viisi laukausta peräjälkeen, jonka jälkeen jäähdytys tavalla tai toisella. Ja muitakin piippua nopealla lämpenemisellä tuhoavia kaliipereja on pitkä liuta.
Kerran paahdettiiin 200lks 338 TRG42:lla putkeen. En tiedä kuinka kuuma oli..mutta kuuma. Fosfatointi muuttui lähes valkoiseksi. Ei mennyt ase pilalle.
Tuo teräksen pinnan shokkikuumenemisesta(kin?) syntyvä mikrosäröily ja edelleen krokotiilinnahka on joskus mietityttänyt.
Periatteessa ei ole merkitystä onko piippu kuuma vai lämmin, eranto pinta vs syvemmällä oleva perusainehan on sama.
No 200 lks Lämärillä ei ole ihan pientä settiä. Oma "ennätys" taitaa olla 120 lks päivässä ja sillä seurauksella että ylimeno paloi karheaksi ja lähtönopeudet putosivat jotain 40 m/s alaspäin. Sepän tuomio oli: poltettu ampumalla pilalle.
Toki asiaan vaikuttaa, että missä vaiheessa piipun elinikää moinen temppu tehdään.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma post_id=87073 time=1511266809 user_id=5963
Toki asiaan vaikuttaa, että missä vaiheessa piipun elinikää moinen temppu tehdään.
Ja minkälaisilla latauksilla.
Märkä rätti piipun päälle. Veden haihduttaminen vie hyvin energiaa ja määrää voi vielä säätää juomapullosta.
Tuo oma patentti toimii ihan vitukseen hyvin, tässä demo tuosta ja maksoi siis noin 7 egee, eli ei muuta kuin parin bissen verran 8)
https://www.youtube.com/watch?v=BQqL7kPALTU
Kaupallista shaibaa löysin yhden lisää.
https://www.area1sports.com/