Onko kukaan fluutannut TRG:n 338 orkkis takopiippua?
Jos on, minkä kokoiset ja kuinka syvät urat ajoit ja millä terällä ( kiekko vai tappi ). Kovapalalla jos ajaa, kiekko taitaa olla parempi vaihtoehto.
Lainaus käyttäjältä: MOj
Onko kukaan fluutannut TRG:n 338 orkkis takopiippua?
Jos on, minkä kokoiset ja kuinka syvät urat ajoit ja millä terällä ( kiekko vai tappi ). Kovapalalla jos ajaa, kiekko taitaa olla parempi vaihtoehto.
Uskoisin ettei monikaan pilaa alkuperäistä trg.n piippua urittamalla sitä.
JR
Mikäs siinä pilalle menee, jos homman tekee oikein.
Jos piippuun on valmistusvaiheessa jäänyt jännityksiä ne voi laueta urituksesta ja piippu on kaput.
Kukaan sitä ei estä tekemästä mut itse en 800€ piippua edes harkitsin urittavani kun sillä rahalla jo saa hyvän valmiiksi uritetun jos sen välttämättä haluaa, lisäksi urituksella saadut hyödyt ymmärtääkseni muutenkin on kovin minimaalisia.
Onko väärin kysyä, miksi urittaisit piipun ja kuin syvältä?
e. Oon nähnyt itse tehtävän urituksia 4-akselisella jyrsinkoneella pallopää tapilla.
JR
Lainaus käyttäjältä: jsr85 post_id=85980 time=1506795247 user_id=5527
Jos piippuun on valmistusvaiheessa jäänyt jännityksiä ne voi laueta urituksesta ja piippu on kaput.
Kukaan sitä ei estä tekemästä mut itse en 800€ piippua edes harkitsin urittavani kun sillä rahalla jo saa hyvän valmiiksi uritetun jos sen välttämättä haluaa, lisäksi urituksella saadut hyödyt ymmärtääkseni muutenkin on kovin minimaalisia.
Onko väärin kysyä, miksi urittaisit piipun ja kuin syvältä?
e. Oon nähnyt itse tehtävän urituksia 4-akselisella jyrsinkoneella pallopää tapilla.
JR
Kyllä kylmätako piippuja kuitenkin uritetaan mm. Blaserin match piiput, ja onhan TRG M10 piipussakin urat. Mitenkäs ne jännitykset näissä otetaan huomioon. Kyllä ne urat niihin ajetaan muotoon sorvauksen jälkeen viimmeistely vaiheessa.
Näitä puheita on kuulunut aikaisemminkin että takopiippuja ei pitäisi fluutata, jos näin on, miksi näin kuitenkin tehdään? Onko jollain oikeita kokemuksia aiheesta, eikä vain kuultua mutu tietoa. Itse en tähän usko.
Paino syistä, vaikka ei isoista puhutakaan. Parin millin syvyiset ja n.6- 8mm leveät, 6 kpl.
Jyrsintapilla, jos ajetaan kovapalalla, pitää jysimestä löytyä tarpeeksi kierroksia. Useista ei löydy tarpeeksi.. Sakollakin taitavat ajaa kiekkoterällä.
Lainaus käyttäjältä: MOj post_id=85982 time=1506797371 user_id=3637
Paino syistä, vaikka ei isoista puhutakaan. Parin millin syvyiset ja n.6- 8mm leveät, 6 kpl.
Jyrsintapilla, jos ajetaan kovapalalla, pitää jysimestä löytyä tarpeeksi kierroksia. Useista ei löydy tarpeeksi.. Sakollakin taitavat ajaa kiekkoterällä.
Ei oo kierroksista kiinni tapilla ajo, nykyajan koneista löytyy kyllä kierroksia riittävästi, kierrokset on verrannollisia syötönopeuteen. Piirtelin cadillä 660mm uritetun- ja urittamattoman piipun trg.n profiililla, 570mm pitkät 2.5mm syvät 5mm leveät pyöreäpohjaiset urat x 6kpl, painoero 250g/12.7% urittamattomaan, 338lm reijällä uran pohjasta piipunreijän sisäpintaan n.4.21mm.
tupla
Lainaus käyttäjältä: jsr85 post_id=85983 time=1506797937 user_id=5527
Lainaus käyttäjältä: MOj post_id=85982 time=1506797371 user_id=3637
Paino syistä, vaikka ei isoista puhutakaan. Parin millin syvyiset ja n.6- 8mm leveät, 6 kpl.
Jyrsintapilla, jos ajetaan kovapalalla, pitää jysimestä löytyä tarpeeksi kierroksia. Useista ei löydy tarpeeksi.. Sakollakin taitavat ajaa kiekkoterällä.
Ei oo kierroksista kiinni tapilla ajo, nykyajan koneista löytyy kyllä kierroksia riittävästi, kierrokset on verrannollisia syötönopeuteen. Piirtelin cadillä 660mm uritetun- ja urittamattoman piipun trg.n profiililla, 570mm pitkät 2.5mm syvät 5mm leveät pyöreäpohjaiset urat x 6kpl, painoero 250g/12.7% urittamattomaan, 338lm reijällä uran pohjasta piipunreijän sisäpintaan n.4.21mm.
Mutta mun manuaali jyrsimestä ei löydy, kiertää max.3200. Jyrsintapin keskiössä ei juuri kehänopeutta ole. Kiekkoterällä päästään oikealle levelille. Kovapalalla olisi ajettava, tila on sellainen ettei leikkuunestettä voi oikein käyttää.
250g on 250 g. Vähän sieltä ja lisää täältä.
Eihän sillä keskiön nopeudella ole merkitystä kuin kappaleeseen "sisään" ajaessa?
Lainaus käyttäjältä: MOj post_id=85985 time=1506799276 user_id=3637
Mutta mun manuaali jyrsimestä ei löydy, kiertää max.3200. Jyrsintapin keskiössä ei juuri kehänopeutta ole. Kiekkoterällä päästään oikealle levelille. Kovapalalla olisi ajettava, tila on sellainen ettei leikkuunestettä voi oikein käyttää.
250g on 250 g. Vähän sieltä ja lisää täältä.
Mun cnc koneesta ei irtoa kuin max 1200 kierrosta tällä hetkellä ja ajan sujuvasti 6mm tapilla, 4mm alkaa oleen jo hidasta.
Jos ei oo sepän lupia jättäisin jyrsinnät omassa tallissa tekemättä joka tapauksessa.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma post_id=85986 time=1506799981 user_id=5963
Eihän sillä keskiön nopeudella ole merkitystä kuin kappaleeseen "sisään" ajaessa?
Kyllä sillä on hieman merkitystä terän keston kannalta jatkoa ajatellen.
Itse kun tekee saa semmoisen kun sattuu tulemaan.
Lainaus käyttäjältä: jsr85 post_id=85987 time=1506800348 user_id=5527
Lainaus käyttäjältä: MOj post_id=85985 time=1506799276 user_id=3637
Mutta mun manuaali jyrsimestä ei löydy, kiertää max.3200. Jyrsintapin keskiössä ei juuri kehänopeutta ole. Kiekkoterällä päästään oikealle levelille. Kovapalalla olisi ajettava, tila on sellainen ettei leikkuunestettä voi oikein käyttää.
250g on 250 g. Vähän sieltä ja lisää täältä.
Mun cnc koneesta ei irtoa kuin max 1200 kierrosta tällä hetkellä ja ajan sujuvasti 6mm tapilla, 4mm alkaa oleen jo hidasta.
Jos ei oo sepän lupia jättäisin jyrsinnät omassa tallissa tekemättä joka tapauksessa.
Noilla kierrosnopeuksilla ei kovapalaterät kauaa kestä.
Pikateräs tapilla ja manuaalijyrsimellä olen muutaman piipun fluutannut, yksi tehtiin kiekolla. Molemmilla onnistuu samalla tavalla, kiekko kestää pidempään kun tappi.
Mulla on yksi TRG .30 rosteripiippu mitä on pesitetty pariin kertaan ja lyhennetty sekä fluutattu. Missään vaiheessa käynti ei ole mennyt huonompaan suuntaan. Jalonen on fluutannut mulle kaksi piippua, Mäkinen ja LW eikä niissään käynti huonontunut.
Miksi pitää olla seppäluvat jos fluuttaa oman aseen piipun?
Ite oon elänyt sellaisessa käsittänyt et pysyviä muutoksia aseen rautoihin saa tehdä vain aseseppä.
18 §
Luvanvaraisuus
Jollei tässä laissa toisin säädetä, luvanvaraista on:
2) ampuma-aseiden ja aseen osien korjaaminen ja muuntaminen lukuun ottamatta yksityishenkilön aseen tilapäistä muuntamista aseen osan hallussapitoluvan nojalla hallussa pidetyistä aseen osista.
JR
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja post_id=85992 time=1506835050 user_id=27
Pikateräs tapilla ja manuaalijyrsimellä olen muutaman piipun fluutannut, yksi tehtiin kiekolla. Molemmilla onnistuu samalla tavalla, kiekko kestää pidempään kun tappi.
Mulla on yksi TRG .30 rosteripiippu mitä on pesitetty pariin kertaan ja lyhennetty sekä fluutattu. Missään vaiheessa käynti ei ole mennyt huonompaan suuntaan. Jalonen on fluutannut mulle kaksi piippua, Mäkinen ja LW eikä niissään käynti huonontunut.
Miksi pitää olla seppäluvat jos fluuttaa oman aseen piipun?
+1. Käsitykseni mukaan ei tarvi lupia, jos kaliiperi ja toimintatapa ei muutu.
Sitäpaitsi nykyään on enemmän sääntö kun poikkeus vähän joka puolella, jos teetät jotain, pieleen menee tavalla tai toisella.
Asennevammaa vai mitä? Ei tietenkään koske kaikkia, mutta tuntuu että 80% näin.
Itse tekemällä voi katsoa peiliin, jos joku menee pieleen, kun on omista tavaroista kysymys, ainakin asenne muuttuu.
Toki taito ja ymmärrys asioihin pitää olla.
Aselaki § 12 kertoo mitä tarkoittaa aseen tai aseen osan muuntaminen. Koska uritus ei muuta aseen toimintatapaa, kaliperia tai asetyyppiä niin urituksen tekeminen ei vaadi lupaa tai asesepän valtuuksia.
Aselaki § 12 kertoo mitä tarkoittaa aseen tai aseen osan muuntaminen. Koska uritus ei muuta aseen toimintatapaa, kaliperia tai asetyyppiä niin urituksen tekeminen ei vaadi lupaa tai asesepän valtuuksia.
Paineenalaisten osien tuunailu on kuitenkin potentiaalisesti vaarallista jos väärästä paikasta ottaa liikaa tavaraa pois. Joten tarkkuutta tekemiseen.
Mie tein omaan CTR:n piippuun urat kiekkojyrsimellä. Käyntiin ei tullut muutoksia, tosin tuollaisesta 510mm:stä piipusta ei painoa lähde juurikaan.
680mm:stä piipusta lähti 350g painoa pois.
No niin, jyrsimeen saatu sellaiset työkalut aikaiseksi että saa pitemmänkin piipun kiinni. Ensimmäisenä valmistui TRG 22 orkkispiippu jonka fluuttasin ja piipun käynti eikun parani,samalla lyhennettiin 22" mittaan. Kasat toistuvasti parempia kuin sileänä ja pitkänä. Painoa lähti n.300g, mutta suurin hyöty tuli painopisteen muuttumisesta taaksepäin minkä huomaa selvästi.
Tästä intoutuneena on kaikki mun kiväärien piiput nyt fluutattu ja lyhennetty pinska mukaanlukien. Paluuta sileisiin lipputankopiippuihin ei ole.
Tuollaisia niistä tuli:
TRG 42 338 LM orkkis Sako, fluutattu ja lyhennetty 24", vaihtopiippu 6.5x55, fluutattu ja lyhennetty 24".
TRG 22 308 orkkis Sako, fluutattu ja lyhennetty 22", vaihtopiippu 6,5x47 Lapua, fluutattu 24"
Sako Quad orkkis 22 lr, fluutattu ja lyhennetty 17".
Kaikki piiput pinnoitettu Ceracotella.
Mitä tässä oikeastaan haetaan?
a) Vaikka aseen kera rymyttäisiin näreiköissä pitkiä taipaleita, lienee painonvähennyksen merkitys marginaalinen?
b) Jos aseella ammutaan pahviin tai kongiin, on raskaammasta aseesta vain hyötyä?
Lainaus käyttäjältä: Anttari post_id=92981 time=1533016595 user_id=6367
Mitä tässä oikeastaan haetaan?
a) Vaikka aseen kera rymyttäisiin näreiköissä pitkiä taipaleita, lienee painonvähennyksen merkitys marginaalinen?
b) Jos aseella ammutaan pahviin tai kongiin, on raskaammasta aseesta vain hyötyä?
a) Jos piipun päästä otetaan 100mm pois (orkkis TRG 22 308) tai 80mm (orkkis trg 42 338) ja lisäksi piippu fluutataan, painoa lähtee n. 600g. mikä ei ole marginaalista.
Vielä suurempi hyöty tulee painopisteen muuttumisesta taaksepäin, minkä huomaa aseen käsiteltävyydessä ja eritoten ammuttaessa muista asennoista kuin makuulta.
b) se että kivääri on etupainoinen ei ole millään tavalla etu tarkkuuden kannalta.
Aseet ovat huomattavasti tasapainoisempia ammuttavia kaikista asennoista kuin aiemmin mikä lisää ase/ampuja kombon tarkkuutta varmuudella, ja painoa aseessa on yhä riittävästi tarkkuuden kärsimättä, kun puhutaan TRG painoluokan kivääreistä.
Lisäksi ylipäätään lyhyempi piippu on yleensä tarkempi lyhentyneen piippuajan sekä vähentyneen värähtelyn ym. vuoksi.
Fluuttaus ei sinänsä lisää piipun tarkkuutta, mutta ei sitä vähennäkään, jäähdytyspinta-alaa tulee sen sijaan enemmän mikä saattaa vaikuttaa käyntiin piipun lämpenemisen myötä. Lisäksi helpottaa lämpöväreilyä.
Riittävän pitkään lipputanko piippujen kanssa touhunneena ei kaduta.
Kaiken päälle tulee vielä tekemisen hauskuus, jos sillä saa jotain positiivisia tuloksia aikaan, niin mikä ettei. Ja jokainenhan tekee omille aseilleen loppujen lopuksi mitä haluaa ja minkä parhaaksi näkee.
Edit: korjattu kirjoitusvirhe
Fluuttauksen positiiviset ominaisuudet ovat marginaaliset mutta kuitenkin selvät. Piipun lyhentämisen edut ovat aina selvät. Jos noi vielä yhdistetään niin aseesta tulee aivan erilainen ts. helpommin käsiteltävä.
Onko sillä merkitystä riippuu tietenkin aseen käsittelijän mieltymyksistä.
Lainaus käyttäjältä: HJu post_id=92983 time=1533023703 user_id=42
Fluuttauksen positiiviset ominaisuudet ovat marginaaliset mutta kuitenkin selvät. Piipun lyhentämisen edut ovat aina selvät. Jos noi vielä yhdistetään niin aseesta tulee aivan erilainen ts. helpommin käsiteltävä.
Onko sillä merkitystä riippuu tietenkin aseen käsittelijän mieltymyksistä.
Ohuen piipun lyhentämisen positiivisten vaikutusten edellytyksenä lienee kuitenkin, että sekä ominaistaajuus että amplitudi hallitaan?
Piipun paksuuden lisäys ja paino lisää taivutusvastusta ja vähentää amplitudia.
Toki harrastuksen laajentaminen hauskaan käsityöhön lisää sen nautittavuutta, mutta sen tarve on ikään kuin korvapuusti asesuunnittelulle. No kaikkien kukkien on sallittava kukoistaa - vai pitäisikö asesuunnittelijoita tukistaa ja ohjata ymmärrykseen?
Ei, vaan ymmärtää se ettei asesuunnittelija voi tehtävissään huomioida tuhansien harrastajien tarpeita ja mieltymyksiä.
Vaan täytyy suunitella ase, jolla saadaan lafkan omistajat tyytyväisiksi.
Tehdas aseet on monien asioiden kompromisseja ja aihioita joista muokataan käyttäjälleen mieleinen työkalu. Jos joku on tyytyväinen täysin tehdasversioon niin ei se ole keneltäkään pois, kuten ei ole sekään jos joku aseitaan parantaa omiin tarkoituksiin sopivammaksi. TRG, kuten T3 Sporter pitkällä piipulla on todella etupainoisia ja aivan hirveitä ampua huonoista asennoista, noiden kanssa on saatu monet kerrat tukikäden olkapää kipeäksi kun on ammuttu epämiellyttävistä asennoista. Omasta Sporterista on piippu lyhentynyt 120mm jonka kyllä huomaa, fluuttaus ja kevyempi tukki parantaisi helpottaisi noissa ongelmissa.
T3x Deerhunterissa on fluuttaus vakiona. Mielenkiintoinen peli vaimenninkierteellä ja säädettävällä poskipakalla.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma post_id=92989 time=1533040963 user_id=5963
Ei, vaan ymmärtää se ettei asesuunnittelija voi tehtävissään huomioida tuhansien harrastajien tarpeita ja mieltymyksiä.
Vaan täytyy suunitella ase, jolla saadaan lafkan omistajat tyytyväisiksi.
+1. Lisäksi harvoin se asesuunnittelija itse ampuu suunnittelemillaan aseilla, eli istuu kohtuu kaukana käytännön asioista.
Yleinen ongelma monessa eri aloilla, jos ei tee itse, on vaikea nähdä kokonaisuutta.
Kuten mainittua ja todettua muiltakin aloilta että suunnittelijat harvoin itse ovat tekemisissä suunnittelemiensa tuotteiden kanssa. Tai että ymmärretään mikä juttu milloinkin on "kuumaa shittiä". Kannattaa myös muistaa että varsinaisia "asesuunnittelijoita" ei valmistu käytännössä mistään oppilaitoksesta Suomessa. On aseita ja suunnittelijoita.
Käytännössä maailmalla asebusineksessa menestyy ne, jotka ymmärtävät käyttäjien tarpeet ja pystyvät toteuttamaan ne sekä teknisesti että kaupallisesti.
Ja tuo on vihdoin huomattu Riihimäellä, kuka olisi 10v sitten uskonut että mallistossa on joskus CTR tai A1, Tikan edullisesta piekkarista puhumattakaan?
Aika harva olisi uskonut että Ruger pystyy luomaan uuden ja kaupallisesti kannattavan pulttilukkogenren +100 vuotiaaseen asekonstruktioon. Chassis-kivääreistä tulikin muutamassa vuodessa asetyyppi jollaista tarjoaa jokainen itseään kunnioittava kiväärivalmistaja. Ruger in omia RPR-kiväärejään myynyt todella paljon mutta niin on Sakokin saanut Tikka TAC A1:stä kaupaksi todella hyvin.
Tikka TAC A1 LH lienee edelleen ainoa täysvasurimalli aiheesta. MDT:n tukeilla on LH Tikkoja voinut varustaa mutta valmista kaupanmallia ei muilta ole tullut vastaan. Hatunnoston arvoinen suoritus !
Suurin osa aseteollisuuden "uutuuksista" on kosmetiikkaa. Harvemmin tulee mitään aidosti mullistavaa.
Lainaus käyttäjältä: LSa post_id=93097 time=1533399609 user_id=447
Suurin osa aseteollisuuden "uutuuksista" on kosmetiikkaa. Harvemmin tulee mitään aidosti mullistavaa.
+1
Totta. Ei ruutiasepuolella täysin uusia ideoita juurikaan ole keksitty enää sataan vuoteen. Pieniä yksityiskohtia hieotaan ja kokonaisuudet kehittyvät uusiin suuntiin.
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja post_id=93094 time=1533386709 user_id=27
Ja tuo on vihdoin huomattu Riihimäellä, kuka olisi 10v sitten uskonut että mallistossa on joskus CTR tai A1, Tikan edullisesta piekkarista puhumattakaan?
Toi pitää kyllä paikkaansa. Mutta silti kun alkoi kuulumaan huhuja M 10:stä, odotin/toivoin jotain innovatiivisempaa, esim. DTA tyylistä laadukasta bull up kivääriä. Tuo olisi tuonut edun valtaosaan nyky tarkkuuskivääri valmistajista verrattuna esim. käsiteltävyyteen.
Vanhan TRG: n kaltaisten kanssa pärjää vielä jotenkuten n. 5-6kg painoluokassa, mutta poikkeusetta kaikki nykytrendin mukaiset tarkkuuskiväärit painavat n. 1-3 kg enemmän ja ovat vielä enemmän etupainoisia. Näillä vekottimilla ei juuri muuta kuin pötköttelyasennoista ammuta, tai se on ainakin hankalaa.
Mä olen yrittänyt noista omista vanhan liiton TRG:stä saada em. muutoksilla niin keveitä ja ammuttavia muistakin asennoista kuin makuulta, ominaisuuksien muuten liikaa kärsimättä ja onnistunutkin omasta mielestä siinä aika kivasti.
Periaatteessa hiilikuitupäällysteisellä piipulla päästään aika pieneen painoon.
https://www.proofresearch.com/the-products/barrels/bolt-action-cf-barrels/
Kaikille virityksille on ominaista se, että kustannukset ovat korkeampia. Koska sarjatuotannossa vain halvin on kyllin hyvää, ei mitään ylimääräistä kannata tehdä. Osakkeenomistajat tietävät, että tili tehdään Kalashnikoveilla, ei Walther WA2000:lla.
Lainaus käyttäjältä: MOj post_id=93102 time=1533409475 user_id=3637
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja post_id=93094 time=1533386709 user_id=27
Ja tuo on vihdoin huomattu Riihimäellä, kuka olisi 10v sitten uskonut että mallistossa on joskus CTR tai A1, Tikan edullisesta piekkarista puhumattakaan?
Toi pitää kyllä paikkaansa. Mutta silti kun alkoi kuulumaan huhuja M 10:stä, odotin/toivoin jotain innovatiivisempaa, esim. DTA tyylistä laadukasta bull up kivääriä. Tuo olisi tuonut edun valtaosaan nyky tarkkuuskivääri valmistajista verrattuna esim. käsiteltävyyteen.
Vanhan TRG: n kaltaisten kanssa pärjää vielä jotenkuten n. 5-6kg painoluokassa, mutta poikkeusetta kaikki nykytrendin mukaiset tarkkuuskiväärit painavat n. 1-3 kg enemmän ja ovat vielä enemmän etupainoisia. Näillä vekottimilla ei juuri muuta kuin pötköttelyasennoista ammuta, tai se on ainakin hankalaa.
Mä olen yrittänyt noista omista vanhan liiton TRG:stä saada em. muutoksilla niin keveitä ja ammuttavia muistakin asennoista kuin makuulta, ominaisuuksien muuten liikaa kärsimättä ja onnistunutkin omasta mielestä siinä aika kivasti.
ihme kun kukaan ei tee tikka t3 tai trghen bullpup tarvikepakettia
Lainaus käyttäjältä: LSa post_id=93097 time=1533399609 user_id=447
Suurin osa aseteollisuuden "uutuuksista" on kosmetiikkaa. Harvemmin tulee mitään aidosti mullistavaa.
Tämä on kyllä harvinaisen totta. Eipä äkkiseltään tule muuta alaa mieleen jossa tilanne olisi sama.
Esim. sähköinen laukaisukoneisto olisi saanut korvata perinteisen jo vuosikymmeniä sitten.
Alkuperäiseen palaten tuo piipun uritushan lisää myös pinta-alaa jolla lienee jäähtymisen kannalta ainakin jonkinlaista merkitystä puolareissa ja sarjatulivehkeissä.
Piippuihin on myös kerrosrakenteita, joissa kerrosten välissä on "heat sink" tyyppistä ainetta lämpöä imemässä.
http://www.teludynetech.com/wp-content/uploads/2011/10/Guns-America.pdf
Tuossa ollaan aika lähellä tilannetta jossa piippu on:
- jäykkä ja tarkka
- kevyt
- useita peräkkäisiä laukauksia kuumenematta kestävä
Ainakin teoriassa paljon parempi kuin 1800-luvun rautatanko.
Lainaus käyttäjältä: MOj post_id=93102 time=1533409475 user_id=3637
Vanhan TRG: n kaltaisten kanssa pärjää vielä jotenkuten n. 5-6kg painoluokassa, mutta poikkeusetta kaikki nykytrendin mukaiset tarkkuuskiväärit painavat n. 1-3 kg enemmän ja ovat vielä enemmän etupainoisia. Näillä vekottimilla ei juuri muuta kuin pötköttelyasennoista ammuta, tai se on ainakin hankalaa.
Mä olen yrittänyt noista omista vanhan liiton TRG:stä saada em. muutoksilla niin keveitä ja ammuttavia muistakin asennoista kuin makuulta, ominaisuuksien muuten liikaa kärsimättä ja onnistunutkin omasta mielestä siinä aika kivasti.
Nykykiväärien paino on n. 3kg liikaa ajatellen perinteistä military-ta toimintaa. LE-puolella painolla ei ole merkitystä kun kivääriä ei kanneta. Paino on helppo tapa parantaa ammuttavuutta, mitä pienempi rekyylituntuma ammuttaessa sitä mukavampi ampua... ja painavampi käsitellä. Vaatimukset osumapisteen muutoksiin vaimentimella ja ilman on johtanut paksumpiin piippuihin ja painonlisäykseen. Kun maksimi amet on pidetty pitkäpiippuisen 338LM maksimissa niin kiväärien painot ovat nousseet. Ja nykyisin kun esim. kilpailuissa ammutaan esim. 10lks putkeen niin ohut piippu ei enää toimi. Hiilikuitupiiput ovat toki tulossa, onko ne avain onneen, sitä ei vielä kukaan tiedä.
Nykyvaatimuksilla 338LM kivääri painaa ja se on hyväksyttävä mikäli vaatimukset pysyy nykyisinä. Toki jos hyväksytään lievennyksiä esim. lähtönopeuteen, laukausmääriin, testausmenetelmiin jne kivääreistä pystyisi tekemään paljon käytettävämpiä kuin nykykonstruktiot jolloin tarkkuuskivääri palaisi tarkkuuskivääriksi eikä rautakangeksi minkä kuuluu kestää kaiken.
Mulla on Jalosen .338LM, se on hemmetin pitkä ja painava paksulla piipulla ja jarru nokilla. Se on viimevuosina jäänyt hyvin pitkälti kaappiin em. syistä. Olen haaveillut piipun lyhennyttämisestä, urittamisesta sekä vaimenninasennuksesta.
Tämän ketjun piristämänä: kenelle tuon uskaltaisi lähettää tehtäväksi? Onko siitä uudesta sepästä (Hannukainen?), joka "jatkaa" Jalosen työtä hyviä kokemuksia?
Itse ohennutin sen JJ94:n alunperin 25mm paksun piipun TRG-profiiliin Jalosella jo vuosia sitten. Seuraava piippu tulee olemaan noin 580-600mm pitkä vähän jarrukonstruktiosta riippuen. 250 Scenar kun lentää siistist aliäänisenäkin joten vähempikin vauhti riittää.
Oliko se sunkin niitä alunperin Lock Baselle tehtyjä JJ94:sia? Mikäköhän moiseen olisi sopiva piipunpituus?
Joo. Kun alkuperäinen on 720mm +jarru niin nykytiedolla olen vähän sitä mieltä että yli 700mm jarruineen en pysty perustelemaan kenellekään. Käytännössä joku 600-650mm piippu oman maun mukaan.
Testeissä alle 600mm piipuilla alkaa nopeudet laskea sitten turhankin paljon ainakin tehdaspatruunoilla.
Ok, tänks. Täytyypä alkaa suunnittelemaan. 8)
Hannukaisesta hyvä kokemus tosin vaan vaimennin kierteen muodossa 
Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla
Lainaus käyttäjältä: TH post_id=93233 time=1533895540 user_id=427
Mulla on Jalosen .338LM, se on hemmetin pitkä ja painava paksulla piipulla ja jarru nokilla. Se on viimevuosina jäänyt hyvin pitkälti kaappiin em. syistä. Olen haaveillut piipun lyhennyttämisestä, urittamisesta sekä vaimenninasennuksesta.
Tämän ketjun piristämänä: kenelle tuon uskaltaisi lähettää tehtäväksi? Onko siitä uudesta sepästä (Hannukainen?), joka "jatkaa" Jalosen työtä hyviä kokemuksia?
Toi onkin hyvä kysymys. Itse kun selvittelin tuota asiaa aikanaan, niin yllättävän moni seppä ei halunnut alkaa tekemään fluuttausta ollenkaan.
Hommahan ei ole mitään rakettitiedettä, mutta on kohtuu työläs ja aikaaviepä tehdä, sekä vaatii tietyt erikoistyökalut piipun tarkan asemoinnin vuoksi sekä jyrsimen osalta tietyt jutut.
Itsellä kun yksi urista piti vielä tulla tiettyyn kohtaan piippua erään kiväärin modifikaation takia, katsoin parhaaksi suunitella ja tehdä homman itse.
Aikaa työkalujen suunitteluun, valmistamiseen ja hommaamiseen meni paljon, ja itse työn suorittaminen kestää, kun sen tekee tarkasti ja huolella, mutta mielestäni kannatti ja nyt mulla on kaikki kiväärien piiput fluutattu itse.
Lievän etupainoisuuden takia on alkanu fluuttaus kiinnostaa. Onko kokemusperäistä tietoa, paljonko 500mm pitkästä, 20mm paksusta .308 reiällä varustetusta piipusta saa painoa pois?
Lyhentämällä painopiste muuttuu helposti.
fluuttamalla lähtee 600mm piipusta helposti se 200g mutta 1cm tuota piippu keventää aina 20g
En haluaisi enää lyhentää, kun pitäis ehkä joskus hirvikin saada tuolla nurin. Ja pitkällekin pitäisi ehkä joskus pystyä ampumaan.
Mietin, että jos 200g sais pois niin olis varmaan aika hyvä.
Lainaus käyttäjältä: MOj - heinäkuu 31, 2018, 10:47
<r><QUOTE author="Anttari" post_id="92981" time="1533016595" user_id="6367"><s>Lainaus käyttäjältä: Anttari post_id=92981 time=1533016595 user_id=6367</s>
Mitä tässä oikeastaan haetaan?
a) Vaikka aseen kera rymyttäisiin näreiköissä pitkiä taipaleita, lienee painonvähennyksen merkitys marginaalinen?
b) Jos aseella ammutaan pahviin tai kongiin, on raskaammasta aseesta vain hyötyä?
<e>
</e></QUOTE>
a) Jos piipun päästä otetaan 100mm pois (orkkis TRG 22 308) tai 80mm (orkkis trg 42 338) ja lisäksi piippu fluutataan, painoa lähtee n. 600g. mikä ei ole marginaalista.
Vielä suurempi hyöty tulee painopisteen muuttumisesta taaksepäin, minkä huomaa aseen käsiteltävyydessä ja eritoten ammuttaessa muista asennoista kuin makuulta.
b) se että kivääri on etupainoinen ei ole millään tavalla etu tarkkuuden kannalta.
Aseet ovat huomattavasti tasapainoisempia ammuttavia kaikista asennoista kuin aiemmin mikä lisää ase/ampuja kombon tarkkuutta varmuudella, ja painoa aseessa on yhä riittävästi tarkkuuden kärsimättä, kun puhutaan TRG painoluokan kivääreistä.
Lisäksi ylipäätään lyhyempi piippu on yleensä tarkempi lyhentyneen piippuajan sekä vähentyneen värähtelyn ym. vuoksi.
Fluuttaus ei sinänsä lisää piipun tarkkuutta, mutta ei sitä vähennäkään, jäähdytyspinta-alaa tulee sen sijaan enemmän mikä saattaa vaikuttaa käyntiin piipun lämpenemisen myötä. Lisäksi helpottaa lämpöväreilyä.
Riittävän pitkään lipputanko piippujen kanssa touhunneena ei kaduta.
Kaiken päälle tulee vielä tekemisen hauskuus, jos sillä saa jotain positiivisia tuloksia aikaan, niin mikä ettei. Ja jokainenhan tekee omille aseilleen loppujen lopuksi mitä haluaa ja minkä parhaaksi näkee.
Edit: korjattu kirjoitusvirhe</r>
Vanha viesti mutta painopisteen muuttuminen taakse ei aina ole ammuttavuudeltaan parempi - kuten kaikki tietävät se on yksilöllistä. Itselläni on pari hieman etupainoista asetta ja yksi jossa painopiste aikalailla keskellä/hieman takana ja ammun etenkin seisaaltaan etupainoisilla aseilla tarkemmin. Saan pidettyä asetta vakaampana eikä mahdolliset tuulenvireetkään käy piippuun niin herkästi.
^ Tuo on totta, mutta paksu piippu ja vaimennin on melkein väkisinkin liian etupainoinen.
Fluuttaus alkoi kiinnostamaan kun hypistelin uutta tikkaa uritetulla piipulla. Kartionmallinen, suusta ~17mm paksu ja 610 pitkä piippu. Eikä tunnu painavan juuri mitään. Koko asekin vain 2,9kg.
200g nyt poistuu vaikka vaimenninta vaihtamalla, jos laittaa kättä vähän syvemmälle taskuun (esim. OD Alpine Hunter). Ja ase on käytännössä samanlainen käsitellä vaimentimella ja ilman.
^ Tulee taskunpohja vastaan ::) Kovan hinnan lisäksi tuo jatkaa asetta 150mm, kun nykyinen 87mm. Ja nykyinen painaa 300g eli on keveimpiä teräksestä tehtyjä vaimentimia.
Ensio Firearms mainosti spiraalifluuttausta 250 eurolla, eli aika eri hintaluokassa ollaan titaanivaimentimeen verrattuna.