//http://atonegunstocks.com Voisin harkita esim Sakon Quadiin
Ei muuten hullumpi tukki.
189$ hinta, ja tuotahan saisi tilattua JO-KI aseen kautta, tai Riistamaan.
Riistamaalla tilaus kohta menossa Boydsille.
Eli Riistamaan hinta on 189€ tukki + 90€rahti+tulli.
Hintaa tulisi vaivaiset 279€.
Huomiseen olisi aikaa tilaus jättää riistamaalle ;)
http://www.riistamaa.fi/
Tilaus tehty. Toimitus on kesäkuun lopussa. Riistamaalta tilasin.
Hintaa tuli tukki 189€ + toimitus 90€ + targetgrippi kahva 15€. Lisävarusteet oli yhtenä päivänä tilattavissa.. ilmeisesti kiinnostus yllätti kun nuo varusteet loppuivat heti käsittelyssä..
Oliko ks. tukista tullu kokemuksia?
Vanhaan 375 sakoon kaipaisin erityisesti jyrkempää pistoolikahvaa ja pikasäädettävää vetopituutta. Tässä tukissa ne olisi hyvin edullisesti tarjolla ja löytyy vieläpä tuohon aseeseen sopivana! Pelkästään metsästyskäyttöön olisi tulossa, joten kokemukset sellaisesta käytöstä kiinnostaa.
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - marraskuu 28, 2019, 17:03
Oliko ks. tukista tullu kokemuksia?
Vanhaan 375 sakoon kaipaisin erityisesti jyrkempää pistoolikahvaa ja pikasäädettävää vetopituutta. Tässä tukissa ne olisi hyvin edullisesti tarjolla ja löytyy vieläpä tuohon aseeseen sopivana! Pelkästään metsästyskäyttöön olisi tulossa, joten kokemukset sellaisesta käytöstä kiinnostaa.
Kesällä jouduin pitämään käsissä ja ihan mielellään luovutin takaisin, se on just sellainen kuin tuohon rahan saa, huonosti viimeistelty, kulmikas, epämiellyttävä, hyvää hinta.
JR
Samat kokemukset, tiskillä pyörittelin käsissä ja laskin nopeasti takaisin.
Siltähän se kyllä näyttääkin, että on vähän sinnepäin tehty. Eniten mietityttää oikean käden sijoittuminen. Lähinnä miten kahva istuu käteen ja kuinka sormi yltää liipaisimelle ja varmistimelle. Viimeistellä ja muutenkin jonkinverran muokata voisin itsekin, mutta jos se ei ole lähelläkään toimivaa niin turha siihen on rahaa laittaa.
Ongelmana tosiaan vanha ase, johon ei juurikaan saa suoraan sopivia tukkeja. Onkohan pohjois-suomessa mitään liikettä missä tuommosta olis näytillä?
Kyllä toi at-one tukki ihan hintansa väärti on, omasta mielestäni. Kuten eräs mainitsi on hivenen kulmikas ja automaatti koneilla tehtynä ei missään nimessä käsin tehdyn veroinen viimeistelyltään. (lähinnä otepintojen sovitukset) Myös muoviset otepinnat (vakiot) voisi olla miellyttävämmän tuntuisia ja lakkapinnalla hinnat alkaen mallit. Hyviä puolia säädöt painonapeilla, irrotettavat hihnalenkit, bibodi valmius, monta sävyä, lisä optiot, ei yhtä ruma kuin moni muu tarviketukki ja hinta. Jos ei ole kädetön niin hyvä aihio.
Lainaus käyttäjältä: TJV - marraskuu 29, 2019, 22:38ja automaatti koneilla tehtynä ei missään nimessä käsin tehdyn veroinen viimeistelyltään. (lähinnä otepintojen sovitukset)
CNC koneilla saa sovitukset juuri niin tarkoiksi kun halutaan, lopputuotteen hinta monesti kertoo millasilla toleransseilla on sovitukset tehty. Laitetaan hintalappua paksummaksi niin alkaa sovituksetkin olla saumattomia, ja edelleen maksaa huomattavasti vähemmän kun käsin tehdyt sovitukset.
Omasta mielestäni At Onen suurin riippakivi on muotoilukieli, josta on kai koitettu tehdä futuristinen tms. Tästä sitten tulee niitä teräviä kulmia sun muuta. Hankkisin itse tukin nimenomaan aihioksi, koska ensimmäisenä lähtisi esim. pistoolikahvan alue muotoutumaan. Positiivisena puolena noita kriittisen alueen palikoita saa irto-osina, eli muokkaukset tulevat parinkympin osaan eivätkä parinsadan tukkiin. Puukolla ja pakkelilla saa paljon aikaan...
Sovitusten sun muun suhteen täytyy muistaa että ko. tuotteessa liitetään kuitenkin erilaisista materiaaleista eri menetelmillä valmistettuja osia toisiinsa. CNC-koneilla ei mitään jälkikäteispaikkausta saa tehtyä jos mukana on rotaatiovalettuja tms. osia jotka liitetään perustuotteeseen suht yksinkertaisilla rajapinnoilla. Boydsin laminaatti kyllä oli varsin laadukasta Stratabondin aikaan (ennenkuin tehdas paloi) enkä epäile nykyistäkään laatua eli itse perustuote pysyy mitoissaan. Eikä mitään asennusvaiheen halkeiluita tapahdu kuten eräällä varsin suosittulla pohjoismaisella valmistajalla...
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - marraskuu 30, 2019, 09:57Sovitusten sun muun suhteen täytyy muistaa että ko. tuotteessa liitetään kuitenkin erilaisista materiaaleista eri menetelmillä valmistettuja osia toisiinsa. CNC-koneilla ei mitään jälkikäteispaikkausta saa tehtyä jos mukana on rotaatiovalettuja tms. osia jotka liitetään perustuotteeseen suht yksinkertaisilla rajapinnoilla.
Juuri näin ja tuota tarkoitin sovitusten osalta, käsin voisi viimeistellä. Laminaatin laadussa ei huomautettavaa.
Alan hieman kallistua At-one thumbholen kannalle. Siinä pistoolikahva on kuvien perusteella selvästi järkevämmän mallinen. Mahdollinen ongelma thumbhole mallissa on se ettei varmistimen käyttö peukalolla onnistu sujuvasti. Eikä mahdollisen toisen laukauksen lataaminen ole yhtä nopeaa. Jos nuo asiat tuntuu vaivaavan, niin tukin muokkaaminen siten että peukaloreiän yläosan tekee avonaiseksi ja alaosaa vahvistaa riittävästi on varmaan helpompi kuin perusmallin pistoolikahvan muokkaus.
Oulussa on pyssyke Perus AT - One tukilla.
Sillähän voisi jopa päästä ampumaan, jos oikein kiltisti pyytää.
Minä mitään tukin ulkonäöstä sano: yleensä minua kiinnostaa toimivuus enenmän, kuin muotoilun seksikkyys.
-Itse ammun peukalo lukon pultin päässä, joten kahvasta haetaan lähinnä kiinnityspiste sormille. Sitä kahvaa mitenkään purista, joten edellä mainitut kommentit kahvan koosta ja asennosta eivät koske minua.
Edut:
-Perän pituussäätö vaatetuksen/ampujan mukaan: T-paidasta +25C kylmästä >>> Toppahaalari ja välivaatteet -25C hikiseen keliin.
--Itsellä vetopituus 34cm. Perus kiinteät tukit 35-37cm vetopituudella ovat minulle liian pitkiä.
--Tytärkin (155cm 50kg) pääsee möykyyttämään minun torrakolla ilman mitään suurempaa draamaa.
-Aseen painon lisäys noin 1.5kg onnistuu hyvin täyttämällä lyijyllä nämä edellä mainitut 4kpl Muovisia kahva ja keulan + perän kiinnitys koteloa.
Muutamia huomioita:
-2kpl tietämistäni at-one tukeista mennyt Piippu-uran avauksen jälkeen suoraan ammuntaan.
-Toiset 2kpl ovat vaatineet petauksen ennenkuin kasoista pääsee puhumaan.
-Perän jatko on vähän joustava isommille rekyyleille (5300J). Jännä juttu oli, että kun perän jäykisti muotoon veistetyllä puupalikalla, niin osumien peittoalue kasvoi huomattavasti. No tutkitaan sitä sitten kun, jos pitää epärikkoonnuttaa kyseinen osa.
-Säädettävä poskipakka jää matalaksi Spuhrin matalan jalan kanssa (Picatinny kisko), vanhemmalla Tikan lukkorungolla. Onneksi poskipakan korotus ei kehittänyt tarvetta säätää perälevyn korkeutta.
-300m osumapiste ennen ja jälkeen tukin sekä kiikarin irroituksen (Molempien pultit momenttiin) pysyy noin 5cm ikkunassa (0.1-0.2 Mrad). Olen ymmärtänyt, että alumiinirunkoisilla tukeilla kohdistustarve tukin irroituksen jälkeen on pienempi??? No mene ja tiedä.
^ Juuri tiistaina kävin Oulussa, harmi kun meni ohi...
Kahvassa haen nimenomaan sitä, että siitä saa tukevan ja luontevan otteen asetta kantaessa ja se olisi siten nopeasti oikeassa asennossa. Siksi varmistimen sujuva käyttö on myös tärkeää. Perinteisen mallinen tukki on alkanut tuntumaan huonolta kun parissa muussa aseessa on alumiinitukit konnollisilla pistoolikahvoilla. Niissä vain tuo varmistimen käyttö ja lataus on väkisinkin hankalampaa, siksi haen välimuotoa.
Ensinnäkin tuohon "en purista kahvaa niin sen koko ja asento ei vaikuta", jos jotenkin kenttäkelpoisella aseella halutaan ampua jotenkin tarkasti, on tärkeää saada ampuvalle kädelle asento jossa se voi antaa aseelle painetta perää kohti (pysty- ja vaaka-akselin suhteen) ja samaan aikaan käyttää liipaisinta, jälleen sitä perää kohti. Eli sormille olisi suotavaa löytyä tukipinta joka tämän mahdollistaa, yleensä huomattavan pysty ja lähellä liipaisinta verrattuna perinteisen metsästystukin pistoolikahvaan.
Ippen ongelmaa lähtisin varmaan itse purkamaan ottamalla jonkun varmint/tactical-tukin joka sopii itselle ja laittamalla siihen tarvittaessa pituussäädettävän perälevyn. Siis Boydsin valikoimasta vaikka Pro Varmintin, jos inlet onnistuu, tosin sitä on kokeilijat moittineet hieman pienikokoiseksi? Tai jos sopivan löytäminen on vaikeaa eikä halua "peräkoneistoa" asennella niin tavallinen At-One johon kasvattaa reippaasti materiaalia pistoolikahvapalaan. At-One Thumbholen "ylärivan" poisto ja tukin vahvistus ei kuulosta hyvältä, varsinkaan kun se pistoolikahva ei silti ole hyvä. Eli ainoaksi eduksi jäisi säädettävä perälevy.
(nuo ergonomia-asiat toki riippuu paljon siitä mitä tarkoitat tuolla kantamisella ja millaisia laukauksia on tarkoitus ampua; kaikkine puutteineen perinteinen mettätukki on kuitenkin aika sulava ja sopiva jos asetta kannetaan pitkiä aikoja "puolivalmiudessa" ja ammuttavat laukaukset ovat nopeita ja vaativat vain kohtuullista tarkkuutta)
Nimenomaan ase on puolivalmiudessa pitkiä aikoja rinnalla hihnassa. Ja vain ison riistan metsästykseen, eli kohtalainen tarkkuus riittää. Perus metsästysmallin kahva on siihen kelvollinen ja sellaisenaan olen sitä käyttänytkin parikymmentä vuotta. Mutta ei siitä saa läheskään niin hyvää otetta kuin kunnollisesta pistoolikahvasta, ei ampuessa eikä kantaessa. Enemmän kuitenkin tarvisin pikasäädettävää perää. Mutta mielellään ratkaisisin molemmat ongelmat kerralla. Pro Varmint malli olisi hyvä jos olisi perän säätö. Tai ainakin näyttää hyvältä...
Sekin on ongelma, ettei noista oikeasti tiedä kokeilematta. Esimerkiksi T3x vertikaaligripillä näyttää hyvältä välimuodolta, mutta ei oikeasti sovi minun käteen huonostikaan.
En löytänyt mistään erikseen myytävää pikasäädettävää perälevyä. Onkohan niitä jossain ja minkälainen homma sen asennus on? Jos sellaisen löytäis, niin voishan tuon alkuperäisenkin tukin muokata mieleisemmäksi.
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - joulukuu 07, 2019, 12:44
En löytänyt mistään erikseen myytävää pikasäädettävää perälevyä. Onkohan niitä jossain ja minkälainen homma sen asennus on? Jos sellaisen löytäis, niin voishan tuon alkuperäisenkin tukin muokata mieleisemmäksi.
Missä olosuhteissa sitä täytyy pystyä säätämään (metsä vs. rata) ja pitääkö sen onnistua oikeasti nopsahkoon ja työkaluitta? Itse hiukan vierastan kaikennäköisiä pikasäätöjä, ja näköjään MDT on lopettanut PRS-tukin säätöperälevyn myymisen irto-osana. Se olisi ollut kohtuullisen suoraviivaista sovittaa tukkiin tekemällä alumiiniblokki jossa 2 reikää ja sille upotus.
Muita vaihtoehtoja voi olla esim. korkeussuunnassa säädettävä perälevy johon tekee pari erilaista vaihtopalaa (siis sellainen jossa perälevy liikkuu kiskoa pitkin), tai liukumiseen tai pyörittämiseen perustuva ratkaisu jossa on sormiruuvit (jotka taas tietysti jäävät törröttämään). Valmiita tai lähes valmiita koneistoja on kyllä enemmänkin jos uskoo että säädettävää poskipakkaa varten tehty piisaa. Aika tukevan näköisiä nuo ovat, mihin nyt pikahaulla (thumb wheel adjustable cheek piece) törmäsi.
Pitäis säätää kun heittää repun pois selästä tai kun kävelyn jälkeen laittaa reilusti vaatetta passipaikalla. Eli pitäisi olla nopeasti ilman työkaluja säädettävissä.
Sikäli ihmetyttää, että poskipakkaa varten löytyy koneistoja, mutta perää varten ei. Luulis jälkimmäisen tarvitsevan enemmän pikasäätöä. Pitää tutkia tarjontaa, tukeva sen kyllä pitää olla kun kaliiperi on 375 H&H ilman vaimenninta tai suujarrua.
Kuitenkaan mahdottomasti en ala tähän rahaa käyttämään, kun suhteellisen edullisesti saa miellyttävämpiäkin aseita.
Yksi boydsin thumbhole-versio oli pari vuotta rem700 .308:n tukkina. Ei tule toista mihinkään. En tiedä, oliko just tuo mulla ollut kappale liimattu maitoliimalla kasaan, koska joutui väkästelemään liimaa halkeamiin ja pultilla lisäsidontaa. Ilman pistoolikahvan voimakasta muokkausta ei yltänyt, kuin etusormen kärjellä hiplaamaan liipasinta. Sitten kun jyrsi kahvan takaosasta pois, niin olisi pitänyt tursia täytettä etupuolelle jne. Rautojen sovitukset oli tiptop, jos on pakko plussia ynnäillä.
Eli halpa aihio, jos haluaa värkätä..
Ehkäpä jos haluaa kerralla hyvän, niin soittokierros ase-/tukkisepille. Ei välttämättä yksinkertainen mehtuumallin tukki vie vararikkoon.
Näiden juttujen perusteella unohdan tuon Boydsin. Ja itseasiassa toistaiseksi koko aseen, voi olla että se vaihtuu ennen syksyä.