Olen lataillut 7,62x53R:ään m39:iin patruunoita D166 luodilla ja vihtavuoren N140:llä ruudilla. Lapuan taulukon mukaan maksimilataus on 40,0 grainia. Se tuntuu kyllä auttamattomasti löysältä ja nokeaa hylsyt (sekä täys että kaulasupistetut) miltein lukonpäätä myöten. Alipainettako??
Nopeuksia ei ole ollut mahdollista mitata. Kevyillä luodeilla ei ole mitään vastaavaa ilmennyt. Mikä olisi optimi ruuti D166:n kanssa käytettäväksi ja paljonko?
Osaako kukaan suoralta kädeltä sanoa kumpi käy ylipäätään paremmin D46 vai D166 m39:n piipusta? Vai onko erot täysin asekohtaisia? Scenar varmaan hakkaa molemmat, mutta noita luoteja sattuu löytymään kaapista.
Mulla myös M39:ssä sama perusongelma.
38.4grs ei antanut riittävästi nopeutta jotta luoti olisi vakautunut, nopeus ka.587m/s. 42.0grs antoi nopeudeksi 646m/s. Vihtavuoren taulukon mukaan maksimilatauksella (40.0grs) pitäisi olla nopeutta 709m/s joten kaukana ollaan. Nopeudet on mitattu pakkaskelillä.
Mulla ei tosin ollut nokeamisongelmaa edes tuolla miedoimmalla latingilla.
Olen käyttänyt myös Lapuan S405, sen kanssa nopeudet on lievästi alakantissa. Lapuan kirjan mukainen minimilataus 46.0grs antaisi nopeutta 850m/s, mulla kulki tuolla latauksella 828m/s. Osunta on kyllä todella kohdallaan.
Ilmenikö vielä merkkejä ylipaineesta sillä 42,0 grainin latauksella?
Jos niin, näin maallikosta tuntuu aika oudolta jos ei yli maksiminkaan lataamalla saa taulukon mukaisia nopeuksia. m39:n piippukaan mikään kovin lyhyt ole.
Ei ollut ylipainemerkkejä, eikä ihme kun nopeudesta puuttuu lähes 60m/s.
Kokeilen vielä sunnuntaina mittarin kanssa 43.0grs latausta, katsotaan kuinka kaukana ollaan. Mulla tosin D166:et on 7.85mm joten tuskin maxnopeuksiin päästäänkään.
Tuon 42.0grs reseptin apinoin wanhasta Lapuan patrunaesitteestä 80-luvulta, tehdaspaukun resepti oli tuolloin 42.4grs/2.75g N140, nopeutta sillä piti saaman 705m/s.
Miten osuu sun latauksella?
Kerro sitten miten 43,0grs toimii. Mulla ne luodit taitaa olla 7.87mm ja niippaan ne suhteellisen tiukasti niin että ura on kokonaan hylsyn sisällä. Tiedä sitten kuinka paljon lähtöpainetta se niippaus nostaa, tuskin merkittävästi.
Osunta on ihan ok, kasaa en ole varsinaisesti yrittänytkään ampua (avotähtäimillä) joten sen paremmin käynnistä en tiedä. Kerran kokeilin hyvältä tuelta 150m:stä ja osumat (3ls) oli nyrkin kokoisessa nipussa.
Kerron tuloksista myöhemmin.
En ole niipannut omia latauksiani, latauspituus on taulukon mukainen 76.0mm.
Kasaa kun yrittää niin ei siitä mitään tule, mutta hihnalta ampuessa tulokset on mukavasti 90 pisteen molemmin puolin :)
No niin, D166, 43.0grs N140, 76.0mm antoi pienessä -23 asteen pakkasessa nopeudeksi ka.680m/s, nopeusmittari tosin antoi lukemat vain 5 laukaukselle. Tuota latausta ei sitten tarvitse käyttää kesällä.
Osunta 94pistettä/10lks 8) eli toimii. Paras tulos mitä olen ikuna avoilla ampunut, tämä toimii mun käsissä hihnatuelta paremmin kuin hiekkapusseilta.
Nämä oli sitten tehty S&B:n paskahylsyihin jotka joutavat kohta roskikseen. Todelliset käyttöpaukut teen Lapuan hylsyihin, uusi latauksenhaku on siis edessä.
D166 luodilla 53R:llä tavoiteltava lähtönopeus 720 m/s PV taulukot perustuvat tälle nopeudelle.
Mitä ruutia PV käyttää? Tai mikä on vastaava siviiliruuti? Varmaan N150:llä saattaisi päästä tohon 720m/s nopeuteen.
Toi 94/100 pistettä avoilla kuulostaa hyvältä. Pitää testata pääsenkö omalla aseella 43grs:iin N140:llä vai nouseeko paineet liikaa.
Toisaalta pisti miettimään koko luodin käytön järkevyyttä. 12gScenulla tai D46:lla saisi enempi vauhtia ja huomattavasti paremman ballistiikan.
Mun D166:t on alimittaisia (7.85) mutta eipä ole käynnissä valittamista joten miksei muutkin .308 mittaiset toimisi.
Paljonko on ruudin määrä, kun käytössä N140 ruuti ja 11g D46 luoti?
Min-max arvoja, kun ei löydy vihtavuoren manuaalista.
Lapuan kirja vuodelta 2000 antaa 10.85 Scenarille, 11g LB:lle ja 11g D46 samat arvot.
N140:llä ne ovat min. 2.92 ja max. 3.14g, nopeudet vastaavasti 760 ja 820m/s
Koska kukaan ei kai suoranaisesti ole vielä vastannut alkuperäiseen kysymykseen, vastaan siihen, tosin epätäydellisillä ja vajavaisilla tiedoilla. Pv:n TAK85:een tarkoitettua 7,62*53R-patruunaa ladataan, tai on ainakin ladattu sellaisissa latauserissä joita tällähetkellä ammutaan reserviläisten koulutuksessa, ainakin ruudilla N16 joka on käytännössä samaa tavaraa kuin kaupallinen Vihtavuoren N140. Ruutimäärä vaihtelee latauserän eli ruutierän mukaan, mutta on luokkaa 2,7-2,8 grammaa. Lataus ei ole TAK-85:ssä kova, vaan pikemminkin mieto. Käytettyjen D166 luotien halkaisija on luokkaa 7,87-7,88 mm.
Hylsyjen nokeentuminen johtuu aina siitä että hylsyn kaula ei tiivisty patruunapesän seinämiä vasten tarpeeksi, ja palamiskaasuja työntyy luodin irtoamisen jälkeen myös taaksepäin. Tähän voisi olla syynä joko mieto lataus, turhan ohut luoti, ohut hylsyn kaula ja/tai hartia suhteessa pesän mittoihin (voi johtua esim kokosupistusholkkien mitoituksesta, eli turhan voimakkaasta supistamisesta) tai liian liukas hylsy/patruunapesäyhdistelmä yhdessä venähtäneeseen sulkuväliin, minkä johdosta hylsy pääsee liikkumaan taaksepäin ja kaasua purkautuu myös hylsyn sivuille. Eihän tuo nokeentuminen kovin harvinaista ole hitailla ruudeilla, ja jos siitä ei ole muuta haittaa, ei siitä kannata olla huolissaan, jos ase on muuten kunnossa. T:JE
Aika paljon mennään yli noilla 2,7 ja 2,8 gramman määrillä, jos kyseessä on N140 ruuti ja vertaa sitä vuoden 2004 latausoppaassa olevaan maximiin??
Onko siis turvallista ampua noilla ruutimäärillä??
Eipä kai kukaan voi ennalta sanoa ainakaan tutkimatta asetta ja hylsyjä, ja nostamatta latausta pikkuhiljaa kohti kovempia latauksia, onko turvallista vai ei. TAK85 rakenne ja käytetyn patruunan mitoitukset ainakin sopivat noilla eväillä ampumiseen, eikä se pyssy vaikuta mitenkään eriliselta kunnossa oleviin mosineihin verrattuna. Vanhoja sotaratsuja on vaan tehty niin eri tavalla ja materiaaleista, että luulisi joukkoon mahtuvan sellaisia aseita jotka eivät kunialla kestä kovin kovaa käyttöä. Toisaalta lähivuosikymmeninä tehdyt aseet luultavimmin on tehty hyvistä materiaaleista ja koeponnistettu, niiden luulisi olevan sopivia CIP-normien mukaan suht kovapainestenkin latausten kokeiluun. T:JE
Nuo Vihtavuoren ja Lapuan oppaissa käytetyt testipiiput lienevät tiukalla piipulla ja pesällä (7.85mm) olevia 7.62x53R:iä, eivät M39:n uutena 7.88mm kaikennieleviä sotapiippuja.
Vanhalla mosinilla painemerkkien seuraaminen on toisaalta hankalampaa kuin moderneilla aseilla, ainakin mun M39 on niin väljä nallipiikin kanava että jo 8g minimilatauksella nalli pursuaa kanavaan. Nopeusmittari on hyvä väline.
Lainaus käyttäjältä: espo
Hylsyjen nokeentuminen johtuu aina siitä että hylsyn kaula ei tiivisty patruunapesän seinämiä vasten tarpeeksi, ja palamiskaasuja työntyy luodin irtoamisen jälkeen myös taaksepäin. Tähän voisi olla syynä joko mieto lataus, turhan ohut luoti, ohut hylsyn kaula ja/tai hartia suhteessa pesän mittoihin (voi johtua esim kokosupistusholkkien mitoituksesta, eli turhan voimakkaasta supistamisesta) tai liian liukas hylsy/patruunapesäyhdistelmä yhdessä venähtäneeseen sulkuväliin, minkä johdosta hylsy pääsee liikkumaan taaksepäin ja kaasua purkautuu myös hylsyn sivuille. Eihän tuo nokeentuminen kovin harvinaista ole hitailla ruudeilla, ja jos siitä ei ole muuta haittaa, ei siitä kannata olla huolissaan, jos ase on muuten kunnossa. T:JE
Mulla nokeentumista esiintyy (myös) kerran ammutuilla ja sen jälkeen kaulasupistetuilla Sakon hylsyillä. Tosin vähemmän kuin täyssupistetuilla, loogista. Luotina on juurikin tuo 7,87mm D166. Sulkuväli on varikon jäljiltä ja aseella on ammuttu vasta n. 300 laukausta. Kaikki kotimaiset tehdaspatruunat ovat toimineet täysin moitteetta. Piipussa on leima 1970 ja CIP-merkit eli pitäis olla ok.
Ongelma poistui, kun nostin latausta taulukkomaximin yli. 42,0 grs N140 (=2,72 g) toimi loistavasti noin -8 asteen pakkasessa. Eli lopputulemana asialle on, että lataukset olivat liian löysiä.
Mitä painemerkkien seuraamiseen tulee niin, ainoat mitä olen kokeiluissani havainnut on, että nalli tasoittuu ja nallipiikin jälki hieman "kraateroituu", muuten toimii hyvin. Kuinka pitkä matka tästä vielä on "oikeisiin" ylipaineisiin? Tuleeko lukon tahmaantuminen eteen väistämättä vai voiko sitä yleistää kaikkiin aseisiin?
ammuin lapuan trainereita (7.62x53r)kahdesta eri erästä (048 garin ja 091 iarin),toisilla kaulat nokeentuvat ja toisilla ei.silmämääräisesti kaulan ja hartian juuri erilainen hylsyissä.
Jees nokeentumisen aiheuttaa myös minulla kun ammuskelen 6.5r hpce luodeilla ruuti vihtavuoren n133 tämä nokeentuminen on täysin tiedossa. Mielestäni paras ratkaisu asiaan olisi jos ruutina käyttäisi vihtavuoren N135 ja ruutimäärää kasvattaisi niin saisi myös hylsyn täyteen tavaraa.. auttaa tarkkuuteen ja vähentää nokeentumista. Koska luoti ei ole tuon painavampi N135 kävisi mielestäni hyvin. Ruutimäärä voisi olla lähellä 2.7-2.8g tuosta voisi sitten lähteä määrää nostamaan ja nopeuttakin tulisi ihan mukavasti. Jos noin laimeilla annoksilla ampuu kuin esimerkissä kerrottiin ei ole ihme jos hylsyt nokeentuivat..
Lainaus käyttäjältä: ampuja
Ja pointtisi oli :?:
Tuossa puhutaan tuplasti painavammasta luodista.
Lainaus käyttäjältä: apm
Toi 94/100 pistettä avoilla kuulostaa hyvältä. Pitää testata pääsenkö omalla aseella 43grs:iin N140:llä vai nouseeko paineet liikaa.
PV:n patruunarasiasta vuodelta -78 katsottuna ruuti N16 (Vihtavuoren vanha merkintätapa, vastaa nykyistä N140-ruutia palonopeudeltaan, tieto Timo Hyytisen kirjasta) ja panos 2,70 g. Aiemmin omistamassani M39:ssä mitattu piipun isokaliiperi oli 7,90 mm ja D166-luotien halkaisija oli mittauksieni mukaan 7,86 mm, joten ei ainakaan ahdista piipussa.
Latausoppaiden maksimipanokset perustuvat koeaseeseen, jossa piipun isokaliiperi on luultavammin normin mukainen 7,82-7,85 mm, joten maksimipaineet saavutetaan pienemmällä ruutipanoksella M39:iin verrattuna. Olkaa silti varovaisia taulukoiden maksimiarvojen ylittämisen kanssa väljemmästä piipusta huolimatta.
Omissa latauskokeiluissa M39:n kanssa seuraavia havaintoja:
Hylsy: Lapua
Luoti: Lapua D166 13,0 g FMJBT 7,86 mm
Ruuti: Vihtavuori N140 2,70 g
Nalli: CCI 200 Large Rifle
Latauspituus: 76,0 mm (luoti niipattu)
Lähtönopeus: 683 m/s (mitattu kesällä)
Hylsy: Lapua
Luoti: Lapua D166 13,0 g FMJBT 7,86 mm
Ruuti: Vihtavuori N150 2,70 g
Nalli: CCI 200 Large Rifle
Latauspituus: 76,0 mm (luoti niipattu)
Lähtönopeus: 661 m/s (mitattu kesällä)
Hylsy: Lapua
Luoti: Lapua S405 8,0 g FMJ 7,88 mm
Ruuti: Vihtavuori N135 3,20 g
Nalli: CCI 200 Large Rifle
Latauspituus: 70,0 mm (luoti niipattu)
Lähtönopeus: 920 m/s (mitattu kesällä)
Edellä mainitussa N150-ruudin latauksessa (D166) hylsy nokeentui lähes kauttaaltaan, ei ainoastaan kaulan osalta. Joten paine ei laajentanut hylsyä riittävästi tai riittävän nopeasti, jotta nokeentumista ei olisi levinnyt myös hylsyn sivuille. En kokeillut N150-ruudilla suuremmilla ruutipanoksilla.
Tuolla rynkyn kuulalla (S405) ammunta oli paitsi miellyttävämpää rekyyliltään, myös jopa tarkempaa kuin D166:lla. Ammuin hiekkapussituelta 150 metrin radalla parhaat kasat avotähtäimilla hieman alle 10 cm/10 lks. D166:lla ei pääsääntöisesti päästy ihan samaan. Ikänäkö alkaa jo vaivata ja avotähtäimillä ampuminen ei enää oikein luonnistu kunnolla.