Mulla on CHRONY luodin nopeusmittari.
Onko jollain kokemusta, onko ko laite kuinka tarkka ja luotettava, siis jos on muuten käyttänyt sitä oikein.
Mulla lähtönopeudet on ollu sillä mitatessa 790-805m/s. Onko hajonta paha?
Olen itse ladannut patruunani, ja yrittäny olla siinä puuhassa mahdollisimman tarkka.
Ruuti: N150, luoti Scenar 10g. .308Win, ase Tikka T3 Tactical.
Lainaus käyttäjältä: pyrjovuo
Riippuu siitä onko eri kerralla ja kelillä verrattu?
Samalla kelillä hyvin kehitetty lataus alle 5m/s vaihtelulla on OK pitkän matkan hommiin.
Itellä ainakin chrony pelaa hyvin.
Jonkun verran merkitystä myös sillä että onko mittari linjassa lentoradan suhteen.
Ok,
eli mulla on siis n 7,5m heittoa yli tai ali keskiarvon... (Samalla kelillä ammuttuna)
vai tarkoititko että ääriarvojen välinen ero pitäisi olla 5m/s?
Mikähän parantaisi tuota latausta?
Onko vika ruudin määrässä?
En oikein muuta keksi syyksi.
Eli millähän tavalla olisi hyvä annostella, kun mulla on sellainenannostelija suppilo.
LEE merkkinen oisko Perfect poeder measure.
Mikäli ne kuulat menee sinne mihin tarkoitettu niin älä tuijota lukemia. Virheet tulee muustakin, jotka lienee helppo laittaa ainakin n. 0,5% eroihin lähtönopeuksissa. Menee enempi kasa-ammunnan puolelle kun aletaan hiuksia halkomaan, mitataan/punnitaan trimmatut ja kaulasorvatut hylsyt, ladataan patruunat punnittujen annosten mukaan, ammutaan mittarin läpi kaikki ja valikoidaan isosta satsista hylsyjä vain ne jotka sattuu antamaan mieleisen vaihteluvälin yms....
Punnitsetko ruudit vai suoraan annosteliasta.
Ainakin karkeat 150, 550, 160 ja 560 tulee välillä vähän miten sattuu.
Aika paljon lisäinformaatiota saa kun ampuu kaikki latauskokeilut lähtönopeusmittarin läpi.
Voi olla isojakin eroja lähtönopeusvaihtelussa eri ruutiannoksilla.
Se tarkin lataus ei välttämättä ole paras lataus kun puhutaan yli 500m matkoista pienen lähtönopeusvaihtelun omaava latauksen vähäisen pystyhajonnan ansiosta.
Latasu resepti on haettu mökillä ikkunasta ampuen tutkan läpi. Ampumaetäisyys oli silloin 300m.
Näin haettiin sopiva resepti.
Aseelle on tehty kaikennäköstä, piippua lyhennetty pari mm perästä ja patruuna pesä vedetty hiukan ahtaammalla kalvaimella. Aseeseen ei esim mahdu toisella aseella ammutut kokosupistamattomat hylsyt lainkaan.
Piipun lyhennyksessä lyheni ylimenokaula siten että Scenar 10g luoti on olkakosketuksessa rihloihin tiettyyn mittaan ladattaessa.
Aseen tukki on niin avara jotta piippu on täysin vapaasti värähtelevä.
Laukasukoneisto on herkistetty.
kaikki mahdollinen on siis tehty jotta luodin lähtö olisi identtinen.
Ruuti on N150,, eli pitäs varmaan sitte jaksaa punnita joka ruuti annos erikseen tarkalla kalibroidulla vaa-alla.
Olen siis suoraan annosteijasta ruudin pudottanut, ja odottanut jotta ruuti ehtii valua samallalailla joka kerta. (Holvautumisen muodostumisen estämisen olen varmistanut)
Uudelleen ladatessa hylsyjä, olen käyttänyt vain yhtden valmistajan (SAKO) samanlaisia hylsyjä.
Hylsyn kaulan olen kartioterällä sisäpuolelta kevyesti viistänyt ja sen jälkeen messinki harjalla "hionut".
Optiikka pitäs olla riittävä, NF 5.5-22*56, ja kiikarin jalka SPUHR SP3001. (mutta nää nyt ei siihen lähtönopeuteen vaikuta)
Itse en keksi syiksi muuta kuin ruuti määrän vaihtelut.
Toki aseen takaa voi aina löytyä syitä, muttei nopeuden vaihteluun.
En sinänsä tiedä lähtönopeushajonnan vähentämisestä mitään, mutta ainakin pari harkittavaa asiaa. Olen sen koulukunnan ihminen, että hakisin vertailkohtaa käytännöstä enkä tuijottaisi pelkästään lukemia.
Kannattaa hahmottaa minkäkokoista maalia haluaa ampua ja millekkin etäisyydelle. Tästä saa realistisen lähtökohdan lähtönopeushajonnan tarkasteluun. Monesti kuultu "tosiasia": jos lähtönopeushajonta on suuri niin ensimmäinen on keskellä ja toinen meneekin sitten ylitse tai alitse. Ei muutekseen kovin pienillä lähtönopeuseroilla tai lyhyillä matkoilla pidä paikkaansa tavanomaisilla tämän piirin kaliipereilla ja latauksilla. Jos esimerkiksi tarkastelukohdaksi otetaan 800 metrin ampumaetäisyys ja maalin kooksi jaster pelti, niin esimerkiksi kaliiperilla 308win matkaan syljetty 11g lockbase v0 820 m/s lähtönopeuserolla +- 15 m/s ollaan vielä pellissä. Valitsin tarkoituksella kaliiperille pitkähkön matkan, jotta tarkastelu olisi mahdollisimman kuvaava. Luonnollisesti 400 metrissä ko. tilannetta tarkastellessa olisi vieläkin anteeksiantavaisempi.
Tulokset laskettu ballistic AE ohjelmalla, käyttäen 11g lockbase g7 lukuarvoa.
805m/s 661.37 cm
820m/s 632.47 cm
835m/s 605.33 cm
Jos itse tähystäisin laadukkaalla kaukoputkella ko ampumaetäisyydellä juuri tuolla lentoradalla kulkeneita luoteja, niin en todennäköisesti pystyisi edes sanomaan, muuta kuin että osuvat maaliin.
Terveisin,
Ville
Valmistaja ilmoittaa Chronyn tarkkuudeksi - ja takuulla optimaalisissa olosuhteissa "better than 99.5% accuracy", mikä voitaneen TULKITA (?) niin, että 1000 m/s lentävälle luodille mittaustulos voi olla 995-1005 m/s.
Itsellänikin on Chrony, enkä juurikaan kiinnitä huomiota maksimihajontaan, enemmän kiinnostaa riittävän suuren (5x5 ls tai enemmän) laukausmäärän keskiarvo ja keskihajonta.
Jos keskihajonta on hallinnassa (mahdollisimman paljon alle 5 m/s tms.) ja osumakuviot pieniä, olen tyytyväinen.
Mikäli latausprosessin virheitä halutaan alkaa selvittää lähtönopeusmittauksilla, tarvitaan hiukan eri luokan kalusto, esim. Weibel MVRS-700 on hyvä, eikä maksa kuin reilut 100 kEUR.
Nopeusmitarillahan ei voida kuin todentaa ongelma.
Ratkaisut löytyy sytytyksen tasaisuudesta, ruudin palamisen nopeudesta, hylsytilavuudesta, kaulanpaksuudesta, kaulanjännityksestä, luodin muoto ja painoeroista ja piippukitkasta.
Ja ties mitä vielä. Näistäkin vain muutama voidaan luotettavasti mitata.
Chronyn kaltaiset laitteet vaativat todella huolellisen asemoinnin jos niistä haluaa ottaa kaiken irti. Ja silloinkin jää usein kyseenalaiseksi se, voiko mittaustulosta oikeasti pitää hyvin tarkkana laukaus laukaukselta. Mutta jos noi asemoi kunnolla, niin normaalilatauksilla tapauksessasi odottaisin seuravanlaista keskihajontaa ja sen tulkintaa, jos ammut vähintään 10 ls, mutta mieluummin 20 ls settiä. Ja oikeasti pitäisi ampua noin nelisenkymmentä laukausta jos haluaisi tappaa sattuman merkityksen tarpeeksi vähiin tulosten tarkkaan tulkintaan muutamien metrien eroja etsittäessä.
Omasta mielestäni valikoimatomilla kotimaisilla komponenteilla jos keskihajonta on luokkaa yli 5m/s, olen tehnyt jotain niin huonosti, että pitkänmatkan ammuntaan asialle pitää tehdä jotain. Kuitenkin useinkin saan aikaan varsinkin vanhoilla hylsyerillä isompaakin keskihajontaa, ja varsinkin korkeaenergisillä ruudeilla. Normaalina laatulatauksen keskihajontana (S.D., Standard Deviation) pidän noin 3,5-5 m/s arvoa.
Mikäli mennään tuosta alle, ja sitäkin sattuu kun alkaa oikein nykertämään, ollaan jo keskihajonnan suhteen 1,5-2 m/s luokassa, mistä ei oikein tahdo omien kokemusten mukaan enää pystyä latausten tasalaatuisuutta nopeuksien suhteen parantamaan teki sitten mitä vain.
Käytännössä olen tyytyväinen jos nopeusvaihtelu on juurikin suurinpiirtein havaitsemissasi rajoissa, mutta isolla laukausmäärällä. 10m/s kokonaishajonta ikkuna on jo sitten niin hyvä, että pitkänmatkan ammunnassa ei ta-hommissa kannata satsata sitä parempaan laatuun, mielestäni.
Ja kannattaa muistaa, että lähtönopeushajonta saattaa olla suurtakin vaikka lataus toimii tarkasti keskimatkoille asti, syynä esim ehkäpä sopivasti sattunut piipun värähtely, tästä syystä on hyvä hakea lähtönopeusvaihteluita (joiden syynä esim. ruudin annosteluvaihtelut) sietävää latausikkunaa esim. ns. tikapuutestillä.
Itselläni 6,5-284:ssa äärihajonta ollut luokkaa 15 m/s per 20 laukausta. Silti aseella saa aikaiseksi toisinaan hämmästyttävän pieniä kasoja pitemmillekin matkoille.....esim. 5 laukausta kuta kuinkin tupakka-askin kokoiseen nippuun 1200m:n matkalta. Tuohan ei teoriassa pitäisi olla mahdollista, mutta kai ne piippuajan, värähtelujen yms. kombinaatiot sitten jollain tavalla tuon kumminkin mahdollistaa......
Tarkentakaas mulle, tarkoitatteko äärihajonnalla erotusta nopeimman ja hitaimman nopeuden välillä?
Vaiko esim suurimman nopeuden ja keskiarvon eroa?
Äärihajonnalla tarkoitan nopeimman ja hitaimman lähtönopeuden erotusta..........
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Itse luottaisin poikman tapauksessa enemmän käytäntöön, kuin mittariin.
Väitän että lähtönopeusvaihtelu on melko olematonta, jos nuin takoo tuolle matkalle. Värähtelyillä ei voi kompensoida kun tietylle matkalle ja tiettyyn rajaan saakka.
No onhan se mittarivirhe mahdollista mutta kuinka todennäköistä....??..... nopeudet mitattu Magnetospeedilla..... pitäis olla kyllä tutkan jälkeen seuraavaksi tarkin mittaustapa tällä hetkellä...
Tai sitten noissa 5 ls tuurikasoissa vaan sattuu lähtönopeudet olemaan tasaiset....
Tutkikaapas aihetta "positive compensation".
Ja nimenomaan ballistiikan ei psykologian suhteen :)
Onhan siitä ollut keskustelua täälläkin.
http://www.geoffrey-kolbe.com/articles/rimfire_accuracy/tuning_a_barrel.htm
Mielenkiintoinen teksti.
Nyt vaan alkoi taas tää homma mennä entistä tieteellisemmäksi.
Enhän mä voi jatkaa jos en tutki oman aseen värähtelyjä. Muuten aina voin syyttä ettää ne värähätelyt, ne värähtelyt. :)
Pitäähän se takataskuun ainakin yksi syy jättää, ettei tartte peiliin kattoa jos ei osu... 8)
Kiitti artikkelilinkistä, eka juttu jossa kokeellisesti saadut tulokset sovitetaan teoriaan ymmärrettävällä tavalla, ja vielä sovelletaan luotua teoreettista mallia käytännössä kasan pienentämiseksi. Eli otetaan tuunaamaton piippu, koeammutaan ja mitataan, sitten luodaan ja esitetään teoria mitä piippuaikana tapahtuu, ja sitten sen teorian mukaan tuunataan piippua ja saadaan kasa kuntoon. Kun ei ole noita mittavehkeitä, niin pakko vaan ampua tikapuutestejä, etsiä totuutta useammalla kuin yhdellä patruunalla ;-)
Joo, mielenkiintoinen tútkimus. Yön yli nukuttuani, ja aamuyöstä valvoessa ja asiaa miettiessä, tuli mieleen että mulla kasa ihmeellisesti pieneni kun laitoin vaimentimen piipun suulle. Koeilin uudelleen ilman vaimennninta, ja kasa suureni.
Oisko sillä ollu tällaista vaikutusta kasan kokoon kuten tutkimuksessa viitataan? Tämä kasan koko muutos näkyi 500m matkalla.
Lainaus käyttäjältä: pyrjovuo
Oisko sillä ollu tällaista vaikutusta kasan kokoon kuten tutkimuksessa viitataan? Tämä kasan koko muutos näkyi 500m matkalla.
En ota kantaa värähtelyihin, koska en tiedä niistä mitään. Olen itse ainakin ajatellut ampuvani vaimentimella pienempiä kasoja yksinkertaisesti siitä syystä, että rekyylin vähentyessä pidon virheitä saa helpommin anteeksi. Näin olen sen jotenkin itselleni vääntänyt.
Terveisin,
Ville
Jos aseen painopiste on lähellä piipun keskilinjaa, ei rekyylin pitäs juurikaan vaikuttaa... ellei kyseessä ole se että kun ampuja tietää ettei sellasita rekyyli iskua tule, niin pystyy ampumaan rauhallisemmin.
Rekyyli isku kylläkin alkaa vaikuttamaan periaatteessa ymmärtääkseni siloin kun luoti irtoaa piipun suusta.
Vai alkaako?
Olis mielenkiintoista nähdä hidastus kameralla kiväärin piippu laukasun aikana, eli liikkuuko se ase sinä aikana kun luoti etenee piipun sisällä.
Luodin ollessa piipun sisällä, on siellä voima ja vastakkainen voima, luodin irrotessa aseesta, katoaa toinen niistä vaikuttamasta aseeseen, ja ase potkaisee taakse päin.
Heitän vaan tällaisia omia kokemuksia kun muutakaan viisautta ei ole. Asiahan on helppo kokeilla esimerkiksi siten, että ilman mitään pitoa tai kuormitusta etujaloille ampuu yhden laukausen makuulta ilman vaimenninta ja sitten toisen vaimentimen kanssa. Itselläni ase pomppaa aika mukavasti tällaisessa tilanteessa ainakin kovahkolla alustalla vasemmalle päin. Vaimentimen kanssa ainakin omasta mielestäni pomppaus on pienempi. Siitä olen varma että itselläni "muka selittämätön hajonta sivusuunnassa" johtuu nimenomaan erilaisesta pidosta laukausten välissä.
Terveisin,
Ville
Onko jollain linkkiä johonkin sivuille jossa olisi hidastus kameralla kuvattu kiväärin piippu laukaisussa?
Seöllaista olen etsiskelly, löytämättä sitä vielä.
Youtubesta noita löytyy. Esim vickers tacticalin videoissa on usein reippaasti hidastettua kuvaa, joissa lentävä luoti erorttuu helposti.
Jo ihan newtonin lakien mukaan rekyyli alkaa samalla hetkellä kuin luoti lähtee hylsystä liikkeelle.
Videoissa usein luoti kyllä poistuu piipusta ennen kuin näkyvää potkua tapahtuu, mutta kyllä se kivääri on kiihtyvässä liikkeessä, massa vain on satoja kertaa suurempi
Joo, newtonin lain pohjalta kyllä, mutta niin kauan kun luoti on piipussa se voima on pienempi, koska se paine työntää luotia ja lukkoa, luodin irrotessa purkautuu palokaasut piipusta ja voima kasvaa kyllä suuremmaksi.
Voima on ihan yhtä suuri. Aseen massa on vain esim 550-kertainen luotiin verrattuna esim. minun Tikassa ja 10g scenar.
Tähän vielä ampuja perän taakse.
Eipäs muuten ole yhtäsuuri. Luodin ollessa piipussa siellä on voima ja vastavoima, toki luodin siirtyessä piipussa kohti kärkeä, liikemäärä pysyy vakiona ja siitä aiheutuu pientä aseen liikettä taaksepäin. Mutta luodin irrotessa piipusta, voima kasvaa koska nyt luoti ei enää työnnä asetta eteenpäin, vain ruutikaasujen purkautuminen työntää asetta taaksepäin. Eli luodin irrotessa se voima kyllä kasvaa suuremmaksi, ja enin rekyyli tuntuu silloin.
Miksikäs se vaimennin muuten poistaisi rekyyliä?
Tämä liikemäärän saäilyminen vakiona, eli Nollana, työntää siis asetta taaksepäin, jos aseen painopiste on piipun keskellä, ei ase käänny rekyylin voimasta, vaan siirtyy vain taaksepäin. Ampujan lihamassa ei juurikaan kykene sitä estämään.
Eli olet erimieltä Newtonin kanssa?
Minä olen kokoajan sisäballistiikan puolella enkä ottanut kantaa suupaineen merkitykseen.
Haloo, en ole erimieltä. Kuten sanoin, liikemäärä säilyy nollana, newtonin lait eivät ole edelleenkään muuttuneet.
Kyl mä olen jo yli 20v onnistunu uskotteleen tuleville diplomi insinööreille osaavani fysiikkaa opettaessani sitä heille.
En väitä etteikö siellä pätisi siis newtonin lait, mutta luodin siis ollessa piipussa, ruuti kaasu työntää hylsyn takaseinää yhtäsuurella voimalla kuin se myös työntää luodin perää. Tämän johdosta luoti siirtyy piipussa eteenpäin. Liikemäärä säilyy nollana, luoti 10g, ase muutaman kilon. m0v0=m1v1. Eli kun luoti siirtyy eteenpäin, siirtyy ase karvan verran taaksepäin. Kun luoti tulee ulso piipusta, loppuu luodin eteen päin työntävä voima kokonaan (Kitka joka vastustaa luodin liikettä piipussa työntää asetta eteenpäin). Ja kun ruutikaasut purkautuvat piipusta ulos, tulee suurin osa rekyylista, koska nyt kaasu purkautuu ulos, vain ruutikaasun voima hylsynpohjaa vasten säilyy hetken, ja se työntää asetta taakse päin.
En kyseenalaista tietoasi tai taitojasi, enkä hyökkää pätevyyttäsi vastaan.
Tämä vain aiheutti kummastusta:
"niin kauan kun luoti on piipussa se voima on pienempi"
Viimeisessä viestissäsi kuitenkin korjasit asian ja ilmasit niin että maallikokin ymmärtää mitä tarkoitit.
Sori siitä, en vaan ehdi työpäivän aikana kirjottaa juurta jaksaen sitä... täällä saattaa esimiehet tykätä pahaa harrastelusta. :)
Mutta näinhän vääntämällä asiat selkiää, ja itsekukin oppii uutta ja uusia näkemyksiä asiaan eri kanteilta.
Ja kiireessä kirjoittaessa en ainakaan minä aina huomaa epäjohdonmukaisuuksia.
Enkä mä nyt ihan kaikkee tiedä ja osaa. Siksihän täältä kandee kysellä niin saa kaikkien muiden arvokasta kokemusta. EI tarvii onneks kaikkee kantapään kautta oppia. Kiitos sinullekkin vastauksista. Nyt lähden perheen kanssa mökkiviikonloppua viettämään, (LUE: Kivääriä kohdistaamaan ja säätämään).
Eli lyhyesti: kun luoti on piipussa on tilanteena voima ja vastavoima. Kun luoti jättää piipun, ase muuttuu rakettimoottoriksi. Noin niinkun teoriassa.
Näin minun fysiikan tuntemuksen perusteella.
Toki siellä on pienempi muita voimia, mutta ei nyt aleta pilkkua viilaamaan. :)
Fysiikasta ja nyyttoneista en tiedä mitään sellaista jonka voisi viisaasti kirjoittaa mutta... Aseen liikehdintä alkaa siivä vaiheessa kun liipasin vapauttaa nallipiikin, varsinainen rekyyli jonka ampuja tuntee, tulee silloin kun luoti on jo matkalla tauluun tai on jo taulussa. Kun valaistus on kohdallaan ja valkoinen taulu taustana, ampuja voi nähdä ammutun luodin ja sen tekemän turbulenssin taulua vasten ennen kun rekyyli tuuppa aseen liikkeelle. Tämän olen useasti nähnyt jopa 1000m/s lähtevillä luodeilla eri kalibereissa.
Nyt kun ot:t tuli käsiteltyä niin palataan otsikon aiheeseen. Olen tauon aikana lainannut oman mittarin jollekkin, tai sitten se on mystisesti kadonnut varastosta joten uuden mittarin hankinta on edessä. Haluan mahdollisimman simppelin ja vähän tilaa vievän mittarin ilman johtoja tai telkkariantenneja muistuttavia häkkyröitä, hintakin saa olla kohtuullisen ja edullisen välimaastosta.
Onko kellään kokemuksia Puolan poikien nopeusmittarista? http://chrono.lmbr.pl/products.html
Pätevän näköin laite, mitä lie hinnat alkaen?
EU jälleenmyyjillä näyttäisi olevan 120-140€ hintalaput mittareilla.
Laitatko linkkiä mistä löytyis muitakin kuin noita max ilmakko versioita tuohon hintaan
Infrapunatoiminen tuo mittari, eli ei tarvitse valokennoja.
Toimii jopa vähässä valossakin moitteetta.
https://www.youtube.com/watch?v=qHgCM1OeRE0
Onko tuo ilmakko versio vain ilmakoille sitten?
https://www.youtube.com/watch?v=x2ACyce-Saw
Ruuti kivääreille oma malli.
https://www.youtube.com/watch?v=TopLMz67zZM
Liekkö tehtaanmyymälällä omat ebay sivut :D
http://www.ebay.com/itm/Shooting-chronograph-R2A-/252499254582?hash=item3aca20dd36:g:ofQAAOSwU-pXr3KK
Valmistajan sivuilta poimittu jälleenmyyjä: http://mhschietsport.luondo.nl/en/11728047/lmbr-chrony-r2a