Kokeilin Ukkopekassa ekan kerran D166 luotia ja aloitin maltilla VV:n oppaan puolestavälistä 38.0grs N140 (min 36.4,max 40.0grs), pituus 76.0mm, Sellierin hylsy, Federal 210-nalli. Nopeutta keskimäärin vain 587m/s (VV:n mukaan pitäis olla 640-650m/s) ja tietysti kaikki enemmän tai vähemmän poikittain taulussa.
Vaatiiko D166 aina niippauksen toimiakseen M39:ssä vai aiheuttaako ohut luoti (nämä oli 7.85mm) yhdessä miedon latauksen kanssa noin rajun nopeusvajauksen? Nopeudet olivat yllättävän tasaisia, hitain 582m/s, nopein 592m/s, mitään outoa ei ilmennyt hylsyissä.
Aseessa ei luulisi vika olevan, tekee hyvää jälkeä PV:n paukulla ja itseladattuna S405-luodilla, myös nopeudet on linjassa viime mainitulla.
Veikkaisin että lähtönopeus ei riitä vakavoimaan luotia jos ne kerran on poikittain tai vinossa taululla, ... lisää kaasua! Jos kerran jotkut luodit toimii, ei piipussa pitäisi olla suurta vikaa, vaan latauksessa. Toisaalta luodit on vähän ohkaisia, ja sekin alentaa paineita ja nopeuksia aika paljon, joten etene varovasti latausta lisäten, esim puoli grainia kerrallaan, mutta älä odota mitään hurjia loppunopeuksia. S405:set on paksumpia (kirjatietoa..) kuin nuo sinun D166 versiosi ja toimii siksi nätisti piipustasi, joka lie normaali piippu, ei mikään jälkiasennettu 308-kaliiperinen reijältään. Ja jos saat hankittua paksumpia luoteja, se luultavimmin auttaa jonkinverran. Ja jos D166:t ei ala kulkea, kokeile vaikka 10 g scenaria, josko sillä onnistuisit paremmin. Niipauksella ei luulisi olevan mitään tekemistä asian kanssa, tosin sehän nostaa liikkeellelähtöön tarvittavaa voimaa, ja siten saattaa nostaa paineita auttaen ruutia syttymään ja palamaan tasaisemmin. Käytännössä on mahdollista että miedot latauksesi talvikeleillä jo aiheuttavat hajontaa piippuaikaan ja lähtönopeuksiin sen verran, että voisi olla mahdollista havaita tarkkuusero kovempien latausten hyväksi ihan normaalistikin ampumalla. siksikin ruutia tarvitaan lisää. Ja kokeile myös N150:tä.
Nopeutta on liian vähän,se on selvä juttu.
Kysyinkin onko niippaus "pakollinen" D166 kanssa, hylsyhän jää todella vajaaksi N140. Enkä minä mitään kovia vauhteja hae, en todellakaan halua kokeilla miltä tuntuu kun mosini räkäisee kaasut naamalle :) Sen verran kyytiä että vakautuu 300m asti ja korkeusasettimen säätövara riittää. Kotimaisen sotapaukun nopeus lienee 700m/s tietämillä.
Noiden rk-luotien halkaisija oli 7.87-7.88mm, josta syystä valitsin harjoitusluodiksi.
OK, tämä onkin ihan D166:n oma ilmiö: se on aivan toivoton miedoilla latauksilla. Se selittääkin, miksi PV:n paukuissa on kova lataus, mutta ei selitä syytä vihtavuoren latausoppaan surkean alhaiseen maksimilataukseen. Ehkäpä Vihtavuorella on ajateltu, että kyseistä patruunaa ammutaan ikivanhoilla mosineilla, eivätkä siksi ole uskaltaneet nostaa maksimilatausta tarkkuuden kannalta riittävän suureksi.
T: mamannon
Näissä aseissa on ratakäytössä seuraavat ongelmat nykyään:
- Kaikki Mosin-Nagantin eivät ole samanlaisia. Piipun sisäkaliperi vaihtelee .308"-.312" välillä valmistusmaasta ja -ajankohdasta riippuen. Tästä ja vaihtelevasta valmistuslaadusta yleensä johtuen useimmat taulukkoarvot on varmuuden vuoksi enempi vähempi lussuja.
- Hylsyissä on merkittäviä eroja valmistusmaan ja nallityypin mukaan. Paineenkesto sitten vaihtelee myös. -> Lisää lussuja latausarvoja
- Rata-ampujat eivät halua ampua 3X20 lks kisoja D166/690 m/s mälleillä -> Erilaiset miedot lataukset joka samalla luodilla tai kevyemmillä tulee ohjelmaan. Taas ihmetellään.
- Lapua ei edes valmista alkuperäistä "paksua" D-166:sta jolle M39:t on valmistettu.
Tuo 13 grammainen alkaa olla sellainen nuoli että se ei puolilatauksilla välttämättä ole erityisen tarkka. Moni perinnekivääriamuja ampuu myös D-46 12 grammaisena Pystykorvasta. Kannattaa kokeilla.
JOLLAKI SÄIKEHELLÄ HAESKELIN AVOTÄHTÄIMILLE SOPIVAA latinkia 39 malliin asiakkaalleni...
pyssy varikkouus näköjään ampumaton ja muutama koe tuli ammuskeltua eri luodinpainoja...mitä nyt kaupasta nykyään saa 10g-10.85-12
sittenkun sain tätä "uutta" 13 g painava lapualaista ja wanhoista kirjoituksista nykyiselle ruudille ww N 140 annoksen 40gr ja istutus melkeen rihlakosketukseen niin alkoi soittelemaan sillai et etujyväkin vissiin sattui olemaan sopivan kokuinen...tähtäimen asetukset toimivat 300m asti vanhalla ohjeella...tähtäys lean alle niin osuma on keskellä julkisivua..esmes pistoolitaulun mustan alareunaan niin reiät on mukavasti keskustan vaiheilla..
niippausta en käytä..supistan sen verran kaulasta että luoti istuu tiukasti...esim 2-3mm,säästyy hylsytkin paremmijn
hoovee :violin:
Kokeilin D166 moly luotia nopeudella jotain 740m/s ja kasa oli huomattavasti suurempi kuin nopeudella 720 m/s.
Nyt minulla on 12g D47 luoteja, joille olen etsimässä hyvää latausta 308 ja 7,62X53R patruunoihin. Jos joku on kokeillut 12g D47 luotia, niin olisi kiva kuulla millaisilla latauksilla. Kyllähän silläkin pitäisi osua 600 metriin ainakin jastertauluun.
Lataan uusipiippuiseen 28-30:een Lapuan 12g D46 2.95g N135, CCI200, Lapuan hylsy ja 77.0mm LP. Aloitus tietenkin alempaa. Piipun pikkukaliiberi 7.56, urakaliiberi 7.88. Nopeutta ei ole talvesta johtuen tullut mitattua mutta käynti on enemmän kuin kohdallaan. D47 on sama kuin D46, niippiura vain lisänä.
Lainaus käyttäjältä: jyri.h
"uusipiippuinen" ei liene tarkoita 28-30:n uutta alkuperäistä piippua?
Alkuperäiset piiput ovat kolminollakaseja, eivät horoja kuten myöhemmissä sotaratsuissa.
Ei asia ihan noin yksioikoinen ole vaikka niin kirjallisuudessa useasti lukeekin. Muistini mukaan Palokankaan kirjassa mainitaan m28 ja m28-30 urakaliiberiksi 7.86 +/-0.02. Eikös .308 urakaliiberi ole 7.83mm?
Kaapista löytyy lisäksi 1937 tehty 28-30 suojeluskuntaleimoilla ja siinäkin urakaliiberi on 7.87-7.88. Piippua lyhennetty n 3mm että päästiin ehjälle rihlapalkille eli voisi kuvitella urakaliiberinkin olevan jokseenkin mitoissaan. Yleinen kunto sellainen ettei liene ollut varusmieskäytössä, aseessa lisäksi diopterivarustus, lienee ollut pv:n kilpa-aseena jollain kapiaisella tms.
Tuo uusipiippuiseni tehtiin viime syksynä armeijan uutena hylkäämään m27 piippuun jossa oli numero 1550 poikittain meistettynä, jostain tulkitsin sen olevan Tikkakosken tuotantoa, hylkäysperusteena lienee ollut tuo liian tiukka pikkukaliberi. 7.56mm olisi aika kireä, jos a-tarvike on jotain muuta kuin 7.87 D166. Pinnanlaatukin on rihlan päällä karkeahko. Muistini mukaan 7.58mm oli tiukin tarkastuksissa hyväksytty pikkukaliberi.
eikös maxim konekiväärin piippukin ole aikas tiukka?
Lainaus käyttäjältä: jyri.h
Kaapista löytyy lisäksi 1937 tehty 28-30 suojeluskuntaleimoilla ja siinäkin urakaliiberi on 7.87-7.88. Piippua lyhennetty n 3mm että päästiin ehjälle rihlapalkille eli voisi kuvitella urakaliiberinkin olevan jokseenkin mitoissaan.
No eikös palokankaan kirjakin ole kirjallisuutta- jos kerran kirjallisuuteen ei ole luottaminen? :)
ei vaiskaan, mutta:
Ihmettelen suuresti tuommoista nimellismittaa nimenomaan 28-30:sta puhuttaessa.
Kivääri oli kuitenkin käytännössä suojeluskuntalaisten kilpakivääri jolla ammuttiin tarkkuutta. Käytössä ollut luoti oli isompihalkaisijaisen
D166 luodin edeltäjä, 12g D46, 7.84mm.
28-30 tähtäimen korotuksetkin täamäävät nimenomaan tälle luodille- eivät samaan aikaan käytössä olleelle venäläiselle S luodille tai 166:lle.
eli miksi (käytännöllisesti katsoen) tarkkuusammuntaa varten valmistetut aseet olisi tehty tarkoituksella horoksi- vasta vuosien päästä (1939) käyttöönotettavalle 166 luodille sopivaksi? Ei jummarra.
Ja jos nimellismitta on 4 satkua väljä, toleranssien kanssa max 6, on se jo paljon. Minusta aivan liikaa, kun ottaa huomioon suomalaisseppien tietämyksen tarkkojen kiväärien valmistamisesta ko aikana.
Ehkä muistini sitten pettää tuon piipun mittojen suhteen, mutta asiaa puoltaisi sekin että ainakin mulla olleet vanhat (ja vieläkin 50kpl kaapissa) D46:t olivat 7.86mm, D166 oli vastaavasti 7.87mm, tosin jälkimmäiset on jo kaikki ammuttu.
Olisiko jollain vanhaa SK:n a-tarviketta josta mittaisi wanhan D46:n halkaisijan? Enhän mäkään tiedä miten vanhoja nuo mun paksut D46 oikeasti ovat.
Mitä jos ne paksut D46:t on olleet M39:iin tarkoitettuja aikana jolloin D-166 -tuotanto on mennyt kokonaan PV:lle ?
joo, mielenkiintoista olis tietää miten piippujenmitat menee.
Ja itse olen kyllä kaukana asiantuntijasta kiväärien tai luotien suhteen- mutta noin olen asiaa pähkäillyt.
Uteliaisuuttani mittailin omaa 1939 28-30:stä. Hyvällä digitönärillä piipun suulta sain pääsääntöisesti 7,84mm, yksittäisiä tuloksia myös 7.83 ja 7.85.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Enpä ollut ajatellut tuolta kantilta, tuohan se syy voisi olla.
Täytynee hakea taas se Palokankaan kirja kirjaston tädiltä. Pari muutakin juttua voisi tarkistaa.
Niin ja kannattaa muistaa että kaikki mitä Palokangas kirjoittaa ei vältämättä ole 100% proof.
Mittasin juuri vanhantuvan vintiltä löytyneen vanhan D166 luodilla ladatun paukun. Halkaisija oli 7.84mm ja ruudin paino oli 2,64g, eli varmaan se oli ladattu N150 ruudilla ja maksimilatauksella. Vuonna 2005 ammuin mittarin läpi "lottakiväärillä" testierän vanhoja paukkuja ja luotina oli D166 ja laatikossa merkintä: D166p RSO 4N16 2,7g. Viiden laukauksen keskiarvo nopeuksille oli 705,7m/s.
Mittasin myös luodit D46 = 7,81mm ja D47 =7,83mm.
Aikoinaan kokeilin 8 grammaista FMJ luotia Ruutina N135- 3,03g ja satasella paras reikä oli alle 16mm per 5 lks. Latauspituus lyhyellä ylimenokartiolla kevyesti rihloilla. Sittemmin se ylimenokartio pidennettiin kalvaimella 10.85 scenarille sopivaksi.
10,85g silverjacket scenar oli penkistä ammuttuna Ta- käyttöön sopivan tarkka sataselle, eli 26mm ja nalli oli Federal, ruutina N140- 3,08g.Latauspituus hiukan irti rihloista tai oppaan mukainen. Etujalkojen kanssa pöydältä lataus on paljon tarkempi, kuin penkistä tunneliradalla. Takana laukauksia kai pian tuhat ja janttereita nurin yli 1100 metriin. Lähtönopeus noin 830m/s. Siis 7.62X53R.
Tätä VIHTAV.manuaalin Max. annosta olen myös ihmetellyt. Omassa aseessa 2,6g 140 luoti d-166 7,85 latauksella tuli hylsyn hartian kohdalle lommo joka paukulla, lommo oli n.12+5mm ja nokesi hylsyn lähes kokonaan, kaula ei auennnut ollenkaan, kaulassa erotti osasupistuksen jäljet eikä luoti mennyt hylsyn suuhun.
nopeudet oli kuitenkin ka:685 m/s tiesin syyn ja lisäsin öyhettä 2,7g alko toimimaan, hylsy kuitenkin nokeentui hieman ja nopeudet ei juuri kummempia ka 689ms. 2,8g alko pelaan nopeuksien puolestakin 714m/s SKY 28-30 vm.35
On kokeiltu niippaamista ja tiukempaa supistusta mutta ei auta muuta kuin koventaa panosta, d-47 7,85 12g panos 2,95 140vv ei ongelmia.
Onko vihtavuorella vain tiukemmat piiput ja pesät? niin hylsy oli kerran ammuttu sako/lapua
Latailin eilen testisarjan. Hylsy Sakon 4 x ammuttu 5mm kaulasupistettu. Nalli zenith LR. Luoti 12g D47. Ruutina N140. Tein 10 paukkua aina yhtä sorttia. Alkaen ruutimäärällä 2,75g , sitten 10 kpl 2,80g, 2,85g ja max latauksella 2,91g. Latauspituus 75,0mm. Testiammunta alkaa myöhemmin keväällä. Nammo Lapuan sivuilta löytyy latausopas, jossa on uudet ohjeet ja kovemmat maksimilataukset.
Sain kauan sitten jostain kopion kai 1970-80 luvun latausoppaan sivusta, jossa oli eri latauksia 308W ja 7,62X53R patruunoille ja erilaisille luodeille. Siinä on 7.62X53R patruunalle ja 12g D46 luodille N140 ruutia Max. lataus 2,91g. Nallina silloin käytettiin nalli nro 68 ja 11grammaiselle nro 28. Kolmenollakasiin taulunkon mukaan voitiin ladata D166 luotia N140 ruudilla määränä max. 2,51g ja nallina nro 28. Taas 7.62X53R patruunalle käytettiin nallina nro 68 ja ruutina N160 max latauksena 3,30g ja vauhtia sille 750m/s, paineiden ollessa 3300 silloisen mittayksikön mukaan.
Oli siellä kovempiakin paineita, esim. 308W ja 13g Hammerhead ladattuna N140 ruudilla ja määrän ollessa 2,59g ja nopeuden 745 m/s , tällöin paine oli 3600. Nykyisissä tehdaslatauksissahan käytetään 13g Hammerheadissa N140 ruutia 2,45g Sakon taulukon mukaan. Latasin syksyllä omaan 308:iin noita 50kpl. Kokemuksesta voin sanoa, että hirvi kaatuu, ellei ole oksia välissä.
7.62X53R patruuna ladattuna 13g Hammerhedilla ja N 140 ruudilla max. lataus on 2,85 g ja nopeus on 745 m/s.
Kannattaa kuitenkin ladata Nammo Lapuan sivuilta uusin latauosopas, jossa on myös D166 lataukset 720m/s nopeuteen. Ja paljon muitakin uusia juttuja.