Onko mitään faktatietoa kuinka paljon risu vaikuttaa luodin lentorataan. Kävi joku aika sitten tapaus että luoti oli osunu vähän huonosti sarvipäähän osuttuaan ensin risuun. Ampumamatka oli noin 40m ja risun ja sarvipään etäisyys toisistaan pari metriä. Risu oli paksuudeltaan ehkä noin 6mm. Voiko luoti poiketa parin metrin matkalla kymmeniä senttejä tähtäyslinjasta vai puhutaanko vain senteistä? Hernepyssynä perinteinen 308 ja luodin paino 10,7g (Sako Powerhead). Ammuinko vain "ohi" vai heittikö risu luodin suunnastaan?
Täysin sattumanvaraista, voi olla metrejäkin.
Tuli tämmönen vastaan juupatuupasta:
https://www.youtube.com/watch?v=P2_7OPdbQEM
Laittaisin rahani likoon ohiampumisen puolesta. Ei se ihme ole, jos risu muuttaa suuntaa, mutta ammunnan virheet ovat hyvin yleisiä.
Kerran kaverin kanssa pitkää matkaa ampuessa tähystäjänä tähystelin kaukoputken lävitse maalia, joka sijaitsi noin 700 metrin päässä ampumapaikasta. Sillä oletuksella oltiin tietysti liikenteessä, että luodin vana näkyy mukavasti ja nappaan siitä sitten kiinni. Ensimmäisen laukauksen lähtiessä mitään vanaa ei sitten koskaan näkynytkään ja normaalikuvioiden jälkeen ammuttiin toinen laukaus, eikä vieläkään mitään. Ajattelimme, että täytyy olla irronnut tähtäin kiinnityksistään tms, mikään muu ei selittäisi noin valtavaa heittoa. Kolmanella laukauksella sitten tähystysväline vaihtui pienempään ja suureksi yllätykseksi luoti osui noin 150 metrin päässä olevaan risuun, jonka seurauksena luoti lähti vanasta seuraten lähes 15 astetta eri suuntaan kuin alkuperäinen lentorata. Siitä sitten opimme, että vaikka risu on pienin minkä kuvitella vain saattaa, niin siihen osuessaan luodin lentorata muuttuu merkittävästi. Vaikea vetää johtopäätöksiä verraten kysymykseesi, mutta kunhan jaoin tällaisen kokemuksen. Kaliiperi oli 6.5-284 ja luotina 9g scenari.
Terveisin,
Ville
Ammuttiin loopholea parinkanssa 300m matkalle niin että pahvissa oli reikä n.3-4m päässä.
Luodin hipaistessa pahviin jättäen kehykseen jäljen, oli osumat 20cm alhaalla ja hiukan oikealla tasaisesti kummallakin vaikka,
luoti ja sen nopeus oli molemmilla erilainen, kaliiperi oli sama .308
Pelkkä hipaisu pahviin merkkaa noinkin paljon niin on enemmän kuin mahdollista että,
osuma oksaan siirtää osumaa kymmeniä senttejä lyhyelläkin matkalla.
Täysin mahdollista että menny tuon risuun osuman takia ohi kokonaan. Muistaakseni tuosta barnesi luodista on ollukki puhetta että on erityisen risuherkkä. Tuo sakon lataushan on juuri barnesin kokokuparisella ladattu. Onhan nuita mystisiä ohiampumisia sattunu ihan normaaleilla kokovaipoillakin. Itse pistäsin rahat likoon sitä että menny risun takia kokonaan ohi.
Nyt oli sentään osuttu elukkaan. Kaikkeen mihinkä luoti välimatkallaan osuu muuttaa suiuntaan, mutta tuossa yhtälössä on niin paljon muuttujia ettei sitä voi etukäteen tietää. Kaliipereista sen verran etten hirvijahdissa ole puskiin yleensä ampunut, paitsi kerran sitten päätin kokeilla kun passitusta oli ympärillä ja puskan jälkeen olisin päässyt toisen laukauksen ampumaan. Kyllä se 45-70:lläkin osumapistettä muuttaa, ja sitä pidetään yhtenä vähiten risuherkkänä. Hirvi tippui sijoilleen, mutta en sitä selkärankaan ampunut. Toinen omakohtainen kokemus tuli peurajahdista, kun peltopassiin mennessä näin kolme peuraa. Lähestyin niitä ryömimällä ja pikaisen katsomisen jälkeen totesin ettei viljan korsia ole tulilinjalla. Laukaus ja osumaääni ja lauma lähti juoksemaan. Vähän aikaa ihmettelyä miksei jo tipu, mutta sitten huomasin juuri katkenneen korren pätkän noin 5-10m päästä piipun suusta. Oli helkkarillinen onni ja kolmikko pysähtyi noin 240m päähän. Vähän aikaa siinä oltuaan, ammuttu ylivuotinen laittoi makuulle, ja alkoi pääpystyssä kuikuilemaan. Eläimestä näkyi pää ja vähän kaulaa, mutta se riitti jahdin päättämiseen. Kaliiperi oli 308 ja ensimmäinen osuma oli alhaalla ja noin 30cm aiotusta paikasta. Amet oli alunperin muistaakseni noin 130-140m.
Eräällä puskaisella ampumaradalla ammuttiin ratahirveä, valliin jossa oli heinää päällä oli matkaa noin 5m. Tauluun tuli avaimenreiän kuvia vähän sinne sun tänne, mutta sitä paljonko siirtyi ei pysty sanomaan. Epävakaana/poikittain osa luodeista kuitenkin osui.
Testailin asiaa aiemmin enemmänkin, kun Lapualta tuli Forex-luoti. Vertailin sitä muihin, mukana oli ainakin Mega ja Hammerhead ja kaliiperina siis 30-06. Tein testin niin, että laitoin kahdelle eri matkalle reilun puskan pajua, jotta osuisin varmasti risuihin ennen tauluosumaa. Matka oli muistaakseni n. 5m ja 20 m taulusta, ampumamatkan ollessa 50 m.
Testiä ei tullut dokumentoitua sen tarkemmin, mutta muistan, että Forex toimi aikalailla niin kuin pitikin, eli piti suuntansa hyvin. Mutta mielikuva oli, että ero ei ollut niin merkittävä, kuin olisin odottanut. Tuolla puska 5 m taulusta –asetelmalla kaikki luodit osuivat enemmän tai vähemmän hyvin tauluun, reiät oli välillä vähän soikeita ja kasa jonkin verran levinnyt, mutta kuitenkin hirvelle riittäviä oli silti kaikki. Eroja alkoi tulla pidemmällä puskan etäisyydellä, tässä oli jo jotkin luodit poikittain taulussa ja huonoimmat "kasat" oli jo luokkaa 50 cm. Muistelen, että Forex pärjäsi tässä parhaiten.
Laukausmäärät olivat sen verran pieniä, että kovin luotettavana tätä testiä ei voi pitää, suuntaa antavana kuitenkin. Puska piti tehdä tosi tiiviiksi, jotta varmisti risuosuman. Käytännön jahdissa näin tiheään puskaan en ampuisi kuin haavakkoa ja siis jahdissa en muutenkaan ammu, jos huomaan risuja tähtäinlinjalla.
Olin ajatellut etukäteen, että risuosuma tarkoittaa poikkeuksetta merkittävämpää poikkeamaa osunnassa. Näin siis varsinkin, kun olin kuullut tarinoita jopa heinän korren suistamista luodeista.
Viimeisin kokemus oli, kun ammuin 450 marlinilla ja 300 gr barnes ttsx:llä testejä. Olin jättänyt mittarin liian lähelle, jolloin paine heilutti mittaria. Sen siirtyminen jäi huomioimatta sillä seurauksella, että seuraava luoti otti hipan mittarin metallipuikosta. Tämä oli selvästi havaittava osuma, koska mittari heilahti reilusti, puikko ei sentään katkennut. Puikkoon oli tullut kirkas jälki merkkinä osumasta. Suuri yllätys oli, että kasa oli täysin normaali, eikä edes mikään reikä ollut yhtään soikea. Ampumamatka oli tässä 100 m.
Jonkinlainen selitys lienee hidas nopeus ja raskas luoti. Kuitenkin hippa tuli lähes piipun suulla ja näin kaukana maalista, siksi lopputulos tuntuu erikoiselta. Hippa oli kuitenkin varma, joten siitä ei ainakaan ollut kyse.
Kotisohva fysiikalla ajatellen hidas luoti ottaa vähemmän kipeää risuista tms. Kun nopeus on maltillinen ei risun massan hitaus rokota niin pahasti. Risun siirtymisen kiihtyminen ei vaadi niin paljoa voimaa.
Newtonin lain mukaan jokaisella reaktiolla on yhtä suuri vastareaktio. Joka siis kohdistuu luotiin.
Massa taas auttaa liike-energiana. Mitä suurempi energia kappaleella on x suuntaan sitä varmemmin se säilyttää suuntansa
Jos ei olla luodin vakautumisen rajoilla ja osuma oli hipaisu risun kylkeen, niin luoti vaukautuu uudelleen x matkan jälkeen. Tuloksena pyöreä reikä väärässä paikassa.
Omien kokemusten perusteella osuma voi olla ihan missä tahansa jos kuula osuu matkalla johonkin. Tässä viimeviikolla sattu itelle tuo kämmi nopeusmittarin kanssa, eli suupaine käänsi mittaria liukkaalla hangella vähän ja en huomannu sitä kun vasta seuraavan laukauksen jälkeen, sillä seurauksella, että mittarin metalliviiksi sai kohtuullisen hyvän osuman 8g scenarista. Yllätys oli suuri kun osuma taulussa ei heittäny muusta kasasta kun pari senttiä. Sitten taas on joskus osuttu tosiaan matkalla heinänkorsiin ja oksiin ja osuma ei ole ollu edes taulussa. Näillä kokemuksilla en tervettä eläintä ammu minkäänlaisen pusikon läpi missään tilanteessa. Haavakot tietysti erikseen.
Muistelen nähneeni joskus jossain testin, missä risuihin ammuttaessa kaliiberilla ei ollut niinkään vaikutusta. Suurin vaikutus oli luodin kärjen muodolla ja osumakohdalla risuun.
- Jos luoti osui risuun kärjellään niin että lävisti sen nätisti, ei vaikutus ollut kovin suuri.
- Jos luoti osui risuun poskellaan niin että risu ikään kuin väistyi, oli vaikutus melkoinen.
Oon nähny itekkin joitakin kokeita erilaisilla luodeilla. Pääsääntöisesti lättäpäiset luodit on testeissä menestyny parhaiten risunkestossa, johtunee juurikin siitä, että iso kärkiosa osuu todennäköisemmin siihen risuun ja lävistää sen suoraan ja näin luodin kyljittäinen osuma risuun ei pääse samallatavalla muuttamaan luodin kulkusuuntaa. Pitäis tehdä omia kokeita kun löytyy tuollanen .45-70 kivääri missä käytän lättäpääluoteja.
http://youtu.be/4-T_SlKM8_A
Kaikki mikä on luodin edessä vaikuttaa lentoon. Pienet varvut piipun edessä ei ole oleellisia koska suupaine kääntää ne sivuun ennen luotia ja tässäkin tapauksessa isompi on isompi eli 300gr luoti ei ole niin herkkä muutokselle kuin 155gr. Kuten aiemmin mainittua niin jos luoti osuu aukon reunaan, vaikutus on sama kuin osuessaan vinoon asennettuun vaimentineen. Lisäksi on huomioita hajoaako luoti risuun vai kestääkö se kasassa, jok ariippuu vaipan paksuudesta.