Kysytään nyt kaikki sitten kun vauhtiin päästiin.. Täytyi jo vähän muokkaillakin kysymystä välillä..
Forster:
http://www.midwaysuomi.com/suomi/eproductpage.exe/showproduct?SaleItemID=770072
Redding:
http://www.midwaysuomi.com/suomi/eproductpage.exe/showproduct?SaleItemID=413698
Kokemuksia? Kumpi on parempi? Toimiiko niinkuin luvataan? Ovatko hintansa väärtejä? Tekeekö autuaaksi? Miten luodin asetusprosessi näillä tarkalleen ottaen tehdään? Saako muualta Suomesta kuin midwaylta? (yleensä muualta saa kamat halvemmalla..)
Itselläni on tuollainen .308win kaliiperille ja toimii loistavasti. Lataan scenareita ja luodit ovat asettuneet aina suoraan. Sinänsä tuolla luodin syvyysasetuksella ei ole oikein scenareiden kohdalla merkitystä, kun nimittäin vaihtaa luotierää eli laatikkoa, on latauspituus aina arvottava uudestaan koska scenarien pituudet vaihtelavat aika paljon.
Laitat tommosen wilsonin holkin:
:http://www.sinclairintl.com/cgi-bin/category.cgi?category=REDIWI&item=WXS&type=store
Ja siihen mictopin:
.http://www.sinclairintl.com/cgi-bin/category.cgi?category=REDIWI&item=WSM&type=store
Ja ei tarvitse miettiä meneekö kuulat suoraan!
Kumpikin hyviä, mutta Redding on henkilökohtainen suosikki.
Jos haluat kerralla ostaa parhaan mahdollisen, niin ota:
"Type S - Competition Set", siinä kaulasuppari sekä luodinasettaja on molemmat liukuvalla ohjurilla varustettu. Siis kaulasupistettessa hylsy on tuettu keskiakselille eikä sitä teoriassa saa supistettua vinoon, kuten on mahdollista perinteisissä holkeissa. Kaulasuppari on vaihdettavilla supistusrenkailla.
Hyvin toimeen tulee "Type S - Match Set". Vain luodin asetttaja on kaulurilla oleva, kaulasuppari tavallinen vaihdettavilla supistusrenkailla.
Ja jos pelaa varman päälle ja säästää, niin mä myyn mielelläni tavallisen RCBS:n 338LM kaulasupistusholkin, jossa expandernappi on karassa noin 0.8mm off center line. Ko holkki tekee kertaheitolla vinon hylsynkaulan ja on aivan sama millä luodinasettajalla sen jälkeen tulppaa... :lol: :lol: :lol:
====
Mulla on em. "Type S Match setit" 308 ja 338LMään, mutta jälkeenpäin ajateltuna, niin ottaisin suoraan Competitionit jos nyt voisin valita. Jos on reisua USAan, niin http://www.midsouthshooterssupply.com on oiva paikka hommata releitä.
käsittääkseni niitä ainakin edustaa:
Asetalo Oy
Keskustie 5, PL 32
Fin - 34801, Virrat
Finland
Phone: 35 8 3475 5371
http://www.redding-reloading.com/pages/mailorder.html
Forsterin Ultra on noin 50% edullisempi kuin Redding Competition luodinasetin. En usko että oleellisia laatueroja on . Itsellä on Forsterin Ultra 338LM:ssä ja Redding Competition .308:ssa.
.308:iin hankin alunperin Competition setin mutta sittemmin on ollut pakko tilata Small Base F/L S-type bushing holkki täyssupistukseen suoravetolukkoiseen kiväärin (ja mahdolliseen tulevaan puolimoottoriin). Competitionin supistusholkki on aina kaulaholkki ja mikrometrillä säädetään vain sitä miten paljon kaulaa supistetaan. Mainittakoon että ns. Body Sizer -holkin saa tuosta S-type holkista purkamalla siitä yläosat pois jolloin kaulaa ei supisteta ollenkaan. Itselataavaan ei ainakaan kannata Competition sarjaa ostaa. Sen sijaan se sarja jossa on Comp -luodinasetin ja S-type F/L sizer on järkevä ostos.
Nykyään jos ostaisin uutta settiä ostaisin Ultran luodinasetusholkin koska NIIN paljon halvempi. Supistusholkki olisi Reddingin S-type F/L holkki vaihdettavilla kaularenkailla.
Reddingin supistusholkkeihin kannattaa aina tilata carbidinen kaulanavarrusosa. Keskittää paremmin eikä kulu kovin vauhdikkaasti ja on liukkaampi. Kaulaholkit kannattaa olla titaaninitridipinnoitetut vaikka teräksisiä myydään. Lapuan hylsyillä ja luodeilla käytän .308:ssa .336" ja .338LM:ssä .365 kaularenkaita.
Ennen kuin luulette että se on siinä niin harkitkaa myös Reddingin Match Shell holder settiä. Itsellä on .308:ssa ja on kätevä. Sitten vielä Stoney Pointin Headspace Gauge, Bullet Comparator ja digitönäri niin alkaa olla mittavälineet kunnossa. Sitten voi yhden kauden käyttää kaikenlaiseen mittailuun Tehdaspatruuna vs. itseladattu ja Uusi hylsy vs. kerran ammuttu, omalatauksen hylsy ennen ammuntaa ja ammunnan jälkeen.
Hju:
Mitä eroa on Body diella ja vastaavalla small base body diellä eka on itellä joten sen tiedän mutta jälkimmäisestä en ole sata että tekeekö tiukemman vai löysemmän (luullakseni enemmän kasaan)
Small Base on hylsyn kantaosasta aivan minimimitoissa. Tarkoitettu lähinnä itselataaviin, vipulukkoisiin ja suoravetolukkoisiin aseisiin joissa turvonnut hylsynkanta alkaa helposti aiheuttamaan ulosveto-ongelmia. Tällöinkin kyseessä pitää yleensä on minimimitoissa ole match-pesä.
Eli ei tuota Small Base-versiota tarvitse ellei tiedä tarvitsevansa.
300WSM hylsyt muokkaantuu Reddingin Competitionilla. Syy tähän on äärimmäisen yksinkertainen, holkkisarjan supistusmitoitukset on kuin tehty sille pesäkalvaimelle millä oman aseen pesä on kalvettu. Hylsyä ei tarvitse muokata kuin sen verran mitä on tarvetta ja silloin hylsyistä tulee erittäin pitkäikäisiä, kaulat ei halkeile eikä hylsy venähdä vaikka jokaisella kerralla hylsy kokosupistetaan.
Se että onko vastaavaa hyötyä maksaa tuplahinta jostain holkkisarjasta jos kelvollinen setti löytyy puoleen hintaan onkin sitten aivan eri kysymys. Ainoa vastaus taitaa siihen olla se mitä haluaa ja onko valmis maksamaan hiukan extraa muutamista pienen pienistä ominaisuuksista joita ei välttämättä pysty varmuudella hyödyntämään.
Molemmat holkkisarjat kuuluvat siihen "parhaaseen A-ryhmään" joten kumman tahansa valitset niin huonoja holkkeja et saa.
Siihen MSa:n RCBS ongelmaan kommenttia, laajennuspallon karaa ei kannata kiristää kiinni asti koska kara menee poikkeuksetta vinoon. Kara on jätettävä löysälle että se pääsee "kellumaan" tai sitten pehmeästä kumista tekeen kiristysmutterin alle kumisen prikan aivan kuten Forsterin vastaavassa on. Paras vaihtoehto on se että jättää ne RCBS:ät kauppaan ja ostaa kunnon holkit, toki niillä patruunoita lataa mutta niin lataa Lee:llä tai Lymanillakin...
Ja sittenkin vaikka kiristysmutterin alla on se kumiprikka, niin oikea ortodoksi kiristää mutteria vasta hylsyn ulosvetovaiheessa, jolloin hylsy linjaa karaa...
Kiitoksia kaikille kommenteista.
Saisiko vielä tietojyviä siitä kuinka luodin asettaminen menee tällaisella holkilla? Säädetäänkö se normaalitapaan kerralla kohdalleen ja sitten taotaan menemään vaiko joka patruunan kanssa erikseen kierretään namiskasta mitta tarkaksi kun ensin on jätetty patruuna hivenen ylipitkäksi..? Saattaa olla että nyt kysyn tyhmiä, mutta tästä ei kokemusta ole..
Kuinkas pitkältä matkalta muuten yleensä supistelette kaulaa?
Sanokaa nyt mitkä HYVÄT holkit 308win.t kannattais laittaa ja mitä niistä joutuu maksamaan? Ostaakko vain rcbs.n Kaula/koko supistin ja luodinasetusholkki sarja??? VAi :?:
No sanotaan sanotaan :lol: :lol: :lol:
Reddingin holkeista...
Itse ostin uudet holkit suoraan Usasta.
Eli tuli aikoinaan ostettua täydellinen Reddingin competition setti kun edullisesti osui kohdalle (160eur rahteineen + verot ja tullit noin 35-40eur)
Kaikenpuolin tyytyväinen olen ollut, ja kustannukset alle 200eur!
http://www.redding-reloading.com/pages/uniquely.html
Kaulan supistusholkkiin toki tilasin erikseen muutamat titaani nitriidi "rinkulat"/bushings Saksasta hintaan 18eur kpl ja samalla tuli myös tilattua tuo instant indicatorkin mutta sen hintaa en nyt ulkoa muista kun samassa tuli tilattua muutakin mukavaa :wink: http://www.redding-reloading.com/pages/instantind.html
:wink:Nopealle tästä edullisesti käy...
http://cgi.ebay.com/Redding-55155-308-Win-Benchrest-Competition-seating-di_W0QQitemZ7210035722QQcategoryZ31825QQssPageNameZWDVWQQrdZ1QQcmdZViewItem
: 300WSM hylsyt muokkaantuu Reddingin Competitionilla. Syy tähän on äärimmäisen yksinkertainen, holkkisarjan supistusmitoitukset on kuin tehty sille pesäkalvaimelle millä oman aseen pesä on kalvettu. Hylsyä ei tarvitse muokata kuin sen verran mitä on tarvetta ja silloin hylsyistä tulee erittäin pitkäikäisiä, kaulat ei halkeile eikä hylsy venähdä vaikka jokaisella kerralla hylsy kokosupistetaan.
Mites Competitionin kaulasupistusholkeilla voi kokosupistaa ? Käsittääkseni mikrometrisäätösupistajassa ei ole kokosupistusta. Vai onko sinulla supistusholkkina S-type kokosupistusholkki ?
: Se että onko vastaavaa hyötyä maksaa tuplahinta jostain holkkisarjasta jos kelvollinen setti löytyy puoleen hintaan onkin sitten aivan eri kysymys. Ainoa vastaus taitaa siihen olla se mitä haluaa ja onko valmis maksamaan hiukan extraa muutamista pienen pienistä ominaisuuksista joita ei välttämättä pysty varmuudella hyödyntämään.
Itse en LUODINasetusholkeissa ole keksinyt mitä parempaa Reddingeissä on Forsterin Ultraan verrattuna. Sen sijaan supistusholkeissa Reddiing vaihdettavilla supistusrenkailla varustetut S-type holkit on kyllä parasta mitä on vakiokalipereihin kaupasta saatavissa.
: Molemmat holkkisarjat kuuluvat siihen "parhaaseen A-ryhmään" joten kumman tahansa valitset niin huonoja holkkeja et saa.
Totta.
: Siihen MSa:n RCBS ongelmaan kommenttia, laajennuspallon karaa ei kannata kiristää kiinni asti koska kara menee poikkeuksetta vinoon. Kara on jätettävä löysälle että se pääsee "kellumaan" tai sitten pehmeästä kumista tekeen kiristysmutterin alle kumisen prikan aivan kuten Forsterin vastaavassa on. Paras vaihtoehto on se että jättää ne RCBS:ät kauppaan ja ostaa kunnon holkit, toki niillä patruunoita lataa mutta niin lataa Lee:llä tai Lymanillakin...
Kolmas tapa on antaa hylsyn keskittää se esim. seuraavasti. Kara löysällä, työnnetään supistettava hylsy holkkiin (muista rasvaus!). Aletaan vetämään hylsyä ulos ja kun kaulanavartaja on arviolta puolessa välissä kaulaa lopetaan kammen liike ja työnnetään sitä aavistus sisään jolloin löysällä oleva tappi silminnähden hieman nousee. Tässä kohtaa vedetään sitten tapin lukitusmutteri kireälle. Mahdollisuudet saada laajennuskara aika lailla reitille on aika suuret mutta toki kierot tapit tai vinoon tehdyt kierteet ei tällä täysin hoidu kuntoon nekään.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Itse en LUODINasetusholkeissa ole keksinyt mitä parempaa Reddingeissä on Forsterin Ultraan verrattuna. Sen sijaan supistusholkeissa Reddiing vaihdettavilla supistusrenkailla varustetut S-type holkit on kyllä parasta mitä on vakiokalipereihin kaupasta saatavissa.
Jaahas, taas tuli kovennettua kun artikulointi ei ollut riittävän selkeää :wink:
Rasian päällä lukee Competition-bushing neck sizing die set eli itse käytän tästä sarjasta nimikettä Competition. Siihen sisältyy runkoholkki joka supistaa pelkän hylsyn rungon ja tarvittaessa olkapään, kaulaan ei kajota tässä vaiheessa ollenkaan.
Kaulasupistusholkki on juuri se S-Typen holkki sisäisellä liukuholkilla ja vaihdettavilla kaulansupistusholkeilla sekä mikrometrisäädöillä.
Luodinasetusholkki on se maanmainio liukuholkillinen malli mikrometrisäädöllä.
Siinä olen täysin samaa mieltä että Reddingin ja Forsterin luoditushokit ovat molemmat erinomaisia ja on täysin mahdotonta väittää jompaa kumpaa paremmaksi.
Aiemmassa kirjoituksessa tarkoitin sitä että runkoholkin mitoitus on kuin tehty sille kalvaimelle jolla oma pesä on tehty eli hylsy supistuu vain tarvittavan mutta toiminnallisesti riittävästi.
Eli tämä on siis nimeltään Body die
"Siihen sisältyy runkoholkki joka supistaa pelkän hylsyn rungon ja tarvittaessa olkapään, kaulaan ei kajota tässä vaiheessa ollenkaan."
Käytetään oikeita termejä :-) Body die on se supistusholkki joka ei koske hylsyn kaulaan ollenkaan.
S-type F/L kokosupistusholkista saa muuten "body die":n sillä että ruuvaa siitä yläosat pois eli supistusrenkaat ja nallinpoistopiikin.
No itsellä on tullut hankittua .308:iin seuraavat hilppeet Reddingiltä:
1. Competition Neck-sizer + carbidihilut laajennuskaraan
2. Competition Bullet Seater
3. Body die
4. S-Type Small Base Full lenght sizer + carbidihilut laajennuskaraan
5. Supistusrenkaat titaaninitridipinnoitteella .334", .335", .336" ja .337"
Jos nyt pitäisi ostaa "parasta" mutta rahalla olisi väliä niin ostaisin seuraavat (oletus käytettävät hylsyt Lapuan hylsyjä):
Forster Ultra bullet seater ja S-type Full Lenght Small Base sizerin ja .336" titaaninitridipinnoitetun supistusrenkaan. Jos ase ei ole puolimoottori tai muuten ronkeli niin S-type holkin ei tarvitse olla Small Base -versio. Näillä holkeilla ei tarvitse tinkiä mistään ja toki ne jotain maksaa mutta esim. luodinasetuksen pituussäätö on helppo säätää 0.001" tarkkuudella.
.338LM:ään minulla on Reddingin S-type F/L sizer ja Forsterin Ultra seater enkä muuta kaipaa. Supistusrenkaana on .365" ja ilmeisesti pitää kokeilla .366" rengasta myös.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Hyvä kun osaa kirjoittaa saati lausua noinkin hienoja sanoja :wink:
Siksi käytän body dien nimikkeenä runkoholkki koska se supistaa vain hylsyn rungon, jos se supistaisi myös kaulan niin silloin se olisi kokosupistusholkki...
Nooo, pääasia että paukkuu :D
Mulla ei ole tuota parempaa sarjaa vain tämä yksinkertaisempi
http://www.midwaysuomi.com/suomi/eproductpage.exe/showproduct?SaleItemID=545972
Hyvin sillä pärjää, ainoa mitä ei voi tehdä on tuo kaulan erillainen supistus eri renkailla eli hakea sitä optimia, vaan enpä ole ´tarvinnutkaan kun sentin sisään ammunta 10 suurennoksella 4A ristikolla on aika työtä
Luoditus tapahtuu aivan samalla tavalla paitsi joutuu käyttää tönäriä tiheämpään. :wink:
: Hyvä kun osaa kirjoittaa saati lausua noinkin hienoja sanoja :wink:
Kun katson omaa oikeinkirjoitustani niin ei oikeasti ole varaa paljon oikeinkirjoituksessa neuvoa :-)
Competition -holkit ovat minun mielestä niitä Reddingin holkkejä joissa on mikrometrisäätö. Muut on jotain muuta joka voi tulla samassa rasiassa (esim. se Body Die/Runkoholkki) tai jonka voi osta aivan erikseenkin.
Reddingin Body Die on siinä mielessä kätevä termi että siinä ei ole erehtymisen mahdollisuutta jos/kun alkaa heiltä jotain tilaamaan. Runkoholkki on sinänsä hyvää suomenkieltä mutta Reddingin tai Midwayn sivuilta tilaavalle se ei oikein kerro mitään.
kaikki holkit saa myös Competition sarjaa erikseen.
Minkälaisilla mittareilla tarkistatte sitten tämän luodin suoruuden ?
RCBS:ltä löytyy laite jolla saadaan mitattua luodituksen suoruus, hylsyn kurouma sekä kaulan säteittäiset paksuusvaihtelut.
Mulla on itsetehty vastaava laite jolla saadaan heitot mitattua. Siinä on teline hylsylle johon hylsy laitetaan, heittokellon mittapää laitetaan luotiin kiinni. Kun patruunaa pyörittää telineessä niin kellosta saa samalla luettua vipotukset. Se miten paljon nämä vipotukset vaikuttavat todelliseen osuntaan onkin sitten täysin eri juttu.
Forstersin holkkien hintoja kannattaa kysellä myös Sinisalolta Klaukkalasta.
Hylsyn kaulan keskittymisen luulisi hoituvan supistettaessa helposti jos holkissa on sellainen karan kiinnitys jossa kuminen rengas on holkin rungon ja karan kiristysmutterin välissä. Kun karan kiristysmutterin kiristää kohtuulisesti, ei apinanraivolla, se pysyy paikoillaan, mutta laajennuspallon akselitappi jää niin löysälle että se joustaa riittävästi keskittäen laajennuspallon sopivasti hylsyn suuhun nähden ulosvetovaiheessa. Näin tuollaiset holkit on suunniteltu käytettäväksi, mitään löysälläpitämisiä ja kiristyksiä eri vaiheissa ei tarvita, kunhan vaan ei kiristä sitä karaa liian kireälle.
Mitä tulee mikrometrillisten luodinasetusholkkien toimintaan, niin kiväärikaliipereissa lultavasti lähes aina ne on varustettu sellaisella luodinasetuskaralla (tai mikä lie se onton kartionmuotoinen pala siellä sisällä onkaan) joka ottaa tukensa luodin sivusta, noin puoli senttiä luodin kärjestä takapäähän päin. Ainakin jos luoti ei ole mikään huippusuipponokkainen käsintehty erikoisluoti. Tällöin luodin eri valmistuserien kärjen pituusvaihtelut eivät pääse vaikuttamaan asetussyvyyteen tuon taivaallista. Mikäli kärki olisi pidemmältä matkalta erilainen, esimerkiksi vaipan muotoiluun käytetyn muotin aiheuttaman kaarevuussäteen poikkeaman takia, tämäkään ei aiheuttaisi niin isoa eroa asetussyvyyteen kuin mitä se vaikuttaa itse luodin pituuteen. Eli ongelma on ongelma vain sellaisilla asetusholkeilla, jotka ottaa tukensa luodin kärjestä. Ainakaan Forstersin mikrometri holkki, joka minulla on, ei niin tee, vaan toimii asiallisesti. Myöskään Reddingin holkkini ei ota tukea luodin kärjestä. Ladatun patruunan kokonaispituus siis muuttuu, mutta holkki asettaa luodin aina oikealle syvyydelle hylsyyn, ja se kohta mikä mahdollisesti ottaisi luodin kyljessä rihloihin, säilyy vakioetäisyydellä rihloista vaikka luotierien pituus vaihtelisikin. Tällä ei tietenkään korjata luotien BC.n mahdollista eroa, mutta lähtönopeuksiin ja paineisiin ei ainakaan pitäisi tulla eroja luodinasetuksen takia tällaisissa holkeissa.
ps. luulen, että Reddingillä tai Forstersilla, luultavasti Reddingillä, oli vuosikausia joku patentti noihin luotia muhvin avulla tukeviin asetusholkkiratkaisuihin, ja siksi sellaisia holkkeja ei aiemmin ollut eri valmistajilla, mutta jo jonkun vuoden tuo patenttisuoja olisi ollut vanhentunut, ja muut, (esim Forsters) voisivat siksi valmistaa nykyjään 'tukiholkkeja' vapaasti. Toivottavasti tuo laskee hintoja, siksi käteviä tuollaiset holkit ovat. T:JE
ps. noitten koheltajan mainitsemien patruunoiden tarkasteluun tehtyjen heittokellojen valmistajien nettisivuilta löytyy käyttöohjeita, joissa väitetään kaikenlaista mitä tietynsuuruinen epäkeskisyys vaikuttaa, eli paljonko heittoa saisi tarkkuuspatruunassa olla. Vaikka en kovasti yleensä nysvääkään, täytyy myöntää että jopa omien dokumentoimattomien havaintojen pohjalta kaulan keskisyys ja luodin asettuminen suoraan vaikuttaa sen verran että sitä kannattaa tarkkailla, mikäli tosi tarkkoja patruunoita haluaa ladata. Tarvitaanko sitten TA-ammunnassa niin tarkkoja patruunoita, onkin eri juttu..
Sen verran vielä lisäystä espon hyvään ja tyhjentävään kommenttiin että luodin kärkiogivaalessakin on pieniä muotoeroja jopa samassa luotierässä mutta erot ovat erittäin marginaalisia ja vailla sen kummempaa merkitystä. Tästä kärkiogivaalien erimuotoisuudesta johtuen löytyy yksi selitys sille miksi luoti käy hyvin usein parhaiten silloin kun se on selkeästi irti tai kiinni rihloissa. Kevyt rihlakosketus ei välttämättä takaa hyvää käyntiä jos kärkiogivaaleissa on eroa ja osittain siksi on käytännöksi tullut pitää luoti 0,2-0,5mm irti rihloista.
Itse käytän seuraavaa keinoa mikrometrisäätöisten holkkkien kanssa. Ensin mittaan kullekkin luodille rihlakosketuksen, tämän mitan kirjaan ylös. Samalla luodilla ladataan yksi dummypaukku rihlakosketusmittaan ja kirjataan mikrometristä lukema ylös. Tämän jälkeen on helppo ladata eri luodeilla olevia patruunoita kun ei tarvitse muuta kuin kiertää mikro oikeaan asentoon ja kääntää kammesta. Välillä teen tarkastukset että vaatiiko rihlojen avauksen mahdollinen kuluminen/palaminen latauspituuden muuttamista.
Koko matkalta tukevia luoditusholkkeja löytyy myös RCBS:ltä ja ne ovat siinä suhteessa poikkeavia em. holkkien osalta että ne ovat sivusta avonaisia että luoditusvaihetta voi seurata livenä. Se miten tämä livenä seuraaminen onnistuu onkin sitten kiinni siitä tehdäänkö luoditukset minkälaisella prässillä vai kokonaan käsin. Prässeissä "kurkistusaukko" tuppaa jäämään kiinnityskierteen alle piiloon...
Reddingin holkeissa se karbipikaulanavarruspiikin karbidirenkula on "kelluva".
Espo on oikeassa että kumirenkailla voidaan piikki tai jopa koko holkki laittaa kellumaan ja "automaattisesti keskittymään". Leen holkkien renkaissa on kumirengas osittain tästä, osittain kustannussyistä. Koska useimmat valmistajat eivät kuitenkaan toimita oikeankokoisia neopreenirenkaita niin silloin on kyllä selkeämpi kiristää tappi kohilleen tai käy sitten Tiivistekeskuksesta ostamassa sopivia kumirenkaita. Ainakin omissa RCBS:n holkeissa on nallinpoistotapin kierre niin väljä että jos tappi on "kelluvassa" asennossa niin hyvin herkästi nallipoistopiikki menee nallireiästä sivuun ja solmuun samalla kertaa.
Tosiasia on kuitenkin sekin että joskus holkki vaan on susi ja sille ei maallikko voi muuta kuin vaihtaa sen toiseen. Jos se on aivan kiero niin kannattaa kirjoittaa valmistajalle asiasta. Voi saada uuden tilalle. Tai sitten ei.
Luotien kärjistä sen verran että David Tubb on alkanut myymään "meplat trimmeriä" eli laitetta jolla vakioidaan luotien kärkien pituus. BC laskee kuulemma 2-5% mutta tarkkuus paranee suurin piirtein saman verran. Koska DT tekee noilla rahaa niin kannattaa suhtautua varauksella. Voi ne ehkä vähän auttaa mutta silloin pitää ampujan olla ja aika kone muutoin ja hylsunkaulat sorvattu jne.
Sinclairilta saa aika hyvän heittokellotelineen ja heittokellon jos kiinnostaa mittailla. NECOlla on myös ehkä hienoin tämän sortin laite mutta mielestäni ylihinnoiteltu.
Omissa latauksissa on tilanne se että Reddingin supistajalla ja Forsterin holkeilla lataamalla saan syntymään 50% vähemmän Run-outia eli luodin kärjen heittoa .338LM:ää ladattaessa kuin mitä Lapuan tehdaslatauksissa on ja tämä ilman sen suurempaa nysväystä. -> Holkit ei ainakaan väännä hylsyjä kieroon ja ilmeisesti patruunapesäkin on suora (joka sekään ei ole mitenkään 100% varmaa joka aseessa).
Semmoinen asia tuli mieleen että joku varmaan ihmettelee eikö RCBS:n tms. valmistajan vakioholkeilla saa sitten yhtä hyviä patruunoita aikaiseksi.
Oma kokemus on että mittatarkoilla vakioholkeilla saa yhtä laadukkaita patruunoita aikaan mutta niiden hienosäätäminen on yhtä tuskaa ja lisärahalla saa elämään helppoutta. Nykyään lataan suht suoraviivaisesti patruunoita laatuvehkeillä koska riittävän hyvä lataus on löytynyt ja voin luottaa holkkien ja prässin toimivuuteen kun tarkistusmittauksilla olen todennut että hyvää tavaraa tulee prosessista ulos.
En varsinaisesti pidä itselataamisesta mutta kustannussyistä sitä on pakko tehdä ja kun lataa niin onhan se kiva tehdä kunnon vehkeillä.
Mittailinpa tuossa perjantai-illan ratoksi parisataa .338 250grain scenaria. Pituudet vaihtelivat 39,49mm:stä 39,74mm:iin. Siis neljännesmilli heittoa pisimmän ja lyhimmän välillä! Keskiarvo asettui jonnekin 39,58-39,66 välille, mihin haarukkaan selviytyi noin 75% luodeista. Painoissa ei paria sadasosagrammaa suurempia heittoja ollut.
Tietääpä nyt kuitenkin seurata latauspituuden pieniä heittoja tältä pohjalta seuraavan lataussession aikana.
(Olisi muuten saanut jäädä tuo p-keleen digitönäri aikanaan ostamatta, maailma vaikutti paljon täydellisemmältä ennen sitä.. :wink: )
Kustannus syistä ja useasti vielä saadakseen tarkempia latauksia .(kuin tehdas patit)
ostetaan nämä lataus vimpaimet.
No siinä sitten kustannus syistä säästetään vielä väärässä paikassa eli ostetaan tosiaan kaikkein halvimmat ja rimpulimmat vehkeet itelle kuin olla saattaa .
Tämä tietysti johtuu siitä että ei ole vielä sitä tietoa tarpeeksi miten laadukkaat ite ladatut tehdään.
Mutta nyt jos täällä lukevat aloittelijat ottaisivat opiksi ja säästäisivät hieman pitempään tai ottaisivat vaikka vähän lainaa jota on tosi pienellä korolla ja niinpois päin ja ostaisivat näitä mainostettuja laatu kamoja.
Ne kestää isältä pojalle aivan varmasti kunhan käyttää niitä oikein ja niillä on todellakin paljon mukavampi aloittaa latailut jos kerran on tosissaan.
Vuoden tupakki lakko askin pävässä vetävälle on niin paljon jo rahaa että sillä saa jo vaikka mitä.(esimerkiksi, no ite poltan silloin tällöin, hyi)
Itsellä on saman tyyppinen omatele, kaksi karaa jotka on laakeroitu ja karojen päissä kartiosyvennykset johon patruuna asetetaan. Samaan tulokseen olen tullut kuin koheltajakin että ei käytännössä eroja ole huomannut, heitottomalla paukulla isoja kasoja ja 3 kympin heitolla pieniä.
Lainaus käyttäjältä: Y-P
Älä usko niitä sadasosamillejä joita digitaalinen työntömitta sinulle kertoo. Työntömitan mekaaninen mittatarkkuus loppuu viiteen sadasosamilliin, ja vaikka digimittari muka enemmän näyttääkin niin se ei ole enää tarkka tulos. Kun halutaan mitata sadasosamillejä niin mikrometri on siihen hommaan oikea kapine. Tämän tiedän työssäni saamasta kokemuksesta, olen toiminut hienomekaanikkona kohta 12v ja käytän sekä työntömittaa että mikrometriä päivittäin. Olen myös kokeillut usean eri valmistajan digimittareita, mutta kaikkien tarkkuus loppuu viiteen sadasosamilliin, joidenkin jopa aikaisemmin.. Ihan vaan vinkkinä!
-J-
Juu.. kyllä mä tuon tönärin mittatarkkuushomman olen tiedostanut.. mutta toi neljäsosamillin heitto on silti fakta. No, mä kykenen elämään tämän(kin) kanssa..
Kannattais hankkia parempi tönäri taloon.
Mulla ainakin mikro ja tönäri näyttää ihan samaa, kun metalli tankoa hio hienolla laikalla ja molemmat näyttää kyllä saman vähennyksen eikä mitään 5 satkua, joskin niiden välinen ero on noin 2 satkua.
Mikrosta saa myös mitä lukuja vaan kunhan ruuvia kiristää tarpeeksi.
Kyllä tuo meikäläisen tönäri ainakin ihan riittävän hyvä on. Ainakin se antaa nollauksen jälkeen samaa kappaletta mitattaessa toistuvasti aivan saman lukeman vaikka käyttäisi virrat poiskin välillä. Sillä, että onko tuo lukema tasan absoluuttisesti oikein ei ole mulle niin väliä (tuskin se montaa satkua heittää kuitenkaan), koska suoritan kaikki mittaukset tällä samalla tönärillä ja tulokset ovat siten keskenään vertailukelpoisia. Mikrometriä en omista.
Asian sivusta kommentti patruunan pituuteen:
Ammuin juuri 10min sitten 2 x 5ls koesarjat ampukolvauksen jälkeen 9,7LB luotia 30-06 torrakolla. Tönärillä mitattu patruunoiden pituushajonta (kannasta kärkeen) oli 84,17mm-84,45! Luoti kiinni rihloissa. Silti kasat KPP mukaanlukien 5ls 105m 20mm ja 9.5mm. :lol:
MSa
Kelpaa lähteä lintuja bongaa.
Alle 1.5cm kun pysyy niin siihen voi luottaa jo pitemmällekkin jos tuulesta ja matkasta on hajulla. :D
Käytännössä havaittua.
Latasin tuossa 6.5-284:eeni patruunoita lapuan 9g scenulla ja vastaavan painoisella sierralla. Mittasin pituuksia ja mitä prkelettä, lapualla ladattujen patruunoiden pituudet vaihtelivat 0.35mm. Hätäinen tarkastusmittaus sierralla ladatuista antoi vaihteluväliksi 0.03mm, joten en alkanut uusia hornadyn holkkeja syyttämään. Lähempi tarkastelu osoitti, että scenarissa olivat kärjet silmin nähden erilaisia ja mittaheitto tulee jo pelkästään siitä.
Epäilen että ei ole kauheasti vaikutusta silti tarkkuuteen ja koeammuntaan lähdetään heti kun tuo pakkanen laskee alle 15 asteen.
Kiinnoistasi kuulla niiltä jolla olisi ammuttua tietoa tavallisista esim hornady, rcbs luodinasetusholkkien ja mikrometriholkilla asetettujen luotien kasojen erosta?
Siitä patien kieroudesta vielä. Kun ammun 308 hylsyt suht kovilla paineilla (yli taulukkomaksimien) jotain 6-8 kertaa, alkaa hylsynkaulat olla niin kovia että luotia asetettaessa ilmeisesti kaulat joustaa holkissa koska alan saada tehdyksi paljon hyvin kieroja patruunoita, ehkä jopa kymmneiä prosenttejä.. (lisäksi ilmeisesti jo luodinasetusta ennen muodonmuutos mitä kaulan supistuksella haetaan jää osin toteutumatta). Tällöin vinoon holkiin asetetut luodit todellakin asettuvat kieroon, teoriani mukaan. Holkit on tavallisia Reddingin vakioholkkeja, ei mitään muhviviritelmiä a'la competition micrometer ultra benchrest.
Ainakin vanhoilla hylsyillä saan aikaiseksi kieroja patruunoita, jotka ei ole niin tarkkoja kuin vähemmän kierot patruunat. Kykenen taitavana lataajan tekemään vanhoista hylsyistä jopa niin kieroja pateja että luodit ottaa kyljestään toispuolisesti kiinni rihloihin vaikka asetankin luodit puoli m illiä irti rihloista...ja paine-eroja taatusti tulee, kun jotkut patit saa voimalla vääntää pesään... Uudemmilla/pehmeämmillä hylsyillä luodit ehkä oikenevat luodiasetusvirheistä huolimatta paremmin koska niilä en moisia rupupateja ole onnistunut lataamaan..ja kyse ei ole hylsynpituudesta, jos joku sitä tarjoaa osittaisselitykseksi. Toinen mahdollisuus on että kaikki hylsyni muokkautuvat aseeni patruunapesässä kieroiksi ja siksi vanhempina ja kovempina jäävät kieroiksi kaulasupistuksen jälkeen. Ase on tarkka uudehkoilla hylsyillä joten tähän en oikein usko, en toisin ole tutkinut ammuttuja uudehkoja hylsyjä kun siihen ei ole ollut mitään syytä. Nopeusvaihtelut noilla vanhoilla kieroilla pateilla on myos isoja, ja kun kokosupistan hylsyt oikein kunnolla, alkaa taas tulla enemmän niitä suorempia ja tarkempia paukkuja.
Ei se ohjausholkillinen luodinasetin tuo oikotietä onneen käynnin osalta silloin jos luoditus tehdään huolella perinteisellä holkilla. Perinteisellä luoditusholkilla on vaikeampi saada luodituksesta tasalaatuinen kun liukuholkilla. Monesta pienestä asiasta tulee ne asiat minkä takia käytän mieluiten liukuholkkeja. Ei tarvitse kikkailla että luoditus onnistuu niin että luoti on tosiaankin suorassa, luodituksen syvyys pysyy aina vakiona mikä ei perinteisellä holkilla onnistu ilman kikkailua niippaus ominaisuuden johdosta, mikrometrisäätö tekee säätöjen tekemisen helpommaksi ym. ym.
Kasojen koko.... hmmm.... mitenkäs tohon nyt vastaisi. Trg:llä tehtiin aikoinaan pikainen testi siitä miten paljon käyntiin vaikuttaa se että luoti on hylsyssä vinossa. Ensin kellotettiin patruunat niin että luoti ei vipottanut kuin alle 0,02mm, näillä ammuttiin sarjat 150 metrille. Kasat pyöri muistaakseni siinä 15-25mm huitteilla.
Sen jälkeen otettiin pihdit käteen ja ladatuista paukuista väännettiin luodit vinoon niin että osa patruunoista ei meinannut mennä suosiolla edes pesään. Taas ammuttiin vastaavat sarjat kuin kellotetuilla paukuilla ja hämmästys oli suuri kun kasat ei kasvaneet kuin noin 10mm.
Tämä nyt oli tällainen pienimuotoinen kokeilu eikä mikään tyhjentävä labratesti. Sen verran olen kellottanut patsuunoita että pienet vipotukset ei tunnu vaikuttavan käyntiin oikeastaan millään tavalla mutta auta armias jo luodin liikkeellelähtö kitkassa on suuria eroja niin johan alkaa kärpäset lentelemään talvipakkasillakin.
Koko supistus hyöty tulee ainakin silloin etuunsa jos pesä on tois puoleinen ja luoti on asetettu liki rihlaa tai kevyeeseen kosketukseen.
Koko sup, hylsy silloin keskittää itsensä luodin kanssa ja sillähän on sama vaikutus kuin hyvällä pesityksellä.(hylsy ei kanita reunoihin)
Nopeus vaihtelut varmaan johtuu käytetyistä hylsyistä jotka ovat kovettuneet ja ihan varmasti niillä ei ole sama kiinni pito luodista joten tämä jo aiheuttaa hajontaa nopeuteen/tarkkuuteen.
Ollaan jo vähän topicista sivussa, mutta kuitenkin..
Lainaus käyttäjältä: Y-P
Tietääpä nyt kuitenkin seurata latauspituuden pieniä heittoja tältä pohjalta seuraavan lataussession aikana.
Eilen mittailin taas satakunta scenaria lisää, jotka oli ilmeisesti eri valmistuserää kun nuo edelliset. Nyt mitat vaihteli 39,33mm:stä 39,56mm:iin, eli melkein sama neljännesmillin heitto oli tässäkin, mutta keskiarvo oli tuollaiset 0,15mm lyhyempi kuin noissa edellisissä. Äärimmäisten ero (siis valmistuserien välillä tosin) toisistaan on nyt siis 0,41mm! :shock: Lisämittauksilla saisi varmaan tuon puoli milliä täyteen..
Luotien kärjet ovat tosiaan silmämääräisestikin epätasaisia ja heitot johtunevat (toivottavasti!) lähes kokonaan tästä. Paljonkohan mahtaa vaikuttaa BC:n vaihteluiden kautta käyntiin? Se HJu:n mainitsema Tubb:in Meplat Uniformer voisi olla testaamisen arvoinen peli ihan yleisen uteliaisuuden vuoksi. Onkohan kellään täällä kokemuksia? Kasapuolella tuunaavat varmasti enemmänkin. Meikäläisellä tosin ne 40-50mm roiskaisut / 5ls / 300m joita hyvänä päivänä saan aikaiseksi pienenisivät laskennallisesti 2-2,5mm jos parannus olisi esim huikeat 5%.. Ei taida maksaa vaivaa. :roll:
Näissä kärkien muodoissa / pituuksissa on huomattavia eroja Sierran MatchKing luodeissa kun taas Scenarin kärjet ovat havaintojeni mukaan tasalaatuisempia. Suurin haitta kärkien muotopuolisuudesta tuleekin jälleenlataajalle joka työntömitalla yrittää päästä johonkin määrättyyn latauspituuteen.
Kärjen muodolla ei kokeilujeni perusteella ole tarkka-ammunnassa suurtakaan merkitystä.
Perustelut: Kun lipastan scenareilla tulpitettuja patruunoita 5 kpl (.338LM) lippaaseen ja ammun neljä kuulaa taululle, keskeytän ammunnan ja tarkastelen viidettä patruunaa joka on ottanut neljän laukauksen rekyylin vastaan luodin kärjellä lippaan etuseinään.
Tulos:
Luodin kärki on tyssääntynyt huomattavasti (sekä Scenar että Lockbase). Silti en ole havainnut pitkilläkään etäisyyksillä kasojen koossa eroja ammumpa lippaasta tahi käsin syöttämällä kuula kerrallaan. Ihme juttu :roll:
Kasapuolella ei luoteja tarvitse tuunata kun niitä saa kaupasta valmiiksi mittatarkkoina.
Scenarit ja Match Kingit ja vastaavat suht pitkällä kärjellä varustetut HP-luodit on vaikeita tehdä 100% mittatarkoiksi ja kun normaalikäytössä pieni pituusero ei vaikuta mitään osuntaan niin eipä niiden hieromiseen ole sitten käytettyä sen enempää vaivaa.
Taitaa olla lähinnä solidit jotka on hyvin mittatarkkoja koska jokainen sorvataan samalla CNC-ohjelmalla samasta materiaalista.
Alle pienemmissä kuin .50BMG ja .408 kalipereissa solidit ei paljon ole juhlineet tarkkuuskisoissa. Ilmeisesti pienemmissä luodeissa vaippaluoditkin pystytään tekemään riittävän mittatarkasti että sorvaamisesta ei ole erityistä lisäetua.
Eilen aineellistui latauspöydälleni tuo Reddingin Competition -luoditusholkki. Purkamisen, varastorasvoista puhdistamisen, kevyen öljyämisen ja kokoamisen sekä ensimmäisten kokeilunysväysten perusteella voin kyllä sanoa että olen todella tyytyväinen. Kuulat asettuu just eikä melkein.. Toivottavasti tämän investoinin vaikutus näkyy myös radalla kunhan sinne päästään. :roll:
..ja lisäbonuksena saisin liittyessäni mukana tulleella kupongilla 10 taalan alennuksen NRA:n jäsenmaksusta.. :D
Kunnon vehkeillä on mukava harrastaa. Korkeampi hinta kivistää korkeintaan kerran ja sitten voi keskittyä latailuun laatuvehkeillä.
Tuossa jo toisessakin topicissa tavallaan sivutiin tätä asiaa..
Nyt kun olen tuolla uudella Comp-holkilla kokeiluja suorittanut niin tuli mieleen, että vaatiiko patruunat nyt erillisen niippauksen? Kun asetan täällä holkilla tehdyn dummy-patruunan luodin kärjen latauspöydän reunaa vasten ja painan kämmenpohjalla hylsyn kannasta ihan reilulla voimalla (kropan massa takana) niin kokonaismitta ei kyllä siitä mihinkään muutu. Ainakin siis "näppituntumalta" kuulat on tarpeeksi tiukassa. Hylsyn kaulan ulkohalkaisija turpoaa mulla luodituksen aikana kuusi satkua supistettuun mittaan verrattuna, joten kyllä siinä jotain otetta varmasti on.
Ammun käytännössä aina siten, että syötän patruunan kerrallaan käsin. Lippaassa ei patit siis pääse laukausten aikana kolisemaan, joten senkään puolesta en ihan äärimmäisen tiukkaa crimppiä tarvii..
Mites te muut vastaavilla holkeilla luodittelevat menettelette?
Minulla on kaulasupistusrenkailla varustettu supistaja .308:iin. Luodittamattoman mutta supistetun hylsyn kaulan ulkohalkaisija on 0.001" ohuempi kuin sama hylsy tulpitettuna Lapua 155 Scenarilla. Tuo on aivan riittävä tiukkuus ja ongelmia luotien liikkumisen kanssa ei ole. Itselataavassa ero pitäisi olla 0.002 tai jopa 0.003" jotta latausvaiheessa ei luodit painu hylsyyn.
Vakiosupistajien perusongelma on että ne yleensä supistaa liikaa ja sitten expander laajentaa niitä taas turhan paljon. Hylsyn kaula rasittuu tarpeettomasti.
Koska 7.62X53R ja 7.62X54R aiheuttavat vain jatkuvaa päänvaivaa vaihtelevien patruunapesiensä, komponenttiensa etc. vuoksi niin oma suositus on ollut jo pitkään että Mosin-Nagantit ja kyseinen patruuna tulisi päästää jo lepoon.
Jos joku CIPittäisi 7.62X53:n ilman R:ää normaalilla 12mm Mauser-kannalla ja tekisi toleransseista (erityisesti hylsyn kaula) pienet niin uudella patruunalla olisi jotain toivoa koska hylsynmuodon puolesta se on itseasiassa aika tehokas laitos. Kasa-ampujat on näitä villikissoja rakennelleet.
Kiitos HJu,
Tuumissa sanottuna mulla on siis vähän reilu 0.002" tuo kaulan turpoaminen luodituksessa, joten riittää näin ollen hyvin pitämään kuulan kiinni ilman mitään lisäcrimppailuja.
Jos ampuu moly luoteja, niin kaula sais olla pykälän tiukempi kuin ei moly luodeille. Eli tuo Y-P:n mitta olis molylle aika soppeli.
.. ja itse asiassa moly-scenaria tässä on juuri tarkoituskin ammuskella, joten homman pitäisi olla ok. Pidän sitten kaikkia täällä edesvastuullisina jos joku kärpänen venyttää 10ls kasan 12mm:iin / 300m... :D :D :D
Olen harkinnut että hankkisin kaulasupistusholkin nykyisen täyssupistavan rinnalle. Nykyiset holkit on RCBS:n valmistamat, mutta taitaa olla turha survoa joka latauskerralla noita hylsyjä täyssupistuksella. Katselin Smartreloadin sivuilta //http://www.smartreloader.com/redding-competition-bushing-neck-dies-set-65x55-mauser-p-2950.html noita Reddingin kaulasupistus tarkkuusholkkeja. En ole vaan tuollaisten kanssa ennen ladannut joten ajattelin kysyä että tuleeko noissa ne kaularenkaat mukana vai pitääkö ne tilata erikseen? Ja jos pitää niin miten otan niihin mitat? Kiväärini kaliiberi 6,5x55SE. Yksi vaihtoehto olisi tilata edullisemmat holkit, mutta kannattaako köyhän ostaa halpaa? Olisin kiitollinen kokemuksista jos tällaisia porukka on käyttänyt. :)
Lainaus käyttäjältä: CallOfDuty
...
Yksi vaihtoehto olisi tilata edullisemmat holkit, mutta kannattaako köyhän ostaa halpaa?
Suosittelisin että säädät täyssupistusholkkisi aseesi pesitystä vastaavaksi. Jos käytössä on useita aseita tai muuten vaan tarve supistaa hylsyjä eri verran, voit kikkailla joko erikorkuisilla hylsynpitimillä tai sitten shimmata holkkia eri korkeuksille esim. rakotulkin lehdillä.
Eli purat aseesta ainakin iskupiikin pois, mieluiten myös kaikki ryönä lukonpäästä (ejektori=ulosheitin, ekstraktori=ulosvetäjä). Sitten putsaat lukonpään ja patruunapesän kunnolla, mieluiten myös loppuosan lukosta ja lukkoaktion sisukset. Muista voidella kevyesti sulkuolat (asevaseliini).
Seuraavaksi etsit "ylipitkiä" hylsyjä ts. hylsyjä joilla lukonkampi ei sulkeutuu nahkeasti (vrt. tilanteeseen kun pesä on tyhjä). Nahkeuden on siis tarkoitus johtua siitä että hylsyn hartia on liian edessä ampumisen seurauksena (muitakin syitä on, esim. pullahtaminen väljäsä pesässä tai hylsyn kokonaispituuden venyminen). Helpoin tapa saada tällaisia hylsyjä on ampua muutama rundi vain kaulasupistaen, ja sen jälkeen varmistua että hylsyn kokonaispituus on sallituissa mitoissa.
Nyt sitten supistellaan hylsyä ja kokeillaan aina välillä milloin kampi alkaa sulkeutua omalla painollaan (muista hylsyn voitelu ja voiteluaineen poisto). Käyttötarkoituksesta riippuen säädetään holkki halutulle supistusasteelle. Supistusasteessa on aina hylsykohtaisia eroja, joko suurempia tai pienempiä (valmistaja, kovuus, hehkutus, latauskerrat jne. -> springback eli hylsy palautuu hiukan supistuksen jälkeen).
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
Lainaus käyttäjältä: CallOfDuty
...
Yksi vaihtoehto olisi tilata edullisemmat holkit, mutta kannattaako köyhän ostaa halpaa?
Lainaa
Mulla ei ole kuin yksi tämän kaliiberin ase, ja hylsyt lataan on joko ammuttu tällä aseella tai sitten tehdasuusia - mutta niillehän suositellaan kokosupistamista ennen ensimmäistä latauskertaa..? Onko nuo Reddingin holkit minkä laatuiset muihin verrattuna esim. RCBS? Vaikka hinta on kohtuu korkea, ajattelin panostaa holkkeihin kun aika pitkäikäisethän nuo on fiksulla käytöllä, ja esim luodinasetusholkkiin kyllä kaipaan tuota mikrometrisäätöä. En tosin vielä ole noita tilannut, kun ajattelin vähän kysellä ennen hankkimista. Eipä noita taida Suomen kamaralta saada edullisemmin, toimituskulut kun on aika kohtuulliset reilut 15€.
Olen tosin kuullut että noilla täyssupistusholkeillakin onnistuu kaulasupistus mutta sitä en olekaan kokeillut. Ja voisihan sitäkin tietysti kokeilla ennen noiden tilaamista. :)
Lainaus käyttäjältä: CallOfDuty
(Ainakin) Reddingin Competition-holkit on laatukamaa.
Ei välttämättä päde kaikissa kaliipereissa:
Reddingin luodinasetusholkki on tarkoitettu käytettäväksi vähäisellä hylsynkaulan supistamisella (neck tension) joten se ei toimi halutulla tavalla jos hylsynkaulaa supistetaan liikaa (ts. ei käytetä sopivaa bushingia). Esim. Forster toimii paremmin (luodinasetuskara ei anna periksi/säry ajan mittaan).
Itse en näe mitään käyttöä mikrometriholkille (ei ole kummoinen homma laskea minkä verran luodinasetuskaran kierros vaikuttaa, ja kuitenkin holkki lopuksi hienosäädetään useamman luodinasetuksen keskiarvona). Mutta saahan siitä maksaa extraa jos siltä tuntuu.
Jos haluat kaulasupistaa, siitä vaan. Mutta se ei ole mitenkään tarpeellista/hyödyllistä. Edes kasa-ammunnassa ei nykyään kaulasupisteta, toki (supistus)holkit(kin) on pesityksen mukaan valikoituja (Harrels tms). Suurin kaulasupistuksen vaikutus on, että jokainen latauskerta on erilainen hylsyn puolesta (ts. kuinka monesti hylsyä on kaulasupistettu täyssupistuksen jälkeen). Väljä pesä vs. tehdasholkit -> voit saada jotain hyötyä kaulasupistamisesta, mutta tarkka-ammunnan vaatimuksien suhteen sillä ei ole mitään käyttöä (tarkkuus vs. toimintavarmuus, toistettavuus jne.)
Reddingin holkkeihin pitää erikseen tilata ne rinkulat (neck bushing). Mittaa nykyisten ladattujen patruunoiden kaulan halkaisija, muunna se tuumiksi ja vähennä 0.002" niin saat jonkinmoisen lähtökohdan. Riippuen svedumauser-pesityksestäsi kaula voi olla kartio -> riippuen holkeista ladatun patruunan kaulan halkaisija voi olla hartian vierestä suurempi kuin luodin vierestä (springback). Ja muista mitata useampi patruuna, käytät sitten pienintä kaulan ulkohalkaisijaa lähtoarvona!
On se mikrometrisäätöinen luodinasetus huomattavan helppo käyttää tavalliseen verrattuna. Siitä saa helposti lukemat muistiin eri luodeille ja luodin vaihdon jälkeen olet nopeasti takaisin "kartalla". Eikä karan asennostakaan tarvi olla huolissaan. Tämä on tietysti makuasia, mutta mielestäni niitä asioita, että kun kerran käytät, paluuta vanhaan ei ole.
Kaulasupistuksen yksi hyöty on se, että jää hylsyjen voitelu pois....... :P ....Itse en ainakaan voitele hylsyjä kaulasupistusta varten ja hyvin on homma hoitunut.
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Kaulasupistuksen yksi hyöty on se, että jää hylsyjen voitelu pois....... :P ....Itse en ainakaan voitele hylsyjä kaulasupistusta varten ja hyvin on homma hoitunut.
Komppaan Poikmaa
+ kaulasupistus on yksinkertaisesti nopeampaa. ei vaadi voitelua, varsinkaan jos ei käytä laajenninkaraa (kaulat tasapaksuja) ==> ei voitelua eikä voiteluaineen pyyhkimistä supistuksen jälkeen ==> nopeutuu huomattavasti
+ mikormetrisyydestä on juurikin tuo hyöty useampaa luotia käytettäessä. latauspöytäkirjassa on COL sarakkeessa patruunan pituus millimetreinä sekä holkin lukema esim "0-40"
+ mikrometriholkeissa tuppaa olemaan myös liukuva helma, jolla varmistetaan se,että luotia painetaan hylsyyn yhdensuuntaisesti.
Lainaus käyttäjältä: MSa
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Kaulasupistuksen yksi hyöty on se, että jää hylsyjen voitelu pois....... :P ....Itse en ainakaan voitele hylsyjä kaulasupistusta varten ja hyvin on homma hoitunut.
Komppaan Poikmaa
+ kaulasupistus on yksinkertaisesti nopeampaa. ei vaadi voitelua, varsinkaan jos ei käytä laajenninkaraa (kaulat tasapaksuja) ==> ei voitelua eikä voiteluaineen pyyhkimistä supistuksen jälkeen ==> nopeutuu huomattavasti
+ mikormetrisyydestä on juurikin tuo hyöty useampaa luotia käytettäessä. latauspöytäkirjassa on COL sarakkeessa patruunan pituus millimetreinä sekä holkin lukema esim "0-40"
+ mikrometriholkeissa tuppaa olemaan myös liukuva helma, jolla varmistetaan se,että luotia painetaan hylsyyn yhdensuuntaisesti.
Juuri tämän takia olen noita holkkeja katsellut. Ammun aina samalla aseella panokset ja en viitsisi pelata tuon rasvan kanssa. Eikä tuo jokaisella kerralla muokkaaminenkaan ole varmaan hylsylle tarpeellista vaikkakin olen päässyt aika hyviin latauskertoihin hylsyillä. Ja totta, makuasioitahan nämä ovat eikä näistä sovi kiistellä. Mutta olen kiitollinen kaikista näkökannoista kun nämä aina helpottavat tarvikkeiden hankkimista. :)
EDIT:
Mitä noilla titanium renkailla saavutetaan teräsrenkaisiin verrattuna - onko ne kestävämpiä? Mittailin tuossa hylsyn kaulaa tönärillä sekä mikrometrillä ja sain tulokseksi 0.2937inch. Pitääkö tuo pyöristää ylös vai alaspäin? :?: