Tulipa mieleeni että mistä mahdollisesti voisi päätellä kestääkö kiikari vaimentimen aiheuttamaa lisärasitusta? Tascoani en uskaltanut edes kokeilla ristikon tippumisen pelossa kun taas vastahankkimani Kahles ZF95 10x42 tuskin vaimentimen käytöstä hätkähtää?!! Mutta onko olemassa nyrkkisääntöä siihen mikä kestää ja mikä ei, vai onko päättely tehtävä pelkästään merkin mukaan?!?
-J-
miten ihmeessä vaimennin kiikaria rasittaa.sehän tekee päinvastoin.
eihän vaimennin ole kiikarissa vaan piipussa kiinni.
en kyllä ymmärrä mistä kyse.
Lainaus käyttäjältä: west
miten ihmeessä vaimennin kiikaria rasittaa.sehän tekee päinvastoin.
eihän vaimennin ole kiikarissa vaan piipussa kiinni.
en kyllä ymmärrä mistä kyse.
Mitenkähän tämän nyt selittäisi mahdollisimman selkeästi..
"Normaalissa" laukauksessa ilman vaimenninta rekyyli suuntautuu ainoastaan taaksepäin ja sillä selvä. Vaimentimen/suujarrun kanssa ammuttaessa ase peräytyy ensin rekyylin voimasta taaksepäin, ja ruutikaasujen osuessa haittalevyihin ne työntävät asetta taas eteenpäin. Tästä johtuu rekyylituntemuksen pienentyminen olkapäässä. Tämä liikkeen suunnanmuutos on HYVIN nopea ja rasittaa kiikaria/jalkoja huomattavasti enemmän kuin perinteinen taaksepäin työntävä rekyyli johtuen kappaleen (=kiikarin) liikettä vastustavasta massasta. Vaimenninta/suujarrua käytettäessä suositellaankin käytettäväksi kiikarinjaloissa rekyylivastimia kumpaakin suuntaan ettei siirtymisiä pääsisi tapahtumaan.
-J-
Vaimennin ja suujarru rasittaa kiikaria siitä syystä että ilman vaimenninta ase perääntyy taaksepäin rekyllin voimasta. Nyt kun piipun suulle laitetaan vaimennin tai jarru niin ensin ase alkaa perääntymään ja kun ruutikaasut törmää vaimentimen/jarrun laippoihin niin perääntyminen loppuu ja rekyylistä tulee hetkellisesti "negatiivinen".
Kerkesinpäs ensin.. :lol: :lol:
Lainaus käyttäjältä: JPa
Kerkesinpäs ensin.. :lol: :lol:
Joo, mä olin taustalla varmistamassa tilannetta ja antamassa tulitukea :wink:
Eräs optiikka-ammattilaisena pidetty henkilö esitti minulle kerran mielenkiintoisen teorian jonka mukaan vaimentaja tosiaaan särkee kiikareita.
Syy:
Ruutikaasujen vaikutuksesta vaimentimen kuori laajenee hieman, ja tämä laajentuma lähettää ympärilleen paine/shokki -aallon joka puolestaan särkee itse kiikarin.
Miltä kuulostaa?
Lainaus käyttäjältä: JL
Eräs optiikka-ammattilaisena pidetty henkilö esitti minulle kerran mielenkiintoisen teorian jonka mukaan vaimentaja tosiaaan särkee kiikareita.
Syy:
Ruutikaasujen vaikutuksesta vaimentimen kuori laajenee hieman, ja tämä laajentuma lähettää ympärilleen paine/shokki -aallon joka puolestaan särkee itse kiikarin.
Miltä kuulostaa?
Kuulostaa, öö, teoreettiselta. Eikös samainen paine laajenna sitten myös piippua ilman vaimennintakin ja painehan on patruunapesässä jopa kovempi kuin vaimentimessa, ja myöskin lähempänä kiikaria. Öö..
-J-
Lainaus käyttäjältä: JPa
Lainaus käyttäjältä: JL
Eräs optiikka-ammattilaisena pidetty henkilö esitti minulle kerran mielenkiintoisen teorian jonka mukaan vaimentaja tosiaaan särkee kiikareita.
Syy:
Ruutikaasujen vaikutuksesta vaimentimen kuori laajenee hieman, ja tämä laajentuma lähettää ympärilleen paine/shokki -aallon joka puolestaan särkee itse kiikarin.
Miltä kuulostaa?
Kuulostaa, öö, teoreettiselta. Eikös samainen paine laajenna sitten myös piippua ilman vaimennintakin
-J-
Nii-in.
Saatikka sitten sen shokkiaallon voimakkuus joka piipun suusta lähtee laajenemaan pallomaisena ilman vaimenninta ammuttaessa.
Tämän paine-aallon voimakkuuden kyllä kuulee korvallakin aika hyvin...
Vai että shokkiaaltoja :D :lol: :lol: :D
Selitys kuulostaa samalta kuin se että kaikki osuntaan liittyvät asiat mitä ei ymmärretä/haluta ymmärtää laitetaan poikkeuksetta piippun värähtelyn piikkiin :wink:
Lainaa
Vaimentimen/suujarrun kanssa ammuttaessa ase peräytyy ensin rekyylin voimasta taaksepäin, ja ruutikaasujen osuessa haittalevyihin ne työntävät asetta taas eteenpäin.
Onkos tämän joku tutkinut jollain suurnopeuskameralla tms., vai onko nämä arvailuja? Olis ihan mielenkiintoista nähdä...
Lainaa
Tämä liikkeen suunnanmuutos on HYVIN nopea ja rasittaa kiikaria/jalkoja huomattavasti enemmän kuin perinteinen taaksepäin työntävä rekyyli johtuen kappaleen (=kiikarin) liikettä vastustavasta massasta.
Jos eteenpäin suuntautuva voima on suurempi kuin rekyyli, aseenhan pitäisi karata käsistä. Itse en ole ainakaan tällaista havainnut. :shock:
Ja vastustaahan se kiikari taaksepäin suuntautuvaa liikettäkin.
Itsekin olen kyllä tämän suuntaisia juttuja kuullut, mutta silloin oli muistaakseni kyse suujarrusta. Siinä tapauksessa taakse tai sivulle päin suuntautuva paineaalto voisi vaurioittaa kiikaria. Jos tuohon eteenpäin suuntautuvaan voimaan on uskominen, niin ehkä se kiikarin nopea pysäytys on syyllinen. Tai sitten kiikarin rekyylinkestoa ei ole suunniteltu kuin taaksepäin. Eli väärään suuntaa kohdistuva rekyyli on myrkkyä. Hmm, meniskö jousilla toimivissa impuissa kiikari sen takia niin helposti rikki? Siinähän eteenpäin suuntautuva rekyyli on tosi napakka.
Technology history has made circle. Let's go back to roots! Häyhä used open sights and suppression/optics problem would not be problem for him :)
.308 calibre people would get boost for self-esteem because .338 people could not see behind their front sight posts and 1 km shots would be history :)
Lainaus käyttäjältä: keitsu
Lainaa
Vaimentimen/suujarrun kanssa ammuttaessa ase peräytyy ensin rekyylin voimasta taaksepäin, ja ruutikaasujen osuessa haittalevyihin ne työntävät asetta taas eteenpäin.
Onkos tämän joku tutkinut jollain suurnopeuskameralla tms., vai onko nämä arvailuja? Olis ihan mielenkiintoista nähdä...
Olette molemmat väärässä. Piipun värähtely interferoi jarrun/vaimentimen kanssa ja tämä taajuus saa olkapään tuntemaan kevyemmän rekyylin.
:lol: :lol: Lisäksi tarkkuus paranee jos ampujan syntymäpäivä on laippalevyjen määrän monikerta.
Kyllä juuri ruutikaasujen osuminen haittalevyihin saa aikaikseksi positiiviseen rekyylikiihtyvyyteen nähden negatiivisen kiihtyvyydenohjaaminen. Hetkellisesti luodin lähdettyä piipusta on piippu rakettimooottori, josta purkautuvat ruutikaasut työntävät asetta entisestään taakse päin. Jos nämä ruutikaasut ohjataankin sivuille jarrun levyillä, siirtyy osa rakettimoottorin työntövoimasta jarrn kautta rekyyliä hillitsevänä voimana aseeseen. Kätevää!
Juuri negatiivisen g-voima keston puutteesta on kyse jarrujen kanssa särkyneissä kiikareissa. Esim NXS kiikareiden testirutiiniin kuuluu +-2500G:n suuruinen testi - eli kiikarin sisämekaniikka ja linssinkiinnitykset kestävät yhtäsuuren positiivisen tai negatiivisen kiihtyvyysrasituksen.
QL:llä voi laskeskella näitä rekyylivoimia. "Options / Recoil Aanlyisis"). Rakettimoottoriefekti tuo lisää rekyyliä keskimäärin 25%. Jos ideaalisella jarrulla saataisiin täydellisesti käännettyä tämä rakttimoottoriefekti vastakkaiseksi saadaan rekyyli jäämään noin 50% alkuperäisestä. Koska suujarrujen hyötysuhde ei ole 100% lienee on todellinen suujarrutettu rekyyli noin 60-80% alkuperäisestä suujarruttamattomasta rekyylistä.
MSa
vai shokkiaalto särkee,,heh?
todistettavasti ainoa joka tekee shokkiaallon ammuttaessa, on yliäänellä lentävä luoti,,
sama ilmiö tulee kun suihkuhävittäjä lentää yliääni nopeudella,,
joskus aalto jopa näkyy, kun ilmankosteus tiivistyy siinä.
ei tosin aseiden kanssa yleensä, vaan lentokoneiden yhteydessä.
usein näkee kuvia kyseistä shokkiaallosta kun suihkukone on juuri rikkomassa äänivallia ja silloin aalto tulee näkyviin,,

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.wilk4.com/misc/f18.jpg%22%3Ehttp://www.wilk4.com/misc/f18.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.wilk4.com/misc/f18.jpg%22%3Ehttp://www.wilk4.com/misc/f18.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
ja video löytyy: http://b19k20.tripod.com/jet/f18.html
Mitattuun tietoon perustuen totean, että esim .338 L-M kaliperin suujarrulla varustetun aseen kiihtyvyys hieman sen jälkeen kun nalli on napsahtanut on taaksepäin suuruusluokkaa 500G ja luodin ohitettua suujarrun on kiihtyvyys eteenpäin luokkaa 350G. Tapahtumien kesto on muutamien millisekuntien luokkaa, joten käsistä karkaamisefektiä on vaikea havaita. Lisäksi suujarru aiheuttaa myös muihin suuntiin vaikuttavia kiihtyvyyksiä, joiden suuruus vaihtelee muutaman kymmenen G:n luokassa. Hyvänä esimerkkinä käy voimakkaasti ylöspäin puhaltava suujarru, joka painaa piipun suuta alaspäin ja etutuelta ammuttaessa tuntemus välittyy voimakkaana perän iskuna poskeen, eli perä nousee voimakkaasti ylöspäin.
Summa summarum suujarru koettelee kiikarin kiihtyvyyksien kestoa ja samalla kiikarien jaloissa tarpeen on kahteen suuntaan vaikuttava rekyylin vastaanotto m. picatinny kisko tai TRG-42. Sama pätee pääosin luonnollisesti myös käytettäessä suujarrun sijasta äänenvaimenninta.
Onnea ja menestystä perinteisille kotimaisen valmistajan kartiomaisille kiikarin kiinnityskiskoille suujarrullisissa tai vaimentimella varustetuissa aseissa. 8)
Lainaa
Mitattuun tietoon perustuen totean, että esim .338 L-M kaliperin suujarrulla varustetun aseen kiihtyvyys hieman sen jälkeen kun nalli on napsahtanut on taaksepäin suuruusluokkaa 500G ja luodin ohitettua suujarrun on kiihtyvyys eteenpäin luokkaa 350G. Tapahtumien kesto on muutamien millisekuntien luokkaa, joten käsistä karkaamisefektiä on vaikea havaita.
Tätä minä kaipasinkin. Eli siis jos tuo kiihtyvyys on eteenpäinkin noin iso, niin ei ihme jos jotkut kiikarit eivät tykkää. Varsinkaan jos negatiivisen g-voiman kestävyyteen ei ole kiinnitetty huomiota.
Liioittelin hiukan siinä käsissä karkaamisessa, mutta selvispähän tuokin. :lol: :lol:
.50 BMG -aseissa on vielä omana erikoisuutena pitkässä ja tilavassa piipussa luodin etupuolella oleva ilmapatasas jonka luoti työntää ulos piipusta edellään. Suujarru alkaa todellisuudessa toimia jo ennen kuin luoti on siitä ohi mennyt. Teoriassa tämä on totta kaikissa aseissa mutta .50BMG -aseissa asiaa on voitu todentaa ja niissä tästä ilmiöstä on todellista riesaa. Erityisesti sen vuoksi että piiput ovat pitkiä ja ilmapatsas sitämyöten iso ja pidempivaikutteinen.
Ensin siis ase lähtee rekyylistä taaksepäin, sitten alkunykäisyn jälkeen suujarruun alkaa kohdistua piipusta tuleva ilmavirta ja luodin edellä oleva ilmapatsas alkaa työntämään suujarrua ja asetta eteenpäin. Tähän tulee sitten vielä reipas nykäys eteenpäin kun luoti ohittaa suujarrun ja suuripaineiset ruutikaasut alkavat todenteolla liikuttaa asetta toiseen suuntaan.
Leupoldin kiinteäsuurennoksiset Mark4 -tähtäimet ja NXS ovat USAssa laajasti .50 BMG-ampujien suosiossa nimenomaisesti rekyylinkestonsa vuoksi. Koska USMC valitsi S&B PMII -sarjaa myös Barrettien päälle niin ilmeisesti nekin on hyviksi havaittu. Barreteissa tulee vielä kiertyvästä lukosta ja piippurekyylistä lisää erilaisia kiihtyvyysmomentteja tähtäimiin kohdistuen joten halpiskiikarit ei niiden päällä välttämättä kauaa kestä.
.50BMG rekyylinkestoa ei tarvita muissa aseissa mutta suujarrulliset aseet aiheuttavat tähtäimille suuria rasituksia.
Lainaus käyttäjältä: JL
Eräs optiikka-ammattilaisena pidetty henkilö esitti minulle kerran mielenkiintoisen teorian jonka mukaan vaimentaja tosiaaan särkee kiikareita.
Syy:
Ruutikaasujen vaikutuksesta vaimentimen kuori laajenee hieman, ja tämä laajentuma lähettää ympärilleen paine/shokki -aallon joka puolestaan särkee itse kiikarin.
Miltä kuulostaa?
:D Ei voi olla totta? Vai oiken ammattilainen :twisted:
Lainaus käyttäjältä: M24

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.wilk4.com/misc/f18.jpg%22%3Ehttp://www.wilk4.com/misc/f18.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Amerikan tammahan se siinä lähisoonisella alueella. M on kakskymmentä kertaa neliöjuuri iso t. eli lämpötila kelvineinä.
Lainaus käyttäjältä: Ei osu
Lainaus käyttäjältä: JL
Eräs optiikka-ammattilaisena pidetty henkilö esitti minulle kerran mielenkiintoisen teorian jonka mukaan vaimentaja tosiaaan särkee kiikareita.
Syy:
Ruutikaasujen vaikutuksesta vaimentimen kuori laajenee hieman, ja tämä laajentuma lähettää ympärilleen paine/shokki -aallon joka puolestaan särkee itse kiikarin.
Miltä kuulostaa?
:D Ei voi olla totta? Vai oiken ammattilainen :twisted:
Kaikki täällä kirjoittelevat tietävät tämän henkilön. Ette edes varmaan uskoisi jos nimen kertoisin. Joten lienee viisainta on että en kerro.
Lainaus käyttäjältä: HJu
laajasti .50 BMG-ampujien suosiossa nimenomaisesti rekyylinkestonsa vuoksi. Koska USMC valitsi S&B PMII -sarjaa myös Barrettien päälle niin ilmeisesti nekin on hyviksi havaittu. Barreteissa tulee vielä kiertyvästä lukosta ja piippurekyylistä lisää erilaisia kiihtyvyysmomentteja tähtäimiin kohdistuen joten halpiskiikarit ei niiden päällä välttämättä kauaa kestä.
.50BMG rekyylinkestoa ei tarvita muissa aseissa mutta suujarrulliset aseet aiheuttavat tähtäimille suuria rasituksia.
Itse asiassa rekyylituntemus .50 bemarissa on todella mieto.
En tosin ole barretteja kokeillut, mutta jalosen rautoihin tehtyä pääsin kokeilemaan ja ase oli todella miellyttävä ampua.
Todella rauhallinen tuuppaus taaksepäin. Pitkä tosin.
Ja rekyyli tulee vain vain taaksepäin, ei eteen.
Ase liikahtaa useamman sentin taakse laukauksessa, mutta jää sitten siihen.
Käytännössä ei yhtään kummempi ampua kuin 308, vaikka sitten vähän raskaampikin 308 -kivääri.
Jäinkin ihmettelemään noita 50BMG rekyyninkesto -mainoslauseita.
Toisaalta barretissa hakkaavat raskaat liikkuvat voivat muuttaa tilannetta.
Tuo hävittäjäkoneen tiivistysvana ei muuten liity suoraan äänivallin ylitykseen, sama ilmiö voi tulla hyvinkin hitailla lentonopeuksilla kun vaan olosuhteet sattuvat olemaan oikeat.
Lainaus käyttäjältä: MVe
..kiikarien jaloissa tarpeen on kahteen suuntaan vaikuttava rekyylin vastaanotto..
Tämä vaatimus kahteen suuntaan olevasta rekyylivastikkeestahan tarkoittaa myös sitä että esim. optilockeissa olevan etummaisen jalan vastintapin kolo lukkorungossa on oltava tarkalleen sopivan kokoinen, kaikki välys on liikaa. Eikä liene haittaa jos takimmaiseenkin jalkaan samaisen osan lisää, pysyy paketti varmemmin kasassa. Vai riittääkö että esim. etummainen jalka vastaanottaa taaksepäin suuntautuvan ja takimmainen eteenpäin suuntautuvan rekyylin??
-J-
Periaatteessa lukitus pitäisi olla samassa jalustassa molempiin suuntiin että siitä olisi hyötyä. Jos eri suuntaan olevat lukitukset on eri jalustassa niin silloin renkaiden kiinnitys putkea vasten joutuu koville kun toinen vetää toiseen ja toinen toiseen suuntaan rekyylin aikana.
Eli toisin sanoen laitan myös takimmaiseen jalkaan tapin ja koneistan sille kolon lukkorunkoon. Eipähän tarvitse arvuutella että riittääkö..
-J-
: Itse asiassa rekyylituntemus .50 bemarissa on todella mieto.
On varmasti jos ase painaa +15 kiloa. Ei ole jos ase painaa alle 10 kiloa. Riippuu kyllä suujarrusta ja ampujankin fysiikasta ja rekyylinsietokyvystä.
: rekyyli tulee vain vain taaksepäin, ei eteen.
Tässä tulee ihmisen vajavaiset aistit ongelmaksi. Toki jos suujarru on huono niin voi pitää paikkansa mutta yleensä ei pidä. Ei se ase nyt eteen "sýöksy" mutta kun "vastapalloon" rekyyli-iskua tähtäimeen tulee.
: Käytännössä ei yhtään kummempi ampua kuin 308, vaikka sitten vähän raskaampikin 308 -kivääri.
Ilmeisesti jarrussa on ollut jotain toivomisen varaa ? .50 BMG varsinaiset ongelmat ampujalle eivät tule rekyylistä vaan ylipaineesta joka pöllyttää irtotavaraa naamalla ja on ylipäätään ikävää. Rekyylihän ei kevyissäkän ole yleensä sen suurempi kuin 12 kaliperin pumpulla 3" magnumeja ampuessa. Makuulta aika harva noilla haulikolla viitsii kovin montaa kasaa ampua :-)
: Jäinkin ihmettelemään noita 50BMG rekyyninkesto -mainoslauseita.
Toisaalta barretissa hakkaavat raskaat liikkuvat voivat muuttaa tilannetta.
Rekyylisykäykset rikkoo tähtäimen, ei niinkään ampujaa. Ampujan lihaksisto ja luusto joustaa, linssit ja niiden kiinnitykset eivät jousta (jos joustaisi niin tähtäimelleä ei tekisi yhtään mitään) ja voivat murtua jos ovat liian heikot.
: Tuo hävittäjäkoneen tiivistysvana ei muuten liity suoraan äänivallin ylitykseen, sama ilmiö voi tulla hyvinkin hitailla lentonopeuksilla kun vaan olosuhteet sattuvat olemaan oikeat.
Pk-seudulla noita vanoja näkee matkustajakoneiden siivenkärkien lähettyvillä ja lentonopeus on tällöin luokkaa 300-500 km/h.
Lainaus käyttäjältä: HJu
: Itse asiassa rekyylituntemus .50 bemarissa on todella mieto.
On varmasti jos ase painaa +15 kiloa. Ei ole jos ase painaa alle 10 kiloa. Riippuu kyllä suujarrusta ja ampujankin fysiikasta ja rekyylinsietokyvystä.
: rekyyli tulee vain vain taaksepäin, ei eteen.
Tässä tulee ihmisen vajavaiset aistit ongelmaksi. Toki jos suujarru on huono niin voi pitää paikkansa mutta yleensä ei pidä. Ei se ase nyt eteen "sýöksy" mutta kun "vastapalloon" rekyyli-iskua tähtäimeen tulee.
: Käytännössä ei yhtään kummempi ampua kuin 308, vaikka sitten vähän raskaampikin 308 -kivääri.
Ilmeisesti jarrussa on ollut jotain toivomisen varaa ? .50 BMG varsinaiset ongelmat ampujalle eivät tule rekyylistä vaan ylipaineesta joka pöllyttää irtotavaraa naamalla ja on ylipäätään ikävää. Rekyylihän ei kevyissäkän ole yleensä sen suurempi kuin 12 kaliperin pumpulla 3" magnumeja ampuessa. Makuulta aika harva noilla haulikolla viitsii kovin montaa kasaa ampua :-)
: Jäinkin ihmettelemään noita 50BMG rekyyninkesto -mainoslauseita.
Toisaalta barretissa hakkaavat raskaat liikkuvat voivat muuttaa tilannetta.
Rekyylisykäykset rikkoo tähtäimen, ei niinkään ampujaa. Ampujan lihaksisto ja luusto joustaa, linssit ja niiden kiinnitykset eivät jousta (jos joustaisi niin tähtäimelleä ei tekisi yhtään mitään) ja voivat murtua jos ovat liian heikot.
: Tuo hävittäjäkoneen tiivistysvana ei muuten liity suoraan äänivallin ylitykseen, sama ilmiö voi tulla hyvinkin hitailla lentonopeuksilla kun vaan olosuhteet sattuvat olemaan oikeat.
Pk-seudulla noita vanoja näkee matkustajakoneiden siivenkärkien lähettyvillä ja lentonopeus on tällöin luokkaa 300-500 km/h.
Oletko muuten ampunut 50BMG:llä?
Tiedän että hullulta tämä varmasti kuulostaa mutta siltä se tuntui.
Aseen paino taisi olla 14kg.
Fiilis oli sellainen että jos kuvittelet tähtääväsi kiväärillä makuulta ja joku tuuppaa voimakkaasti kivääriä piipunsuusta kämmenpohjalla suoraan taaksepäin ja olkapääsi/vartalosi peräytyy n. 10-15cm.
Eli siis rauhallinen, voimakas ja täysin vastustamattomalta tuntuva työntävä tunne, mutta ei sitten pätkääkään agressiivinen.
Moskaakaan ei tullut silmille yhtään aseen takana vaikka hiekkaisella irtomaalla ammuttiin. Jos olisi tuullut etuviistosta niin sitten varmaan kyllä.Takaviistosta kun katselin n. 6-7m päässä niin housunpuntit lepatti ja moskaa lensi kyllä sitten naamalle senkin edestä.
Painekaan ei naamalla pahemmin tuntunut, samoin laukausääni on sävyltään niin matala että se ei tunnu ollenkaan ilkeältä. Tosin kuin 338LM:n terävämpi paukahdus.
Mielipide tosin saattaisi muuttua jos bemarilla ampuisi vaikka sen 10lks putkeen, sillon ammuin vain 3 lks.
Toistuva "paineisku" tekee tehtävänsä, ammuin kerran suujarrulla 338LM:llä hirvimerkkiä niin että paine tuli sisälle koppiin ja olotila muistutti pahasti krapulaa. Ikävä ontto tunne mahanpohjassa ja päässä humisi normaaliakin enemmän.
Verrokkina vaan sanon että kokeilin kerran pirusillani ampua TRG42:lla ilman kiikaria ja suujarrua makuulta.
jossain 20-25lks kohdalla alkoi tuntua siltä että tarkkuus alkaa jo kärsiä aika lailla. n. 10lks jälkeen olkapää ikäänkuin turtuu, mutta taas 15lks:n kohdilla tunne muuttuu erittäin epämiellyttäväksi.
Rekyylituntemus on AIVAN toista luokkaa kuin 50BMG:llä.
Rekyylinkestosta ja rekyylituntemuksesta.
Kokemuksen kautta olen havainnut, että mainoslause " kestää .50 kaliperin aseessa" pitäisi muuttaa muotoon "kestää .338 L-M kaliperin aseessa"
Käytännössä tähtäin, joka kestää .50 kaliperin aseessa saattaa purkautua nopeastikin .338 L-M aseessa. Rekyylivoimahan on kyllä miehekäs .50 aseella, mutta sen tuntuma ampujalle on erilainen. Tuntumaa voi kuvata sanoin "pitkä raskas tuuppaus". Olen kyllä eri mieltä, että tuntuma on kuin 308:lla ampuisi. Kun ampuu päivässä vaikkapa 150 ls .50 aseella on parin päivän päästä koko yläselän lihakset kipeänä. Turhaan ei esim Barret 82 A1:lle ole asetettu päivittäistä maksimi laukausmäärää maailmalla.
.338 L-M aseelle tyypillistä on huomattavasti terävämpi rekyylituntuma ja tämä aiheuttaa myös sen, että se tuntuu rankaisevan tehokkaammin tähtäinlaitteita.
Edellä käsitellyt itselataavan aseen massojen aiheuttamat eri suuntaiset voimat tietenkin osaltaan vaikuttavat tähtäinten kestoon, mutta samoin pulttilukkoinen ase, joka on varustettu suujarrulla tai äänenvaimentimella
saa aikaan aikaisemmin mainetsemiani pysty ja sivusuuntaisia kiihtyvyyksiä, joiden suuruus voi olla jopa luokkaa 100G. Kesto vain on hyvin lyhyt ja liikematka jää lyhyeksi ja näin myös usein jää huomiotta niiden vaikutus tähtäimille ja kiinnitysratkaisuille.
Edelleen olen hieman sisäisesti hymyillyt kommmenteille suujarrullisten .338 L-M aseiden jopa pienemmästä rekyylituntumasta kuin .308 aseiden. Kun ampuu päivässä vaikkapa 200 ls kummankin kaliperisella aseella voi vakuuttua, että .308 on kuitenkin mukava ampua verrattuna isoon veljeensä.
Oma kanta on aivan selkeä näiden aseiden kesken relkyylituntemuksessa.
- .50 kaliperisella ei juuri yli 100ls päivässä viitsi ampua
- .338L-M raja tulee vastaan 150 ls jälkeen
- .308 aseella voi ampuilla hyvin vaikka 200-300ls päivässä
Rekyylistä... Moni keskivertoampuja on kokeillut mun 300LM ja 338LM:ää ja 3-5 laukauksen kokeilun jälkeen kommentti on poikkeuksetta ollut että aika lussu rekyyli, ei yhtään paha. Siinä vaiheessa olen sanonut että jatka ampumista, patruunoita on vielä 60 jäljellä ja aikaa 2 tuntia, arvatkaa kuinka moni on jatkanut ampumista? Ei yksikään vaikka ampuminen olisi ollut täysin ilmaista.... :shock:
Jos lähdetään vielä siihen rekyyliin niin olen vuosien aikana ampunut milloin milläkin kaiiberilla mutta yksi on ylitse muiden, 300LM:ksi pesitetty Trg-S joka on täysin vakiokuntoinen ja painoinen. Tämän värkin kanssa tuottaa erittäin suuria tuskia ampua edes viittä laukausta peräkkäin silloin kun ammutaan päivän aikana useita sarjoja. JPu tietää vallan mainiosti mistä puhun, varsinkin silloin kun Trg-S:ssä ei ole vaimenninta kiinni....
Itse olen mieltynyt käyttämään suujarruja vaikka ne helvetillistä meteliä pitääkin ja LM:ien kanssa kun olen ampunut niin molemmissa 300 ja 338LM:ssä olen huomioinut seuraavan seikan. Tehokkaan suujarrun kanssa rekyylistä tulee jotenkin tärähtävä, varsinkin 300LM:llä tämä tuli huomioitua. 300LM:ssä on sangen terävä rekyyli jo muutenkin ja siihen kun vielä lisätään suujarrun tekemä "tärähdys" niin voin vain kuvitella mitä kiikaritähtäimen sisäkalut miettivät laukaisun aikana :D
Moi,
MVe kirjoitti asiaa, olen täysin samaa mieltä.
Mainoslause "" kestää .50 kaliperin aseessa" pitäisi muuttaa muotoon "kestää .338 L-M kaliperin aseessa" pitäisi todellakin tehdä juuri näin.
Joka vuosi Niinisalon ammuntojen jälkeen olkapäässä on ollut "kivat" jäljet kun on tykittänyt .338 LM:ää intensiivisesti. MVe:llä lienee kuitenkin eniten kokemusta .338 LM:stä ja .50 BMG:stä, joten hän tietää mistä puhuu.
.338 LM:llä ja .50 BMG:llä ampumista kuvaa parhaiten juuri tuo MVe:n kuvaama "huomattavasti terävämpi rekyylituntuma" vs "pitkä raskas tuuppaus". Samoin ainakin jollain tasolla voi kuvata em. kaliiperien rekyyliä esim. 9 mm Para vs .45 ACP pistoolikaliipereihin - 9 mm Parabellumin rekyyli on juuri huomattavasti terävämpi ja nopeampi kuin .45 ACP:n pitkä, raskas ja hidas rekyyli. Tämä vertaus vain siksi, että jokainen saa mielikuvan rekyylituntumasta.
Samoin olen samaa mieltä myös Koheltajan kannassa. Juuri tuo Koheltajan .300 LM on kuin pst-tykki, samaan kategoriaan menee JPu:n .30-.378 Magnum. :) Jos ampui esim. samaan aikaan ampumakatoksessa kun em. herrat, niin katoksen pöly yms... muu debris jysähti yhtäkkiä niskaa ja nassulle, legot tärähti, korvissa soi huolimatta kupeista ja aivan varmasti oma laukaus meni oraville tai kansanterveydelle, jos epäonnekseen sattui juuri samaan aikaan laukaisemaan. Oma .338 LM todellakin tuntui nallipyssyltä herrojen Koheltaja ja JPu todellisiin Magnumeihin verrattuna :shock: :oops: :wink: :roll:
Tästä syystä ehdotankin kohteliaasti ja asiallisesti, että annetaan herrojen JPu ja Koheltaja valita radoilla (Santis, Syndalen, Niinisalo yms...) ensimmäiseksi ampumapaikkansa :) :wink: Näin pääsee mahdollisimman kauas herrojen Koheltaja ja JPu tykkitulesta ja kaikenlainen turvamarginaali säilyy :lol: :wink: - voi jopa odottaa itseltääkin osumia tauluun :o :lol: :wink:
Carpe Diem,
MJ
Lainaus käyttäjältä: MJ
Tästä syystä ehdotankin kohteliaasti ja asiallisesti, että annetaan herrojen JPu ja Koheltaja valita radoilla (Santis, Syndalen, Niinisalo yms...) ensimmäiseksi ampumapaikkansa :) :wink: Näin pääsee mahdollisimman kauas herrojen Koheltaja ja JPu tykkitulesta ja kaikenlainen turvamarginaali säilyy :lol: :wink: - voi jopa odottaa itseltääkin osumia tauluun :o :lol: :wink:
:D :lol: :D :lol: :D :D
Voin lohduttaa sillä että aikansa kutakin eli mun hermo ei yksinkertaisesti kestänyt kolmen vuoden aikana ammuttujen 4000 laukauksen rekyyliä/paineiskuja (300LM ja 338LM) joten kyseiset värkit on mun osalta historiaa, ainakin toistaiseksi. Kolmas 300LM piippu saatiin tuhottua syksyllä ja silloin lupasin itselleni että ei koskaan enään....
Nyt on koko syksy pidetty taukoa ampumisessa ja kohta se nähdään alkaa hermosto kestämään ampumista ja pystyyko keskittymään muuhunkin kuin rekyyliin ja paineiskuun vai jatketaanko "sairaslomaa" kesän asti. Hiukan on jo alettu antamaan siedätyshoitoa piekkarilla ja 6mmPPC:llä joten kyllä se siitä :wink:
Nykyään suurin värkki kaapissa on ja tulee olemaan 300WSM ja ettei paineiskuista pääsisi turhan helposti eroon niin toki siinäkin tulee suujarru olemaan piipun suussa :D
Lainaus käyttäjältä: JL
Mielipide tosin saattaisi muuttua jos bemarilla ampuisi vaikka sen 10lks putkeen, sillon ammuin vain 3 lks.
Itse itseäni lainaten...
Tosiaankin pointtina tuossa -308 vertauksessa oli tosiaankin tuo BMG:n rekyylituntuma, uskomattoman pehmeä.
Tätä ne isännät ei sitten millään usko jos vaikkapa essolla asiasta väittelee, siksi otin hieman karrikoidun esimerkin.
Milläs muuten olet MVe ampunut, pultti-BMG:llä, puolarilla vai molemmilla?
Onko tuntumassa eroa paljonkin?
Kumma ilmiö muuten TRG:stä, jos suujarrulla paukuttaa 100lks päivässä niin olkapää on mustana illalla vaikka itse ampuessa ei kipua tunnu.
"Kevennettynä" makuulta ilman jarrua ja kiikaria alkaa juhlafiilis olla lopullisesti pilalla jo 20-30lks tienoilla, mutta silti mustelmaa ei tullut.
Mustelman syntyminen ei siis korreloi suoraan itse suorituksen aikana tuntuvaan kivun määrään. Hmmm. jaa-a. Näkyisköhän CAT -scannauksessa jotain kummaa? (muuallakin kuin päässä...)
Osa on varmaan nähnytkin netissä liikkuvan videonpätkän "Taliban Sniper" jossa rimpula arabi kajauttaa sarvikuonopyssyllä.
Ase lentää kädestä, mies persiilleen ja samalla lasi rikki.
Sitten ympyrä-konttausta (shokissa) ja lopuksi repimään ampuma-lasikopin ovenkahvaa, luonnollisesti väärään suuntaan.
Kavereilla on lasien takana erittäin hauskaa ilmeistä päätellen.
Videon ovat tehneet alunperin eräässä yhdistyneiden arabiemiirikuntien emiraatissa vaikuttavat "varakkaat" harrastajat jotka testaavat jouto-aikanaan kaikenlaista kivaa.
Sivuilta löytyy rutkasti mielenkiintoista latausfaktaa, suurriistan metsästysvideoita ja kaikkea mahdollista siltä väliltä.
Videoita on sivulla kymmeniä, suurin osa kuvattu tuon kuuluisan "lasikopin" sisältä.
http://www.accuratereloading.com
(edit, jaa: nykyään pitää olla rekisteröitynyt että pääsee katselemaan videoita, latausdatat kyllä näkyy. ml 338LM)
Ehkä vaikuttavin videoillakin näkyvä ase on kuitenkin 700 NitroExpress jolla muutama pahaa-aavistamaton pakistanilainenkin pääsee hakemaan vähän rekyylituntumaa.
Suujarru on ilmeisesti poikien mielestä turhaa länsimaista "hapatusta"
Eihän nyt 1000gr/65g luoteja 14000 Joulen energialla sylkevä pienari sellaista tarvi. :shock: :shock: :shock: :shock: :shock: :shock: :shock:

(//%3C/s%3E%3CURL%20url=%22http://www.accuratereloading.com/bmg700.jpg%22%3Ehttp://www.accuratereloading.com/bmg700.jpg%3C/URL%3E%3Ce%3E)
Olen päässyt ampumaan neljän eri valmistajan pulttilukkoisella ja kolmen eri valmistajan itselataavalla .50 kaliperisella tai 12,7x107 kaliperisella ja rekyylituntemus tietenkin pulttilukkoisilla on ikävämpi. Terävämpi tuuppaus hieman .338L-M:n tapaan.
Kevyin pulttilukko oli painoltaan luokkaa 10kg kiikareineen ja vielä kohtuu lyhyt pulpup tyyppinen värkki, jolla ampuminen ei ollut aivan nautinto.
Yhteistä kuitenkin on se, että kaikki yli 100ls/pvä on liikaa tämän kokoluokan aseilla.
Realiteetti omalla kalustolla harrastaville onneksi on että sen enempää 338LM:llä kuin varsinkaan .50BMG:llä ei päivässä konkurssiuhan vuoksi kovin usein 100 laukausta samana päivänä kerralla tule ammuttua :-) No itseladattuja 338LM:iä nyt joskus mutta enempi harvoin.
Riskinä on tolkuttoman rahan menon lisäksi ainakin 338LM:ssä piipun polttaminen jos nyt ihan putkeen paljon paahtaa. Tai eihän se nyt kerralla kulahda mutta kuluminen kiihtyy lämpötilan mukana.