Eli S&B 5-25x56 PMII tuli kuin tulikin vielä tämän vuoden puolella. Paketti tuotiin oikein kotiin asti. Mitä palvelua!
Muutama kommentti alkukäpistelyn jälkeen:
Päällisin puolin siistin näköinen, Butler Creek suojat asennettuna.
Pirun iso ja painava kapistus. Muistin varassa väittäisin, että säätötornit ovat suuremmat kuin esim 4-16x50 PM II:ssa. Ainakin parallaksinsäätö on Nissan Micran pölykapselin kokoinen. Selkeät merkinnät ja logoja riittävästi, ettei varmasti jää epäselväksi kenen kiikarista on kysymys.
Double turn mekanismi on erinomainen. Tosin majakan kestävyydestä en mene takuuseen (se on S&B:n heiniä) jos vaikka kiikarin kolhaisee johonkin. Sivusäätö on selkeä, aika näyttää riittääkö 6 mrad kovallakin tuulella.
Zoomin säätörinkula on uutta designiä ja "ysin" kohdalla kuminen knööli on muita suurempi. Ehkä siksi, että pimeässä tietää mikä suurennos on käytössä?
Ristikon valaisu vaikutti tällä hetkellä turhalta kapistukselta. Tarkastellessani maastoa pimeällä, en voinut tulla muuhun tulokseen kuin, että valaistu ristikko häiritsee näkökentää. Mielipidekysymyskö?
Ristikko näkyy mainiosti kertoimella 5 ja todellakin kertoimella 25 :D En kuitenkaan sanoisi, että ristikon viivojen paksuus haittaisi etäisyyden arviointia koska viivat ovat niin selkeitä, että viivakin voidaan jakaa muutamaksi osaksi suurimmalla kertoimella. Näin ollen uskon pystyväni saamaan helposti lukemia 0,05 tarkkuudella.
Sitten asiaan:
Johtuneeko zoomista, ei näkökenttä ole täysin pyöreä korosäätöjen ääriasennoissa. Jotta ristikko ja maalialue näkysivät terävinä ja kirkkaina, tulee kiikarin läpi katsoa hieman yläkulmasta! Tämä on erittäin häiritsevä asia koska itse olen tottunut siihen, että silloin silmä on asetettu oikein kun kuva on pyöreä. Nyt ylälaitaan tai alalaitaan muodostuu ikävä varjo, ikäänkuin silmä ei olisi kiikarin optisella akselilla.
Saa nähdä miten varjo vaikuttaa ampumiseen. Onneksi kiikari on 6 kuukautta koekäytössä, minkä jälkeen voin tehdä ostopäätökseni. Edellä mainittu seikka voi olla asia, joka estää maksamasta reilua kahta kiloeuroa ko. kiikarista. Aika näyttää.
Renkaita varten putkessa olisi voinut olla hieman enemmän tilaa. Tämänkin kanssa on vain elettävä.
Voin lohduttautua sillä, että putki on kuitenkin hensua parempi :lol:
"Ristikon valaisu vaikutti tällä hetkellä turhalta kapistukselta. Ta Täsrkastellessani maastoa pimeällä, en voinut tulla muuhun tulokseen kuin, että valaistu ristikko häiritsee näkökentää. Mielipidekysymyskö?"
Olen TM:n kanssa täysin samaa mieltä :lol: Ongelma ei sinänsä ole valaisu yleensä vaan sen surkea toteutus S&B:ssä.
"Johtuneeko zoomista, ei näkökenttä ole täysin pyöreä korosäätöjen ääriasennoissa. Jotta ristikko ja maalialue näkysivät terävinä ja kirkkaina, tulee kiikarin läpi katsoa hieman yläkulmasta! Tämä on erittäin häiritsevä asia koska itse olen tottunut siihen, että silloin silmä on asetettu oikein kun kuva on pyöreä. Nyt ylälaitaan tai alalaitaan muodostuu ikävä varjo, ikäänkuin silmä ei olisi kiikarin optisella akselilla."
Tuskin tämä ongelma muodostuu ongelmaksi laakalentoisilla kalibereilla koska säätöalueen ääripäissä harvemmin tarvii käydä. Kertoo tietysti ongelmista mitä seuraa kun yrittää rakentaa 1 tason retikkelin +20x suurennuksille. Sinänsä S&B tuotemerkki on reuna-alueiden sameus.
"Voin lohduttautua sillä, että putki on kuitenkin hensua parempi"
Voisi olla hyvä järkätä MJ testi 6-24x72 Hensun ja S&B välille. Loppuisi tiedonpuutteesta johtuva juupas eipäs keskustelu. Testi voisi olla samalla käyttötesti eli niillä tehtäisiin ennalta sovittu TA-ammunta. MSa voisi tukea testiä kalustollaan.
Vaikka ei näytä olevan faktatiedollakaan väliä kun seuraa miten suuren kiikaritestin huomioista ja havaituista ongelmista huolimatta jengi jauhaa vanhaa lotinaa. :(
Moi,
S&B 5-25x56 PMII on varmasti hyvä tähtäin.
Valaisu Bendereissä ei ole toteutettu aivan yhtä hyvin kuin Zeiss-konsernin tuotteissa, juuri niinkuin JHa jo sanoikin. Sinänsä Benderin valaisusäätötorni on hyvä ja pykäliä on riittävästi, mutta jostain kumman syystä valaisua ei ole säädetty tarpeeksi himmeälle pienimmällä pykälällä.
Siitä reuna-alueen sameudesta ei kannata stressata, sillä se on S&B:ttein tuotemerkki, kuten JHa jo totesi. Kun tähtäin on asennettu siten, että optinen akseli on keskitetty rungon keskilinjan tai kiskon mukaan (sama linja piipun keskipisteen kanssa), niin reuna-alueet eivät häiritse, eikä niiden pieni sameus.
Joka tapauksessa Benderit ovat huippuputkia, joten en huolehtisi turhaan mistään.
Kyllä se DT-torni kestää, ellet ajatellut aloittaa talon rakentamista ja käyttää uutta hyvää tähtäintäsi vasarana ja lekana. Ja varmasti koro riittää, ellet aio yrittää ampumista yli 2000 metriin .300 WM:llä.
En oikein ymmärtänyt miksei +/- 60 senttimetrin sivusäätö riittäisi? Aivan varmasti riittää ellei ammu hirmumyrskyssä ja silloin taas ei kannata ampua lainkaan. Kun kivääri on zerottu eli nollautettu vaikkapa 100 metriin kunnolla niin +/- 25 senttimetrin sivusäätö riittää .308:llakin viisi metriä sekunnissa puhaltavassa täyden vaikutuksen tuulessa (90 astetta) 1000 metriin saakka. Käytännössä pitkille matkoille (1000 metriin ja yli) ei paljon kannata ampua yli 5 m/s tuulessa ja max. 800 metriin noin 6 m/s tai yli tuulessa. Näin ollen kyllä +/- 60 cm riittää mainiosti - pitää vain osata käyttää tähtäintä.
Onnea uudesta tähtäimestä ja eipä muuta kuin harjoittelemaan sen käyttöä.
Carpe Diem,
MJ
Moi,
Kalustotestissä tuen mielläni sakemannien sisällisotatestiä. Voin lisäksi julistaa jo ennakkoon tuloksen: tasapeli, toinen tykkää äidistä, toinen tädistä.
Käsittääkseni ase-lehden testissäkin mainittu S&B:lle tyypillinen "reuna-alueiden sameus" on eri asia kuin TM:n mainitsema "varjo" säätöalueiden ääripäissä. Kuten aikaisemmin S&B52556:sta kommentoidessani mainitsin, niin tämä "varjo" syntynee siitä, että suuren sisäisen säätövaran vuoksi ristikkotasolinssi joudutaan viemään aivan "optiikan reuna-alueelle, jolloin tämä "varjo" hiipii esille kuvaan.
Valaisusta. En oikein edelleenkään ymmärrä miksi S&B:n valaisunsäätöä sanotaan paskaksi. Zeississa on omat hyvät puolensa, mutta Zeississa on enemmän elektroniikkaakin mukana portaattomassa valaisussaan, mikä on herkempi vikaantumaan. S&B:ssä valaisussa on paristo, yksinkertainen kytkin, joka kyktee valaisuvirtapiiriin valinnan mukaan 11 erisuuruista vastusta. Jos asiakkaat (armeijat ja viranomaiset) toteavat että valaisun minimi on liian kirkas, niin varmaankin vastuksia rukataan.
Pitää muistaa, että meidän kollektiivinen näkemyksemme optimaalisesta ta-tekniikasta voi poiketa muiden näkemyksistä, jotka voivat olla yhtä perusteltuja siinä tarkoituksesa, johon tähtäin on tehty.
MSa
Onnittelut myös täältä uudelle "perheen jäsenelle"!
Omaani vielä odottelen ja taisi mennä ensivuoden puolelle vaikka jotain tilaamaani on kuulemma jo matkalla mutta olisiko siinä S&B mukana, tiedä häntä :wink:
"Valaisusta. En oikein edelleenkään ymmärrä miksi S&B:n valaisunsäätöä sanotaan paskaksi. Zeississa on omat hyvät puolensa, mutta Zeississa on enemmän elektroniikkaakin mukana portaattomassa valaisussaan, mikä on herkempi vikaantumaan."
Valaisunsäätö 6-24x72 Hensussa on kytkemisen puolesta minustakin turhan hieno. Portaattomassa valaisunsäädössä on yksinkertaisuudessaan kyse säätövastuksesta eli potentiometristä. Säädettävä vastus on varmatoiminen värkki. Sanoisin, että oikein rakennetussa värkissä varmempi kuin vastuksia ja sen liitospintoja täynnä olevassa "vastusletkassa". Valaistavia S&B putkia en ole huomannut valituissa sotilasputkissa. Onko syy sitten ongelmat käytettäessä valonvahvistimia yhdessä S&B edelleen mielestäni huonossa valaisunsäädössä tai joku muu syy? Aikanaa NF oli sama ongelma, joka NXS:ssä parannettiin, mutta samalla tehtiin hienomekaanisia avaimia vaativa sisäinen säätö. "Oikea" valaisunsäätö saa ristikon ainoastaan hehkumaan. Jos liian kirkas ristikon keskiosa ei häiritse niin voidaan kai puhua myös makuasiasta. Silloin kuin on todella hämärä liika valo vie lopunkin hämäränäön eli tulee pakottava tarve kytkeä liian kirkas ristikko pimeäksi.
Turha tästä valaisusta on kuitenkaan vääntää peistä. SSG-P, jota käytän myös hämäräjahdissa on oma selkeä säätötorni portaattomalle valaisulle ja paristot pystyy vaihtaamaan tarvittaessa joka kaupasta saataviin uusiin AA paristoihin parissa sekunnissa. Tämä on sakemannien valinta sotilaskäyttöön tehdylle valaistavalle ristikolle. Ei mielestäni huono toteutus. Tähän verrattaessa S&B ja ison Hensun valaistavat ristikot on molemmat turhan sivilisoituja.
Oma näkemykseni valaisusta suppean kokemuksen jälkeen. em putken himmein valisu on sellainen, ettei sitä edes huomaa päivänvalossa.
Pimeällä erotin mustan ristikon yhtä kauan kuin erotin maalialueellakin jotain. Kun en enää erottanut ristikkoa, en myöskään erottanut maalialuetta. Eli tähän perustuen, en ymmärrä valaistun ristikon ideaa.
Tuo mainitsemani varjo on melko häiritsevä silloin kun ollaan suurilla suurennoksilla ja pitkällä toista kierrosa korosäätöä. Ehkä tämäkin on lopulta tottumiskysymys.
USMC on tilannut 3-12X50 PMII P/L-mallia jossa on kyseinen haukuttu valaisu. http://www.snipershide.com/cgi-bin/ubbcgi/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic;f=19;t=003276 (HUOM myös kuvia ettei jää epäselväksi tuo valaisuasia).
Muistettakoon myös että S&B valaistua ristikkoa parallaksisäädöllä on saanut vasta muutaman vuoden joten kovin montaa armeijakauppaa ei siihen mahdu kun noi ostosyklit ovat enemmänkin luokkaa 25 vuotta per kierros per armeija.
Minun mielestä S&B:n valaisu on siinä mielessä huono että valaisunamiska vie putken rungolta turhan paljon tilaa joka johtaa helposti erilaisiin asennusongelmiin.
Minä tykkäsin Ase-lehden kiiakritestissä olleesta 4-26X56 Zeissistä jossa valo meni päälle kun veti säätönamiskaa ulospäin. Eli intensiteetti säädettiin kiertämällä ja päälle/pois vetämällä tai painamalla säätökiekkoa. 6-24X72 mallin vapaastipyörivää elektroniikkaihmettä sen sijaan vierastan suuresti. Käytettävyys on ainakin alkuun vähän sitä ja tätä jos valoa ei halua saada päälle vahingossa.
Tuo SSG/SSG-P:n AA-patteriratkaisu on patterihuollon kannalta hyvä asia. Tähtäimestä vaan tulee jumalattoman korkea. Sakuja sekään ei haittaa kun alle mahtuu AI:n rautatakatähtäin helposti. Muissa aseissa tuo lienee lähinnä ominaisuus eli asia jolle ei voi mitään vaikka miten harmittaisi :-)
Jonkun kiikaritähtäinvalmistajan pitäisi ostaa Aimpointilta lisenssi ACET-virransäästöteknologiaan. Äimä M3 toimii nykyään yhdellä patterilla 50000 tuntia keskitehon asetuksella. Samaan pitäisi päästä tähtäimissäkin joissa nykyään puhutaan 50-150 tunnin patterinkestoista.
Lainaus käyttäjältä: MJ
En oikein ymmärtänyt miksei +/- 60 senttimetrin sivusäätö riittäisi? Aivan varmasti riittää ellei ammu hirmumyrskyssä ja silloin taas ei kannata ampua lainkaan.
Ei kannata? Pyritäänkö simuloimaan todellisia tilanteita vai ei? Mahtaako riittää 60 cm hirmumyrskyssä eli yli 30 m/s olevassa sivutuulessa? Olosuhteita ei voi tositilanteessakaan valita. :lol:
Lapua Sniper kilpailuissa on havaittu ettei 5-10 sekuntimetrin tuuli ole tavatonta.
Uusi näkökulma S&B:n 5-25x56mm putkeen. Tein eilen pientä hämärätestiä useamman putken kanssa. Mukana oli S&B:n metsästysputkia, 72mm Hensoldt ja mainittu S&B5-25x56mm.
S&B:n optiikka on erinomaisen hyvä! Taakse jäi S&B:n kiinteä Zenith 2.5-10x56mm selvästi ja muutoin erinomainen kiinteä Klassik 8x56mm. Ero oli jopa selvä. S&B:n kyky erottaa viivapareja toisistaan oli parempi. Käytännössä en kyennyt sanomaan kumpi on parempi, Hensoldt 72mm vai S&B 56mm erottelussa. Hensun kuva oli muuten mukavampi katsoa hämärässä, sillä 2. tason retikkeli ei ollut pääroolissa näkökentässä. Vielä kun kahden kärjen rinnalle toi Swarovskin SLC 8x56mm binot saattoi todeta että niillä katselu on vaivatonta ja kuvan kokonaisuus (myös yhdellä silmällä katsottuna) täyteläisin...
Kuulostaa kenties viinienmaistelulta ja sen mukaiselta arvioinnilta, mutta ainakin itselleni oli erittäin positiivinen yllätys huomata uuden Benderin hämäräsuorituskyky. Sanomattakin on selvää että kiikareiden vertailu suoritettiin kaikill 8x zoomilla, parallaksi ja dioteria hyvin säädettynä.
Moi,
kuten aiemmin jo totesin käytännössä pitkille matkoille (1000 metriin ja yli) ei paljon kannata ampua yli 5 m/s tuulessa ja max. 800 metriin noin 6 m/s tai yli tuulessa.
35 vuoden aikana, jonka olen ampumaurheilua sen eri muodoissa harrastanut ja kilpaillut, en ole vielä törmännyt yhteenkään kivääri- tai mihinkään muuhunkaan ampujaan joka osuu 5-10 m/s tuulessa 100% mihinkään maaliin, no joo ehkä pilvenpiirtäjään. En myös usko, että koskaan tulen edes sellaista superhessua tapaanmaankaan, sillä jos jonkinmoista MM/Olympia-mestariampujaa olen kyllä jo ampumaurani aikana tavannut, eikä heistä kukaan väitä moista.
No niin, tuo edellä oleva sen vuoksi, että jätetään se höpölöpö jo suosiolla pois, jos joku ei usko niin voidaan vaikka tällä talvella etsiä se kohtalainen ja navakka tuuli 5-10 m/s ja katsoa miten yrittäjät osuvat...
Todelliset tuuliarvot ja tilastot alueittain voi todeta hyvin helposti Suomen Ilmatieteen laitoksen web-sivuilta:
http://www.fmi.fi/il/
Lyhyesti todettakoon, että luonnollisesti kovin tuuli on syyskuusta maaliskuun ja etenkin eteläisillä merialueilla. Huhtikuusta alkaen tuuli heikkenee ja kesäkuukausina satunnaisia (hyvin harvoja) myrskyjä lukuunottamatta on erittäin pientä. Suurimmat tuulen nopeudet ovat Utössä, jossa olen myös purjehdusaikoinani purjehtinut.
Kannattaa tutkia tuulta ihan jo oppimismielessä em. sivuilta.
Käytönnössä on vuosien varrella tullut havaittua, että miltei poikkeuksetta ampujat arvioivat tuulen liian suureksi harjoituksissa ja kisoissa. Toki hetkellisiä puuskia on, mutta todellinen jatkuva tuuliarvo on yleensä arvioitua pienempi.
Tarkka-ampujan on tiedettävä se tosia-asia, että milloin kannattaa ampua kulloisellekin etäisyydelle ja missä tuulessa. Olosuhteita ei tositilanteessa voi todellakaan valita, mutta valintakysymys on se onko järkeä ampua, jos ei ole täysin varma osumasta ja paljastaa itsensä, sen sijaan, että odottaisi uutta parempaa tilaisuutta paremmissa olosuhteissa.
Ei Simo Häyhäkään tai Carlos Hathcockaan missään epävarmoissa olosuhteissa ampuneet.
Palaan asiaan ta-kursseilla.
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2006 :!: :!: :!:
Carpe Diem,
MJ
Tuosta ristikon valaisun tarpeellisuudesta vielä omakohtaista kokemusta sen verran, että kyllä olisi moni peura jäänyt ampumatta ilman kyseistä ominaisuutta. Vaikka eläimen silhuetin näkee hankea tai vaaleaa sänkipeltoa vasten, niin ristikon keskikohta hukkuu siihen varjoon kuitenkin. Zeiss:n portaaton mekanismi on ainakin toistaiseksi toiminut hyvin Hämäläisissä kenttäoloissa. Tietysti ipuna-, valonvahvistin- ja lämpötähtäimet toimisivat vielä paremmin, mutta joku on kuulemma kieltänyt niiden käytön tähän meikäläisen leipälajiin..
Jos 6 mrad ei riitä, niin ..
riittää kyllä..
Koska täällä kirjoittelivista ampujista kukaan on joutunut ottamaan tuulta huomioon enemmän kuin 3 mrad? Väitän, ettei usein, jos koskaan..
Lapualla on puhallellut luokkaa 12 m/s sivulta kun on ammuttu noin 800 m ja saatu tauluja nurin, silti ennakko ei ole ollut lähelläkään tuota 6 mrad arvoa...
Lainaus käyttäjältä: HJu
Lapualla on puhallellut luokkaa 12 m/s sivulta kun on ammuttu noin 800 m ja saatu tauluja nurin, silti ennakko ei ole ollut lähelläkään tuota 6 mrad arvoa...
Siis lohtajalla?
338LM V0 910m/s
800m + 12m/s 90ast on mun mielestä jotain 3.4-3.6mrad ennakkoa.
Jos kiertopoikkeamaa ei huomioida.
Jäähän siinä velä 1.5 palloa + kaikki naksut reserviinkin. :shock:
1000m, 5m/s 90ast olis palttiarallaa 2mrad.
Kovalla tuulella vaan tähystäjän tarkka opastus nousee arvoon arvaamattomaan.
Eli ammutaan tismalleen sellaiseen tuulirakoon kuin optiikka on säädetty.
Lainaus käyttäjältä: HJu
riittää kyllä..
Koska täällä kirjoittelivista ampujista kukaan on joutunut ottamaan tuulta huomioon enemmän kuin 3 mrad? Väitän, ettei usein, jos koskaan..
Lapualla on puhallellut luokkaa 12 m/s sivulta kun on ammuttu noin 800 m ja saatu tauluja nurin, silti ennakko ei ole ollut lähelläkään tuota 6 mrad arvoa...
_________________________________________________________
Joku myy on näköjään ylläolevasta vahingossa moderaattorioikeuksilla poistanut puolet viestistäni ja lisäillyt omiaan viestiini.
Alkuperäisessä totesin että jos 6mrad sivusäätöä ei riitä niin ristikosta löytyy vielä 4 mrad lisää. Eli yhteensä 10 mrad. -> Jos tämä ei riitä niin sitten alkaa olla ongelmia :-)
T HJu
800 metriin ammutaan 308:lla ja ensi kesänä myös 7.62X39T:llä. Voi sinne toki 338LM:lläkin ampua :twisted:
Mainittakoon että Caliber-lehden tammikuun numerossa on kuva Zeiss-Hensoldtin protosta 4-16X56. Vaikuttaa vahvasti siltä että okulaari ja säätötornit ovat aika lailla samat kuin 6-24X56 mallissa paitsi että korosäätö on neljän kierroksen torni jossa joka kierros eri värillä. Valaisu ja parallaksisäätö kuten nytkin. Kokonaispituus näyttäisi olevan lyhyempi kuin 6-24X56:ssa.
Onko runkoputki todellisuudessa 30mm vai 34mm ei kuvasta oikein selviä. Objektiivia ja runkoputkea vertaillen voisin kuvitella että tuo on 30mm putkella.
Oma arvio on että 20X ja isommat suurennokset on TA-kiväärissä turhan paljon muualla kuin kisojen tähystystehtävissä. Kivääriin näkisin hyväksi että alin suurennos olisi hyvä olla jotain 2-4X ja iso suurennos mieluusti 15-16X, ehkä jopa 18X.
Hensulta on ilmeisesti tulossa myös vastaava 3-12X56 malli.
Mainittakoon että Caliber-lehden tammikuun numerossa on kuva Zeiss-Hensoldtin protosta 4-16X56. Vaikuttaa vahvasti siltä että okulaari ja säätötornit ovat aika lailla samat kuin 6-24X56 mallissa paitsi että korosäätö on neljän kierroksen torni jossa joka kierros eri värillä. Valaisu ja parallaksisäätö kuten nytkin. Kokonaispituus näyttäisi olevan lyhyempi kuin 6-24X56:ssa.
Onko runkoputki todellisuudessa 30mm vai 34mm ei kuvasta oikein selviä. Objektiivia ja runkoputkea vertaillen voisin kuvitella että tuo on 30mm putkella.
Oma arvio on että 20X ja isommat suurennokset on TA-kiväärissä turhan paljon muualla kuin kisojen tähystystehtävissä. Kivääriin näkisin hyväksi että alin suurennos olisi hyvä olla jotain 2-4X ja iso suurennos mieluusti 15-16X, ehkä jopa 18X.
Hensulta on ilmeisesti tulossa myös vastaava 3-12X56 malli.