Otsikko: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: kompressiolataaja - huhtikuu 04, 2015, 20:15
Kirjoitti: kompressiolataaja - huhtikuu 04, 2015, 20:15
Teoriaa:
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: MMä - huhtikuu 04, 2015, 20:59
Kirjoitti: MMä - huhtikuu 04, 2015, 20:59
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: Kosanderi - huhtikuu 04, 2015, 21:07
Kirjoitti: Kosanderi - huhtikuu 04, 2015, 21:07
Joskus tuli laskeskeltua, että tuhannessa metrissä tuo ylös/alas vaihtelu Suomessa(60 degN) on ainakin omalla kiväärillä sen verran pientä, ettei siitä juuri vaikutusta tule. Oliko jotain 10 sentin luokkaa. Päiväntasaajalla se näin ollen olisi tuon saman 10cm/cos(60) = 20cm. Joka tapauksessa olisin äärettömän tyytyväinen, jos olisin niin tarkka, että pystyisin ulosmittaamaan tuon 10 sentin heiton omista kasoistani muista olosuhteista riippumatta.
Sivusuunnan siirtymät näillä leveysasteilla ovat hyvin pieniä ja pohjoisella pallonpuoliskolla aina oikealle ampumasuunnasta riippumatta, jolloin niitä tuskin edes huomaa. Ja jos huomaa, niin ne voi nitoa kiertopoikkeaman kanssa samaan syssyyn.
Tämä on mielestäni niitä kiva tietää juttuja, mutta käytännön hyöty lienee aika mitätön.
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: JL - huhtikuu 05, 2015, 15:30
Kirjoitti: JL - huhtikuu 05, 2015, 15:30
Aika hyvin kulkee synkassa lentoajan kautta.
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: JNiemelä - huhtikuu 05, 2015, 20:42
Kirjoitti: JNiemelä - huhtikuu 05, 2015, 20:42
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: kompressiolataaja - huhtikuu 06, 2015, 15:28
Kirjoitti: kompressiolataaja - huhtikuu 06, 2015, 15:28
Eli johtuen kirtopoikkeamasta osumat ovat lähtökohtaisesti aina oikealla jos on rihlaus niin kuin normaalisti.
Mutta eikös täällä meidän leveysasteilla ilmiön vaikutuksen tulisi olla jotakin tällaista.
Pallo pyörii muistaakseni lännestä itään.
Pohjoiseen ammuttaessa planeetta liikkuu oikealle. osumat siis enemmän vasemmalla.
Etelään ammuttaessa planeetta liikkuu vasemmalle jolloin osumat ovat enemmän oikealla.
Itään ammuttaessa planeetta pyörii alaspäin ja karkuun jolloin osumat ylhäällä.
Länteen ammuttaessa pyörii kohti ja ylösäin jolloin osumat alhaalla.
Josta tuli mieleen että kuinkasuuri ero lentoajoissa on itään tai länteen ammutun luodin lentoajoissa ammuttaessa samalle etäisyydelle?
Voiko mahdollinen ero lentoajassa vaikuttaa esim tuulikorjauksen määrään?
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: Kosanderi - huhtikuu 06, 2015, 21:14
Kirjoitti: Kosanderi - huhtikuu 06, 2015, 21:14
Jos kohde on pohjoisempana kuin ampuja, on se lähempänä akselia, jolloin kehänopeus on pienempi. Kun ampuja ampuu luodin etelästä, sillä on luodin lähtönopeuden verran nopeutta kohti maalia, mutta myös pyörimisestä johtuen kehänopeuden verran sivuttaisnopeutta. Pohjoisempana olevalla kohteella kehänopeus on pienempi, jolloin luoti vaikuttaa kaartavan kiertosuuntaa kohti. Tämä johtuu siitä, että luoti kulkee suoraan, mutta kohteen kehänopeus on pienempi kuin ampujan kehänopeus, joka siis siirtyi luotiin, ja jonka luoti säilyttää lentonsa aikana.
Vastaavasti eteläänpäin ammuttaessa ampujan kehänopeus on pienempi kuin kohteen, jolloin luoti vaikuttaa kaartavan kiertosuunnasta poispäin, koska ampujan sille antama kehänopeus on pienempi kuin kohteen kehänopeus. Koska ampumasuunta on päinvastainen kuin edellisessä tapauksessa ja vaikutus on erisuuntainen, on molemmissa lopputuloksena luodin "kaartaminen" samaan suuntaan. Pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle.
Itä-länsisuunnassa sivuttaissiirtymä johtuu siitä, että samalla kehällä eri paikoissa olevilla kohteilla on sama kehänopeus, mutta eri suuntaan. Pohjoisella pallonpuoliskolla kohde liikkuu enemmän vasemmalle ja ampuja oikealle, jolloin luoti tietenkin omaa ampujan liikesuunnan oman lähtönopeutensa lisäksi, ja suuntautuu kohteesta nähden oikealle.
Tämä on oma yksinkertaistettu arvioni tuosta coriolis-efektistä sivuttaissiirtymän osalta pohjoisella pallonpuoliskolla ja näillä leveysasteilla.
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: kompressiolataaja - huhtikuu 06, 2015, 23:21
Kirjoitti: kompressiolataaja - huhtikuu 06, 2015, 23:21
Tuo selvitti asiaa huomattavasti
Onko lento ajoissa havaittavissa eroja: länsi itä pidempi lentoaika vs itä länsi lyhyempi onko vaikutus edes todennettavissa/olemassa? Ja onko sillä mitään merkitystä?
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: hpa - huhtikuu 07, 2015, 09:16
Kirjoitti: hpa - huhtikuu 07, 2015, 09:16
Tullaiseen videoon törmäsin:Lainaus käyttäjältä: kompressiolataaja//https://www.youtube.com/watch?v=jX7dcl_ERNs
Teoriaa://http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmi%C3%B6
Mutta noissahan on ristiriitaiset tiedot. Wikitiedon mukaan coriolis ei vaikuta ollenkaan päiväntasaajalla. Mutta youtube videon ajatuksen perusteella juuri päivätasaajallahan se kulmanopeus(ei kun kehänopeus) on suurin? Eli länteen ammuttaessa maali nousee nopeammin ylös ja itään ammuttaessa laskee nopeammin. Mutta videolla hyvä pointti lopussa. Tehdessäsi taulukkoa BDC:tä varten ammu se aina pohjois-etelä suunnassa jolloin coriolis ei sotke sitä taulukkoa.
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: mysteryman - huhtikuu 07, 2015, 10:40
Kirjoitti: mysteryman - huhtikuu 07, 2015, 10:40
Coriolis jaetaan kahteen komponenttiin. 1. Pystykomponentti 2. Vaakakomponenti. Molemmat riippuvat ampujan sijainnista maapallolla.
1. Pystykomponentti riippuu kompassisuunnasta johon ammutaan. On suuruusluokaltaan melko pieni ja kannattaa jättää huomioimatta ellei ammu ultrapitkille matkoille ~1500 - 2500 m täyslatauksilla tai >300 m aliäänisillä.
2. Vaakakomponentti vie pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja on riippumaton kompassisuunnasta johon ammutaan. Suuruusluokka on suomessa 1/2 - 1/4 kiertopoikkeamasta riippuen lähinnä luodin ballististisista ominaisuuksista. Mikäli huomioi kiertopoikkeaman laskelmissa niin vaakacoriolis kannattaa huomioida myös. Lentoratalaskenta tarkentuu hiukan ja laskennan lähtöarvoihin pitää lisätä vain yksi parametri; leveyspiiri. Jos leveyspiiri ei vaihtele tuhansia kilometrejä niin sen voi pitää vakiona eikä sitä tarvitse asettaa kuin kerran. Näin ollen tarkentunut laskenta tulee käytännössä ilmaiseksi eikä vaadi lisävaivaa. Jos taas ei huomioi kiertopoikkeamaa niin ei kannata huomioida myöskään vaakacoriolista.
Lentoratalaskennan korjaukset kannattaa aina tehdä suuruusjärjestyksessä. Eli jos ei korjaa putoamaa on turha korjata corioliksen pystykomponenttiakaan mutta jos tarkoitus on korjata kaikki mahdollinnen niin sitten pystykomponenttikin kannattaa ottaa laskentaan mukaan.
Otsikko: Re: Coriolis-ilmiö, onko hifistelyä
Kirjoitti: Kosanderi - huhtikuu 07, 2015, 10:49
Kirjoitti: Kosanderi - huhtikuu 07, 2015, 10:49
Coriolis on siis helpoiten ajateltavissa kahden eri komponentin yhdistelmänä. Tuossa toista, eli sivuttaissiirtymää, yritin jo selvittää aiemmin, ja jatketaan nyt sitten pystysiirtymällä.
Kuvitellaan jälleen kerran se sama karuselli, mutta nyt kohda ja maali ovat päiväntasaajalla - eli seisovat periaatteessa tuolla pallon reunalla.
Idästä länteen ammuttaessa huomataan ampujan maapallon pyörimisestä johtuvan kehänopeuden olevan jo kuvassa alaspäin, kun kohteella kehänopeus on ylöspäin. Luodilla on myös tässä tapauksessa siis sen oman lähtönopeutensa(kohti maalia) lisäksi ampujan nopeus(pois päin maalista ja alas). Kohteella sen sijaan on nopeutta kohti maalia ja ylöspäin. Jälleen kerran luoti lähtee kohti maalia, lentää suoraan, mutta vaikuttaa kaartavan alas, koska ampujan - ja siten myös luodin - nopeus on todellisuudessa hitusen alavoittoinen kohteen nopeuteen nähden, on lopputuloksena osumat alhaalla.
Lännestä itäänpäin ammuttaessa tilanne on päinvastainen. Kohteen nopeus on ampujan - ja myös luodin - nopeuteen nähden alaspäin, ja luonnollisesti osumat ylhäällä. Lentoaikaan tämän ei tulisi vaikuttaa mitenkään, koska luodilla on sama nopeus kumpaankin suuntaan ampujaan ja kohteeseen verrattuna ja välimatka on sama. Sama matka / sama nopeus = sama aika.
Jos vielä ajatellaan tuota pohjois-eteläsuuntaa tässä kohtaa, niin voidaan kuvitella ampuja ja kohde samaan pisteeseen tuon ympyrän reunalle. Tällöinhän molemmilla on tasan sama kehänopeus, jolloin myös luodin lento on ampujaan ja kohteeseen nähden suora, koska myös sen kehänopeus on sama.