Tuleva tarkka-ampuja; etenemisneuvoja?

[The Puppet Master]

Tervehdys kaikille TAKillan vanhoille sekä uusillekin jäsenille ja muille keskustelupalstan seuraajille.



Sitten asiaan. Olen aktiivinen ampumaharrastaja, jota kiinnostaa rata-ammunnan ohella pitkän matkan tarkka-ammunta. Olen harrastanut aseita eri muodoissa lapsuusiästä lähtien, viimeiset kolme vuotta ruutiaseilla ja sitä ennen ilma- sekä airsoft-aseilla. Omistan pienoispistoolin, pistoolin sekä Saiga M3 7,62x39 rynnäkkökiväärin.



Olen kohtuullisen nuori harrastaja tällä alalla, täytän tänä vuonna 18 ja kutsunnat ovat edessä marraskuussa. Koska tarkka-ammunta on kiinnostukseni kohteena, tuumin pyrkiväni saamaan puolustusvoimissa tarkka-ampujan tai tarkka-ampuja-aliupseerin koulutuksen, jonka jälkeen jatkaisin itsenäisesti tarkka-ammunta-harrastustani, kenties yksin, kenties jopa TAKillan jäsenenä. Tulin tälle forumille keskustelemaan (kenties) tulevien harrastajatoverieni kanssa, sekä kuulemaan vinkkejä itseäni kokeneemmilta yksilöiltä.



Olen jo perehtynyt hieman alan kirjallisuuteen lukemalla tarkka-ampujan käsikirjaa (PV) sekä muita tarkkuuskivääreitä koskevia lehtiartikkeleita sekä kirjoja. Olen myös ampunut optiikalla varustettuja pitkän matkan tarkkuuskiväärejä, tosin vain vähän, eikä minulla itselläni semmoista vielä ole. Tarkoituksenani olisi hankkia jonkinlainen halvahko pitkän matkan kivääri, kenties jokin Tikka T3-sarjan malleista.



Ensimmäinen kysymykseni koskee tarkka-ampujan koulutusta puolustusvoimissa. Miten tarkka-ampujaksi voi hakea? Käsittääkseni kys. koulutusta tarjotaan ammuntaharjoituksissa menestyneille, mutta haluaisin hakea kyseistä koulutusta itse. Oletan, että tarkka-ampujaksi päästäkseni minun tulee hakea ensin maavoimiin perustaistelijaksi. Miten tästä eteenpäin?



Toinen kysymykseni liittyy edelliseen. Mitkä ovat tarkka-ampujan vaatimukset - mitä tarvitaan että pääsee koulutettavaksi? Tiedän jo perusasiat - hyvän ampumataidon ja psyykkisen kestävyyden ohella fyysinen kunto on käsittääkseni tärkeää, mutta ei sentään niin tärkeää kuin esimerkiksi laskuvarjojääkäreillä. Vai miten on? Miten luokittelisitte tarkka-ampujalta vaaditut ominaisuudet tarkemmin? Ovatko silmälasit/piilolinssit este tarkka-ampujan koulutukselle?



Seuraavaksi puolustusvoimista askel eteenpäin. Mikä on hyvä valinta ensimmäiseksi tarkkuuskivääriksi, näin siviilipuolella? Omalla rynnäkkökiväärilläni ei ymmärrettävästi ammuta kovin tarkasti pidemmille etäisyyksille, joten ajattelin ostaa joko itselataavan tai pulttilukkosien "pitkän" kiväärin, joka käyttää esim. .308Win tai muuta "taloudellista" patruunaa. Onko Tikan T3-sarja hinta-laatusuhteeltaan optimaalinen, vai onko olemassa vieläkin järkevämpiä kohteita?

Koska olen opiskelija, budjettini ei ole paras mahdollinen. Etsinkin taloudellisesti järkevää sijoitusta, jonka patruunat eivät ole kovin kalliita kaupoista ostettuina - joudun todennäköisesti ostamaan aika kasan tehdaspatruunoita ennenkuin alan lataamaan omiani, sillä en itse omista latauslaitteita ja ampumaseurani laitteet eivät ole aina käytettävissäni.



Toiseksi, miten tarkka-ammunnan harjoittaminen kannattaa aloittaa? Olen tähän mennessä ampunut vain korkeintaan sadan metrin etäisyydelle aserajoituiksistani johtuen. Asun Helsingissä, ja lähin käytännöllinen kiväärirata sijaitsee Sipoossa puolen tunnin ajomatkan päässä. Käyn siellä silloin tällöin, aina kun joku auton omaava harrastajakaveri piipahtaa siellä päin. Kannattaako tarkkuuskivääreillä ampua sadasta metristä enää kohdistamisen jälkeen, vai onko syytä siirtyä suoraan pidemmille matkoille? Koska eri kalibereiden patruunoilla on erilainen hajonta etenkin pidemmille matkoille ammuttaessa, on uskoakseni tärkeää valita tavoitteisiin nähden tarpeeksi tarkka ase sekä patruuna. Tämänhetkinen tavoite on menestyä puolustusvoimien tarkka-ampujana, sen jälkeen asetan itselleni uusia tavoitteita. Miten minun kannattaisi aloittaa ampumaharjoittelu kyseistä koulutusta silmällä pitäen?



Ja viimeiseksi, mitä neuvoja ja kokemuksia jo tarkka-ampujan koulutuksen käyneet voisivat antaa? Neuvoja otetaan toki vastaan muiltakin - kaikenlainen apu on näin alussa tarpeen. Jopa niinkin yksinkertaisista ohjeista kuin lihaskuntoharjoittelun laadusta ja vastaavista perusasioista. Jos mieleesi tulee jotain sanottavaa tai neuvottavaa aiheeseen liittyen, vaikka kuinkakin pientä, vastaa ihmeessä.



Suuri kiitos tähän keskusteluun osallistuville.

[JHa]

Itse en ole palvellut jääkärikomppaniassa jossa on pääosa TA koulutuspaikoista vaan SissiK:ssa. Muistan senverran, että meillä ei koulutettu yhtään TA AU vaan pelkästään 4 TA. Seurasin heidän kurssiaan sivusta ja tuntien valitut tyypit tehtävät lankesivat komppania parhaille RK ampujille. Yksi valituista kurssilaisista ei saanut edes sissi/tiedustelija sijoitusta palveluksensa lopuksi vaan sijoitettiin jääkärikomppanioihin joten yhtälö hyvä ampuja=hyvä TA ei aivan toteutunut. Olen kuullut aivan samaa myös normaalien JV komppanioiden valinnoista. Parhaat RK ampujat ovat ensisijaisia valinnan kohteita koska oikeasti TA koulutus on liian monessa komppaniassa kantahenkilökunnan puutteellisen tiedon varassa. Ei tiedetä oikein mikä TA rooli on ja mitä muuta se vaatii kuin hyvää RK ampumataitoa. TA rooli kurssin jälkeen on vittuuntua kantamaan pitkää asetta saamatta riittävästi harjoitella oikeaa TA toimintaa loppupalveluksensa aikana.  



Eli neuvoni on pyrkiä JV komppanioihin kutsunnoissa ja harjoitella RK ammuntaa ja olla muuten noheva taistelija palveluksessa. Komppanian päällikölle kannattaa myös ilmaista halunsa TA tehtäviin. Vapaaehtoisuus voi painaa jos sen lisäksi reijät löytyy taulun keskeltä.

[JpL]

Mä nyt taas hieman mainostan ;o) Jos tahdot kohtuuhintaisen tarkan kiväärin, kysy Kuhmosta, Jukka Immoselta. Teki mulle äskettäin kiväärin, joka on hyvin käyvä. Muista: optiikkaan kannattaa sitten sijoittaa.

J

[SisuSusi]

Puolustusvoimien ta-koulutus on ollut pitkän aikaa melko heikkoa, pidä odotukset matalalla. Tilanteeseen on kuitenkin pikkuhiljaa tullut muutosta. Nykyään löytyy koulutusmateriaalia, tahtoa ja hyviä kouluttajia. Kehitys ei kuitenkaan ole ehtinyt vielä kaikkialle.



Raja-vartioston puolella tarkka-ampujia on koulutettu pidemmän aikaa. Lisäksi rajalla tarkka-ampuja kuuluu joka ryhmään, joten siellä mahdollisuudet päästä tarkka-ampujaksi ovat suuremmat kuin esim. normaalissa jääkäriporukassa.



Tosin rajan joukoissa on lähinnä paikallista, aktiivisesti luonnossa liikkuvaa väkeä, ampumataitoisia löytyy paljon.



Myös sotilaspoliisiryhmään kuuluu tarkka-ampuja. Nämä saavat yleensä vain pintapuolisen koulutuksen.  Poikkeuksiakin löytyy: viimeinen varusmiesporukka Santahaminassa sai hyvän tyypin pitämät kurssit.





-------------



Osutko? Jos ampumataito on heikko, niin silloin koko homma jää ajatuksen tasolle.



Monet kouluttajat pitävät metsästysharrastusta (ja -vaistoa) isona plussana (jopa ehtona) ta-koulutukseen pääsylle. Metsästävä harrastaja ylläpitää tarkka-ammunnan kannalta tärkeitä luonnossa havainnoimisen, olemisen ja toimimisen taitoja. Vertaa vaikka vain radalla ampuvaan harrastajaan. Suosittelen metsästysharrastuksen aloittamista.



Ajatuksena ihan hyvä tavoite yrittää päästä tarkka-ampujaksi. Mieti varalle muutama vaihtoehtoinen homma joista olet kiinnostunut. Sinut voidaan jostain syystä sijoittaa porukkaan jossa ei tarkka-ampujia kouluteta. Kohdalle voi myös osua todella huono mäihä. Vaikka olisit huippuampuja niin samaan porukkaan voi mahtua monta sinua parempaa ampujaa jotka valitaan ta-koulutukseen.



Yleensä harrastuneisuus huomioidaan, jos lahjat ovat riittävät ja harrastuneisuudesta vaivautuu mainitsemaan.



-----------



Periaatteessa ihan sama millä aseella aloittaa harrastuksen. Huonon huonouteen kyllästyy nopeasti, huippuaseet taas ovat kalliita. Yleensä käytetyissä aseissa pääsee parempaan hinta-/laatusuhteeseen. Jos jostain syystä haluat juuri Tikan niin osta sellainen. Ainakin varminttimalleissa ominaisuudet ovat ihan riittävät.



Ase on vain väline. Tarkka-ampujan tärkeimmät työkalut ovat omat aivot ja loputon tiedonjano.

[HJu]

PVn TA-koulutus riippuu hyvin paljon joukko-osastosta. Joissain, kuten Santahaminassa, koulutus on ihan hyvää, samoin LJK:ssä ja ilmeisesti sissikomppanioissa. Käytännössä koulutuksen taso riippuu erittäin paljon kouluttajien omasta osaamisesta, kiinnostuksesta ja viitseliäisyydestä. Uusi TA-opas antaa kyllä eväitä koulutukseen niillekin kouluttajille joilla ei omaa harrastuneisuuttaa aiheeseen paljoa ole.



Tarkka-ampujia koulutetaan pääsääntöisesti maavoimissa ja siellä jääkärikomppanioissa, sissikomppanioissa ja sotilaspoliisissa. En silti ihmettelisi vaikka laivastossa ja ilmavoimissakin vähän TA-asioita opetettaisiin.



Jos haluaa TA-koulutusta niin kannattaa hakeutua maavoimiin ja siellä heti alkuun ilmoittaa halukkuutensa siihen hommaan. Spollareille jotain TA-koulutusta annetaan lähes varmasti joten sinne hakeutuminen voi olla aika varma valinta tässä mielessä. Porttiväijyt ei sitten ehkä hirveän kivaa ole tammikuussa ma-aamuyönä klo 04:15 portilla mutta itse sotilaspoliisikoulutus on aika mielekästä.



TA-miehen valintakriteerejä ovat toki ampumataito mutta myös kohtuullinen kunto (B-miehiä ei todennäköisesti edes harkita). Silmälasit ovat periaatteessa rajoite mutta käsittääkseni ei täysin ylitsepääsemätön este Suomen PV:ssä. Tärkein ja vaiken osuus on kuitenkin soveltuvuus. Eli oma-aloitteisuutta pitää löytyä koska TA-pari voi seikkailla omin nokkineen ilman huoltoa maastossa pitempiä aikoja etenkin koulutusjaksolla jolloin ei välttämättä ole alikessua kädestä pitäen neuvomassa mitä milloinkin kannattaa tehdä. Matematiikan perusteet on hyvä osata jotta ballistiikkapuoli ja etäisyydenarviointi sujuu. Mikään matikkanero ei tarvitse olla mutta jos tavalliset prosenttilaskut on hepreaa niin vaikeaa tulee olemaan. Sitten on se henkinen soveltuvuus. Rambot ei sovellu koska homma on puisevaa nysväämistä, palelua, tylsää kyttäämistä ja ankeutta (jos sen niin kokee :-). Epätasapainoisia henkilöitä ei haluta kouluttaa koska heistä ei hommaan ole ja he voivat olla tosipaikassa vaarallisia vähän kaikille osapuolille. Normaaliälyllä ja pitkällä pinnalla varustettu henkilö kyllä kelpaa.



Homma on jossain suojelutehtävien (kemialliset aseet) ja automekaanikon välimaastossa haluttavuuden ja mahdollisuuksien osalta. Jos onni käy niin pääsee TA:ksi. Jos on huono onni niin tarjolla on SM-tason kilpa-ampujia jotka haluaa ja vielä pääsee koulutukseen. Vaikka pääsisi TA:ksi niin koulutus voi sitten olla joko hyvää tai sitten lähinnä rata-ammuntaa joka tosin sekin on ihan kivaa.