Kirjoittaja Aihe: 12g vs. 10g Scenar?  (Luettu 21985 kertaa)

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.309
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #30 : Syyskuu 26, 2005, 20:07 »
10g Scenar tuntuu olevan hiukan krantumpi latauspituuden vaihteluihin sekä itse latauspituuteen käynnin osalta. Olen huomannut että jos 10g Scenar pitää ladata hyvin käyväksi niin luoti joudutaan lataamaan selkeästi rihloihin kiinni. Yllättävintä tässä on se että selkeästi rihloissa oleva 10g Scenu ei sanottavammin nosta paineita jos verrokkina on samalla ruutimäärällä oleva "irti rihloista" oleva lataus.



300m keskiarvokäynniltään 10g ja 12g Scenar on niin lähellä toisiaan 300WSM:ssä ettei ainakaan kyseisessä aseessa voi sanoa että kumpi on paremmin käyvä luoti.



Sama havainto on tullut esille Bergerin VLD luodeissa eli reilusti rihloihin kiinni niin käynti on parantunut ja tätä väitettä on tukenut moni muukin kyseisiä luoteja käyttänyt ampuja. Ilmeisesti syynä on kyseisen luodin suoran osan (kyljen) ja kärkiogivaalin jyrkkä yhtymäkohta kun taas esim 12g Scenarissa kärkiogivaali tulee loivana luodin suoralle osalle.



Ilmeisesti "perinteinen" Scenar on näistä syistä hiukan helpompi sekä anteeksi antavampi ladattava silloin kun huippukäyntiä ollaan etsimässä kohtuullisille etäisyyksille.  



Ennen kuin joku alkaa saarnaamaan että TA-latauksissa ei voi käyttää kiinni rihloissa olevaa patruunaa niin voi saarnat jättää saarnaamatta koska nyt oli kyse luotien käyntieroista eikä kenttäkelpoisuudesta  :wink:
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #31 : Syyskuu 26, 2005, 20:15 »
Tuosta tuli mieleen, että yksi kaveri heitti erälle.netin palstalla mulle väitteen, että luotiin urautuvien rihlanurilla on vaikutusta sekä ballistisesti osuttaessa kudokseen, SEKÄ että mitä korkeammat rihlat on, se lisää kiertopoikkeaman määrää. Miten tämä on?

Väitteen välistä voi nimittäin olettaa, että polygonaalirihlatusta piipusta ammuttu luoti ei kärsi sivupoikkeamasta yhtä paljon kuin palkkirihlatusta. Voisi myös olettaa, että polygonaali kestää ampumista enemmän - tosin tarkkuudesta ei ole tietoa
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


MJ

  • *
  • Viestejä: 493
10g ja 12g Scenu yms
« Vastaus #32 : Syyskuu 27, 2005, 09:52 »
Moi,



sivuten varsinaista aihealuetta ja aiemminkin ollutta keskustelua rihlannousun vaikutukseksesta .30 kaliiperin luoteihin, olen jatkuvasti törmännyt monen muun killan jäsenen kanssa mielestäni mielenkiintoiseen vaikutukseen/ilmiöön useiden vuosien varrella.



Pääsääntö yleensä on, että loivempi rihlaus, kuten 1/12 eli 1/305mm soveltuu ideaalisti juuri 10g Scenarin luodille ja kohtuullisen hyvin myös keveimmille luodeille välillä 9,4 - 9,8g. Lapuan (Nordiksen) itsensä mukaan 1/12 rihlausta suositellaan nimenomaan juuri 10g Scenarille. Pääsäännön mukaan taas jyrkempi rihlaus, kuten 1/10 eli 1/254mm soveltuu ideaalisti juuri 10,85g Scenarille, 10,9g SMK:lle ja kohtuullisen hyvin myös raskaimmille luodeille välillä 11 - 12g. Kaikki amerikkalaiset asevalmistajat suosittelevat 1/10 nousua 168 grainin Sierra Match King-luodille eli 10,9g SMK:lle. Puolestaan 1/11,25 eli 1/286mm rihlaus on kompromissi em. rihlausten väliltä ja siten sopii kohtuullisesti kaiken painoisiin luoteihin välillä 9,4 - 12g. Näin siis pääsääntöjen mukaan. Nämä kolme rihlannousua (1/10, 1/11,25 ja 1/12) ovat yleisimpiä .30 kaliiperin kivääreissä, etenkin .308 kaliiperin kivääreissä.



Kuitenkin aivan käytännössä olemme eri kiväärien testiammunnoissa (testipatruunat ovat kaikki olleet tehdaspatruunoita) havainneet mm. seuraavaa:



1/10 nousulla olevat .308 Win tai 7,62 NATO Military/Law Enforcement sekä pulttilukko että itselataavat kiväärit ovat toimineet parhaiten kevyillä 9,4 - 9,8g FMJ:llä, 10g ja 10,85g Scenareilla. Paras tarkkuus on yleensä tullut 10g Scenulla, monesti myös 10,85 Scenulla ja joskus 9,72g Lock Basella.



11g D46, 11g Lock Base, 12g D46, 12g Scenar ja 13g D166 eivät ole tarkkuudessa pärjänneet laisinkaan em. kevyimmille luodeille ja käytännössä huonoiten on parjännyt 13g D166.



Jonkinlainen ei-tieteellinen pohdinta - 10,85 Scenu käy yleensä pomminvarmasti 1/10 rihlauksessa melko hyvin, joskus parhaiten. 10g Scenu käy myös yleensä hyvin, useasti parhaiten, vaikka pääsääntöjen mukaan näin ei pitäisi olla. 9,72g LB on ollut monesti todellinen yllättäjä, etenkin lyhyillä matkoilla 0-300m. Pitkällä matkalla, jopa 1000 - 1200 metriin saakka 10g ja 10,85g Scenut lienevät ainoita vaihtoehtoja nopeuden ja tarkkuuden osalta, toki 9,72g LB:llä voi joskus ampua jopa 800 metriin saakka; tämäkin ollut tullut testattua.



1/12 nousulla olevat .308 Win tai 7,62 NATO Military/Law Enforcement sekä pulttilukko että itselataavat kiväärit ovat toimineet parhaiten raskailla 10,85 - 12g Scenareilla, mutta eivät kevyillä 9,4 - 9,8g FMJ:llä. Paras tarkkuus on yleensä tullut 10,85g Scenulla, monesti myös 12g Scenulla ja joskus 10g Scenulla.



Yllätyksellisesti myös muut raskaat 11g D46, 11g Lock Base, 12g D46 ja 13g D166 luodit ovat toimineet tarkkuuden osalta erittäin hyvin.



Jonkinlainen ei-tieteellinen pohdinta - 10,85g Scenu käy myös yleensä pomminvarmasti 1/12 rihlauksessa melko hyvin, joskus parhaiten, samoin 10g Scenu. 12g Scenu käy myös hyvin, useasti parhaiten, vaikka pääsääntöjen mukaan näin ei pitäisi olla. 11g D46 ja 11g LB ovat ollet useasti todellisia yllättäjiä, etenkin lyhyillä matkoilla 0-300m. Pitkällä matkalla, jopa 1000 - 1200 metriin saakka 10,85g, 10g ja 12g Scenut lienevät ainoita vaihtoehtoja nopeuden ja tarkkuuden osalta, toki 11g LB:llä voi joskus myös ampua jopa 800 metriin saakka; tämäkin ollut tullut testattua.



Kaikki patruunat ovat olleet tehdaspatruunoita, jotta on saatu vertailukelpoista dataa (ainakin jossain määrin); toki tehdaserät voivat vaihdella ja tietysti aseetkin ovat enemmän tai vähemmän yksilöitä.



Joka tapauksessa lukuisten testiammuntojen pohjalta ja useiden testiampujien toimesta alussa oleva pääsääntö ei ole toiminut aivan 100%:sti. Toki poikkeukset vahvistavat säännön, mutta jos poikkeuksia on paljon, niin mikä sitten on loppupelissä pääsääntö ja mikä on poikkeus?



Varmasti pääsääntö pätee yleisellä tasolla, mutta se ei ole niin aukoton ja yksiselitteinen, että siihen voisi täysin luottaa - parempi testata aina kuin katua.



Muistaakseni Koheltaja joskus kauan sitten toi samaa asiaa esille rihlauksesta ja totesi pitkälti samaa kuin mitä edellä on kirjoitettu, joten olen samaa mieltä kuin Koheltaja (Koheltaja korjatkoon ja oikaiskoon, mikäli muistin väärin).



Mitään tieteellistä tai muutakaan syytä en ole löytänyt/keksinyt koeammuntojen tuloksiin, eivätkä tietääkseni muutkaan koeampujat - näin vaan on tapahtunut testeissä ja se on aina välillä yllättänyt testaajat. Tuntuu melkein henkimaailman jutuilta, mutta niistä ei ole kyse, sillä kyllä niihin löytyy varmasti looginen ja rationaalinen selitys. Mikä se on, en tiedä, mutta ehkä kyse on juuri aseiden yksilöllisyydestä ja/tai sitten suuresta määrästä poikkeuksia.



Kukapa tietää?



Carpe Diem,



MJ
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut MJ »