Kiertopoikkeama-kaava

[HJu]

Törmäsin Geoffrey Kolben (Border Barrels) kirjoittamassa kirjassa "A

Ballistics Handbook", Pisces Press, Scotland 2000, seuraavaan

likiarvokaavaan kiertopoikkeaman laskemiseksi. Tekstissä ei mitenkään

perusteltu kaavaa mutta ei myöskään väitetty että se perustuisi johonkin

tieteeseen tai kokeisiin. Veikkaan että se perustuu Aberdeen Proving

Groundin tai jonkin toisen sotilaallisen testilaitoksen koeammuntoihin

sotilaskiväärikalipereilla viime vuosisadan alkupuolella, eli pätee

todennäköisesti parhaiten .30 kaliperin 150-170 greinin FMJ-BT luodeille

10-12" rihlannousuilla standardiolosuhteissa.



Itse kiertopoikkeaman laskentakaava:



5.984 * t2(toiseen) = kiertopoikkeama kyseiselle etäisyydelle lentoajan

funktiona. Metrisenä toi on 15,19936 * t2(toiseen).



Laskin että ainakin 338 LM:lle 1000 metrin kohdalla tuo antaa aika hyvän

likiarvon. Oma ase lähtönopeudella 920-930 m/s vaatii KP-poikkeaman

kompensointia 1 MOAn (mittatarkkuuden rajoissa). PCB1.8 ja tämä likiarvoohje

antaa arvoksi 1,085 MOA. Eli riittävä tarkkuus ainakin kaliperille 338 LM.

Salon taulukoihin vertaamalla huomataan että samoissa lukemissa +-5cm

liikutaan.



Laskekaa vähän arvoja omille latauksille ja verratkaa siihen mitä kokemusperäisesti olette kiertopoikkeaman kompensoinnista havainneet. Olisi kiva kuulla toimiiko muillakin yhtä hyvin.

[mpmasa]

Minulle antoi noin 30% liian vähän, mutta asekin on 6.5mm 8' nousulla.



Tuohon kaavaan pitäisi varmaan saada sisällytettyä tuon kertoimen sisään rihlan nousu, jotta ois enempi yleispätevämpi.



Joten kun pähkäilin niin seuraava kaava voisi pitää paikkansa.



300*15.99936/nousu milleinä*t2^2

300=oletettu testi nousu.



Ainakin tällä sain järkeviä tuloksia omalle kiväärille.



sievennettynä 4600/nousu mm*t2^2 voisi olla yleispätevä jos olettamukset ovat tarpeeksi lähellä totuutta.



Mutta silloinkin jos bc muuttuu radikaalisti testi luodista niin lento nopeus pyörimis suhde ei pysy samana kauas ja se vaatisi taas lisämuuttujia kaavaan vai liekkö se jo tuossa t2toisessa otettu huomioon. Mene ja tiedä.



Tuli mieleen onko kenelläkään kokemusta miten vaikuttaa KP:hen luodin halkaisija. Eli jos on vaikka 6mm ja 338 piippu 10' nousulla niin onko erilainen KP? jos vielä luodin BC on lähelle vastaava molemmissa.

[espo]

Kiertopoikkeamaa on yritetty kautta aikojen arvioida tai puristaa sen kuvaaminen laskentakaavan muotoon. Erilaisiin vakioihin (=koeammuntoihin) perustuvia likiarvokaavoja esiintyy, mutta luultavimmin parhaaseen tulokseen päästään huomioimalla laskentakaavassa ainakin lähtönopeus,  rihlannousu, rihlojen kätisyys, lentoaika ja luodin massa sekä kaliiperi.  Tietääkseni ainoa kaupallinen sovellus joka huomioi näitä asioita kiertopoikkeaman likiarvon laskukaavoissa kiväärikaliiperisille aseille on HorusVisionin ulkoballistiikkaohjelma AtragMP. En tiedä huomioiko AtragMP luodin muotofunktiota ballistisen kertoimen likiarvon kautta.

[MSa]

HJu,



Erinomainen aihe, jonka nostit esille. Mulla on ollut pitkään aukko ballsitiikkaexcelissäni ja KP:t on heitetty lonkalta. Nyt saadaan edes semitieteellisesti automatisoitua KP:n arviointia.



Mikä on sun zerorange, jolla tuo kaava pitää sun havaintoihin paikkansa? Ilmeisesti jotakin luokkaa 300-500m? Oletan että tuo kaava antaa nyt KP:n poikkeamana piippulinjaan nähden, mutta ei huomioi kohdistusetäisyyttä?



Tuosta saa oikein käyttökelpoisen avun KP:n arviointiin, jos lisää pienen logiikan kohdistusetäisyyden huomioimiseksi.  



[disclaimer - tämä on vain sitä kirjoituspöytävalmistelua, joka ei korvaa käytännön testejä.]



KOHDISTUSETÄISYYDEN MUKAINEN SOVITETTU KIERTOPOIKKEAMAKAAVA



1. VALMISTELUT:

- arvioidaan kp kaavalla lentoajasta t

- sijoittaan laskettu kp taulukkoon senttimetreissä, jossa on omissa sarakkeissaan myös tätä vastava ampumaetäisyys ja lentoaika.

- piirretään esim Excelissä kuvaaja kiertopoikkeaman funktio kp(amet) = kp y-akselille ja amet x-akselille hahmottamista varten.



(Nyt jo voidaan hahmottaa graafisesti kohdistuksen vaiktus kiertopoikkeamaan Piirretään vain viiva origosta leikkaamaan kp-käyrä halutulla kohdistusetäiyydellä. Todellinen kiertopoikkeama on nyt kohtisuora etäisyys suorasta kiertopoikkeamakäyrään.)



2. PIIPPULINJAN FUNKTION LASKEMINEN

- muodostetaan piippulinjaa kuvaava suora pl(amet) aiemmin piirrettyyn kp/amet koordinaatistoon ja joka leikkaa piirretyn käyrän kp(amet) kohdissa amet=0m ja valittu kohdistusetäisyys.



- pl(amet) = amet * k, k on kulmakerroin



- kulmakerroin muuttuu valitun kohdistusetäisyyden mukaan

- kulmakerroin k = kiertopoikkeama [m] kohdistusetäisyydellä / kohdistusetäisyys.

- määritetään k valmisteluissa lasketuista tiedoista jakamalla kohdistusetäisyyden kp kohdistusetäisyydellä.

- määritetään piippulinjafunktion arvot amet mukaan ja lisätään valmistelussa laskettujen joukkoon omaan sarakkeeseen.



3. LOPPUTULOS: KOHDISTUSETÄISYYDEN MUKAINEN SOVITETTU KIERTOPOIKKEAMA

- saadaan yksinkertaisesti vähentämällä pl(amet) arvoista kp(amet) arvot.

- käytännössä siis vähennetään piippulinjafunktion lasketuista arvoista ensinnä lasketut kp-arvot.



===========



Tämä on verrattain helppoa toteuttaa Exceliin täysin automaattiseksi. Excel imee PCB:stä tiedot (käytännössä amet ja lentoaika) ja Excel tekee loput.



MSA