Loggerit ta-käyttöön

[SO]

Mielessä on pitempään jo majaillut ajatus jota joskus syndalenista takaisin ajellessa veljen kanssa mietittiin, eli loggeri joka sijoitettaisiin tukkiin ja se keräisi venymäliuskalla lähtönopeuksia ja ohessa tietoa lämpötilasta, ilmanpaineesta ja laukausmääristä. Nämä voisi sitten ottaa ulos värkistä session päätteeksi. FN Herstalissa samantyyppinen laite on jo

http://www.fnherstal.com/index.php?id=272&backPID=266&productID=126&pid_product=298&pidList=266&categorySelector=8&detail= mutta laskee hieman eri asioita.



Onko jollain kokemusta miten tarkka venymäliuska on nopeusmittauksissa käytännössä? Gunwriters on antaumuksella aiheesta kirjoittanut mm. http://guns.connect.fi/gow/ruutiset7.html  ja venymäliuskoista on kaupallisia toteutuksia esimerkiksi http://www.shootingsoftware.com/pressure.htm

[JRu]

Mulla on ollut jopa vaatimattomampi visio, ei tarvisi edes mitään loggausominaisuutta, riittäisi että saisi jotenkin venymäliuskalta v0 dataa läppärille. Kaikenkaikkiaan mun mielestäni v0 määrittämisessä tulevaisuutta on joku menetelmä missä ei tarvi pohtia onko ase, mittari ja taulu linjassa. Tai jos ampuu penkkaan niin ainakin ase ja mittari. Usein tosin tulee ammuttua tauluun mittarin läpikin että näkee sekä käyntiä että vauhtia samalla.



Toki olisi suht hottia jos siihen saisi oikein loggauksen tai joku live I/O interfacekin riittäisi, mä pystyisin lisäämään kännykkäballistiikkasoftaan Bluetoothilla reaaliaikaisen v0 päivityksen suoraan aseesta



Jos speksaat tollaisen niin sulla on heti yksi asiakas. v0 mittaus on tällä hetkellä mun koko TA- latauksen valmisteluproseduurin työläin ja virhealttein osuus.

[SO]

Mä speksaan, kolvaan ja asennan jos joku tekee "void main (void)" osion. Toihan ei eroa normaalista tiedonkeruusta muuten kuin sen suhteen että lämpötilat on -40 + 60 ja jutut pitää pysyä piirilevyllä pienessä kiihtyvyydessä.

[JRu]

Mä voin tehdä void main(void) jutut mutta yleensä isompi haaste on se teoria miten dataa käsitellään että siitä saadaan jotain hyödyllistä. Lähinnä miten laskea v0 venymäliuskan antamasta datasta luotettavasti. Tästä mulla ei ole lainkaan kokemusta. Mutta mä olen vain odottanut että joku jaksaa ottaa tosta hardispuolen päänsärykseen, mä teen kyllä softat.

[SO]

Laskenta on helppoa kuin lapsenlyöminen sen jälkeen kun on luotettavaa mittaustietoa jossain muodossa. Mittaus helppoa kun on jokin laite mikä lukee riittävällä taajuudella jotain arvoa, venymäliuskalla vahvistinta (vahvistin pitäisi olla loggerissa) ja muilla inputeilla riittää 0-5V että saa olosuhteet talteen.



Sen verran on ihmetelty moottoreita, iskareita, renkaita yms. että lähtönopeus pitäis olla helppo homma jos värkit löytyy.

[JTa]

Tuolta löytyy venymäliuskat valmiiksi paketoituna ja liiman kera:



http://www.unlimitedammo.fi/kauppa/index.php?cPath=30



Siitä vaan koko setti ja soveltamaan. Varmaan isoin ongelma on virransaanti ja josko se bluetoothin kautta on tarpeeksi nopiaa lähettää? Toi vehjes kun näyttää melko monta näytettä ottavan millisekunneissa..

[SO]

Miniläppäri voi olla aika haastava upottaa tukkiin Esim. DataQ:lla (http://www.dataq.com/) on aika pieniä värkkejä mutta aina helpompi jos joku hiffaa mitä satiaisia tarvitaan niin kaiken ylimmääräisen voi jättää pois. Jos jotain valmista analysointisoftaa voi hyödyntää niin kaikki on kotiinpäin.

[mysteryman]

Jotenkin tuntuisi että nopeuden määrittäminen hyvällä tarkkuudella ei ole helppoa. Jos ajatellaan että liuskamittauksesta saataisiin ulos tarkka piippuaika ja painekäyrä niin ongelmana on muodostaa painekäyrästä hyvä korrelaatio kiihtyvyysfunktiolle. Tämä itsessään jo tuottaa suuria ongelmia ja on varmasti todella hankala saada toimimaan universaalisti. Sitten voidaan kyseenalaistaa myös tuo venymä/aika datan korrelaatio paine/aikakäyrään.

[JTa]

Miniläppäri voi olla aika haastava upottaa tukkiin Esim. DataQ:lla (http://www.dataq.com/) on aika pieniä värkkejä mutta aina helpompi jos joku hiffaa mitä satiaisia tarvitaan niin kaiken ylimmääräisen voi jättää pois. Jos jotain valmista analysointisoftaa voi hyödyntää niin kaikki on kotiinpäin.

Tarkoitin toki että sen keltaisen laatikon sisukset tuskin vievät paljoa tilaa.  

[JRu]

Another technique to measure muzzle velocity is the strain-gauge measurement of hoop stress. This unique approach is based on the observation that a projectile, when fired, causes a slight deformation in the barrel as the projectile travels therethrough and this deformation causes hoop stress. Two strain gauges spaced a distance apart on the gun barrel sense the hoop stress caused by a passing projectile. Muzzle velocity is then determined by dividing the distance between strain gauges by the time required for the projectile to pass between the strain gauges.

Tollainen kahden anturin painehuippujen välistä aikaa mittaava versio mulla on alusta asti ollut mielessä mutta anturien sijanti vähän hakusessa. Mitä pidempi etäisyys, sitä helpompi mitata painepulssien huippujen välistä eroa ja siten kulunutta aikaa ( anturien resoluutio voi tulla vastaan jos kuulalla menee 4ms pesästä piipunsuulle ) ja toisaalta mitä lyhyempi etäisyys, sitä paremmin voidaan olettaa anturien välissä kuljetulla matkalla nopeus vakioksi. Käytännössä kuitenkin kyse on jatkuvasti kiihtyvästä liikkeestä, sen näkee jo siitä että lähtönopeus muuttuu jopa 25,4 mm erolla piipun pituudessa ja vielä piipun loppupäästä => todellisuudessa nopeus ei ole koskaan vakio piipussa.



En jaksa nykiä fyssan opuksia esiin ja ruveta kertaamaan vakiokiihtyvyydellä liikkuvan kappaleen kaavoja mutta kuten sanottu, jos joku kahlaa teorian läpi niin mä kyllä tuotteistan sen softaksi.

[mysteryman]

JRu kahden mittauspisteen tekniikka ei riitä koska kiihtyvyys ei ole ensimmäisen asteen funktio. Todellisuudessa kiihtyvyyskäyrään voisi ehkä sovittaa toisen asteen funktioon jolloin tarvittaisiin kolme mittauspistettä mutta tarkkuus lähtönopeuden suhteen saattaisi silti heittää useita prosentteja. Tällä tekniikalla tarvittaisiin siis lisää mittauspisteitä. Jos tuon kahden tai kolmen mittauspisteen tekniikan yhdistäisi painekäyrän kautta muodostettuun kiihtyyvyysfunktioon niin tarkkuus voisi parantua. Edelleen kun tätä ajattelen niin ei tunnu helpolta...



Edit:



Hetkinen jos mittava suure onkin sijainti eikä kiihtyvyys niin saadaan mittauspisteiden määräksi 1+n jossa n on anturien määrä. Sillä tiedetään että s(0)=0 mikäli nollahetki voidaan määrittää luetettavasti muista venymän arvoista.

[EVä]

JRu kahden mittauspisteen tekniikka ei riitä koska kiihtyvyys ei ole ensimmäisen asteen funktio. Todellisuudessa kiihtyvyyskäyrään voisi ehkä sovittaa toisen asteen funktioon jolloin tarvittaisiin kolme mittauspistettä mutta tarkkuus lähtönopeuden suhteen saattaisi silti heittää useita prosentteja. Tällä tekniikalla tarvittaisiin siis lisää mittauspisteitä. Jos tuon kahden tai kolmen mittauspisteen tekniikan yhdistäisi painekäyrän kautta muodostettuun kiihtyyvyysfunktioon niin tarkkuus voisi parantua. Edelleen kun tätä ajattelen niin ei tunnu helpolta...



Edit:



Hetkinen jos mittava suure onkin sijainti eikä kiihtyvyys niin saadaan mittauspisteiden määräksi 1+n jossa n on anturien määrä. Sillä tiedetään että s(0)=0 mikäli nollahetki voidaan määrittää luetettavasti muista venymän arvoista.

Että mitä että??

[HJu]

Erälle.net:ssä joku väitti jo pari vuotta sitten rakentaneensa venymäliuska-antureilla lähtönopeusmittarin aseeseen. Se kalibroitiin erillisen nopeusmittarin avulla. Pitäisi olla tehtävissä.



Ei auta first-round hitteihin mutta parantaa toisen laukauksen osumamahdollisuuksia.

[mysteryman]

Joo kaliproinnilla varmaan päästään jo parempaan tarkkuuteen ainakin yhden latauksen kohdalla mutta mikään universaali ratkaisu se ei ole. Vaikka tarviiko sen ollakaan jos omaan aseeseen rakentaa.

[SO]

Kaikkien käytännössä tehtävien mittauksien a ja o on kalibrointi. Se on nähty niin monta kertaa että mitataan kova housussa ja sitten mittaustuloksilla ei tee mitään kun ei ole zerottu tai kalibroitu vehkeitä. Venymäliuskoilla mitataan niin ihmeellisiä asioita että nopeudenmittaus ei pitäisi olla mahdotonta mutta vaatii hieman työtä kun ampuu mittarin läpi, katselee käyrää ja laskee.