Latausprosessisi - millaiseen tarkkuuteen pyrit ja miten?

Aloittaja Jokke Espoosta, tammikuu 03, 2024, 15:36

« edellinen - seuraava »

metsienmies

Esimerkki oli vain nopeasti kirjoitettu kärjistys kirvoittamaan keskustelua siitä kuinka määritetään että patruuna/lataus olisi tarkempi kuin itse ase, sillä tarkkuus on aina näiden yhdistelmä. Joskus voi myös latausta joutua pikkusen hieromaan piipun eliniän aikana jotta max käynti säilyy. Ainakin ennen f-class miehet teki latauspituus testiä 3 eri pituudella aina n 100lks välein, nykyään taitaa mm Cortina skipata tämän vaiheen oman tunerinsa ansiosta.

Omat lataukset menee suht helposti siihen 0.5moa/5lks perusreseptillä, latauspituus sellanen 0.5mm irti rihloista ja ruutia sen mukaan kuin haluaa vauhtia, nykyään tähtään neesmoorilla 850ms vauheille.

Kun hankin pari v sit luodinpoistoholkin testasin huvikseen norman 308win match paukulla mitä käy kun latauspituuden muuttaa 0.2mm irti rihloista. Sellasta 0.5-0.7moa tehdaskäyntiä käyvä paukku muuttui 0.2-0.3moa.

J.J

Lainaus käyttäjältä: metsienmies - tammikuu 06, 2024, 17:41
Esimerkki oli vain nopeasti kirjoitettu kärjistys kirvoittamaan keskustelua siitä kuinka määritetään että patruuna/lataus olisi tarkempi kuin itse ase, sillä tarkkuus on aina näiden yhdistelmä. Joskus voi myös latausta joutua pikkusen hieromaan piipun eliniän aikana jotta max käynti säilyy. Ainakin ennen f-class miehet teki latauspituus testiä 3 eri pituudella aina n 100lks välein, nykyään taitaa mm Cortina skipata tämän vaiheen oman tunerinsa ansiosta.

Omat lataukset menee suht helposti siihen 0.5moa/5lks perusreseptillä, latauspituus sellanen 0.5mm irti rihloista ja ruutia sen mukaan kuin haluaa vauhtia, nykyään tähtään neesmoorilla 850ms vauheille.

Kun hankin pari v sit luodinpoistoholkin testasin huvikseen norman 308win match paukulla mitä käy kun latauspituuden muuttaa 0.2mm irti rihloista. Sellasta 0.5-0.7moa tehdaskäyntiä käyvä paukku muuttui 0.2-0.3moa.

Vastaavaan törmännyt itse, että monesti tehdaslatauksia tunaamalla latauspituutta muuttamalla (pääasiallisesti aina kasvattamalla) käyntiä voi saada parannettua sen max. 0.5moa (esim 1moa --> 0.5moa). Sen sijaan jos pyöritään latausikkunan min/max välillä, juurikaan ei vastaan ole tullut tilanteita, että moan tai yli heittoja saa aikaan käynnissä pelkästään yhtä faktoria muuttamalla, ellei se ole ruutilaadun tai luodin vaihtaminen.

EVä

Rasvaus, täyssupistus, nallitaskun puhdistus, myllytys, nallitus käsinallittemella, ruuditus ja luoditus. Aikaisemmin haettu lataukset käyttämilleni aseille. Kaliibereina .222 Rem., 7,62x39, .308 Win.,
7.62x53 R, .358 Win., 9.3x62. Eniten käytetty .308 Win , siinä jaettu hylsyt 2 erään siten että kun toinen erä loppumassa niin valmiiksi nallitetut hylsyt ladataan ja otetaan käyttöön kun toinen erä loppuu ja loppuvan erän hylsyt menee supistukseen ja nallitukseen. Erässään varmaan toista tuhatta hylsyä, Sakon. Lapuan hylsyt metsästys käytössä ja ne on punnittu ja niissäkin pieniä eroja painoissa ja saman painoiset sitten eritelty eri käyttöön, linnustukseen ja hirven pyyntiin. Lapuan hylsyt tasalaatuisia mutta saapahan mielen rauhan kun värkkäilee niiden kanssa. Sakon hylsyt pystyammunnassa, hirvenjuoksu, mutta niissäkin hylsyt on jaettu kantaleimojen mukaan ja vialliset hylsyt poistuu jos kaula halkeamia tai jotain vikaa tai lataus kerrat tulleet täyteen niin erä vaihtuu, ja uusi erä odottamassa käyttöä nallitettuna. Ruutilaatuja liian monta eli niitä pitäisi vähentää, eli tutkia lataustaulukoita tarkemmin.

Jokke Espoosta

Tässä muuten PRS-puolella ilmeisesti jonkin sortin maailmanmestaruuksiakin voittaneen ukkelin nimeltä Austin Buschman latausprosessi: https://precisionrifleblog.com/2023/06/25/the-prs-champs-load-data-reloading-process-austin-buschman-shooter-spotlight-part-3/ Minusta PRS-puolelta saattaa olla opittavissa hyödyllisiä asioita TA-hommiin ja muutenkin tarkasta ampumisesta kiinnostuneille.

Lyhyesti sanottuna:
-Ei usko että neck tension vaikuttaa eikä murehdi asiasta
-Ei tiedä paljonko on matkaa rihloihin; ei usko että vaikuttaa
-Ei trimmaa hylsyjä
-Ei putsaa liekkireikiä
-Ei sorttaa hylsyjä
-Ei koskaan muuta lataustaan; on käyttänyt samaa latausta viimeisten 10-15 piipun eliniän
-Ei sorttaa luoteja
-Käyttää välillä eri nalleja ilmeisesti lataustaan muuttelematta
-Käytössä Lee 4-hole turret press.

Erona useimpiin meistä on että ase on huippuluokan kisavehje, mutta siitä huolimatta ihan silmiä avaava artikkeli.
Trying is the first step towards failure
-Homer Simpson

MOj

Lainaus käyttäjältä: Jokke Espoosta - helmikuu 22, 2024, 20:49
Tässä muuten PRS-puolella ilmeisesti jonkin sortin maailmanmestaruuksiakin voittaneen ukkelin nimeltä Austin Buschman latausprosessi: https://precisionrifleblog.com/2023/06/25/the-prs-champs-load-data-reloading-process-austin-buschman-shooter-spotlight-part-3/ Minusta PRS-puolelta saattaa olla opittavissa hyödyllisiä asioita TA-hommiin ja muutenkin tarkasta ampumisesta kiinnostuneille.

Lyhyesti sanottuna:
-Ei usko että neck tension vaikuttaa eikä murehdi asiasta
-Ei tiedä paljonko on matkaa rihloihin; ei usko että vaikuttaa
-Ei trimmaa hylsyjä
-Ei putsaa liekkireikiä
-Ei sorttaa hylsyjä
-Ei koskaan muuta lataustaan; on käyttänyt samaa latausta viimeisten 10-15 piipun eliniän
-Ei sorttaa luoteja
-Käyttää välillä eri nalleja ilmeisesti lataustaan muuttelematta
-Käytössä Lee 4-hole turret press.

Erona useimpiin meistä on että ase on huippuluokan kisavehje, mutta siitä huolimatta ihan silmiä avaava artikkeli.

Erikoinen lähestymistapa ja jokainenhan taaplaa tyylillään. Sanoisin kuitenkin että listasta löytyy yseampia kohtia, joilla on satavarmasti vaikutusta kun puhutaan kaiken potentiaalin ulosmittaamisesta sekä vaikutuksesta tarkkuuteen.

Jokke Espoosta

Samaa mieltä että yllättävä lähestymistapa. Uskon myös että vaikuttaa jos tarkoitus on ulosmitata kaikki tarkkuuspotentiaali, mutta jos tarkoitus on voittaa maailmanmestaruus niin se näköjään onnistuu vähemmälläkin hinkkaamisella ja ulosmittaamatta kaikkea tarkkuuspotentiaalia...
Trying is the first step towards failure
-Homer Simpson

Jarmando

Siinäpä dilemma, kun pitää vielä miettiä että jonkun kulmaminuutin-osan tarkkuutta uhraamalla, lataamosta vapautuneen ajan voi hyödyntää tehokkaammin lajitreenillä...

ttimonen

Lainaus käyttäjältä: Jokke Espoosta - helmikuu 22, 2024, 20:49
Tässä muuten PRS-puolella ilmeisesti jonkin sortin maailmanmestaruuksiakin voittaneen ukkelin nimeltä Austin Buschman latausprosessi: https://precisionrifleblog.com/2023/06/25/the-prs-champs-load-data-reloading-process-austin-buschman-shooter-spotlight-part-3/ Minusta PRS-puolelta saattaa olla opittavissa hyödyllisiä asioita TA-hommiin ja muutenkin tarkasta ampumisesta kiinnostuneille.

Lyhyesti sanottuna:
-Ei usko että neck tension vaikuttaa eikä murehdi asiasta
-Ei tiedä paljonko on matkaa rihloihin; ei usko että vaikuttaa
-Ei trimmaa hylsyjä
-Ei putsaa liekkireikiä
-Ei sorttaa hylsyjä
-Ei koskaan muuta lataustaan; on käyttänyt samaa latausta viimeisten 10-15 piipun eliniän
-Ei sorttaa luoteja
-Käyttää välillä eri nalleja ilmeisesti lataustaan muuttelematta
-Käytössä Lee 4-hole turret press.

Erona useimpiin meistä on että ase on huippuluokan kisavehje, mutta siitä huolimatta ihan silmiä avaava artikkeli.

Oletan että on tehnyt testejä latauspituudesta ja ampuu sen mukaan, ei siis vain tiedä onko puolen- vai kahden millin päässä ?
Kyllähän se on erittäin paljon vaikuttava seikka kun aletaan latauspituutta muuttamaan.

HJu

Jotkut PRS-ampujat ovat luopuneet rihlakosketuksen jahtaamisesta tai jonkin 0,3mm hypyn rihloihin vakiona pitämisestä. Monet luodit lentää ihan ok oli hyppy 1mm tai 2mm. Tästä on se etu että ei tarvitse jatkuvasti säätää latauspituuksien ja ruutipanosten kanssa jolloin voi paremmin keskittyä harjoituksiin ja kisoihin.
Terveisin,


HJu

J.J

Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 23, 2024, 09:45
Jotkut PRS-ampujat ovat luopuneet rihlakosketuksen jahtaamisesta tai jonkin 0,3mm hypyn rihloihin vakiona pitämisestä. Monet luodit lentää ihan ok oli hyppy 1mm tai 2mm. Tästä on se etu että ei tarvitse jatkuvasti säätää latauspituuksien ja ruutipanosten kanssa jolloin voi paremmin keskittyä harjoituksiin ja kisoihin.

Tämä just, kun laukaisumäärät on hurjia verrattuna varmasti monesti TA-aseilla keskimäärin ammuttaviin laukaisumääriin kaudessa. Jotain indikaatiota tästä saa jo ko. artikkelin kohdasta että kaverilla 15 piippua jo ammuttu horoksi, vaikkei tuo Dasheri etenkään noilla latausarvoilla (105g Berger, Varget, 2880fps) mikään barrel burneri olekaan. Nuo em. skipatut preppaustoimenpiteet on niitä kaikista aikaa vievimpiä, epäilisin että lataukseen kulutetusta ajasta saa varmaan 3/4 osaa pois, ja jos nyt miettisi että esim. 2 piippua/kausi vauhdilla laukaisumäärä olisi jotain 5-10k/luokkaa per kausi, on siinä nopeasti jo kolminumeroinen tuntimäärä muuhun harjoitteluun (laskettuna esim 2h/100 patruunaa säästettyä aikaa) kun ei jenkeissäkään taida PRS ampujat vielä päivätöitään pysty jättämään...