308 hylsyn täyssupistus

[Poikma]

Toisessa aseessa ammuttu hylsyhän on varminta täyssupistaa ennen käyttöä toisessa aseessa. Mistähän johtuu, että vaikka täyssupistan hylsyt, osa niistä jää kantamaan hylsyn olkapäästä ja aseen lukko menee kiinni vasta lievää voimaa käyttäen (tämä todettu useammassa aseessa, joten asevika lienee poissuljettu)? Olen väriä käyttäen todennut, että hylsyt kantavat nimenomaan olkapäästä. Supistusholkin alareuna ottaa jo kiinni hylsylevyyn eikä holkkia näin ollen saa enää alemmas.

Voisiko olla niin, että hylsynsuun laajennuskara venyttää hylsyä hieman ulostullessan; varsinkin, kun en siinä käytä mitään voitelua.

Puristin Hornady Projector ja holkki RCBS.

[JpL]

Mulla on vähän samanlainen ongelma ilmentynyt muutamissa omissa sakon 7.62x53R hylsyissä. Tosin en tee kokosupistusta, vaan suu-osan. Silti lukko ei meinaa mennä kiinni helpolla. En käytä rakaa juuri ko. syystä. Mikä sen karan tehtävä noin yleensäkään on?



J

[Poikma]

Se laajennuskarahan kalibroi hylsystä ulostullessaan hylsyn suun niin, että luoti istuu "sopivan" jämäkästi. Itse holkkihan supistaa hylsyn suun liian pieneksi ja ko. kara laajentaa sen sopivaksi.

[Koheltaja]

Joskus on tullut vastaan samoja ongelmia ja ensin kannattaa tarkistaa että hylsynpidin tosiaan törmää holkkiin silloin kun supistettava hylsy on holkissa koska näin ei aina välttämättä aina ole koska prässin välykset ja venymät tulee supistusvaiheessa mukaan.



Jos aseesi tosiaan on CIP mitoissa sulkuvälin osalta ja holkkien uudelleen säätö ei auta niin sitten ei muuta kuin holkki sorviin kiinni ja hiomaan holkin alaosasta tarvittava määrä metallia pois. Aina ei välttämättä tarvitse holkkia modata sillä joskus hommasta selviää sillä että vaihtaa eri merkkiseen hylsynpitimeen, näissäkin on pieniä mitoituseroja valmistajasta riippuen.



Karan tarkoitus on kalibroida hylsynkaulan sisäpinta oikeaan mittaan ja pyöreäksi, tasalaatuisilla hysyillä saadaan yhdenmukaistettua luodin liikkeellelähtökitkaa silloin kun luodit istuu hylsyissä samalla tavalla. Joissain holkeissa saa tällä keskikaralla "ryssittyä" hylsyjen kaulat koska muutamassa nimeltä mainitsemattomissa holkeissa on se vika että laajennin ei asetu keskilinjalle vaan hiukan toiseen reunaan ja tämä sitten vetää hylsynkaulan vinoksi, siinä on sitten turha yrittää kalliilla luodinasetusholkilla laittaa luoteja suoraan kun kaulat on ryssitty "hyvämaineisella valtamerkillä" vinoiksi.

[ta-metkuvja]

tee ensin supistus ilman laajenninkaraa ja sitten laajenna suut sisäänpäin painamalla laajenninkaralla.

[J]

Kokeilehan seuraavaa, jos ei ole vielä tullut mieleen:





Mittaa hylsyn pituus laajennuskara hylsyn sisällä ja tämän jälkeen sama hylsy "valmiina" niin tulee tuo hylsyn venyminen suljettua pois...   Eli kammen ollessa alhaalla kierrä kara irti jne...



PS: Valmistajan X hylsyillä on allekirjoittaneella esiintynyt pientä venymistä, joka ilmenee just noin, kuten mainitsit.





sori tuo epäselvä teksti, mutta idea kai selvisi?

[Koheltaja]

Jos laajennin venyttää hylsyä niin silloin vika on joko laajenninpallon muodossa/mitoituksessa tai hylsynkaulan sisäpuolisen voitelun puuttumisessa. Silloin kun laajennin on muodoltaan toimiva (esim. Hornady) ja hylsyjen suissa käytetään kunnollista voitelua (grafiitti tai krouvimpi vaihtoehto on supistusvaha) niin laajenninpallo ei aiheuta minkäänlaista venymää. Jos homman tekee ilman voitelua niin sitten venyminen on mahdollista.

[JpL]

Mitä luulette, miten paljoa kaulaa voi sorvata maksimissaan, ettei tule ikäviä ylläreitä? Entäs jos sorvaa ne heti kärkeen vaikkapa millin lyhyemmiksi, mitä tapahtuu?



J

[Koheltaja]

Miksi ne pitäisi trimmata millin lyhyemmäksi?  Ihan vaan vinkiksi että sorvaamisella tarkoitetaan hylsyn kaulojen ohentamista hylsysorvilla ja lyhentämistä trimmaamiseksi joka tehdään hylsytrimmerillä  :wink:

[JpL]

ei, vaan hylsyn suun trimmaamista tietyn hylsynpituuden saavuttamiseksi ) Sori epäkorrekti ilmaus. Itsellä muutamat (n. 4-6 krt.) ammutut hylsyt tekee tiukkaa pesässä.

Jotenkin mulla on samankaltainen kokemus kuin Jorma Kinnusella: Hylsyjen punnitus ei kannata, jos hylsyt on korkealaatuisia. Oikeastaan huippuunsa hiotut latausmetodit tuntuvat olevan tarpeettomia ns. käytännön tilanteissa, koska muut muuttujat, esim. tuki. saattaa olla hyvinkin erilainen eri tilanteissa. Tuntuu, että siinä painaa vain suurinpiirtein hyvin ladatut patruunat, hyvä optiikka, kivääri, joka käy ja ominaisuudet tuntee, ja tärkeimpänä oma käsi. Hyvän kiväärin tuntee siitä, että se sallii kohtuullisen suuria heittoja luodin painon ja latauksen suhteen.

T. J

[keitsu]

Mitäköhän noi Koheltajan mainitsemat "hyvämaineiset valtamerkit"?



Itselläni on RCBS kaulansupistusholkku, Hornadyn kokosupistava- ja luodinasetusholkki. Muistaakseni nuo hornadyn holkkit kulki jollain New Dimension nimellä. Onkohan Hornadylla menneet mitat liian paljon uusiksi kun tulos on mitä on :?:



Voisko noissa olla jokin syy että en saa 10g moly scenua osumaan. Viiden laukauksen kasat ovat pyörineet keskimäärin 4-7cm/100m. Lähinnä tuli mieleen että jos noilla holkeilla olen saanut hylsyn suut kieroiksi tms. Hylsyt olen kokosupistanut koska ne alkoivat ahistamaan olkapäästä. Sen jälkeen en ole niitä vielä ladannut pelkästään kaulasupistamalla, mutta pitänee kokeilla sekin jos käynti paranis.



Aseena ihan perus metsästyskivääri 12" nousulla ja Leupodin kiikarilla. Lisäksi piipussa on jonkimoinen suujarru.



Esimerkiksi Lapuan 8g trainer tehdaslatauksena on paljon tarkempi. Myös D46 11g, Lockbase 11g ja Norma Oryx 11,7g  osuu, joten en ensimmäisenä alkais syytteleen ainakaan asetta. Ampujassahan voi vikaa olla :-)



Ongelmia on ollut taas 9,7g LockBasen kanssa.



Aikeina on ollut kyllä ostaa jotain tarkempia luodinasetusholkkeja jne. Vinkit tervetulleita. :-)

[MSa]

Tarkista luodinasetus siten, että annat valmiin patruunana vieriä tasaisella alustalla (esim roskaton lasipöytä) ja seuraan luodin kärkeä että "vipattaako". Jos vipattaa niin silloin voi olla luodin keskittämisessä vika.



Jos taasen ei vipata, niin seuraavaksi kannattanee kokeilla ladata 10g Scenar lähelle rihloja tai ei max latauksilla jopa kevyeen rihlakosketukseen. Itselläni oli aivan avainasemassa latauspituus jotta käynti mun aseessa löytyi. Niin ja ruuteina kelvannee muutkin, mutta N150 on ollut mulla 308Win + 10g Scenulla parasta ja tasaisinta kyytiä antava valinta.



MSa

[Koheltaja]

En lähde tässä erittelemään niitä "hyvämaineisia valtamerkkejä" mutta vinkiksi voin sanoa että itse luotan Reddingiin, Forsteriin, Hornadyyn sekä omavalmisteisiin holkkeihin. Näistäkin holkeista on poimittu pelkät "parhaat palikat" eli yhtenäistä sarjaa ei ole käytössä.



Kokosupistusholkin mekillä ei ole suurtakaan merkitystä koska kaikki toimii samalla tavalla. Kaulaholkissa kannattaa katsoa että hylsy saa ohjauksen myös alaosastaan, kannattaa unohtaa esim. Hornadyn yleismallinen holkki jos ei tee siihen soviterengasta alaosaan. Luoditusholkin merkillä ei ole merkitystä kunhan sen on ns. pakko-ohjaava eli hylsy/luoti menee ennen luoditusta erilliseen liukuholkkiin koko hylsyn matkalta, ei kuitenkaan Hornady...

[keitsu]

Tuli eilinen ilta rullattua noita jäljellä olevia scenuja ja tulos alkoi viittaamaan MSa:n epäilyihin. Eli 25:sta patista 11 oli meikäläisenkin silmin nähden vinossa.  :?  Loput 14:kin voivat olla vinossa, mutta ei ainakaan paljon, koska silmin en nähnyt eroa. Vois käydä kokeeksi ampumassa noita valkattuja.



Ja tulihan sitä sitten katseltua midwayn kuvastoakin. Mielenkiintoni heräsi Redding:n holkkeihin. Harkinnassa on ostanko koko sarjan vai pelkästään ton luodinasetusholkin. Erityisesti se Competitiion Seating Die alkoi kiinnostamaan.

Lisäksi vois tilata jonki värkin millä sais luotettavasti mitattua luodinasetussyvyyden. Stoney Pointin vehkeet vissiin toimii.



Jos vaikka itselle tilais joululahjan. Ainakin se on sille kauniimmalle puoliskolle helpompi perustella noin  :lol:



Ja kiitokset MSa:lle vinkeistä.

[Koheltaja]

Luodin rihlakosketuksen saa mitattua ilman mitään tulkkia. Ota omassa aseessa ammuttu hylsy ja ruttaa siitä kaulaa sen verran että luoti pysyy siinä tukevasti kiinni, laita luoti hylsyyn niin että se on taatusti ylipitkä ja laita mittapatruuna pesään, lukko kiinni/auki. Nyt kun mittaat kokonaispituuden niin sulla on tiedossa rihlakosketus, tästä mitasta lähdet lyhentämään latauspituutta n. 0.2-0.5mm. Nyt sulla on hyvä lähtökohta testiammuntoihin ja siitä sitten etsimään optimaalista latauspituutta.



Joillain magnum kaliibereilla ja hitailla ruudeilla on suotuisampaa pidentää kokonaismittaa tasaisempien lähtönopeusten toivossa mutta tällaisesta ylipitkästä patruunasta saattaa tulla riesa jos jostain syystä joudut ottamaan ampumattoman patruunan pesästä pois, luoti voi jäärä rihlojen avaukseen kiinni.



Reddingillä on todella laadukkaat holkit, varsinkin kalliimmat kisaholkit. Ennen kuin alat tilaamaan niin soita Asetalolle ja kysy holkkeja heiltä, he ovat Reddingin nykyinen maahantuoja. Forsterin holkkeja kannattaa kysyä Sinisalolta, Forsterin holkit ovat "budjettiluokan kisaholkit" joilla tekee saman kuin Reddingin holkeillkin mutta hankintakustannukset ovat pienemmät.



Sitten kun on hommattu laadukas luoditusholkki niin voi harkita heittokellon/patruunan mittauslaitteen hankkimista ja alkaa hieroa niitä viimeisiä vipotuksia pois joita ei pöytäpyörityksessä saa näkyviin. Tässä vaiheessa astuu kuvioon mukaan hylsyn supistuksen laadukkuus, jos hylsyn/kaulan supistus ei ole onnistunut täydellisesti niin ei se luotikaan sinne suoraan mene vaikka on millainen luoditusholkki. Siinä suhteessa tällainen heittokello on kirottu kapine että sen hommaamisen jälkeen vasta se nysvääminen alkaa eikä tulokset välttämättä yhtään parane...



Se on sitten eri asia kuinka paljon 5 satkun tai 2 kympin heitto vaikuttaa osuntaan on sitten eri juttu. Tätä tuli testattua parilla eri ratareissulla ja tällä hetkellä näyttää siltä että jos latauspituus on hyvin lähellä rihloja niin pienillä vipotuksilla ei ole sanottavaa merkitystä osuntaan kun taas josa luodilla on vaikkapa 1-2mm starttitila niin johan alkaa kasat kasvamaan.



 Kerrankin ammuin ensin verrokkikasat Trg:llä ja sitten ammuin toiset kasat sellaisilla patruunoilla joista oli luoti väännettu väkisin vinoon pihdeillä niin että heittoa ola varmaankin millin luokkaa, lukkokin meni nihkeästi kiinni. Kuitenkaan näillä vimoilla patruunoilla saatiin kelpo tulos, kasa oli n. 15% suurempi kuin suorilla patruunoilla. Seuraava testi tehtiin samalla tavalla mutta niin että patruuna oli ladattu Lapuan ilmoittamaan mittaan ja näin ollen luodilla oli 2.8mm starttitila, vipottavilla luodeilla saatiin n.80% suurempi kasa kuin "suorilla" patruunoilla.