Avoin Keskustelu > Aseet

Piipun tulkkaaminen ja katkaiskohtien määrittely

<< < (2/4) > >>

HJu:
Valitettavasti tilaajapuolellakin on syytä katsoa peiliin. Jos pienoiskiväärin vaimenninkierteestä on valmius maksaa max 30e siis ALV24% niin turha ihmetellä jos kolmellakympillä saa kolmenkympin kierteen. Ei sillä satasen työsuoritetta saa.

Olisi tietenkin reilua sanoa milloin tarjottu hinta alittaa järkevän minimilaadun. Esim 50 euron rautojen petausta ei kannata tehdä eikä ostaa. 200 euron petaukselta on sitten jo oikeus edellyttää viimeisen päälle materiaaleja ja laatua. Harva vaan raaskii petauksesta niin paljoa maksaa. Eikä kaikki sepät osaa niitä hyvin tehdä vaikka asiakas maksaisikin hyvän hinnan.

Aseseppä on käsityöläinen ja he erikoistuvat eri asioihin. Joku korjaa tehdasaseita ja tekee vaimennikierteitä ja toinen rakentaa +2000 euron kustomaseita alusta loppuun. Kolmas tekee 90% ajasta teollisuuden alihankintaa (esim paperikoneen laakereita) ja luppoaikana rakentaa IPSC Open-luokan pistooleja

Tehdasaseen korjaajalle ei kannata viedä kasakivääriä piiputettavaksi eikä Baikal IJ-12:stä laukaisukoneiston korjaukseen kustomkiväärien tekijälle.

Long Range:

Jartsu: " piippuun ei kannata jättää sitä kiristyvää krymppiä, vaan sen kohdalta poikki. Tätä sovellettiin sitten kun se hoksattiin"

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka esim.Ikaalisissa sepille opetetaan? Toivottavasti siellä ainakin tulkataan piippuja?
Pelkään pahoin,että opetetaan aina jättämään krymppi suulle?

Olipa ase mikä tahansa niin olisi hyvä saada luoti matkaan absoluuttisen pyöreänä ja rihlauriltaan homogeenisena.

Rihlannousun tasaisuuden varmistamiseen meillä ei hyviä välineitä taida olla ja eipä sille ole enää mitään tehtävissä jos nousu vaihtelee.
Tutkimus tietoa kuitenkin rapakon takaa on niin paljon,että uskoa pitää.

Timppa


ssg69:

--- Lainaus käyttäjältä: Long Range - Kesäkuu 21, 2020, 06:33 ---Olipa kiva lukea MOj:n kirjoitus ja huomata,etten ole huoleni kanssa yksin.Aseseppämme alkavat kovaa vauhtia ukkoutua ja muutama osaaja jo eläköitynytkin.
Kisälli toimintaa ei nykyisin juuri ole,jossa osaaminen siirtyisi "Mestarilta" "Oppipojalle".
En osaa mitään sanoa suomalaisesta aseseppä koulutuksesta/ sen tasosta,mutta parille nuoremmalle sepälle olen sanonut,että yrittäkää päästä Ahvenanmaalle Jan Stenroosin oppiin kisälliksi.
Tai pitäisi saada Jan opettajaksi "Aseseppä kouluun".Liekö Ikaalinen ainoa?
Jan koulutti "OTO":na esim. Fabian Wallinin ja kun perfektionisti saa riittävät tiedot,niin hyvä/huippu tulee.
Molemmilla kasa-ammunta taustaa ja tietävät mitä täydellisyyteen pyrkiminen vaatii.
(Lue: Ammattiylpeys).

www.studentum.fi/koulutukset/sasky-koulutuskuntayhtyma/ikaalisten-kasi-ja-taideteollisuusoppilaitos-ikata/asesepantyo-artesaani-taideteollisuusalan-perustutkinto-105386

Kukaan ei saa tehtyä paskasta kultaa.Jos asiakas hankkii komponentit,niin siinä vaiheessa HÄN jo osin päättää mitä on odotettavissa.
Kun valitsee piipuksi esim.Bartleinin,Kriegerin,Bruxin,niin voi odottaa hyvää käyntiä korkealla %:lla.

Minulla ollut ilo olla "hang around" tyyppinä Suomen kärki kasa-ampujien seurassa (vaikken kisoja käy)  ja jos minulla menee sormi suuhun,niin harvoin on käynyt niin,etteikö esim. Laulumaa olisi osannut ohjata eksynyttä.

Pääosin puuhaillut issekseen ja en ole mikään "besser wisseri".Toisaalta eipähän ole kangistunut kaavoihin,kun ei ole kukaan ollut sanomassa,että "Tämä on ainoa oikea tapa".

Kun nettikeskusteluissa parhaimmillaan ollaan oppimassa/opettamassa,niin yxi jippo,josta SAATTAA olla muillekin iloa.

Takavuosina sain käsiini erinomaisesti käyvän Steyer Manlicher SSG 308:n.Päätin katsoa mihin se oikeasti pystyy.
Kun 308:n hylsyissä on muutaman %:n tilavuusheittoja,niin PTK neuvoi valikoimaan ammuttuja hylsyjä laittamalla vettä täyteen ja punnitsemaan.
Tuo lienee ihan ok silloin kun hylsyt on supistettu nalleja poistamatta.Kuitenkin jos karvoja halkaistaan,niin nallimassa on voinut poistua eri tavoin.
Sitten syttyi lamppu ja tuli Arkhimedes mieleen.
Hankin tarkan ohuen mittalasin ja katsoin siitä paljonko hylsy syrjäyttää vettä ja valkkasin samanlaiset upottamalla.
Hylsyn mukana poistuu aina hiukan vettä,joten lähtötaso tarkistettava joka välissä.
Hylsyt upotin supistuksen jälkeen ja vanha nalli poistettuna.

Menimme PTK:n kanssa soramontulle,käärin SSG:n osin vilttiin,hautasin sen osin hiekkaan ja ammuin noin valkatuilla hylsyilla 3 mm:n kasan 5 ls 100 m. PTK katsoi kasaa ja tuumi:"Välttää hirvikivääriksi".
Luotina oli Sierra 168 gr HPBT.

Timppa

--- Lainaus päättyy ---
Sorry lievä offtopic mutta oliko timpan ssg rosteripiipulla ja 8.60mm stanssauksella patruunapesän kyljessä?


Sent from my iPhone using Tapatalk

jartsu:

--- Lainaus käyttäjältä: Long Range - Kesäkuu 21, 2020, 17:31 ---
Jartsu: " piippuun ei kannata jättää sitä kiristyvää krymppiä, vaan sen kohdalta poikki. Tätä sovellettiin sitten kun se hoksattiin"

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka esim.Ikaalisissa sepille opetetaan? Toivottavasti siellä ainakin tulkataan piippuja?
Pelkään pahoin,että opetetaan aina jättämään krymppi suulle?

Olipa ase mikä tahansa niin olisi hyvä saada luoti matkaan absoluuttisen pyöreänä ja rihlauriltaan homogeenisena.

Rihlannousun tasaisuuden varmistamiseen meillä ei hyviä välineitä taida olla ja eipä sille ole enää mitään tehtävissä jos nousu vaihtelee.
Tutkimus tietoa kuitenkin rapakon takaa on niin paljon,että uskoa pitää.

Timppa

--- Lainaus päättyy ---
Nii voi olla hiton vanhaa tietoo, Jalonen sen jo oppi ennen eläkettä, me tehtiin kokeita täällä kasapuolella. Moni katko piiput ja kun ne haihtu, niin se muuttu se käynti aivan toiseksi, piipun pitää olla täysin tasainen alusta loppuun, rihlan nousuun on vaikee enää piipussa vaikuttaa. Tiedän sen (ikalisen)kasapuolen sepän joka vielä ampuu kasapuolella, mut tunnen muitakin, viimeinen piippu Shilenillä tulkattii ennen Jalosta ja hän sen tulkkas samaan(poikki) ja se putki kävi tosi tasaseen alle 5mm mettä tukilla, sen yli 10v sielläkin lajissa vehkoilin.

Kumpumäen seppä:
Itse kun olen jo aika pitkän uran tehnyt tuolla teollisuusautomaation puolella, niin on aika hyvä käsitys siitä mikä on mahdollista toteuttaa automaatiolla ja antureilla. Tulkkaukseen en ole vielä perehtynyt, mutta aihe kiinnostaa. Tiedän kyllä että pitkällinen kokemus ja herkät sormet auttavat taidon oppimiseen. Mieleen tuli sellainen mahdollisuus, että jos vähän oikaisisi oppimispolkua tekniikan avulla.

Ajatus on siis se, että tekisi koneen jolla vetäisi tulkin tasaisella nopeudella läpi piipusta samalla jatkuvasti mitaten vaadittavaa voimaa. Tuskimpa olen ensimmäinen jolle tämä on tullut mieleen, mutta en ole moiseen törmännyt, kun en ole tutustunut aiheeseen riittävän hyvin. Ainakin minusta tuntuisi erittäin mielenkiintoiselta saada todellista mittaustietoa piipusta. Ongelma tietysti on se, että mittaustulokset ei ole vertailukelpoisia keskenään, kun tulkki/piippu tiukkuus muuttuu jo jokaisella mittauskerrallakin. Paineilmalla tiedän, että piipun väljyyttä on ainakin mitattu. Eli tulkin keskelle painetaan ilmaa vakio paineen perässä olevan kuristuksen kautta. Sitten mitataan painetta tuolta tulkin luota.

Tuo mittaus olisi tietysti hyvä piipun katkaisukohdan määrittämiseen, mutta myös ihan piipun puhtauden/kunnon määrittämiseen. Ja ennen kaikkea sen ymmärtämiseen, miten paljon noilla timantilla puhdistamisilla ja kolvaamisilla saadaan piipun mittoja muutettua.

Jos tuo mittaus antaisi oletetulla tarkkuudella tietoa, niin seuraava vaihehan voisi sitten olla se, että tekisi koneen, joka kolvaisi automaattisesti tiukat kohdat mittausten mukaan. Eihän tässä taida mitään järkeä olla. Parempi vaan ostaa valmiita huippu piippuja ja ampua niillä. Joissain tapauksissa voisi tietysti olla piipunvaihto siirrettävissä vielä joksikin aikaa, jos olisi todellista dataa.

Olenko mielestänne jäljillä, vai ihan harhateillä? 

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta