"Oikea" TA -kaliiperi

[ML]

Muistelisin että vaikka BC ja vauhdit olisi samat niin sivutuulen osalta raskaampi luoti pesee kevyemmän eli sortuu tuulessa hitaammin/vähemmän. "Sivutuuli-BC" kun on hieman asia. Jos joku voi todistaa muuta niin kommentteja kyllä vastaanotetaan koska tämä oli taas näitä "näin muistan lukeneeni ,vaan en mistä enkä kenen kirjoittamana".  

Ballistiikkaohjelmaan kun laittaa 6,5 mm 9g Scenarin 6.10 BC:llä ja 910 m/s nopeudella niin sivuttaissiirtymäksi 1000m:ssä 4 m/s tuulella saa 168.5 cm.



Kun luodiksi vaihtaa 338LM 16,2g Lock Basen samoilla arvoilla on siirtymä ohjelman mukaan täsmälleen sama.



Tuosta voitaisiin nopsasti päätellä ettei massalla ole mitään tekemistä sivuttaissiirtymän kanssa, koska ohjelmat käyttävät siirtymän laskennassa ainoastaan BC:tä ja nopeutta. Nuohan ovat asioita jotka vaikuttavat luodin lentoaikaan. Kyseisten esimerkkien tapauksessa lentoaika on sama 1.520 sekuntia. Tämähän voisi tarkoittaa sitä että sivuttaissiirrtymä riippuu ainoastaan siitä kuinka kauan tuuli ehtii vaikuttamaan luodin lentoon. Lieneekö ajatus raskaamman luodin vähäisemmästä tuuliherkkyydestä tullut aikanaan siitä, kun raskaammilla luodeilla on parempi BC saman kaliberin sisällä.



En minäkään tosin varma asiasta ole, mutta luotan ohjelmiin kunnes joku toisin todistaa.



Ps. MSa kysyi mielipidettäni tähän asiaan kisoissa ja voin vaan todeta, että olin ilmeisesti pähkäillyt itsekin syyn ilmiöön väärin perustein  :oops:

[SO]

Hävinneellä foorumillahan oli juttu aiheesta. Pallistiikka ohjelma esim. vanha QT ilman tutkamittauksia ja PCB laskevat tuulen aiheuttaman sivuttaispoikkeaman seuraavasti:



tuuli[m/s]*((lentoaika - (matka[m] / lähtönopeus[m/s]))*100) = poikkeama [cm]



esim.1

3m/s * ((0,7172s - (500m / 865m/s)) * 100 = 41,7cm



Kuten huomataan, lopputulokseen vaikuttaa lentoaika ja lähtönopeus. Lentonopeuteen vaikuttaa se BC, mitä isompi BC sen vähemmän luoti menettää nopeutta ja sen lyhyempi on lentoaika.



Joku jolla on sekä 284 ja 338 (esim MSa tai mika) voisi joskus "tasaisessa" tuulessa ampua  16,2g ja 9g melkein identtisellä lentoradalla olevia latinkeja niin saisi varmistuksen asiaan että onko kuitenkin todellisuudessa niin että raskas kuula kestää sen takia paremmin tuulta koska joku on keksinyt että F=ma.



Mutta kun miettii että kuulahan on ilmassa jossa ei käytännössä ole kitkaa, niin silloinhan kai asia onkin niin että mitä isommalle pinta-alalle tuuli vaikuttaa, sen isompi on sen vaikutus jolloin pienemmän sivuttaispinta-alan omaava luoti poikkeaa vähemmän samassa tuulessa....

 :?:  :?:

[JRu]

Tuulen luotiin kohdistaman suoran voimakomponentin osuus on käsittääkseni lähes merkityksetön joten massaa ei tarvitse käytännössä huomioida. "Luoti lentää perällään" nyrkkisääntö pitkittäissuuntaisen aerodynamiikan osalta pätee myös sivusuunnassa. Luodin perässä voimakas alipaine kääntää luotia sen kohdatessa sivuttaisen ilmavirran jolloin luoti sortaa lentoradallaan. Kyseessä ei ole kulmavaikutus eli luoti ei varsinaisesti käänny ja ota uutta suuntaa mutta koska se lentää hieman poikittain sivutuulessa, lentorataan tulee sivupoikkeama.



Lukemista: Modern Exterior Ballistics, Robert McCoy sekä Rifle Accuracy Facts, Harold Vaughn.

[MSa]

Joku jolla on sekä 284 ja 338 (esim MSa tai mika) voisi joskus "tasaisessa" tuulessa ampua  16,2g ja 9g melkein identtisellä lentoradalla olevia latinkeja niin saisi varmistuksen asiaan että onko kuitenkin todellisuudessa niin että raskas kuula kestää sen takia paremmin tuulta koska joku on keksinyt että F=ma.



Mutta kun miettii että kuulahan on ilmassa jossa ei käytännössä ole kitkaa, niin silloinhan kai asia onkin niin että mitä isommalle pinta-alalle tuuli vaikuttaa, sen isompi on sen vaikutus jolloin pienemmän sivuttaispinta-alan omaava luoti poikkeaa vähemmän samassa tuulessa....

 :?:  :?:

Tätä samaa asiaa olin funtsinut, juurikin sivutuulen aiheuttamalta F=ma kantilta enkä kokenut täydellistä valaistusta. Luotin vain ballistiikkaohjelmiin ja siihen, että kait joku olis jossakin maailman foorumilla jo älähtänyt asiasta jos ohjelmat olisi pahasti pielessä.



Häyhässä koin osittaisen valaistumisen kysellessäni 6,5mm expertin näkemyksiä asiasta. Hän oli vakaasti sitä mieltä, että jos kahdella eripainoisella luodilla on sama Bc ja Vo ==> sama lentoaika ==> sama tuulipoikkeama. Juju on siinä, että JOTTA  kahdella eripainoisella luodilla VOI olla sama Bc , pienenee luodin sivuprofiili samassa suhteessa kuin massa, jolloin myös sivutuulen voima pienenee samassa suhteessa kuin luotien massa tehden merkityksettömäksi F=ma kaavan.



Ainakin 250gr Scenar käyttäytyi 6,5m/s efektiivisessä sivutuulessa juuri kuten laskettu on 850m saakka Häyhässä A1 stagella  

[MSa]

Sivutuulesta kun on juttua, niin tähän samaan voisi lisätä suositun vanhan aiheen: Onko tuuli maalin päässä vai tuliasemassa merkitsevämp?



Kimmokkeen sain Häyhän A1 stagen ampumakentästä. Tuuli pääsi käytännössä koko matkan ajan vaikuttamaan luotiin, tuliaseman ollessa ylhäällä rinteessä kenties tuliasemassa oleva tuuli oli voimakkain. Tuulen voimakkuutta tuli mitatuksi vasta stagen jälkeen ja se havaittiin hyvin ampuma-arvoja vastaavaksi.



Uudella Quicktarget unlimitedilla voi mallintaa tuuliprofiileja vapaasti ohjelmalle. Aivan vapaasti eri tuulikerroksia korkeussuunnassa ja joka kerroksessa voi olla erisuuntaiset tuulikomponentit miten vain haluaa mallintaa.



Tutkin 338LM 250gr Scenar 900m/s luotia neljässä eri 90 asteen sivutuuliskenaariossa QTU-ohjelmalla ja laskin poikkeamat 1000m päässä.



1. 3m/s sivutuuli koko matkan 1000m ==> sivutuulipoikkeama 122,4cm (100%)



2. 3m/s sivutuuli vain 0-333m saakka, sitten tyyntä (eka kolmannes) ==> sivutuulipoikkeama 56,7cm (46%)

3. 3m/s sivutuuli vain 334-666m alueella, muutoin tyyntä tyyntä (toka kolmannes) ==> sivutuulipoikkeama 45,5cm (37%)

4. 3m/s sivutuuli vain 667-1000m alueella, muutoin tyyntä (vika kolmannes) ==> sivutuulipoikkeama 20cm (16%)



Ilokseni huomasin, että MVe:n aikanaan esittämät eri alueiden tuulien vaikutusprosentit taisivat olla täsmälleen samat.



Alla on vielä kuvajainen, josta käy hyvin  ilmi aikanaan esitetty teoria "vaikka tuuli loppuu, jää luodille sivuttaisliike päälle".



Loppuanalyysiä: Kimmokkeen tutkia asiaa sain Häyhän A1 stagen ampumakentästä. Tuuli pääsi käytännössä koko matkan ajan vaikuttamaan luotiin, tuliaseman ollessa ylhäällä rinteessä kenties tuliasemassa oleva tuuli oli voimakkain. Tuulen voimakkuutta tuli mitatuksi vasta stagen jälkeen ja se havaittiin hyvin ampuma-arvoja vastaavaksi. Odotusalueella mitattu tuuli oli vain 4m/s, mutta tuliasemassa 6-7m/s. Pääsimme tuurilla kiinni "oikaan tuuleen" ja ensimmäisen paikon jäljeen loput pellit notkahtivat ekalla. Jälkeenpäin miettiessäni ammuntaa, ei siinä paljoa ollua aikaa lukea tuulta, muuta kuin katsoa edessä olevista horsmista jotta nyt tuulee "taas about samoin" ja pum. Pyrkimys ampua samaan tuuleen joka on mitattu tuliasemassa siis tuntui toimivan tässä tapauksessa kun tuulikenttä oli lähes yhdensuuntainen. Jos taas vertaa Syndiksen tyypillistä luodin rataa "eka metsän suojassa, sitten avointa suota ja lopuksi taulut puiden suojassa" on skenaario eri. ratapöytäkirjoja tutkimalla selviää kuitenkin että 700m saakka pysyy hyvin tuulen kanssa kaverina kun mittaa tuliasemassa (metsässä) tuulta ja ottaa korjaukset sen mukaan koko matkalle.



http://www.finnaccuracy.com/ballistiikka/338-sivutuulianalyysi.gif">

[MSa]

Tupla

[er]

Terve.Oma käsitys on että vaikuttavinta on se, että kuinka kauan kunkin tuulivaikutuksen alla luoti on. Näin ollen jos tuuli on kovempi lentoradan lopulla kuin alussa ja vaikutusaikaa jää merkittävästi on loppuosan vaikutus suurempi kuin alkuosan, koska lentonopeus on alhaisempi ja sitä kautta vaikutusaika pidempi. Tämä tuli todennettua viimeksi sunnuntaina Syndalenissa, kun puiden keskellä ei ollut tuulta juuri lainkaan, mutta  puiden sisästä ammuttu osuus on vain alle 1/3 matkasta.



Täysin käänteinen ilmiö on tullut itsekkin todettua monesti esim viimeksi juuri häyhän A1 ja A4 rasteilla ja Niinisalossa viime keväänä.Täysin käänteinen ilmiö toistuu Lohtajalla, jossa meren tuuli on voimakkaimmillaan juuri luodin lentoradan loppupäässä ja näin ollen loppuosan vaikutus on voimakkain



Oma käsitykseni onkin että merkittävintä ei ole missä osassa lentorataa luoti on(segmentissä) vaan se kuinka kauan se tuon segmentin alueella on. Eli jos etäisyys on esim su tavoin 675m ja  puiden seassa nollatuulessa menee 175m ja tämän jälkeen noin 400m tuulisella suoalalla ja viimeinen segmentti puiden suojassa 100m, on keskiosan vaikutus tällöin suurin.

[SO]

Eli nyt kun on ulkomailla todettu asiat niin ne voidaan hyväksyä myös suomessa

[er]

Edellämainittua tuulipoikkeama asiaa 6,5 vs 338, olisi tosiaan kiva testata ja jonkin verran tuota on päässytkin vertaamaan oma 338 vs EM 6,5, mutta testiä voisi tehdä ampumalla samalle etäisyydelle täyslaitoja eli yhdenaikaisia laakeja ja verrata tarvittavan korjauksen määrää.



Näppituntuma on kuitenkin että olellista eroa ei 6,5mm ja 338 välillä tuulensiedossa ole, jos latauksen kautta lentorata on identtinen jan jos tuuli on melko tasainen. Muutaman kerran olen ollut huomaavani että kovat puuskat vaikuttaisivat enemmän 9g scenariin kuin omaan 16,2g lock baseen, mutta tämä voi toki johtua luotien poikkevasta vakaudesta ym....





Pitääpä testailla joku kerta esim tuplalaakeilla 500m päähän tyyliin A3.

[SO]

Siirretty "Ballistiikka" palstalle.



terv. Ylläpito