Kirjoittaja Aihe: Piipun optimipituus  (Luettu 4370 kertaa)

jsr85

  • *
  • Viestejä: 632
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #15 : Marraskuu 25, 2019, 23:21 »
Tosiaan en ole huippuja hakenut vauhdin osalta, tuolla latauksella käynti erinomaista ilman painemerkkejä.

JR

<t></t>

Long Range

  • *
  • Viestejä: 23
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #16 : Marraskuu 26, 2019, 06:03 »

Ylipitkästä piipusta mieleen.Seuraan mielenkiinnolla sivusta kaverini 300 Norma Magnumin latausten/käynnin kehittymistä.Aseessa on 34 " (864 mm) pituinen Bartleinin piippu.Muistaakseni nousu 9,5".

Nyt käytössä ollut N570 ruuti ja pitkällä putkella ripoteltu KOVA puristuslataus ja 200 gr luodit lähtee n.980 m/s ja Vo hajonta 10 ls sarjoissa 3-4 m/s.
1000 m:iin ja + käynti ollut jo nyt oikeinkin vakuuttavaa.
Eli pitkästä piipusta ei tuossa tapauksessa ole ainakaan haittaa Vo tasaisuuteen.
Ilman QL katseluakin uskon,että 34 " piipussa palaa loppuun vaikka kuivat koivuklapit...

Kunhan nuo Ruutikankaan 600 m:n rata ja mahdollisesti Kajaanin 2000 m:n rata joskus valmistuvat,niin tuo ase nähdään sitten mahdollisissa pitkän matkan kasakisoissa kyllä.
Ensi kesänä hänellä menee tutkailuun tuossa sorvatut solidi luodit ja Vo lähestyneekin sitten jo 1100 m/s.

Noita luodin ulosvetovoimia mittaillut.Eniten kyllä piekkarin patruunoista.(Niitäkin lataillut itse)Vaikkei tuo voiman vaihtelu Vo mittarissa vielä näkyisikään,niin osuntaa se kyllä voi muuttaa/muuttaa värähdyksen kautta.Savuton ruuti on herkkä muuttamaan palonopeuttaan/palokäyrää senmukaan missä paineessa palaa.

Useimmitenhan kun lisäämme supistusta hylsyn suulle (neck tension) niin samalla suurennamme välystä hylsyn kaulan ja pesän välillä.
Ellei vaihda paksumpi kaulaisiin hylsyihin.

Olemassa monenmoisia värähdyksiä aseeseen/piippuun,mutta isot pojat väittävät,että yksi on rengasmainen värähdys,joka lähtee siitä,että hylsy nopeasti laajetessaan  iskeytyy pesän reunoihin.

Mutta äärimmäisen hienoa jahka nuo Oulun 600 m:n rata ja Kajaanin jopa 2000 m:n rata toteutuvat.
Useampi kasa-ampujakin kaivanee naftaliinissa olleet Dasherit,WSM.t jne. esiin ja syntyisi keskustelua silläkin puolella muustakin kuin 6 PPC.stä.
Ja samalla alkaisi olla yhteisiä kehitysasioita BR porukan ja TA porukan välillä aseissa/latauksissa.

Timppa







 

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 2.740
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #17 : Marraskuu 26, 2019, 06:23 »
Kaulan tiukkuuden vaihteluiden, tai muiden latausteknisten muutosten osalta ei aina kyse ole pelkästään värähtelyiden muuttumisesta. Yksi asia joka on loistanut keskusteluissa poissaolollaan on luodin piippuajan vaihtelut jota ei pysty millään ohjelmalla mallintamaan mutta ne saa näkymään taulussa. Lähtönopeudet voi olla 2m/s sisällä mutta jos luodin piippajassa on vaihteluita niin se myös näkyy taululla pystyhajontana, tämäkin riippuu aseen tuennasta. Tämä usein laitetaan värähtelyiden piikkiin vaikka kyse on sisäballistiikan muutoksista jonka vakioiminen on joskus tuurissaan.

Millisekuntien aikana tapahtuu yllättävän paljon asioita joita ei aina kyetä selittämään, saati ymmärtämään, tai edes vaikuttamaan niihin tietoisesti. Kun riittävän monta osatekijää saadaan kohdalleen, alkaa tulosta syntymään. Nämä asiat nimetään usein värähtelyiksi vaikka kyse on niistä pienistä nyasseista mitä tapahtuu millisekuntien aikana.
Kylätason ampuja

Long Range

  • *
  • Viestejä: 23
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #18 : Marraskuu 26, 2019, 06:47 »

Tuosta kyllä Koheltajan kanssa liikuttavan samaa mieltä.Tuo piippuaika/kiihtyvyys/hidastuvuus keskusteluttanut Piekkaritiimissäkin välillä.

Itsekin vaan helposti ohjautunut ajatuksissa tuosta piippuajasta sen aiheuttamaan piippuvärähtelyyn/sen muutokseen.....

Tässä asiassa voi sanoa,että tutkimattomia ovat monet Herran tiet ja tapahtuu liian paljon ja liian nopeasti.

Takavuosien kalakaverini tuumi monesti: "Ei aina tartte tietää miksi toimii,pääasia kun toimii".

Mutta kun nuo "gun fool" ihmistä kiinnostaa aina.

Timppa

SO

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 2.681
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #19 : Marraskuu 26, 2019, 10:08 »
Irtivetovastuksen osalta tulee TA-käytössä huomioida myös rekyyli ja sen kautta mahdollisesti muuttuva coal erityisesti rekyyliä tuottavissa kaliipereissa ja itselataavissa kun ammutaan lippaasta eikä pelkästään papu kerrallaan. Yleensä 200N irtivetovastus riittää 223ssa ja 308ssa kun 338 saa olla mielellään 300N. Joskus vaaditaan niippauksen lisäksi jonkinlainen kemikaali antamaan ja osaltaan myös tasaamaan irtivetovastuksia. Piki/liima tms. ei siis ole pelkästään patruunan vesitiivistystä varten. Joskus itselataavissa 308ssa luoti saattaa liikkua edestakaisin hylsyssä rikkoen ruutijyvien rakennetta pienemmäksi ja vaikuttaa sitä kautta palamiseen jne. Hankalista asennoista ammuttaessa lyhyt piippuaika on ampujalle etu.