TARKKA-AMPUJAKILTA

Avoin Keskustelu => Ballistiikka ja jälleenlataus => Aiheen aloitti: Long Range - Marraskuu 13, 2020, 07:04

Otsikko: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Long Range - Marraskuu 13, 2020, 07:04

Kun haemme latausta aseeseen,niin pienintä käyntiä ampunut tietty valitaan.

Ja yleensä hyvä tuninki pienentää myös tuulen vientiä.

Kuitenkin joskus ihmetyttänyt kun jättänyt aseen viemään tyynellä sivusuunnan keskelle ja sitten ampuu tuulella viirien kanssa ja yrittää laukoa samansuuntaiseen / samanlaisiin viirin häntien asentoon,niin JOSKUS lataus joka ei tehnyt pienintä kasaa tyynellä,viekin vähemmän tuuleen...

Tuosta antanut eräs Jenkkien kärkipään kasa-ampuja mielenkiintoisen lausunnon.Lataus jossa jätetty pientä pystyhajontaa osoittautunut pienemmäksi tuulen viennille...

Many shooters think that a load that shoots ‘flat’ or horizontal groups is well tuned.  Since horizontal groups normally measure large, one should tune his load so that it is not too wind-sensitive.  A load with a little vertical (1/2 bullet @100 yds. and 1 bullet @ 200) seems to ‘buck’ the wind better than those with no vertical.

Ammuin usein samoja luoteja samalla ratakäynnillä 300 m:iin 6 PPC:llä n.1000 m/s, 14 " nousu) ja 6 JMS:llä (n.1180 m/s ja 12" nousu).
Luotien lentoajan ero on tuossa about 15 %,mutta ero JMS:n hyväksi oli hemmetin paljon parempi tuulenviennille kuin tuo %.

Luotien pyörimisnopeudet lähdössä:

*6 PPC about 2812 r/s

*6 JMS about 3871 r/s

Vatuloinut/miettinyt luodin asentoakin lennon aikana kun tuo JMS:n "kaari" pirun paljon suorempi.

Aivan OT tähän,mutta liian monta kertaa osasupistetussa hylsyn suussa hienoa käyntiä antanut kun luodin perän osuttanut täsmälleen osasupistuksen "olakkeen" kohtaan.Alan kohta uskoa tuohon-:).

No joskus ei tartte tietää miksi toimii,pääasia kun toimii. Ja älä korjaa jos toimii....


Timppa 

Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Ollari - Marraskuu 16, 2020, 07:45
No joskus ei tartte tietää miksi toimii,pääasia kun toimii. Ja älä korjaa jos toimii....
Ammunta on herkkä laji. Kyllähän se voi auttaa ihan oikeasti ja todellisesti, että on tunne että joku toimii. Siis vaikkei sillä nallin palamisen jälkeen olisikaan vaikutusta, niin vaikutus ampujaan voi olla todellinen ja näkyy taululla.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: KJJ - Marraskuu 16, 2020, 08:35
tuosta rihlannoususta näyttää vähän jakoa tulevan jyrkkä/just vakauttava. itse olen käyttänyt aina mielummin "liian jyrkkää" kuin markinaalista rihlannousua(lähimmä johtuu  että kuvittelen sen toimivan paremmin riistaan osuessa ja eikö bc parane kun jyrkempi nousu vai mite?) vaikkei se pyörimisnopeus kummosia mahda hidastua vaikka ammuttaisiin usemmman sekunnin päähänki. toisaalta itse miettinyt rihlauksesta tulevia jälkiä luotiin ja mitä se aiheuttaa ilmanvastukseen ja vaikuttaako eri "kuvio" nousu/ montako rihlaa mitenkään?? jollain lokiikalla ajateltuna liian hitaasti pyörivä höylänteräki leikkaa huonosti tiiäppä sitten. nakataan ilmaan vielä mitenhä joku luodin perän reunan kuviointi?  (tulisko vain hienompi pyörre ;D spottaajalle) enempi nekatiivistä varmaanki osuntaan muuten.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Long Range - Marraskuu 23, 2020, 06:55
Ostin tuon 6 JMS piipun 5R rihlauksella kun LUULIN/USKOIN silloin,että sivulta viistetyt palkit vähentäisivät luodin "kaivautumista" ilmaan ja samalla tuulenvientiä.
Piekkarissa (<äänen nopeuden) tuolla taitaakin ollakin merkitystä.Ratchet tyyppisen rihlauksen ja matalapalkkisten (Mini Invasive) piippujen pienempään tuulen vientiin uskotaan laajasti.

Kuitenkin keskisytytteisten luodin pyörimisnopeuksilla minulle kerrottu,että ilmanvirta kulkee luodin rihlaurien yli ja noista viistetyistä palkeista ei olisi apua tuohon "kaivautumiseen".

Kasa-ampujatkin käyttävät 6 PPC.ssä lähes yksin omaan 13,5-14" nousuja (64-70 grainin luodit) ja en ole kuullut tutkailua veisikö esim. 12" nousuinen  vähemmän tuuleen.Liekö kukaan edes tuota ajatellut kun keskittyvät vain kasan koon pienentämiseen.

Ja kun nuo esim. 600 m:n kasakisat olleet jo vuosia poissa,niin noista 100/200/300 m savotoista ei paljon dataa kerry kun pidemmälle yritetään.
Esim. tasaperä luotien/ veneperä luotien eroa <300 m:iin ei taida tulla esille.

Itsekin kallistunut jyrkempien nousujen kannalle.Pysyypähän vakautuminen pidemmälle vaikka kasan koko hiukan kärsisikin.
Sanaa "ylivakautuminen" ei sanakirjani tunne-:).

Kuitenkin joistakin noista tuo 6 JMS.n pienehkö tuulenvienti kertyy (kokonaisuus?). 5R rihlaus,erittäin kova luodin pyörimis nopeus,lyhentynyt luodin lentoaika,luodin "vaaka asento" lennon aikana johtuen .

Olen velmuillut,että kun ukko hidastuu iän myötä,on patruunan nopeuduttava-:).

Haulikolla kun Tungstenit lähtee esim.470 m/s ennakon tarve lyhenee ja haulien iskuääntä kohteeseen ei enää kuule normimatkoilta.
Samoin JMS:llä ampuminen kuin salama löisi.Ei kuulu kuten 900-1000 m/s ammuttaessa PAK KUM kun luodin osuma ääni lihasta vastaa.

Rönsyillään taas:

Jos tuo Tungsten patruunoiden kehitys haulikkoon etenee viime vuosien vauhtia,niin kohtahan kiväärin latvalinnustuksessa voi hylätä-:).Ainakin pienemmällä aukolla.

Kun nyt jo voit lähettää 20 grammaa Tungsten hauleja 700 m/s.

--> 4,5 mm:n Tungsten hauli painaa about 1 gramma/kpl.

*Yhden haulin iskuenergia on lähes KAKSINKERTAINEN esim piekkarin luotiin vrt.

Heh,heh, jahka tuulenlukukin helpottuu kun noita lähtee about 20 kpl ilmaan-:).

Timppa

Ps. En tiedä mitäään "taistelu haulikoista" mutta olipahan tuo Tungstenin tulo haulikkoon SUURIN kehitys askel,jonka olen kokenut.Taisin olla eka tässä maassa,joka noiden käyttöön siirtyi ja olin kyllä hämmästynyt alussa.
En tiedä saako noita koossa 6-8 mm,mutta läpäisee kyllä talossa/puutarhassa jo 4 mm:n koossakin.
Ja ei litisty helposti osuessaan.


Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: SO - Marraskuu 23, 2020, 10:16
Ta-hommissa jyrkällä rihlannousulla pyritään pitämään luodin pyörimisnopeus riittävänä pitkillä matkoilla. Tarkimmillaan luoti lienee juuri vakautuneena, siksi penkkiampujat ampuvat suhteellisen loivilla nousuilla. Ta-toiminnassa ja metsästyksessä terminaaliballistiikalla on myös merkitys eli että luoti on riittävän vakaa osuessaan maaliin. Käytännön esimerkki .223 kaliiperilla että 55gr Barnes toimii täydellisesti ja kulkee suoraan kun vastaavasti 70gr tulee ulos milloin mistäkin vaikka paperissa se näennäisesti vakautuukin. Vakautumiselle on laskukaava mikä on suuntaa antava riippuen luodin rakenteesta.
Tuolla on lyhyesti selostettu periaate:
https://bisonballistics.com/calculators/stability

ps. Miksi puhutaan Tungstenista (tung sten) kun suomeksi materiaalin nimi on volfram?
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: SO - Marraskuu 23, 2020, 11:08
Tuossa on valmiiksi hyvä taulukko aiheesta ja muutama linkki laskureihin ettei tarvitse itse alkaa tutkimaan excelissä (paitsi sitten kun kiinnostaa lisää...)

Eli rihlannousu suhteessa Sg arvoon kahdella eri nopeudella.
http://www.gsgroup.co.za/faqbullettwist.html

Laskureita:
https://bergerbullets.com/twist-rate-calculator/
https://www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmstab-5.1.cgi

Periaatteessahan kun Sg on 1 niin luoti on vakautunut laskennallisesti huomioiden epätarkkuudet. Ja 1,5 on sellainen "varma" arvo jolla voi olettaa luodin toimivan varmasti.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: jli - Marraskuu 23, 2020, 13:36
Senkin suuntaisia havaintoja on esitetty, ettei "aerodynamic jump" ilmiötä tapahtuisi, jos sg:n saa jemmattua 1.0...1.1 välille (sivu 28)

https://www.researchgate.net/publication/319036177_Calculating_Aerodynamic_Jump_for_Firing_Point_Conditions-A_novel_and_practical_approach_for_computing_the_wind-induced_jump_perturbations/link/598be4630f7e9b07d21f783d/download (https://www.researchgate.net/publication/319036177_Calculating_Aerodynamic_Jump_for_Firing_Point_Conditions-A_novel_and_practical_approach_for_computing_the_wind-induced_jump_perturbations/link/598be4630f7e9b07d21f783d/download)

Silloin kannattaisi lyhyen matkan kasat ampua harvakierteisellä putkella joka juuri ja juuri vakauttaa luodin. Pidemmillä matkoilla tiheämpi jenka voi pienentää vastusta, minkä hyödyt sitten joko ylittävät tai alittavat tuon sivutuulen pystykomponentin, ja karvan verran hidastuneen lähtönopeuden haitat. Ainakin sillä pystyisi ampumaan mitä kuteja haluaa.

Asiahan ei varmaan selviä kuin kokeilemalla ja mittailemalla, jos sittenkään.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Long Range - Marraskuu 23, 2020, 17:56

Tungsten tarttunut sanakirjaani,kun sellaista aloin ominaispainoltaan 18,5 ostamaan aikoinaan USA.sta ja myöhemmin Kiinastakin...Volframia tietty on.

6 JMS:n kehittelijä kirjoittaa tänne itsekin.Eli aseseppä Juha Söderholm.

Kaikkia asioita voi lähestyä laskennallisesti/teoriassa,mutta olen niin vanhan liiton setä,että eniten uskon taulua.

Varmistin vielä ao:n ennen kirjoitusta Juhalta puhelimitse.

Hän rakensi ennen minulle tullutta 6JMS.ää itselleen vastaavan 8" nousulla.

Jopa hänen vaimonsa ampui sillä 71 gr Berger HPBT luodilla ja hylsy aivan täynnä N160 ruutia 300 m:iin 5 ls kasan 7 mm.

OLETAN Vo olleen luokkaa 1080-1100 m/s.

-->Luodin pyörimisnopeus 5315-5413 r/s lähdössä ja HUIPPULUOKAN KÄYNTI.

-->Taidan pyyhkiä YLIVAKAUTUMIS sanan lopullisesti sanakirjastani buis-:). Käytännön elämässä.....

Timppa

Ps. Jos jollekin jäänyt noita 71 grain Berger HPBT luoteja joutilaaksi niin ostan mielelläni.Valmistus on loppunut jo tovi sitten.

Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Long Range - Marraskuu 23, 2020, 19:46

Heh,heh, Onko Brian Litz myös pyyhkimässä ylivakautumisen sanakirjastaan pois-:)

http://bulletin.accurateshooter.com/2020/04/tuesday-trivia-can-you-over-stabilize-a-bullet/

Sai jommosen pulinan aikaan kirjoittelullaan...

Sitten kun luoti ei kestä enää kovaa pyörimistä/lentoa vaan hajoaa,niin sitten se on varmuudella "ylivakautunut"-:).

Timppa
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: jthyttin - Marraskuu 23, 2020, 20:05
Noissahan on kyse ihan eri asioista.

"Perinteinen" syy löysälle nousulle, luodin epähomogeenisuus / poikkeama optimista eli sattuman vaikutuksen voimistaminen vs. systemaattinen ulkoballistinen ilmiö (jonka olemassaoloa arvuuteltiin).
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: SO - Marraskuu 23, 2020, 20:34
FAn sivuilla linkki artikkeliin:
https://finnaccuracy.com/blogs/fa-news/hyper-stabilized-rifle-bullets-big-step-in-lr-shooting-performance

https://cdn.shopify.com/s/files/1/1841/6713/files/Hyper-Stabilized_Rifle_Bullets.pdf?6901596775376934148

Kaikella kunnioituksella Bryan Litziä kohtaan, mutta mitä on livenä kuunnellut hänen juttujaan niin en välttämättä pidä minään profeettana.

Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: jli - Marraskuu 23, 2020, 20:52

Heh,heh, Onko Brian Litz myös pyyhkimässä ylivakautumisen sanakirjastaan pois-:)

http://bulletin.accurateshooter.com/2020/04/tuesday-trivia-can-you-over-stabilize-a-bullet/

Sai jommosen pulinan aikaan kirjoittelullaan...

Sitten kun luoti ei kestä enää kovaa pyörimistä/lentoa vaan hajoaa,niin sitten se on varmuudella "ylivakautunut"-:).

Timppa

Ei se kovin kaukana ole hajoamisesta nytkään. Jos vaikka 7.62 mm luoti pyörii 3500 r/s, keskeiskiihtyvyys on v^2/r, eli (83.79 m/s)^2 / 0.00381m = 1 843 000 m/s^2 eli 188 000g. Esimerkiksi täyslyijy luoti repeäisi noilla kiihtyvyyksillä paloihin kun pääsee piipusta ulos ja messinkivaippainenkin pullistuu hiukan eri muotoiseksi kuin paikoillaan ollessaan. Senkin varmaan saisi rikki sopivalla pitkittäisviillolla vaipassa.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Long Range - Marraskuu 24, 2020, 07:11

Kun nuo Juhan JMS.n arvot laittaa vaikka Bison Ballistic Gyroscopic Stability Calculatoriin,niin saat vastauksen:

Sg: 2,46
The bullet is over-stabilized. Accuracy will suffer without providing ballistic advantage. Bullet stress will increases, possibly contributing to blow-ups.

Bergerin sivut kertoo:

Is there such a thing as over-spinning a bullet?

Yes. The faster you spin a bullet, the less accurate it will be. There is no reason to spin a bullet any faster than necessary to get the
S
g
 that you want. For optimal accuracy, I shoot for 1.3-1.4. For ballistic optimization, 1.5-1.7 is a better number. Any faster will result in poor precision and possibly bullet destruction.

Miksi elävässä elämässä ei sitten noin menekään?

Ei tässä nyt fysiikan lakeja olla kumoamassa,mutta saahan tuota ihmetellä.

Timppa

Ps.Kun olen niin rakastunut Tungstenin (volframi) "ballistisiin ominaisuuksiin" haulikossa,oliskohan mahdollista saada volframi sydän kestämään JONKUN vaipan sisällä?
Onhan noita terässydän luoteja ollut maailman sivu.

-->Lyhyitä & painavia luoteja.Luodin painopisteen muuttelu olisi ehkä liiankin helppoa/nopeasti muuttuvaa volframi sydämen muotoilulla....Ja eipähän litisty ihan ekana.

Kuitenkin lyijyn ominaispaino about 11 ja volframi about 18,5.
 





Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: HJu - Marraskuu 24, 2020, 07:17
Kyllähän volframisydänluoteja tehdään. Ovat yleensä sotilaskäyttöön tarkoitettuja panssarinlävistysluoteja eli Ervoja. Volfram on kallista ja ilmeisesti hankalampaa käsitellä massatuotannossa kuin lyijy.

Käsittääkseni AP-luodeissa käytetty volframi on kovempaa tavaraa kuin hauleissa käytetty. En tiedä tuleeko ero jostain seostussuhteesta, lämpökäsittelystä vai mistä.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: jthyttin - Marraskuu 24, 2020, 08:53
Miksi elävässä elämässä ei sitten noin menekään?

Ei esitetyn perusteella voi sanoa "noin ei menekään". Nyt on käyty läpi vain kolikon toinen puoli eli tietynlainen ase tietyllä/tietyillä nousuilla. Jos haluaa osoittaa että tarkkuus ei ole heikentynyt, pitää rakentaa loivemmalla nousulla oleva ase, tai oikeastaan kymmenen molempia, ja ruveta systemaattisesti testaamaan.

Helppo vastaus kysymykseen on "koska luodinvalmistus on kehittynyt ja tehdään parempia luoteja". Tässä toki oletetaan että alkuperäinen syy oli se että huonommin valmistettu luoti lentää sitä epätarkemmin mitä nopeammin se pyörii. Mutta parhaan käsitykseni mukaan tuo on pohjasyy ideologialle jossa parhaan tarkkuuden saavuttamiseksi valitaan mahdollisimman loiva nousu.

Monimutkaisempi vastaus, joka on ehkä lähempänä sitä mihin pyrit, voisi olla sellainen että luodin epähomogeenisuudesta aiheutuneet ongelmat on saatu minimoitua joten on päästy "nextille levelille" ja huomattu että suuremmilla pyörimisnopeuksilla tuleekin positiivisia vaikutuksia tarkkuuteen kun aiemmat negatiiviset vaikutukset on saatu poistettua asiaa sotkemasta. Olipa pitkä virke. Tylympi versio aiheesta, alunperinkään suuremmilla pyörimisnopeuksilla ei ollut ongelmia mutta syystä X vedettiin vääriä johtopäätöksiä.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Long Range - Marraskuu 25, 2020, 06:29
Ei pitäisi sotkea tähän alisoonisella puolella liikkumista,mutta kerron nuo pari asiaa,mikä ohjaili minua ajattelemaan,että on olemassa tuuleen/tyyneen mahdollisesti eri "paras setti".Myös keskisytytteisissä.

Tämän asian miettiminen/vatulointi itselläni lisääntyi v.2012 kun maailmalla menestyneen suomalaisen kilpa-ampujan valmentaja kertoi minulle heidän vaihtaneen eri piipun tuulikisoihin ja tyynen kisoihin.

Toinen asia joka edelleen kylläkin piekkaripuolelta.V.2012 suomalaiset kävivät pistepiekkarin MM-kisoissa USA:ssa.Menestystä ei tullut,mutta saivat ampua siellä myös Jenkkien aseilla ja ihmettelivät niiden huomattavasti pienempää tuulenvientiä,VAIKKA ampuivat niillä OMILLA patruunoillaan.

Kuulustelin tästä toissa iltana myös Laulumaata.Vaikka hän on 100 m:n MM mies kasapuolelta,niin hän ollut tosi kova aina 200 m ja pidemmiltä matkoilta jopa  aina 600 m:iin saakka.(Ja nyt jopa1657 m:iin-:)

Tuonkin kuulustelun jälkeen ja ilman inttämistä,yllytän kolleegojakin asettamaan laadukkaat viirit radalle,ampumaan kasoja eri suuntaisiin tuuliin ja hakemaan latausta/piippua, joka EI VÄLTTÄMÄTTÄ ammu tyynessä pienintä käyntiä vaan antaa pienintä käyntiä pyörivässä tuulessa.
Voipi auttaa tilanteeseen,jossa viirejä ei ole.Tuulenvientiä emme pois saa,mutta pienemmäksi sen voimme saada.

Kun pyyhkäisyalasta puhutaan,niin puhuttakoon sitten myös pyyhkäisyalasta sivusuunnassa eikä vain pystysuunnassa-:).

Timppa

Ps.Tuohonkin edelleen viitaten:

Many shooters think that a load that shoots ‘flat’ or horizontal groups is well tuned.  Since horizontal groups normally measure large, one should tune his load so that it is not too wind-sensitive.  A load with a little vertical (1/2 bullet @100 yds. and 1 bullet @ 200) seems to ‘buck’ the wind better than those with no vertical.











Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: SO - Marraskuu 25, 2020, 09:48
Lähestyisin asiaa ehkä niin että mikä on rihlannousun vaikutus lähtönopeuteen, koska lähtönopeus vaikuttaa lentoaikaan ja lentoaika siihen kauanko luoti on tuulen vaikutuksen alaisena. En usko että aiheeseen liittyy mitään mystiikkaa.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Long Range - Marraskuu 26, 2020, 07:21
Luodin lentoaika tietty tärkeä osa alue tuulenvientiä.

Parhaat kasat syntyy takuulla hieman hitaammilla nousuilla.Ellei noin olisi,niin 6 PPC ampujilla olisi käytössä 64-68 grainin luodeille kireämpiä nousuja kuin 13,5-14".

Ilman mystiikkaa kuitenkin joku piru tuolla oksalla taitaa istua.Siis tyynen/tuuli kelin välillä.
Liekö jotain tekemistä tuulen vientiin luodin vipattamisella,spiraalilla lennon aikana,rihla urien syvyydellä/ muodolla sitten kun luodin lentonopeus alenee alle äänennopeuden.
Onko matalapalkkisen piipun "ura syvyys virhe" pienempi %.ssa ja luodin lento vakaampi vipatuksen osalta?
Kun luodin vaippa materiaalin paksuus vaihtelussa muutamat tuhannesosatkin jo heiluttelevat käyntiä.

Kun luodin nopeus nousee niin lentoratakin suoristuu (lentoajan lyhentymisen lisäksi) ja onko luodin lentoasennollakin jotain tekemistä? (Lentoradan kaarevuus).
Kun kovalla luodin pyörimisnopeudella ilmavirta kulkee rihlaurien yli (kaivautumatta ilmaan?) niin kun pyörimisnopeus alenee,niin "kaivautuuko" sitten jo kuitenkin.
Ei taaskaan pitäisi piekkaria tähän sotkea,mutta siinä on sata varmaa,että hitaampi luoti vie vähemmän tuuleen VAIKKA luodin lentoaika on pidempi.

Jos laukaisukoneiston herkkyys mahdollistaa,niin laittakaa tosiaankin viirit ampumamatkalle ja ampukaa laukauksia pelkästään viirejä katselleen (katse ei kiikarin läpi ollenkaan laukaistessa).
Aukealla radalla (pellolla/suolla) tuo "luotettavinta" kun ei pyörteitä.
Viirin häntien kulma on aikas tarkka tuulimittari kun vielä tuulen tulo kulman yrittää huomata.

Saattaa löytyä luoti/lataus/rihlan nousu yhdistelmä joka vie tuuleen vähemmän,mutta EI VÄLTTÄMÄTTÄ ole pienintä kasaa ampuva tyynellä.(Nuokin kyllä joskus käsi kädessä eli hyvä tuninki-->pieni tuulen vienti).

Timppa

Ps.Vähän toistoa,mutta matalapalkkiset/ratchet rihlatut piiput piekkarissa ovat osoittautuneet hiukan paremmin tuulta kestäviksi,niin päätäni vaivannut johtuuko tuo tosiaankin matalampien rihlaurien pienemmästä "kaivautumisesta" ilmaan vai siitä että matalapalkkisen piipun urien väliset mittaheitot ovat pienemmät ja sitä myötä lähtee vipattamaton luoti??
Ja ettei olisi lisää muuttujia niin lyijyluoti pitenee piipun läpi mennessään ja kun matalampi palkkinen muuttaa "luoti insinöörin" suunnitteleman luodin pituutta vähemmän,tuleeko siitä ballistista etua....
Ja kun matalapalkkisen piipun rihlan pinnat pysyvät helpommin vahautuneena ja piippukitka hiukan tasaisempi,mitäs se tuo sitten yhtälöön.
Liian paljon tapahtuu ammuttaessa liian nopeasti ja vatulointia siksi riittää....

Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Marraskuu 26, 2020, 11:06
Lainaus
Ei taaskaan pitäisi piekkaria tähän sotkea,mutta siinä on sata varmaa,että hitaampi luoti vie vähemmän tuuleen VAIKKA luodin lentoaika on pidempi.

Tämä ymmärtääkseni on hyvin tunnettu ilmiö; transsoonisella alueella tapahtuu mystisiä asioita ja BC huononee/ilmanvastus ja ilman tiheys kasvaa, ja reilusti aliäänisenä lähtevä luoti lentää mukavasti koko matkan alisoonisena eikä joudu kärsimään tuosta ilmiöstä. Taas yliäänisenä lähtevä luoti joutuu kesken lennon transsooniselle alueelle, jolloin se on niin sanotusti herkkä tuulelle tuolla nopeusalueella, ennen kuin taas hidastuu riittävästi lentääkseen mukavassa, alisoonisessa tilassa.

Joku varmasti voi selittää tämän paljon tieteellisemmin ja vakuuttavammin, mutta tähän ei ymmärtääkseni liity mitään mitä ei kohtalaisen hyvin ymmärrettäisi.
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: jli - Marraskuu 26, 2020, 11:26
Tuo vastuksen kasvu on aivan järkyttävä kun yrittää äänivallin yli mennä. Parempi pysytellä selvästi alapuolella niin, ettei äänivalli ylity luodin ympärillä edes paikallisesti (siis piekkarilla). Sitten taas kun mennään reilusti yli, alkaa tilanne helpottua.

(https://2poqx8tjzgi65olp24je4x4n-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2019/06/Hornady-Drag-Models-from-Doppler-Radar-451x645.png)
Otsikko: Vs: Lataus joka vie vähemmän tuuleen?
Kirjoitti: MOj - Marraskuu 26, 2020, 12:53
Pienoiskiväärillä ammutut luodit  lentävät käytännössä koko matkan transsoonisella alueella riippumatta patruunasta.
Transsooninen alue on 0,8-1,3M (274-445 m/s) ilmassa standardiolosuhteissa. Alueen häiriöt, jotka tähän vaikuttavat, keskittyvät pääosin lähelle äänivallin rikkoontumisen rajaa, siihen liittyvään shokkiaaltoon ja nopeaan vastuksen kasvuun ja sen aiheuttamaan epästabiliteettiin.