TARKKA-AMPUJAKILTA

Avoin Keskustelu => Ballistiikka ja jälleenlataus => Aiheen aloitti: JpL - Heinäkuu 22, 2004, 18:28

Otsikko: Mikä on BC:n yleinen, käytännöllinen vaikutus?
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 22, 2004, 18:28
Tärkein otsikossa. Siis mikä on ilmanvastuskertoimen vaikutus. Miten se lasketaan, miten se vaikuttaa luodin lentorataan. Mitä suurempi kerroin, sitä laakeampi lentoratako?



Jommi
Otsikko:
Kirjoitti: HJu - Heinäkuu 22, 2004, 21:08
Ilmanvastuskerroin kertoo suhteellisen luvun jolla voi verrata eri luotien ilmanvastuskertoimia. Yleisin käytetty on ns. G1-taulukon mukainen BC-kerroin. Vertailulentoradat on aikoinaan 1920-luvulla koeammuttu 20mm tykillä. Muiden luotien BC-arvoja verrataan tämän vertailukuulan BC-arvoon. 1.00 tarkoittaa että lentorata on sama kuin tällä koeammuntakuulalla. 0.5 on sitten puolet huonompi jne.



Tyypillisesti pitkän ammunnan nyrkkisääntöjä on että BC pitää olla 0.5 tai parempi ja vauhtia olisi hyvä olla lähemmäs 900 m/s. Tällöin lentorata on laaka ja luoti lentää ylisoonisena yli 1000 metriin.



Koska BC-arvo on jossain määrin naimisissa luodin pituuden ja painon kanssa niin korkein BC-arvo ei välttämättä ole paras jos sille luodille ei saada riittävästi lähtönopeutta tietyssä patruunassa. Kompromisseja nämäkin on mutta toi 0.5/900m/s on hyvä lähtökohta. Jos BC on yli 0.6 niin matalammatkin lähtönopeudet on siedettäviä kunhan pysytään yli 800 m/s vauhtien. Kätevintä toki on jos BC on yli 0.6 ja vauhdit yli 900 M/s mutta tämä ei ole välttämätöntä ja usein kova rekyyli alkaa sekoittamaan tarkkaa osuntaa.
Otsikko: Kiitos!
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 22, 2004, 21:32
Kiitos! Tämä selvensi paljon. Olen tässä itse pohtinut, olisiko esim. .30 kaliperin winchesterin short magnum hyvä kaliiperi aseeseeni, vaikka siinä on nagantin lukkolaite. oisaalta jos ase niittaa ampujan mielestä hyvin 600 metriin saakka, on sitä kai turha ruveta muuttamaan, vaikka ajatus laakeammasta lentoradasta vetää kyllä puoleensa...

Sanokaa nyt jotain tähän?



Jommi
Otsikko: Re: Kiitos!
Kirjoitti: HJu - Heinäkuu 23, 2004, 07:58
Lainaus käyttäjältä: "Jommi"
Kiitos! Tämä selvensi paljon. Olen tässä itse pohtinut, olisiko esim. .30 kaliperin winchesterin short magnum hyvä kaliiperi aseeseeni, vaikka siinä on nagantin lukkolaite. oisaalta jos ase niittaa ampujan mielestä hyvin 600 metriin saakka, on sitä kai turha ruveta muuttamaan, vaikka ajatus laakeammasta lentoradasta vetää kyllä puoleensa...

Sanokaa nyt jotain tähän?



Jommi


Jos maksimiampumaetäisyys on 600m niin 7.62X53R tai 308 on ihan passeleita patruunoita. 300 WSM:n pesittäminen Mosin-Nagantiin ei käsittääkseni ole kovin terveellistä. Ensinnäkin paksumpi hylsy ohentaa tarpeellisia materiaalivahvuuksia piipun kiinnityksessä ja koko konstruktio on suunniteltu vähän miedommille patruunoille. Lisäksi lukonpää pitäisi koneistaa isommaksi ja ulosvetäjää modifioida, lisäksi lipasta pitäisi todennäköisesti modifioida koska 300 WSM on sen verta paksu hylsy.



-> 300 WSM on hyvä patruuna mutta se ei todennäköisesti sovi Mosin-Nagantin lukkoaktioon. Modifioinnit maksaisivat myös suhteellisen paljon.
Otsikko:
Kirjoitti: KossiKenguru - Heinäkuu 23, 2004, 10:02
Laskeeko esim PCB tuon G1 taulukon/funktion mukaan?



Tietääkös joku miten ballistiikkaohjelmat laskevat tuulikorjauksen?
Otsikko:
Kirjoitti: espo - Heinäkuu 23, 2004, 10:23
Ainakin PCB18 ja QL (QTarget-puoli) käyttävät G1-funktion mukaista luodin lentoradan laskenta kaavaa.  Luodin halkaisijan ja 'sectional densityn' (massan suhde poikkileikkauspinta-alaan) suhde määrää miten BC muuttuu jos luodin muoto säilytetään samana.  Tästä seuraa että on olemassa luodin rakennusaineen pysyessä samana, eli sisusta esim lyijyä, joku edullisin poikkipinta-ala jolla saavutetaan samantiheyksisillä luodeilla suuria BC-arvoja.  Mikäli muun halkaisijaisilla luodeilla pyritään samaan  hyvään BC-arvoon kuin tuolla tietyllä 'hyvällä' halkaisijalla (noin 6,5-7 mm kiväärikaliipereissa...), pitää silloin luodin muotoa kehittää jotenkin, jotta saataisiin massaa lisää suhteessä tuohon poikkileikkauspinta-alaan. Tämä tarkoittaa luodin pidentämistä. Toinen käytetty keino on parantaa sitä luodin muotoa siten että ilmanvastus pienenee esim paremmin muotoillun suipon kärjen ansiosta.  Eli nyrkkisänntönä: pitkiä, suippokärkisiä luoteja niin BC kasvaa. Tämä tas vaatii jyrkempää rihlannousua...ja jos luodin massaa kasvatetaan, pitää hylsyn ruutitilavuuttakin nostaa että lähtönopeudet ei putoaisi..ja tämä vaatii taas lisää rautaa aseeseen että se mm. kestää isoja paineita... eli sangen monitahoinen soppa ratkaistavan, jos yrittää miettiä mikä olisi paras ratkaisu esim. ta-aseen kaliiperiksi.
Otsikko: kiitti...
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 23, 2004, 12:44
joo, ei kyllä tämä poika pysyy tuossa 7.62x53R:ssä. En mä osaa ampua kuuttasataa kauemmas, koska maalikin on vain 10 kertaa 10 senttiä. Matka täytyy mitata n. 10 metrin tarkkuudella oikein, eikä mun rahkeet siihen riitä. Silti Toi 300 WSM olisi aika mielenkiintoinen kaliiperi.

J
Otsikko:
Kirjoitti: KossiKenguru - Heinäkuu 23, 2004, 12:59
Lainaus
Ainakin PCB18 ja QL (QTarget-puoli) käyttävät G1-funktion mukaista luodin lentoradan laskenta kaavaa.


Nice, tässähän pitää ruveta koodaushommiin :lol:



Vielä kun jostakin sais kehitettyä sopivan sivutuulifunktion, niin perushommat ulkoballistiikkaohjelmaa varten on kasassa.
Otsikko:
Kirjoitti: Koheltaja - Heinäkuu 23, 2004, 14:28
Jos päädyt 300WSM:ään niin unohda samantien museolukkoaktiot ja siirry nykyaikaan, jos rahkeet ei riitä uuteen peliin niin kyttää vaikka käytetty Tikka 65 jossa on lukko hyvässä kunnossa ja rakennat siitä. Pitkässä juoksussa viisaampi vaihtoehto on pistää fyrkkaa jemmaan ja tilata Jaloselta koko paketti. 300WSM on muistaakseni 4400 baarin patruuna ja itse en ainakaan luottaisi mihinkään "lakritsilukkoon" näillä paineilla, pidetään ne mosinit mosineina koska nykyaikaisiakin aktioita on vapaasti saatavana.



Lisäksi muistutan että rakennetusta mosinista et saa koskaan muuta kuin murto-osan siitä mitä olet siihen laittanut kiinni, siis jos pääset siitä eroon. Eräällä toisella foorumilla on ollut kuukausitolkulla tällainen "snaipperiase" myynnissä huonolla menestyksellä. Periaatteessa tilanne on sama kuin laitettaisiin vanhaan hyväksi todettuun Ladaan F1:sen moottori ja lähdettäisiin sillä kellottamaan huippusuorituksia radalle, tulokset puhuu puolestaan  :shock:
Otsikko: moi!
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 23, 2004, 16:31
En mä tosta luovu! Jalosen aktio olisi kiva tohon kiinnittää. Tosin en yli kuuteensataan metriin edes ammu, mutta ajatus on mielenkiintoinen.

J
Otsikko: Luodin skaalaus toiseen kaliiperiin siten että Bc ei muutu
Kirjoitti: espo - Heinäkuu 23, 2004, 16:39
Tossa ote yhdeltä foorumilta, osoittaa miten asioita voi pyöritellä jos esim haluaa verrata eri kaliiperien välillä asioita, näkökulmasta tai toisesta. Esim jos pitää miettiä minkäkokoinen (mutta samanmuotoinen)  luoti pitäisi olla isommassa kaliiperissa kun sille halutaan samansuuruinen BC kuin jollekin pienemmän kaliiperin luodille, ja mikä olisi oltava luotien paino. Sitten kun sen painon saa selville, pitääkin tehdä laskelmia saako sille isommalle luodille missäkin hylsyssä eli kaliiperissa annettua minkämoiset vauhdit, eli kannattaako yrittää isolla reijällä vai pienellä reijällä...tämä nyt on tällaista turinaa siitä että asioita voi yrittää pyöritellä ennakkoonkin ennekuin ostelee kalliita uusia pyssyjä...





I know the 6mm, 115 grain VLD has a BC of right at 0.60 (some lots that is). If that bullet were scaled up to 0.284 it would weigh (.284/.243)^3*115 = 183.58 grains and would have a BC of (.284/.243)*0.60 = 0.701. Adjusting down for an actual weight of 180 grains would give (180/183.58)*0.701 = 0.687. So depending on the actual design of the 7mm, 180 grain Berger, the claimed BC of 0.698 could be accurate. BTW, those scaling factors for weight (d2/d1) to the third power and (BC2/BC1) to the first power are very accurate if the projectiles have exactly the same shape.
Otsikko: Niin no...
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 23, 2004, 19:23
Mulle se on ainakin aivan yhdentekevää, mikä hylsy sen 12 gramman scenun sinne 600 metrin päähän toimittaa, kunhan on siellä, minne sen haluan menevän. Tuosta aseesta en tasan luovu. Oli hinta/laatusuhteeltaan sellanen, et ei. Josko sitten joskus hankkisi 300 WSM:n tms. muun mukavan kaliiperin, tai sitten ei. Tossa kuudessadassakin on töitä aika kiitettävästi. Tosin en itse välttämättä valitsisi Jalosta, vaikka hyvä onkin. Ottaisin esim. Remingtonin Jewellin laukaisulla.

J
Otsikko:
Kirjoitti: Koheltaja - Heinäkuu 23, 2004, 19:39
Enhän mä tarkoittanutkaan että sun pitäisi luopua nykyisestä aseestasi. Pointtini oli se että jos lähdet siihen museolukkoon rakentamaan modernia magnumkaliiberia niin en usko että saat mosinin lukolla hyödynnettyä 300WSM:än kaikkia ominaisuuksia vaan helposti joutuu tinkimään jostain.



Eikös sulla ole se Tango-51 tilauksessa? Kysy valmistajalta voiko sen pesittää 300WSM:ksi. Vai etkö tilanutkaan sitä   :oops:  



Jos vaihtoehtona on Jalonen ja Remari niin ei tarvitse kahta kertaa miettiä kumpaan päätyy, nyt kuitenkin puhutaan tarkkuusaseista. Toki sen remarin lukon saa sepittämällä kohtalaiseksi mutta miksi laittaa rahaa sellaiseen mikä on Jalosessa vakiona?



Itsellä on vuosien saatossa ollut "jokunen" tarkkuuskivääri ja toiset eivät ole olleet edes sieltä edullisimmasta päästä, aikansa piti niiden kanssa pelleillä ennen kuin päädyin Jalosen aseisiin. Ne on vielä siitä niin kivoja pelejä että samaan lukkorunkoon saa vaihdettua eri piippuja sekä lukkoja missä on eri kokoisille patruunan kannoille sopiva upotus lukon päässä. Tällöin päästään melkoisen kustannustehokkaaseen aseen käyttöön kun on yksi lukkokehys, yksi erinomainen tukki ja yksi erittäin laadukas tähtäin. Kaapissa sitten lymyää eri kaliiberisia piippuja kuhunkin käyttötarpeeseen jotka vaihtuu aseeseen parissa minuutissa vaihtotyökaluilla. Utopiaako? Ei vaan tosielämää ainakin itsellä.



Voihan tämän tehdä mihin tahansa lukkoaktioon mutta en usko että päästään yhtä laadukkaaseen lopputulokseen kuin Jalosen hilppeillä.
Otsikko: Jeps.
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 23, 2004, 21:18
Kyllä mulle riittää pelkkä .308, T-51 tilausaika on varsin pitkä, vaikka toista väittävät. Lisäksi homma on siten kesken, että shippaaminen suomeen täytyy olla 101% selvää, ettei tule kysymyksiä kun pössykkä saapuu tännepäin. Mutta sen kyllä hankin. Remarin lukko on ainakin omasta mielestäni aika mukavan tuntuinen.
Otsikko:
Kirjoitti: Koheltaja - Heinäkuu 24, 2004, 14:08
Miten pitkällä Tango projekti on, eli missä vaiheessa päästään testaamaan tätä "amerikanihmettä"? Johan se on ollut monta kuukautta sulla tilauksessa.
Otsikko: Tässä:
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 24, 2004, 14:26
Kyselin asesta suomeen, ja tehdas ilmoitti ensin että puolivuotta, mutta sitten tuli emaili, jossa on 18-20kk. En tiedä, onko niillä joku isompi tilaus tms. Sanoin, että ilmoittakaa sitten, kun voitte sanoa tarkan ajan, eikä ole vielä kuulunut mitään. Täällähän kuolaan...

J
Otsikko: Vaikka toisaalta...
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 24, 2004, 17:20
tuli mieleen, että kyllä tollasen kiväärin kaliiperi pitäisi olla hylsynmitoiltaan suurempi kuin .308:in. Kuinka kauas .308:lla ampuu maksimissaan? 700-800 metriä? Jos aseen käynti olisi ilmoitettu 0.25 MOA, sen olisi kyllä parempi olla sitten .300 WSM tai .300WM, koska tarpeeksi tarkasti ammun 600 metriin jo omallanikin aseella, vaikka tuo 7.62x53R onkin melkoinen kaaripyssy. Toisaalta en luultavasti koskaan tule tarvitsemaan käytännössä yli 450 metrin ampumaetäisyyttä. Tämä on vähän plus miinus nolla, pitänee kysyä, pesittävätkö aseen .300WM:lle.

J
Otsikko:
Kirjoitti: Koheltaja - Heinäkuu 24, 2004, 17:48
Eli et siis ole tehnyt sitovaa tilausta? Jos näin niin saat kyllä odotella valmistajan yhteydenottoa ja pitkään, yleensä custompajoja kiinnostaa vain vahvistetut tilaukset eikä kyselyt, kyselyillä kun ei tiliä tehdä. Sitten kun laitat virallisen tilauksen sisälle niin sen jälkeen kannattaa vasta alkaa odottelemaan asetta. Ennen kuin sitova tilaus on tehty niin ei kannata retostella aseen ostolla koska siitä ei seuraa muuta kuin väärinkäsityksiä.



Joskus tuntuu siltä että et yhtään seuraa muita keskusteluja vaan elät täysin omaa elämää ja kyselet jatkuvasti sellaisia asioita joita on kyseisellä foorumilla käsitelty toistuvasti, kuten .308:in maksimi ampumamatka.



Jos maksimi ampumamatkasi on 450 metriä ja nykyisellä aseesi ampuu (kertomasi perusteella) sinne tulitikkuaskin kokoisia kasoja niin mitä ihmettä sitten vouhkaat parempaa kaliiberia ja asetta?
Otsikko: Aivan näin:
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 24, 2004, 18:35
Olen kahden vaiheilla. Oikeastaan mielummin haen kiväärin suoraa tehtaalta. pitäisi vaimon kanssa lähteä pariksi viikoksi prahaan, mutta taitanee tulla eteen vielä keikka jenkkeihin heittona. Toisekseen sinne ei paria tuhatta euroa heitä ihan kyselemättä.



Juu: :o) Mä olen tämmöinen lahopää. Ei, vaan minua todella kiinnostaa 800-1200 metrin ampuminen, ja omalla kohdallani olisi sellainen rahallinen tilanne, että nyt voisi sijoittaa. Ainoastaan vaan tuo paikkojen ja ajan metsästäminen on hieman ongelmallista. Toisekseen sanoin aikaisemmin ETTEN osaa arvioida matkaa, kun se nousee yli kolmensadan. Mikäli matkan arviointi heittää kaliiperillani tuon 10 metriä, siinä pelto pölähtää, got it? Olen käsittänyt, että modernimmalla kaliiperilla olisi sen verran laakeampi lentorata, ettei arviointi olisi 10 metristä kiinni, vaan antaisi enemmän mokia anteeksi. Tässä kiinnostukseni ésim. .300WSM:ää kohtaan.

J
Otsikko: Ps:
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 24, 2004, 18:39
Ps: Minähän EN tiedä, miten kauas kokeissanne ammutte esim. 308:lla. Tiedän varsin hyvin, mihin spekseissä määritellään, mutta tehän tässä ensisijaisesti tekijöitä olette.

J
Otsikko: .308 pitkälle matkalle
Kirjoitti: MJ - Heinäkuu 24, 2004, 20:36
Moi Jommi,



kyllä .308 eli 7,62x51 eli 7,62 NATO tai tiukemmalla .308 Win kaliiperilla ampuu tuonne 1100-1200 metriin saakka siinä missä magnum kaliipereillakin. Toki .300 Win Mag, .300 Win Short Mag, .300 Rem Ultra Short Mag tai .338 Lapua Mag:lla on suorempi lentorata ja ne ovat vähemmän tuuliherkkiä kuin .308 kaliiperi.



Lentorata on kaliiperissa .308 kaarevampi ja luodin iskuvoima pienempi maalissa kuin magnumeilla tai esim. 6,5x.284:lla. Näin ollen magnumit antavat jonkin verran anteeksi etäisyydenarvioitivirhettä eikä kiertopoikkeama- ja tuulikorjausta tarvitse tehdä yhtä paljon kuin .308:lla. Toisaalta magnumit antavat anteeksi vähemmän asento-, ampumis- ja tukivirheitä. Ääriesimerkkinä .50 kaliiperin kiväärit, jotka eivät anna niitä anteeksi käytännössä lainkaan. Nyrkkisäätö on yksinkertaisesti se, että mitä järeämpi kaliiperi, sitä vähemmän asento-, ampumis- ja tukivirheitä ne sallivat.



.308 kaliiperi lienee yksinkertaisesti paras kiväärikaliiperi yleiskäyttöön, kuten esim. rata-, metsästys,- sotilaskivääri (battle rifle), sotilastarkka-ammunta-, poliisitarkka-ammunta- ja virkistyskäyttöön jne...



Ohessa lainaus HJ:n tekstistä tämän foorumin eräästä keskusteluosiosta; HJ:n lataus on tarkka ja erittäin soveltuva pitkänmatkan tarkka-ammuntaan, varmasti muitakin soveltuvia .308 latauksia löytyy, mutta tässä kuitenkin hyvä esimerkki.


Lainaus
Nalli CCI 200 iso kiväärinalli

- Hylsy: Lapua (Huom! Samaa erää, nopeuserot pienenivät huomattavasti, kun lopetin eri erien käytön).

-Luoti: Lapua Scenar/10 g

-Ruuti: Vihtavuori N550/3,18 g

Edellämainituilla komponenteilla saan lähtönopeutta 905 m/s +25 asteen lämpötilassa. Lähtönopeushajonta pysyy 10 m/s sisällä (Voisi olla hieman pienempikin). Ase on Tikka LSA 55 Mäkisen 24:n tuuman piipulla. Piippu on ns. T, eli Target-malli, jossa on hieman tiukempi patruunapesä, kuin tavallisesti. Piippukin voi olla keskivertoa tiukempi, mutta tästä en ole varma. Joka tapauksessa saan mukavat lähtönopeudet - en käytä edes maksimilatauksia turvallisuussyistä (Helteellä nallit alkavat mennä hieman kasaan jo tällä latauksella). Federalin tai RVS:n laadukkaat nallit voisivat auttaa lähtönopeushajonnan pienentymiseen, samoin kuin hylsyjen suurempi työstäminen (esim. hylsynsuun ulko-/sisäpuolisen kalvaimen käyttö, tai hylsyjen lajittelu ruutivolyymin mukaan).



Kuten on jo aikaisemmissakin viesteissä mainittu, tämä on vain selostus siitä, mikä toimii minun aseessani. Jonkuin toisen aseessa em. lataus ei välttämättä toimi yhtä hyvin/voi olla vaarallinen. Joten jos latausta haluaa kokeilla, on syytä toimia esim. Lapuan latausoppaan ohjeiden mukaan, jottei mahdollisia vaaratilanteita pääse syntymään, ja latauksesta tulee mahdollisimman sopiva ko. henkilön aseeseen.


Tango 51 on varmastikin aivan riittävän tarkka kivääri kaliiperissa .308 tarkka-ammuntaan pitkillekin etäisyyksille aina tuonne 1100-1200 metriin saakka. HJ on jo useasti osoittanut samoin kuin useat muutkin killan jäsenet, että kyllä .308 yli 1000 metriin osuu siinä missä muillakin kaliipereilla.



Yhtä vaikeata se on kiväärillä kuin kiväärillä ja kaliiperilla kuin kaliiperilla osua tuonne 1000 metriin ja sen yli etenkin pieneen maaliin. Asejärjestelmän kanssa (kivääri, tähtäinkiikari ja patruuna) pitää olla ns. sinut ja tietysti osata ampuakin, niin sitten kyllä osuu systemaattisesti ja jopa hyvinkin.



Monet ta-killan hemmot paukuttaa tuonne 1100-1200 metriin jopa 0,5 MOA:n kasoja aina silloin tällöin, ei kuitenkaan aina, mutta silloin kuin kaikki osatekijät natsaa hyvin.



Itsekin olen paukuttanut 3-5 kertaa peräjälkeen sekä 1000, että 1100 metriin 0,5 MOA:n kasoja ja sen on todistanut aika monet tälläkin foorumilla kirjoittavat killan jäsenet plus muutamat pv:n kouluttajatkin. En kuitenkaan väitä ampuvani aina 0,5 MOA:n kasoja 1000 metriin ja yli. Se riittää kun läjä on noin 1,5 MOA:aa tai pienempi.



Toivottavasti tämä auttoi.



Carpe Diem,



MJ
Otsikko: Joo
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 24, 2004, 22:50
Kiitos. Tätä mä tarkoitin. Olen lukenut netistä monta juttua, jossa esim. .308:n "tehokas" matka on välillä 700, 800 tai jopa 1100. Kunhan vain viittasin noihin alempiin matkoihin, vaikka en toisaalta aina ehdi/voi lukea kaikkia topiikkeja, joita tänne naputellaan. Idea olisi vain siinä, että ylitähtäämisen tarve olisi mahdollisimman pieni.

Miksi muuten järeämmissä kaliipereissa virheiden anteeksianto on vähäisempää?



T:J
Otsikko:
Kirjoitti: Koheltaja - Heinäkuu 25, 2004, 10:08
Aseen rekyylillä on aika suuri vaikutus osuntaan sekä sillä miten hyvin ampuja on sinut aseen/rekyylin kanssa. Kovarekyylisissä aseissa pitää enemmän pitää huomioida aseen painopisteeseen  (matala piippulinja) sekä tukin ergonomiaan, jos tukki ei istu ampujalle kunnolla niin karkulaisten määrä alkaa huolestuttavasti kasvamaan. Myös aseen painolla ja suujarrulla/vaimentimella saadaan monesti positiivinen vaikutus osuntaan.



Tämä johtuu yleensä siitä että muutama sarja menee ihan hyvin mutta aikansa kun on ammuttu ja oma hermosto saanut riittävästi "kipeää" niin jossain vaiheessa tulee laukaisuvaiheessa se tilanne että ristikko on kohdallaan ja aletaan tekemään laukaisupäätöstä niin siinä vaiheessa alitajunnassa syttyy lamppu joka varoittaa hermostoa kohta tulevasta rekyylistä/paineiskusta. Itse olen huomannut että aikansa kun on ampunut niin laukaisupäätöksen tekeminen alkaa olla vaikea ja siinä vaiheessa kun painitaan tämän laukaisupäätöksen kanssa niin olkapää ja kiväärin perä "kirjoittaa" sivuttaisliikettä ja osumat alkaa venymään taulussa vaakasuunnassa.



Parhaiten yleensä ammun silloin kun ajatus on rennolla tuulella ja en itseasiassa ampuessa ajattele itse ampumistapahtumaa vaan aivan jotain muuta. Silloin olen huomannut että aseen rekyyliin en niin paljoa kiinnitä huomiota vaan laukaus lähtee yhtä varkain kuin pieru kaupan kassajonossa  :wink:  Laukauksen jälkeen tietää välittömästi sen että lähtikö laukaus puhtaasti vai ei, silloin kun puhdas laukaus onnistuu niin silloin näkee/kokee mielenkiintoisia asioita kuten oman aseen suuliekin, suuliekin värin, osuman/pöllähdyksen, sopivassa olosuhteessa oman luodin lennon joka näkyy pienenä mustana välähdyksenomaisena "kärpäsenä" valkoista taulua vasten. Jälkimmäinen on periaatteessa arkipäivää pienirekyylisellä aseella mutta kyllä se silloin tällöin onnistii 300LM:llä 300 metrin matkalla.



Toinen tekijä "isoissa" kaliibereissa on se että kun laitetaan suuri massa liikkeelle mahdollisimman suurella nopeudella niin silloin sinä aikana kun luoti on piippussa (piippuaika) ase liikkuu luodin kiihdytyksen voimasta enemmän kuin pienempikaliiberinen ase, tämä piippuaikainen aseen "eläminen" näkyy helposti ammutussa kasassa.



Jokainen voi itse pohtia kumpi on omassa ammunnassa määräävämpi tekijä huonoon osuntaan, itse veikkaan että suurimmalla osalla eniten ongelmia aiheuttaa ensin mainittu vaihtoehto, vaikka lähes poikkeuksetta tämä kiistetään  :wink:  Sellaiset jotka eivät koskaan ole kokeilleet ampua tällaisella kovaa rekyloivalla aseella, esim. 338LM, niin eivät monesti osaa kuvitella millaista "hermosotaa" ampuja käy jatkuvasti ammunnan aikana. Kyllähän moni tottumaton ampuu jytkyllä pelillä ihan siedettävän kasan tai pari mutta sitten kun pitää alkaa ampumaan "puoli päivää" pakostikkin alkaa oma hermosto kummittelemaan ja tämä näkyy sitten lopputuloksissa.
Otsikko: Rekyyli
Kirjoitti: MJ - Heinäkuu 25, 2004, 11:23
Moi,



Koheltaja vastasi erittäin hyvin, paremmin ei asiaa voi kuvailla. Koheltajan vastaus kertoo kaiken keskeisen ja oleellisen.



Uskoinsin, että kaikilla magnum-ampujilla on samat kokemukset. Juuri Koheltajan mainitsemista syistä useat, etenkin todella paljon esim. .338 LM:llä ampuneet, ampujat ovat siirtyneet pienempikaliiperisiin kivääreihin, kuten mm. 6,5x55 tai 6,5x.284.



Koheltaja kyllä kiteytti järeillä magnum-kivääreillä ampumisen todella loistavasti.



Carpe Diem,



MJ
Otsikko: Kiitoksia.
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 25, 2004, 14:09
Asia harvinaisen kirkas. Oma 7.62X53R Painaa 7.5 kiloa, joten siinä kyllä vapinat eliminoituu kivasti.

J
Otsikko:
Kirjoitti: HJu - Heinäkuu 25, 2004, 16:45
Sen verran tuohon 308:n maksimikäyttöetäisyyteen että kun puhutaan sotilaskäytöstä sotilasaseilla ja -patruunoilla sekä keskiverto-TA:sta niin 7.62 naton maksimi TEHOKKAANA ampumaetäisyytenä pidetään normaaleilla SS77 Natopatruunoilla 800 metriä. Tehokas tarkoittaa tässä kohtaa sitä että osumaprosentti on luokkaa 30% tai enemmän ensimmäisellä laukauksella.



Jos normaalin sota-aseen tilalle vaihdetaan laadukas siviilipeli, räätälöidään patruunat aseelle itse ladaten ja ampuja on oikeasti hyvä ja asiasta kiinnostunut eikä vain käsketty (mm. Bundeswehr ei kysy vapaaehtoisuutta vaan määrä tarkka-ampujaksi, halusi henkilö sitä itse tai ei) ja ampumaetäisyys tunnetaan 5m tarkkuudella niin kyseisen patruunan maksimiampumaetäisyyttä voidaan kasvattaa helposti 2-300m. Tämä tehokkuus on enempi määrittelykysymys kuin patruunakysymys.



Niinisalossa kesäkeleillä on nähty moneen kertaan että 308:lla ampuu hyvä ampuja hyvällä ase&patruunayhdistelmällä kulmaminuutin kasoja 1000m ja jopa 1100m satunnaisesti. Ongelmana alkaa olla että se kulmaminuutin kasa pysyy kyllä läjässä mutta tuuli siirtää sitä satunnaisesti 0,5-1,0 m sivusuunnassa.



Soveliaalla luodilla 7.62X53R pesee kantamassa itseladattuna 308:nkin. Sierran .311 kaliperinen 174 greininen Match King on kokeilemisen arvoinen (BC .499) jos aseessa on väljähkö piippu. Jos taas piippu on .308 isokaliperiiltaan niin kaikki 308 luodit käy suoraan.
Otsikko: Tuosta Sierrasta:
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 25, 2004, 17:05
Täytyypä tsekata toi Sierran luoti. Tosin käynti on jo nyt sellainen, etten enää oikeastaan paremmasta välitä. Tosin Immonen, sanoi, että ko. piippu on aika tiukka, joten en tiedä, miten vaikuttaa. Täytyisikö piipun suurikaliiperi mittauttaa sitä ennen?

J
Otsikko: Öh...
Kirjoitti: JpL - Heinäkuu 25, 2004, 17:17
Kävin Sierran saitilla. Olipas mielenkiintoinen juttu. Siellä 240 greinin Match Kingille annettiin BC:ksi 0.700 (!!!), vastaavasti 12  gramman Scenarissa se on vain 0.521. En ole koskaan lukenut, että .308 luodissa olisi tuollainen BC.... Tosin Sniperin piipun ylimenokartio on sen verran lyhyt, että taitaa mulla jäädä kokeilematta. Jo kolmentoista gramman D46 joutui pannaan aseen tekijän toimesta, ettei paineet nouse turhan korkeiksi...

J