TARKKA-AMPUJAKILTA
Avoin Keskustelu => Optiikka => Aiheen aloitti: TJR - Lokakuu 13, 2021, 19:31
-
Onko hankinnan väärti vs esim. Pulsar jossa on rakennettu kaikki 30mm tuubiin ja kamera optiikan takapuolelle.
-
Tuolla taitaa olla hintaa noin 4000 euroa ja speksit alla.
Sensor, active pixels HxV 384x288
Pixel pitch, μm 17
Lens diameter 42mm
Display type OLED Resolution of display, Pixel 1024 X 768
Clip on thread M52x0,75
Resoluution ja pikselin koon puolesta on vähän jo vähän vanhaa tekniikkaa. Toki käyttökelpoista mutta samalla hinnalla kun saa 640x512 resoluutiolla 12 µm kennolla olevia clip on lämppäreiltä.
Vastavuoroisesti tuon tasoisia ja vähän parempiakin laitteita saa sitten halvemmalla.
-
Swarovskilta tuli juuri tänään markkinoille vastaava. Mikä kannattaa tällä hetkellä ostaa, kertokaa jos olette perehtyneet.
-
Tuosta voi lukea vähän ajatuksia miten näitä voi verrata ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota:
https://pautac.fi/lampotahtaimet-ja-tahystimet/
Riippuu vähän mihin käyttöön laite tulee mutta näytön tarkkuus ja kuvan laatu korreloi kennon resoluutioon aikalailla suoraan.
Markkinoilla olevista laitteista 640x512 12µm kennot edustavat uusinta teknologiaa. Näitä löytyy muutamalta valmistajalta, myös 640x512 17µm laitteita on saatavana.
Eroja laitteiden välillä löytyy resoluutiosta, linssin koosta, filttereitä/softasta, mahdollisuudessa tallentaa kuvaa jne.
Parhaiten eron näkee kun katsoo laitteiden läpi muualla kuin aseliikkeen tiskillä ja mielellään niin että pystyy vertaamaan esim 384x288 ja 640x512 resoluution laitetta.
Tähtäimen eteen kiinnitettävistä laitteista Infiray Clip-C CH50 V2 taitaa olla parhaat ominaisuudet suhteessa hintaan, eli 640x512 12µm kenno ja kehittynyt softa.
Erillisiä tähtäimiä suurennus toteutetaan digitaalisesti niin katselisin laitetta jossa kennon resoluutio.
Lämpötähtäimiä on markkinoilla sitten useampia missä on 640x512 kenno ja linssi vähintään 50mm, eroja on sitten juuri filttereissä, voiko tallentaa kuvaa jne.
-
Swarovskilta tuli juuri tänään markkinoille vastaava. Mikä kannattaa tällä hetkellä ostaa, kertokaa jos olette perehtyneet.
Noiden add-on laitteiden kanssa tulee tulevaisuudessa olemaan varmuudella ongelmia päiväoptiikan keston ja valmistajien takuiden kanssa. Jo kevyessä .308 metsästyskiväärissä rekyyli on sitä luokkaa, että kun optiikan päähän on kiinnitetty tuollainen 600g murkula, voimat on sitä luokkaa että tähtäimiä alkaa purkaantua.
Suosittelen kokonaan erillistä tähtäintä yökytistelyihin.
-
Swarovskilta tuli juuri tänään markkinoille vastaava. Mikä kannattaa tällä hetkellä ostaa, kertokaa jos olette perehtyneet.
Noiden add-on laitteiden kanssa tulee tulevaisuudessa olemaan varmuudella ongelmia päiväoptiikan keston ja valmistajien takuiden kanssa. Jo kevyessä .308 metsästyskiväärissä rekyyli on sitä luokkaa, että kun optiikan päähän on kiinnitetty tuollainen 600g murkula, voimat on sitä luokkaa että tähtäimiä alkaa purkaantua.
Suosittelen kokonaan erillistä tähtäintä yökytistelyihin.
Onhan näiden kanssa metsästetty vuosia Saksassa ja Virossa eikä omiin korviin ole tullut että kellään olisi kiikari mennyt rikki.
Tässäkin varmaan vaikutaa se minkä laatuinen päivätähtäin käyttäjällä on.
-
Swarovskilta tuli juuri tänään markkinoille vastaava. Mikä kannattaa tällä hetkellä ostaa, kertokaa jos olette perehtyneet.
Noiden add-on laitteiden kanssa tulee tulevaisuudessa olemaan varmuudella ongelmia päiväoptiikan keston ja valmistajien takuiden kanssa. Jo kevyessä .308 metsästyskiväärissä rekyyli on sitä luokkaa, että kun optiikan päähän on kiinnitetty tuollainen 600g murkula, voimat on sitä luokkaa että tähtäimiä alkaa purkaantua.
Suosittelen kokonaan erillistä tähtäintä yökytistelyihin.
Onhan näiden kanssa metsästetty vuosia Saksassa ja Virossa eikä omiin korviin ole tullut että kellään olisi kiikari mennyt rikki.
Tässäkin varmaan vaikutaa se minkä laatuinen päivätähtäin käyttäjällä on.
Asiasta on keskustelua optiikka valmistajien keskuudessa, add-on laitteiden nyt yleistyessä, nimenomaan liittyen takuuasioihin. Veikkaan että rajoituksia takuiden suhteen on tulossa.
Ei sitä päivätähtäintä ole suunniteltu tuohon käyttöön. Kannattaa katsella vaikka netin syövereistä jotain suurnopeuskamera videoita, millaista piiskaa (500-1000G) kovempi rekyylisessä aseessa tähtäin jo saa, ilman mitään sen eteen add-on tekniikalla kiinnitettyjä lisälaitteita. Kysymys on isoista voimista ja tuolla kiinnitystavalla vipua tulee liikaa. Jos optiikan eteen liitetään vastaavia laitteita oikein, ne kiinnitetään erilliseen kiskoon. Tai näin ainakin itse tekisin.
-
Swarovskilta tuli juuri tänään markkinoille vastaava. Mikä kannattaa tällä hetkellä ostaa, kertokaa jos olette perehtyneet.
Noiden add-on laitteiden kanssa tulee tulevaisuudessa olemaan varmuudella ongelmia päiväoptiikan keston ja valmistajien takuiden kanssa. Jo kevyessä .308 metsästyskiväärissä rekyyli on sitä luokkaa, että kun optiikan päähän on kiinnitetty tuollainen 600g murkula, voimat on sitä luokkaa että tähtäimiä alkaa purkaantua.
Suosittelen kokonaan erillistä tähtäintä yökytistelyihin.
Onhan näiden kanssa metsästetty vuosia Saksassa ja Virossa eikä omiin korviin ole tullut että kellään olisi kiikari mennyt rikki.
Tässäkin varmaan vaikutaa se minkä laatuinen päivätähtäin käyttäjällä on.
Niinisalossa Finnaccuracyn herrat mainitsi tästä ja onhan se selvää, että lisäpaino tötterön päässä lisää ruoskaefektiä, mikä kohdistuu runkoputkeen just etummaisen renkaan eteen ja missä kohdassa tuikoilla toleransseilla oleva parallaksisäädön linssipaketti sijaitsee.
Ja mikäli muistan oikein, niin isoimmat valmistajat ovat kyllä heränneet tähän potentiaaliseen ongelmaan, mutta kukaan ei tainnut oikein tietää miten suhtautua, jos/kun takuukorjaukseen alkaa eksymään add-on lisälaitteista johtuvia tähtäinten prakaamisia?
-
Ymmärtämättömä tuli mieleen voisiko noita add-on "mötiköitä" tukea pitkään kiskoon ettei jää kiikarin runkoa piiskaamaan?
Kuten NF Wedge Prism kuvassa.
Timppa
-
Kyllähän se onnistuu jos aseessa on sopiva kisko ja laitteeseen saa picatinnyadapterin. Kuvassa mainitsemani Infiray CH50 V2 picatinny kiinnikkeellä. Hyvin pysyy ja kestää .338LM:n kyydissä. Valtaosassa metsästysaseissa ei vain ole kiskoja, niin kiinnityspisteeksi jää kiikari. Toki tukkeja saa vaihdettua ja etukiskoja löytyy moneen malliin...
-
Leica ja Zeiss ovat käytännössä rebrändättyjä IRay/InfiRay tuotteita. En usko että swarokaan on in-house tuote (relevanttia lähinnä siksi, että perinteisten eurooppalaisten optiikkatalojen maine on luotu nimenomaan itse suunnitelluilla ja valmistetuilla tuotteilla, sekä niiden jälkimarkkinalla).
Ylipäätään lämpö- ja digitaalitähtäimien/tähystimien vertailu paperispekseillä on aika vaarallista koska niiden muissa komponenteissa (tärkeimpänä näyttö ja ns. eyepiece), ergonomiassa, yleisessä kokoonpanossa jne. on niin paljon eroja. Yhtä vaarallista on vertailla laitteita jossain muualla kuin aidossa käytössä, ml. kohdeyleisö. Tai no vaara kohdistuu lähinnä siihen että ostaa huonomman/sopimattoman tuotteen kallii(mma)lla. Sanotaan nyt samaan hengenvetoon, että erottelukyvyltään laitteet vastaavat lähinnä paljasta silmää tai punapistettä, eli perinteisestä optiikasta tuttua yhteyttä suurennoksen ja erottelukyvyn välillä ei ole.
Clip-on eli front add-on -tyyppiset ratkaisut, joista puheena kai oli Leica Calonox Sight (vs. View joka on tähystin) kiehtovat ostajia lähinnä siksi että ne ovat teoriassa yhteensopivia olemassaolevan päiväkiikarilla varustetun aseen kanssa. Mainittujen kiinnitykseen liittyvien ongelmien lisäksi ne kuitenkin ovat ergonomisesti aika kauheita (puolen kilon möykky painopisteen kannalta huonossa paikassa, ja sitä pitäisi vielä yltää operoimaan) eivätkä ne tarjoa ainakaan mitään etua erilliseen tähtäimeen verrattuna, pikemmin päinvastoin.
Kun budjetti alkaa huitelemaan useissa tonneissa, suosittelen itsekin erillistä dedikoitua tähtäintä. Voi sitten valita laittaako 500e toiseen aseeseen vai kahteen pikajalkaan. Itse en tosin ostaisi lämpötähtäintä kuin johonkin hyvin rajattuun erikoistarkoitukseen, koska niiden hinta ja ominaisuudet eivät vielä oikein kohtaa. Varsinkin jos lähtee nollapohjalta saa paljon enemmän irti hyvin valitulla tonnin tähystimellä ja siihen lisäksi budjetin mukaan kiinteä valo, asevalo, tai digitaalitähtäin (jälleen kerran hyvin valittu). Tärkeä osa valintaprosessia on myös laitteiden takuun pituus/toimivuus ja oma arvio huolto-organisaation toimivuudesta sen jälkeenkin.
-
Tuosta voi lukea vähän ajatuksia miten näitä voi verrata ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota:
https://pautac.fi/lampotahtaimet-ja-tahystimet/
Hyvää settiä, lisäisin tuohon vielä täsmennystä NUC-kohtaan eli lisäys jatkuvan prosessin osalta (ns. shutterless laitteet) kun nyt on käsitelty vain erillistä kalibrointia (shuttered). Kalibroinnissahan varmistetaan että jokainen pikseli "näkee" saman lämpötilan ja sitten firmiksellä/softalla korjataan viitearvoja. Kalibrointeja on tyypillisesti kolmea erilaista eli automaattinen jolloin laite asettaa kennon eteen mainitun sulkijan (naksahdus), manuaalinen jolloin käyttäjä tekee itse ko. prosessin valitsemallaan hetkellä ja ns. hiljainen jolloin käyttäjä sulkee linssinsuojuksen tms. jolla korvataan sulkimen käyttö.
Lisäksi linssiin ja kennoon liittyviä asioita oli ripoteltu ympäriinsä, mutta toisaalta kirjoitus oli lyhyt ja yksinkertainen (tarkempi kuvaus johtaa vääjäämättä sanamäärän kasvuun yms.) "Linssin koolla" on yhtä ratkaiseva merkitys kuin perinneoptiikassa, f-luku vaikuttaa (kennon herkkyyden lisäksi) suoraan toteutuvaan kokonaisherkkyyteen. Linssit ovatkin tyypillisesti f 1.0-1.2 lukemissa eli niiden halkaisija on lähes yhtä suuri kuin polttoväli. Toinen asia johon aloittelija helposti haksahtaa, on kuvitella saavansa isommalla pikselimäärällä (esim. 640x480 vs. 320x340) paremman tarkkuuden; mutta pikselimäärä vaikuttaa vain näkökentän laajuuteen. Erottelukyvyn määrittää pikselin koko ja linssin polttoväli, ja kontrastin tuo mainittu kokonaisherkkyys. Toki softalla on osuutensa ja sitten kun kuvaa lähdetään tulkitsemaan ihmissilmällä on myös näyttölaitteella väliä (ts. laitteen näyttö ja eyepiece, tai ulkoinen näyttö).
-
Ylipäätään lämpö- ja digitaalitähtäimien/tähystimien vertailu paperispekseillä on aika vaarallista koska niiden muissa komponenteissa (tärkeimpänä näyttö ja ns. eyepiece), ergonomiassa, yleisessä kokoonpanossa jne. on niin paljon eroja.
Clip-on eli front add-on -tyyppiset ratkaisut, joista puheena kai oli Leica Calonox Sight. Mainittujen kiinnitykseen liittyvien ongelmien lisäksi ne kuitenkin ovat ergonomisesti aika kauheita (puolen kilon möykky painopisteen kannalta huonossa paikassa, ja sitä pitäisi vielä yltää operoimaan) eivätkä ne tarjoa ainakaan mitään etua erilliseen tähtäimeen verrattuna, pikemmin päinvastoin.
Tämä on juuri näin.
-
Toinen asia johon aloittelija helposti haksahtaa, on kuvitella saavansa isommalla pikselimäärällä (esim. 640x480 vs. 320x340) paremman tarkkuuden; mutta pikselimäärä vaikuttaa vain näkökentän laajuuteen. Erottelukyvyn määrittää pikselin koko ja linssin polttoväli, ja kontrastin tuo mainittu kokonaisherkkyys. Toki softalla on osuutensa ja sitten kun kuvaa lähdetään tulkitsemaan ihmissilmällä on myös näyttölaitteella väliä (ts. laitteen näyttö ja eyepiece, tai ulkoinen näyttö).
+1. Näissä todellakin mennään helposti vipuun. Asia on juuri kuten yllä on kuvattu.
-
Ylipäätään lämpö- ja digitaalitähtäimien/tähystimien vertailu paperispekseillä on aika vaarallista koska niiden muissa komponenteissa (tärkeimpänä näyttö ja ns. eyepiece), ergonomiassa, yleisessä kokoonpanossa jne. on niin paljon eroja.
Clip-on eli front add-on -tyyppiset ratkaisut, joista puheena kai oli Leica Calonox Sight. Mainittujen kiinnitykseen liittyvien ongelmien lisäksi ne kuitenkin ovat ergonomisesti aika kauheita (puolen kilon möykky painopisteen kannalta huonossa paikassa, ja sitä pitäisi vielä yltää operoimaan) eivätkä ne tarjoa ainakaan mitään etua erilliseen tähtäimeen verrattuna, pikemmin päinvastoin.
Tämä on juuri näin.
Toinen asia johon aloittelija helposti haksahtaa, on kuvitella saavansa isommalla pikselimäärällä (esim. 640x480 vs. 320x340) paremman tarkkuuden; mutta pikselimäärä vaikuttaa vain näkökentän laajuuteen. Erottelukyvyn määrittää pikselin koko ja linssin polttoväli, ja kontrastin tuo mainittu kokonaisherkkyys. Toki softalla on osuutensa ja sitten kun kuvaa lähdetään tulkitsemaan ihmissilmällä on myös näyttölaitteella väliä (ts. laitteen näyttö ja eyepiece, tai ulkoinen näyttö).
+1. Näissä todellakin mennään helposti vipuun. Asia on juuri kuten yllä on kuvattu.
Tuo ei nyt ihan noin yksinkertainen ole ainakaan oman käytännön kokemuksen perusteella kun noita erilaisia laitteita on käpistellyt. Resoluutio vaikuttaa näkökentän laajuuteen, mutta niin myös linssin koko.
Tähtäimen ja clip-on laitteen vertaaminen on vähän kuin omenan ja päärynän vertailu. Molemmat hedelmiä mutta maistuu ja näyttää erilaiselta.
Otetaan esimerkiksi erään valmistajan kolme muuten identistä tähtäintä mutta hieman eri linssin koko ja kenno. Tähtäimissä suurennus kun on digitaalinen niin kennon resoluutio käytännössä puolittuu aina kun suurennusta kasvatetaan.
1) Tähtäin 640x512 kennolla ja 50mm F/1.1 linssillä joilla saadaan 2.36x natiivisuurennuksen ja 12.5°×9.4° katselukulma. Tähtäimessä on 2x ja 4x digitaalinen suurennus.
Resoluutio 640x512 perus 2.36x suurennuksesta muuttuu 4,72x (2x digitaalinen) suurennuksella 320x256 pikseliin ja 9,44x suurennuksella (4x digitaalinen) 160x128 pikseliin.
2) Vastaava laite mutta 384×288 kennolla ja samalla 50mm F/1.1 linssillä tuottaa 7.4°×5.6° katselukulman, mutta puolestaan 3.93x natiivisuurennuksen.
Resoluutio 384×288 perus 3.93x suurennuksesta muuttuu 7,84x (2x digitaalinen) suurennukselle 192x144 pikseliin ja 15,68x (4x digitaalinen) suurennuksella 96x72 pikseliin.
3) Vastaava laite mutta 384×288 kennolla, mutta F1.1 35mm, F/1.1 linssillä tuottaa 10.7°×8.0° katselukulman, mutta puolestaan 2,75x natiivisuurennuksen.
Resoluutio 384×288 perus 3.93x suurennuksesta muuttuu 5,5x (2x digitaalinen) suurennukselle 192x144 pikseliin ja 11x (4x digitaalinen) suurennuksella 96x72 pikseliin.
Jokainen voi miettiä miten tarkka tuollainen 194x144 tai 96x72 pikseliä on jos siitä yrittää hahmottaa 100m päästä onko maali naapurin kissa vai supikoira.
Eli pienemmällä resoluutiolla natiivisuurennus on hieman isompi, mutta se heikkenee nopeasti jos haluaa vähänkään zoomata. Suuremmalla resoluutiolla natiivi suurennus on hieman alhaisempi, mutta kuva pysyy vielä suhteellisen tarkkana vaikka sitä suurentaa.
Vaikka laitteen silmäosan näytössä olisi mikä resoluutio niin kuvan tarkkuus heikkeenee koska se skaalataan isompaan ruutuun.
Clip-on laitteilla taas katsotaan lähtökohtaisesti kuvaa kennon natiiviresoluutiolla, esim 640x512 ja laitteiden linsseillä voidaan optimoida päivätähtäimen suurennusalue. Vaikka kuvaa zoomataan niin sen laatu ei heikkene koska resoluutio ei muutu, kuva vain rupeaa pikselöitymään jossain vaiheessa. Mitä parempi kenno, sen myöhemmin pikselöityminen tapahtuu. Oman kokemuksen perusteella tuollainen laadukas 640x512 clip on laite toimii hyvin 15x suurennuksella ilman että kuva muuttuisi epäselväksi. Onpa tullut kokeiltua tuota Infiray CH50 V2 toimii jopa 12-45x60 Minox spotterilla 20x suurennuksella ongelmitta.
Ergonomian suhteen aika monessa siviilivehkeessä on kaukossäädin jonka voi laittaa vaikka tukkiin kiinni tai pitää taskussa, laitteiden ohjaaminen onnistuu myös suoraan kännykällä.
-
Kaukosäätimen hyöty on kovin rajallinen, koska pääasiallinen säätötarve on fokuksen muuttaminen tai miksi tuota nyt sanoo; siis "nopean linssin" aikaansaama lyhyt syvyysterävyysalue jonka takia linssiä täytyy säätää etäisyyden mukaan jos haluaa kuvan pysyvän terävänä. Korostuu lyhyillä etäisyyksillä.
Clip-on -laitteissa katsotaan päiväkiikarilla laitteen näyttöä joka on tyypillisesti selvästi suuremmalla resoluutiolla oleva kuin kenno/mikrobolometri. Eli kuva on jo softalla paranneltu, ja tapauksesta riippuen tämä on joko hyvä tai huono (onko softan suunnittelijan ja tuotteen käyttäjän tahtotila yhteneväinen, jos kuvasta koittaa saada liian nätin hukataan informaatiota). Esim. Pulsar FXG50 kenno on 640x480 ja näyttö 1746x1000, yhtä sensorin pikseliä kohti on jo käytössä n. 2x2 näytön pikseliä.
On aivan yksi ja sama rajataanko kuva-alaa erillisen tähtäimen digizoomilla vai clip-onin tapauksessa päiväkiikarin optisella zoomilla. Päiväkiikarin kanssa pienin järkevä suurennos on se jolla clip-onin kuva täyttää kuva-alan (joko neliskulmaisena tai pyöreänä, miten itse tykkää). Kun optista zoomia ruuvataan vaikkapa sen verran että kuva-ala puolittuu, on näkyvissä vain kennon keskiosan pikseleitä. Myös digizoomeja on tarjolla portaattomana eli kuva-alan leveyden voi optimoida käyttötarpeen mukaan.
-
Ylipäätään lämpö- ja digitaalitähtäimien/tähystimien vertailu paperispekseillä on aika vaarallista koska niiden muissa komponenteissa (tärkeimpänä näyttö ja ns. eyepiece), ergonomiassa, yleisessä kokoonpanossa jne. on niin paljon eroja.
Clip-on eli front add-on -tyyppiset ratkaisut, joista puheena kai oli Leica Calonox Sight. Mainittujen kiinnitykseen liittyvien ongelmien lisäksi ne kuitenkin ovat ergonomisesti aika kauheita (puolen kilon möykky painopisteen kannalta huonossa paikassa, ja sitä pitäisi vielä yltää operoimaan) eivätkä ne tarjoa ainakaan mitään etua erilliseen tähtäimeen verrattuna, pikemmin päinvastoin.
Tämä on juuri näin.
Toinen asia johon aloittelija helposti haksahtaa, on kuvitella saavansa isommalla pikselimäärällä (esim. 640x480 vs. 320x340) paremman tarkkuuden; mutta pikselimäärä vaikuttaa vain näkökentän laajuuteen. Erottelukyvyn määrittää pikselin koko ja linssin polttoväli, ja kontrastin tuo mainittu kokonaisherkkyys. Toki softalla on osuutensa ja sitten kun kuvaa lähdetään tulkitsemaan ihmissilmällä on myös näyttölaitteella väliä (ts. laitteen näyttö ja eyepiece, tai ulkoinen näyttö).
+1. Näissä todellakin mennään helposti vipuun. Asia on juuri kuten yllä on kuvattu.
Tuo ei nyt ihan noin yksinkertainen ole ainakaan oman käytännön kokemuksen perusteella kun noita erilaisia laitteita on käpistellyt. Resoluutio vaikuttaa näkökentän laajuuteen, mutta niin myös linssin koko.
Tähtäimen ja clip-on laitteen vertaaminen on vähän kuin omenan ja päärynän vertailu. Molemmat hedelmiä mutta maistuu ja näyttää erilaiselta.
Sehän tässä pointtina oli, että asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Hyvin usein näitä markkinoivat tahot myyvät laitteita pelkästään suuremmalla pikselimäärällä parempina. Asia on hieman monisäikeisempi, niinkuin yllä oli hyvin kuvattu.
-
Tässä nopea esimerkki millaista vertailua/päättelyä paperispekseillä VOI tehdä:
Swaron tM35:lle annetaan spekseiksi:
- saatavuus kevät 2022
- hinta 4800+ euroa
- 320x256 sensori
- 2560×2048 näyttö
Yhtä sensorin pikseliä siis esitetään 8x8 näytön pikselillä joka on varmaan ennätys (eikä sieltä suotavasta päästä). Kuvasta voi saada hyvinkin nätin, mutta ei siinä kyllä paljon informaatiota ole. Näkökenttä on n. 10m @100m eli päiväkiikarissa pienin järkevä suurennos on 3x luokkaa (kuten Swaro suositteleekin). Kennon pikseli vastaa n. 3x3cm aluetta 100 metrissä, joka on sama kuin paljaalle silmälle yleensä annettu 1MOA erottelutarkkuus.
En voi välttyä päätelmältä, että pitää olla todellinen Swarovski-uskovainen harkitakseen ko. laitetta.
-
En tiedä takuista, enkä kaivanut Zeissin linkkiä tähän. Se löytyy Facebookista helposti. Mainostavat että heidän putkissaan saa käyttää add on tuotteita. Paljon luvattu kun se siirtyy kuluttaja kaupassa takuun piiriin samalla hetkellä. Aloitin ketjun, ostin Calonoxin ja mietin takuuasioita jos sellainen tarve tulee.
-
En tiedä takuista, enkä kaivanut Zeissin linkkiä tähän. Se löytyy Facebookista helposti. Mainostavat että heidän putkissaan saa käyttää add on tuotteita. Paljon luvattu kun se siirtyy kuluttaja kaupassa takuun piiriin samalla hetkellä. Aloitin ketjun, ostin Calonoxin ja mietin takuuasioita jos sellainen tarve tulee