PVn S&B 4X36 ja Zeiss Diavari korokorjausten käyttö

[john]

Moi. Elikkä ongelmana on S&B  sekä Zeiss Diavaritähtäimen asekortti.



Sivutuulen ja sen korjauksen kanssa homma on selvä. Mutta koro:

Asekortissahan ilmoitetaan vain kuinka paljon säätö kehällä (numerot 1-1,5 jne) vaikuttavat sentteinä ja mrad 150 ja 300 metrin etäisyyksille. Kortissahan ei ole mitään tietoa lentoradasta tähtäyslinjan suhteen ja tarvittavista korjauksista eri etäisyyksille kun ase on kohdistettu 300 metriin. Eli asiahan on niin että täytyy ilmeisesti laatia pcbllä ballistiikka taulukko jossa on laskettu poikkeama tähtäyslinjasta ja asianmukaiset korjaukset eri etäisyyksille mrad/korosäätimen numero. Asia hoituu.



Koska en ole ta koulutettu intissä, niin minulle ei tätä ole opetettu eikä muuten ole varsinaisesti opetettu millään  kurssilla aiemminkaan, huomasin äskettäin että hetkinen. Hallitsen kyllä omalla kiikarillani kaikki korjaukset (S&B 10X42 PMII). Tuli vain yhtäkkiä mieleeni kun katselin Tiedusteluta 3 kurssin materiaalia että mitenkäs pvn vehkeillä oikeastaan tehdäänkään tarvittavat korokorjaukset.



Hommaan toisi lisäselvyyden jos tietäsin että asekortin tiedot perustuvat sille että ase on kohdistettu 300 niin että korosäätimen numerolla 1 ase käy keskelle eli nollaus on tehty siihen. siitä sitten lähdetään ottamaan naksuja kun etäisyys kasvaa. Nyt tuleekin heti kysymys että kun kehällä naksut on numeroitu että 1-1,5 2-2,5 jne ja kuinka paljon ne vaikuttavat niin onhan asia nyt niin että naksut on otettava täsmällisesti esim 1-1,5 eli ei voi jättää kierrintä tämän puoliväliin. Ei varmaan. Asialla on se merkitys että esim jos ajatellaan että ase on kohdistettu 300 metriin ja onkin ammuttava 350 niin korokorjaus olisi seuraava: Pcbn mukaan lentorata tippuu välillä 300-350m 24 senttiä tähtäysinjasta. Korokorjaustarve on täten 0,7 miliradiaania(24/35). Asekortin mukaan olisi siis säädettävä korokierrintä 1-1,5 niin korjaus on 0,5mrad. Siis melkein mutta vähän alle. Jos taas otan 1-2 on korjaus 1,1 miliradiaania. Vähän yli. Eli voiko siis säätää 1,5-2 välille? ei varmaan voi.



Asekortin mukaan koko tähtäimen korosäädöt riittävät (1-5,5 kehällä) 6, 15 milliradiaaniin. Tällöin kyseisellä tähtäimellä ei SÄÄTÖJEN puolesta ammuta yli 550 metriin. Toki voi korottaa ristikolla vielä lisää kaikkien naksujen lisäksi mutta ei ole tällä sihdillä kyllä helppoa.



Lisäksi ihmetyttää että onkohan ase raakakohdistettu niin että käy keskelle 300 metrillä ja korosäätimessä on silloin luku 1? Koska voihan olla että naksuja on täytynyt ottaa useampia jotta ase saadaan kohdalleen 300 jolloin kaikkia naksuja ei ole käytössä. Kuinkahan paljon naksuja on käytössä S&B tähtäimellä ja Zeiss Daivari ZA 1,5-6X 42lla? Tätä ei asekortissa sanota.



Eli esim miten olen säätöjen käytön ymmärtänyt:

Liitteenä exel taulukko.

Korjaatkaa jos olen ymmärtänyt täysin päin peetä. Kiitos avusta.

   Ase kohdistettu 300m 20c, 720m/s D166 13g               Tähtäin S&B 4X36      



Et      Korokorjaus mrad/säätimellä                  Kokonaissäätövara 6,15 milliradiaania



100            2mrad ylös ristikolla            

150            1,6mrad ylös ristikolla            

200            1,2mrad ylös ristikolla            

250            0,6mrad ylös ristikolla            

300      0   0               

350      0,8   1-1,5   +0,3mrad ylös ristikolla            

400      1,4   1,5-2,5   +0,3mrad ylös ristikolla            

450      2,2   2,5-3,5   +0,4mrad   ylös ristikolla         

500      3   3,5-5   -0,2 mrad alas ristikolla            

550      3,8   5-5,5   +3mrad ylös ristikolla            

600      4,7   5,5   +4,7mrad ylös ristikolla      

650      5,8   5,5   +5,8 mrad ylös ristikolla      

700      6,8   5,5   +6,8 mrad ylös asteikolla      

750      8   5,5   +8mrad ylös      

800      9,2   5,5   +9,2mrad ylös ristikolla      

850      10,5   5,5   +10,5mrad ylös ristikolla      

Eli nämä numerot säätimellä eivät ilmeisesti mene aivan tasan tarvittavan korokorjauksen kanssa eli esim jos ottaa 350 metrillä kohdasta 1 kohtaan 1,5 niin laukaus menee 0,3 mrad alas eli 350 merillä 10,5.  Jos taas ottaa suoraan yhdestä kahteen niin menee vähän yli. EIKÖ? :oops:    

[LSa]

7.62 tkiv 85 aka TAK-85 tähtäimissä korkeussäädöt ovat varustettu matkarummuilla.



Kororumpujen numerot vastaavat satoja metrejä. Jos kohdistat aseesi 300 metrillä niin kohdistuksen jälkeen nollaat rummun avaamalla säädön pikkuruuvit, pitämällä säätöä paikoillaan ja kääntämällä asteikon kohtaan 3 ja kiristämällä säädön pikkuruuvit. Tämän jälkeen ase on kohdistettu 300 metrille ja matkarumpua voidaan kääntää mihin tahansa lukuun ja ase on kohdallaan sitä lukua vastaavalle matkalle.



Esim. ase on kohdallaan 400 metrissä, kun säädät rumpuun numeron 4. Jos siis nollaus on tehty oikein.



Hankaluutena on tietysti se, että etäisyysrumpu on lämpötilasidonnainen. Se pitää paikkansa vain +20 °C lämpötilassa. Eli tarvitset listan lämpötilakorjauksista. Sehän sinulla jo varmasti on.

[john]

No niinpä tietysti. Voi jokoliste. Hävettää, mutta homma johtuu siitä että kun käytössäni on ollut koko ajan oma kiikari ja yhdelläkään käymälläni kurssilla ei ole  ammuttu näillä vehkeillä muuten kun 300 niin koko asiaan ei ole tullut paneuduttua. Noh ok. Mutta. Jos olen kohdistanut aseen siis 300 nollaten kororummun kohtaan 3 niin sitten kai kohta 5,5 eli 550 on pisin mihin  voi ampua säädöillä? Miten raakakohdistus koron suhteen on muuten, muistui mieleen että vain sivuttaisraakakohdistus olisi mahdolista eli onko asia nyt niin että asekohtaisesti naksuja tarvitaan vähän eri määrä enenkuin ase on kohdallaan 300 johon nollataan?

[john]

Niin ja vielä: nyt muistelisin että olen sittenkin kuullut tämän asian opetettavan aiemmin eli matkarumpuhan tarkoittaa tietenkin sitä että nimenomaan tietyllä patruunalla ja lämpötilalla 20c, D166 13G, läht 720m/s  homma toimii niin että siirrettäessä matkarumpua kohdasta X kohtaan X niin kiikari säätyy koron suhteen niin paljon kun halutulle etäisyydelle lentorata laskee tähtäyslinjalta  tällä patruunalla ja kelillä.



Eli lentoradan kaareutuessa pidemmälle matkalle niin vastavasti numerosta x siirryttäessä numeroon x säädön vaikutuskin kasvaa.



OK.

[HJu]

Allaoleva kysymys tuli kouluttajille ja ajattelin laittaa sen ja vastaukseni mukaan:



KYSYMYS

Terve.



S&B tähtäimessähän on luodin lentoradan huomioiva kororumpu joka on

tehty D 166 13G 720m/s, +20C, BC 0,482 tiedoille. Kurssimateriaalin

mukana tulleessa asekortissa on korokorjausten vaikutus senteissä kun

rumpua käännetään numerosta x numeroon x. Nyt numeroita on tässä vain

5,5 asti eli onko siis 300 kohdistetulla aseella maks ampumaetäisyys

kororummun säädön puolesta 550m? Vai onko tässä paperilla virhe vai mitä

kun kouluttaja S sanoi nähneensä kuvan S&B tähtäimestä jossa oli numerot 8

asti eli 800, jos ase on kohdistettu 300 ja nollatu niin että 3 vastaa

300 jne.



Asialla on se merkitys että kun teen ballistiikkataulukkoa jossa on

lämpötila ja lähtönopeuskorjatut arvot eli kun tulee pakkanen niin mitä

kororummun numeroa käytetään samalle etäisyydelle verrattuna

perusarvoon(20c). Jos rummun numeroita ei ole kuin 550 metriin asti niin

taulukkoon on tietenkin merkittävä että 550 metriä pidemmällä matkalla

korjaus on on matkarummun kaikki eli kohta 5,5+ X milliradiaania

tähtäimen ristikolla(joka ei ikinä ole käytännössä mahdolista kyseisellä

tähtäimellä.)



Sitten: Kuinka monta naksua s&B tähtäimessä on korosäätövaraa? Miten

raakakohdistus koron suhteen tehdään eli onko tähtäin jotenkin

raakakohdistettu jalustan kanssa kyseisillä lämpötila ja

lähtönopeusarvoilla(20c, 720m/s) vai pitääkö kohdistus vain tehdä

yksikertaisesti ottamalla naksuja ylös/alas kunnes on kohdallaan? Tällä

on luonnollisesti se merkitys että mitä enemmän naksuja kuluu 300

metriin kohdistamiseen, niin sitä vähemmän niitä on pidemälle jäljellä

eli säädöt eivät pitkällä enää riitä. Ihmettelen vielä sitä että

kokeiltuani pcbllä niin ohjelma antaa huomattavasti suurempia putoamia

kuin kurssimateriaalin kohta Lämpötilakorjaukset.



VASTAUS



Morjens !

 

Kaikki PV:n TA-tähtäimet tottelevat metrejä eli kohdistetaan ase ensin vaikka 300m ja sitten löysätään kororumpua sen verran että saadaan ilman naksujen muuttumista kiekosta numero 3 kohdalle. Sen jälkeen ase on kohdistettu 300m matkalle  ja muut etäisyydet on suurin piirtein kohdillaan. Todellisuudessa -20C pakkasessa 300m matkalle kohdistettu ase ei kororummun osalta täysin pidä paikkaansa millekään muulle matkalle. Siksi tarvitaan taulukot.

 

Eli nollaa S&B 4X36 aivan kuten 1.5-6X42 Zeiss aivan kuten 3-12X56 Findot (joistä viimeistä ei tällä kurssilla käytetä).  Jos korosäätövara ei riitä peruskohdistukseen niin tähtäin tai sen jalusta on viallinen. Sivusäätövara on S&B:ssä vähäinen ja siksi jalustassa on sivusäädölle oma säätönsä. Käytännössä ase raakakohdistetaan piipun ja tähtäimen läpi katsomalla ja tarvittaessa jalustan sivusäätöä käyttämällä. Sitten ammutaan ja säädetään osumapiste tarkasti kohdalleen. Tämän jälkeen kororummun ja sivurummun nollaus ja homma on valmis. Korosäätövarasta en osaa sano kun en tiedä/muista oliko se vain 600m vai 800m saakka. Jos 600m on maksimi niin laskennallisesti (400cm putoama 100m kohdistukseen nähden) korosäätöä olisi 6,67 mrad. Jos 800m niin korovaraa pitäisi olla 11,1 mrad. En usko että noin paljoa löytyy. 6,67 mrad kuulostaa todennäköisemmältä.

 

D-166/TAK-85:lla ei talvella ammuta osumia kuin jonnekin 600-700m paikkeille, aseesta ja olosuhteista riippuen. Luoti epävakavoituu noilla paikkeilla. 800m matkalle on turha yrittää. Kaikki taulukot joita olet saanut ovat minun käsialaa. Ne pitäisi olla niin kohillaan kuin PCB:llä saa. Aseet ja patruunat on kuitenkin yksilöitä joten noista saa vain suuntaa sille miten osumapiste muuttuu.

 

Putoamista sen verran että katsothan nyt PCB:ssä Pathia (lentorataa) etkä Droppia (putoamaa) ? Olen verrannut osumapistettä siten että kohdistus on aina 100m matkalle ja perustasona 720 m/s +20C lämpötilassa. Sitten olen vaihtanut lähtönopeutta ja lämpötilaa. Uutta Pathia olen verrannut alkuperäiseen. Esim. 800m (kuvitteellisella) matkalla -30C lämpötilassa Pathin eli lentoradan ero kesäkeleihin nähden on sellainene ttä luoti putoaa 267,4cm tähtäyspisteen alle. Jos vertaa putoamaa yleensä niin ero on tosiaan paljon huimempi 1289,4cm vs. 849 cm. Sillä vaan ei ole merkitystä tässä tapauksessa.

 

Kun lasket PCB:llä niin sellainen varoituksen sana että en ole vielä tavannut TAK-85:sta josta D-166 lentäisi stabiilina missään olosuhteissa yli 700m. Sinne saakka kesällä kyllä voi päästä, talvella ei ainakaan useimmilla aseyksilöillä. Tätä ei taulukot osaa arvioida.

 

Toivottavasti tämä vähän selvensi asiaa.

[HJu]

Lisäys edelliseen:



S&B 4X36:ssa on myös 800m saakka korosäätö. Alla vielä toisen kouluttajan palautetta samaan asiaan:



Terve, tietoa Benderistä: Kororummun naksu vastaa 0,19 piirua,

asekortin mukaan, eli 6 cm/300m, 8 cm/400m, 10 cm/500m, 12

cm/600m jne. Tähtäimen (4*36) kororummulla etäisyysmerkintöjen

(satoja metrejä) väliin jää seuraava määrä piiruja (Pauli Salo

väittää että piiruja, ei milliradiaanin osia. Naksuiksi ne saa

tietysti muunnettua jakamaa luvun 0,19:llä):

0>1 1,1 on piirua (kuten myös välit 1>2 ja 2>3 ja3>4)

4>4,5 ja 4,5>5 ja 5>5,5  on 0,8 piirua eli 4 naksua

5,5>6 on 1 piirua

6>6,5 on 1,1 piirua

6,5>7 on 0,9 piirua

7>7,5 on 0,8 piirua

7,5>8 on 1,1 piirua



Tuosta huomaa että satoja metrejä osoittavat kohdat

kororummulla eivät voi olla aivan tarkalleen naksujen

kohdalla, vaan ne menevät joissain kohdin kahden naksun

väliin. Samoin etäisyyden lisääntyminen yhdessä lentoradan

kaareutumisen kanssa vaikuttaa kulmayksiköissä tapahtuvaan

koron säätämiseen epälineaarisesti, koska etäisyys ei muutu

samassa suhteessa kuin lentorata kaareutuu.