Suurkiitos todella hienosti järjestetystä kisasta. Oli mahtava kokemus näin ensikertalaiselle. Yhteishenki ja hurtti huumori tekivät olon helpoksi, oli mukava kilvoitella samanhenkisten kaverien kanssa, kiitos myös kilpakumppaneille. Häyhä-kilpailu on jo instituutio ja toivottavasti se pysyy sellaisena jatkossakin. Pientä säätöä vain, mitään kovin merkittävää kehitettävää ei ole. Jopa pitkähköt odotusajatkin rastien välillä olivat paikallaan ja tulivat hyödyllisesti käytettyä. Lisäksi ne sallivat jossain määrin myös aikataulujen elämistä, joten kokonaisuus toimi ajallisesti hyvin. Ainoastaan A3-rastin aikataulu mätti raskaasti.
Ohjeistusta olisi kaivannut lisää esim. ensimmäisen illan tiedotustilaisuuden muodossa. Ensikertalaisella ja monilla muillakin jäi eräitäkin kysymyksiä auki. Esim. ruokarepun mukana kuljettamisesta olisi voinut antaa käytännöllisiä ohjeita/määräyksiä, samoin tien/maaston käytöstä rastien välisiin siirtymisiin yms.
Voittajat olivat ylivoimaisia. Onnittelut heille. Kaverien kokemus ja hyvä yhteispeli todellakin tuottaa tulosta. Seuraavat kuusi paria pistikin sitten tiukan kisan pystyyn: yksi osuma vasta-TA-rastilla olisi voinut muuttaa mitalisijoitukset kertaheitolla.
Ammuntarastit olivat erinomaisia, siinä tuli testattua monenlaista TA-osaamista. A5-rastilla hämäsi pahasti kauempana näkyvät A1-rastin maalit, näistä olisi voinut mainita jollakin lailla. Vasta-TA (A3) oli erittäin haastava. Se olisi ollut riittävän haastava yhden laukauksen kisana vaikka jantterit olisivat näkyneet selvemminkin. Valaistusolosuhteet kohtelivat kaltoin osaa pareista, eivät päässeet kokeilemaan kuin yhtä jasteria. A1 rasti oli myös aika epätasainen tuulioloiltaan, mutta minkäs sille voi: toisia lykästää ja toisia ei. Keskimäärin olosuhteet ovat kuitenkin kaikki rastit yhdessä arvioiden aikalailla samanlaiset kaikille. Mukava olisi ollut koittaa ampua pidemmällekin.
Kehittämisidea vasta-TA-rastille: Onko yhden osuman painoarvo vasta-TA-rastilla liian suuri? Eikö esim. 50 tai 60 pistettä olisi kohtuullisempaa? Jos maalien löytäminen on näin vaikeaa, niin myös parin toiselle jäsenelle pitäisi antaa mahdollisuus näyttää kyntensä. Itse asiassa voisi olla hyvä sallia paikkolaukaus, joka pitäisi olla parin toisen jäsenen ampuma. Sama ampuja ei saisi ampua kahta kertaa samaa taulua, olisiko tässä ideaa? Etenemisen/ryömimisen osuus oli rastilla vähän turhan merkittävässä roolissa, erityisesti ajankäytön kannalta. Aikataulut venyivät. Tähystykseen olisi suonut löytyvän enemmän aikaa. Ryömimisen voisi tyynesti testata etenemisen ja maastonkäytön rasteilla.
Maastonkäyttörastilla törttöilystä sai nokillensa, mikä oli ihan oikein, naamiointirastillakin arvostelu oli tiukkaa mutta oikeudenmukaista. Suunnistus oli mielestäni erinomainen rasti, rastit olivat juuri siellä missä niiden pitikin olla. Rastien paikkojen omakätisessä merkkauksessa piti vain olla erittäin huolellinen, pieni leväperäisyys tässä kohtaa lisäsi ainakin kahdella rastilla haravoitavan alueen halkaisijaa helposti liian suureksi. Tässä suunnistusmaastossa siitä seurasi väistämättä paljon haahuilua pöpelikössä. Hieman rupesi kyllä pelottamaan, että äreä majava ryntää päälle ja puree tukin poikki...
Muista eläimistä tulee mieleeni hirveä muistuttava hahmo, joka hyökkäsi pöpeliköstä tielle majavanpesärastin kohdalla niin että puskat vaan heilahti. Olimme parin kanssa juuri menossa erinomaisen taisteluratarastin jälkeen kuorma-autokyydillä A3-rastille kellon ollessa n. 18:50-19:00. Lähempänä kävi ilmi, ettei se ollutkaan hirvi vaan asiallisesti naamioitunut salskea TA, joka oli vain unohtanut pyssynsä jonnekin kun juoksi niin reippaasti. Varusteitakin oli jotenkin vähän näköisesti ja paria ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Meiltä meni suunnistuksen maaliin tästä samasta kohtaa noin 15min, tältä ripeältä kaverilta tuskin niinkään paljon. Eihän tällainen enää toistu? Ei Simunakaan pyssystään luopunut.