Rihlakosketuksesta: TA-aseessa en suosi rihlakosketusta toimintavarmuussyistä, tarkkuus ei ole syynä irtilataamiseen. Toisaalta mikäli ei ole huippu latausvehkeet ja mittaamiseen tykästynyt lataaja joka mittaa ja valikoi komponenttinsa tarkkaan, lataamalla hieman irti tai hieman kiinni rihloista saa aikaan sen että osa patruunosia on irti ja osa kiinni rihloissa, mikä aiheuttaa varmasti enemmän painevaihteluita ja sitä kautta nopeushajontaa kuin vain kunnolla irti tai kiinni ladatut patruunat. Ja yleinen olettamus, jota en kiistäisi, on että yleensä pieni nopeushajonta on hyväksi tarkkuudelle. TA-hommat eivät ole tarkkuusvaatimuksiltaan mitään kasa-ammuntaa, painopiste tekniikassa on jossain aivan muualla (siinä että ammutaan laakalentorataisia latauksia, luoti on reippaasti yliääninen maalissa ja että ampuma-asento saadaan niin hyväksi että osutaan isohkoon, ei aivan pieneen, maaliin, mutta kyetään odottamaan sitä laukaisuhetkeä pitkään). Itse käytän lataustapaa joka tuottaa eripituisia patruunoita, enkä edes yritä valikoida kärkimuodoltaan ja pituudeltaan samankaltaisia luoteja samaan kasaan ammuttaviksi, vaikka kovasti sanotaan että kärjen muoto vaikuttaa pitkillä matkoilla tarkkuuteen merkittävästi koska yksittäisten luotien BC:t vaihtelee kärkimuodon mukaan havaittavasti. T:pj
