TARKKA-AMPUJAKILTA
Avoin Keskustelu => Tarkka-ammunnasta yleisesti => Aiheen aloitti: saku_s-t - Lokakuu 28, 2022, 09:53
-
Kertokaahan arvon herrasväki että miten paljon harrastatte tarkkuus ammuntaa missään muodossa pienoiskiväärillä.
Jos et harrasta tai yleensäkään omista tähän touhuun soveltuvaa pienoiskivääriä, miksi et?
Kysymykseni kumpuaa järjestettyjen pienoiskiväärillä ammuttavien PRS/tarkka-ammunta kisojen osallistuja määristä. Näitä aina silloin tällöin järjestetään, viimeisimpänä Harjavallassa ja toiset Heinolassa, mutta väki määrät ovat olleet melko pieniä. Hieman kiinnostaisi että mistä tämä johtuu? Tätä olen itse ääneen monien muiden osallistujien kanssa ihmetellyt, sillä kalusto ja harjoittelu on halpaa, soveltuvia ratoja löytyy jokaiselta ja maali laitteet on helppo keksiä/saada kestämään. Tarkka-ampuja kurssit pienoiskiväärillä täyttyvät yleensä heti joten innokkuutta ja halua harrastaa tuntuu (ainakin Vaasan suunnalla) löytyvän. Onko ongelmana kisojen formaatti, se että on kyse kisoista, luoton puute omiin taitoihin/kalustoon vai ihan silkka välimatka?
-
Eipä sitä ole viime aikoinan tultu ammuttua kuin 150m pötköttelyammuntoja piekkarilla (Voere 2108 DL) ja Miniriflellä (10/22)vähän IPSCiä. Tosin vasta nyt pulttilukkopiekkari, tähtäin ja patruunavalinta alkavat olla siinä kunnossa että kisoihin voisi niillä osallistua. Itsellä on jonkinmoinen kynnys ajaa 150km meno-paluu (eli 300km) piekkarikisaan jossa ammutaan ehkä 20 lks mutta ei mitään ongelmaa ajaa sama matka esim IPSC-pistoolikisaan jossa ammutaan 180 lks. Jokin sisäinen bias ilmeisesti kyseessä :-)
-
Hyvä kysymys. Nimittäin itse en omista pienoiskivääriä ja olen tässä nyt reilun vuoden miettinyt sellaisen hankkimista, kuitenkin olen jättänyt hankkimatta sen.
Syynä lähinnä ollut se, etten ole keksinyt sille sellaista käyttöä, että sillä tulisi oikeasti reenattua, kun takapihalla ei ole tarpeeksi tilaa niin ampumaradalle mentävä joka tapauksessa. Ehkä jos tapahtumia, kisoja tai järjestettyjä reenejä olisi enemmän niin sitten voisi sellaisen ostoa harkita. Kuitenkin haluiaisin sen muistuttavan mahdollisimman paljon omaa ruutiasetta, joten siihen uppoaa helposti se 2 - 3k rahaa ja se taas kaapissa ollessaan ei kuullosta houkuttelevalta.
Joo onhan se halvempaa, mutta tuolla 2k - 3k€ hinnalla ampuu jo yhden piipullisen creedmooria. Toki sillä tulisi muutaman kerran käytyä 300m radalla, mutta itseni tuntien vähälle käytölle se jäisi.
-
PRS perusharjoittelu piekkarilla. Vähän talvesta riippuen 1500-3000 laukausta.
Ratakäynnillä ammun yleisimmin 150 laukausta.
Tavoitteet.
-Tähtäinkuva ja laukauksen lähetyksen automatisointi. 150m
-Kaikki hassut asennot telineillä ja ilman ja eritoten väärältä puolelta ampuminen. 150m
-Tuulen luku + maalitaulun etäisyyden arviointi >>> korokorjaukset 300m radalla matkoilla 50-300m. 50m ja 300m ero korossa on noin 17Mrad paukusta ja kelistä riippuen. 223rem ja siittä ylöspäin korkoikkuna samalla matkalla jää alle 2Mrad.
Eteläsuomi on vain niin ihanan kalliisti kaukana. Dööselikin maksaa minun tapauksessa yli 300E edestakaisin. Öisinkään enää jaksa ajaa.
Esa
-
Eipä sitä ole viime aikoinan tultu ammuttua kuin 150m pötköttelyammuntoja piekkarilla (Voere 2108 DL) ja Miniriflellä (10/22)vähän IPSCiä. Tosin vasta nyt pulttilukkopiekkari, tähtäin ja patruunavalinta alkavat olla siinä kunnossa että kisoihin voisi niillä osallistua. Itsellä on jonkinmoinen kynnys ajaa 150km meno-paluu (eli 300km) piekkarikisaan jossa ammutaan ehkä 20 lks mutta ei mitään ongelmaa ajaa sama matka esim IPSC-pistoolikisaan jossa ammutaan 180 lks. Jokin sisäinen bias ilmeisesti kyseessä :-)
PRS kisoissa, kaliiperista riippumatta yhden päivän kisoissa, laukaus määrä pyörii siinä 90 molemmin puolin ;) Sivukaneettina kuluvan kuun alussa ruotsissa parin päivän kisoissa maksimi määrä oli 196.
Hyvä kysymys. Nimittäin itse en omista pienoiskivääriä ja olen tässä nyt reilun vuoden miettinyt sellaisen hankkimista, kuitenkin olen jättänyt hankkimatta sen.
Syynä lähinnä ollut se, etten ole keksinyt sille sellaista käyttöä, että sillä tulisi oikeasti reenattua, kun takapihalla ei ole tarpeeksi tilaa niin ampumaradalle mentävä joka tapauksessa. Ehkä jos tapahtumia, kisoja tai järjestettyjä reenejä olisi enemmän niin sitten voisi sellaisen ostoa harkita. Kuitenkin haluiaisin sen muistuttavan mahdollisimman paljon omaa ruutiasetta, joten siihen uppoaa helposti se 2 - 3k rahaa ja se taas kaapissa ollessaan ei kuullosta houkuttelevalta.
Joo onhan se halvempaa, mutta tuolla 2k - 3k€ hinnalla ampuu jo yhden piipullisen creedmooria. Toki sillä tulisi muutaman kerran käytyä 300m radalla, mutta itseni tuntien vähälle käytölle se jäisi.
Ymmärrän oikein hyvin. Erityisesti jos haluaa maksimoida isomman kiväärin kanssa käytetyn ajan ja on käytettävissä esim 300m rata missä saa ampua peltiä, niin silloin 22 voi viedä peli aikaa muilta vehkeiltä. Jos haluaa juuri samanlaisen kuin isompi kivääri, niin sitten saa valuuttaa käyttää melkoisen määrän, eritoten optiikan nostaessa hintaa. Jos taas ei ole pakko juuri samanlainen kuin iso kivääri niin suht lähelle pääsee huomattavasti halvemmalla. Esimerkki omasta kaapista: 223 treeni/kurssi aseena T3 varmint greyboe renegade tukissa ja bussen putkella -> 22 aseena cz455 varmint boyds provarmint tukissa ja falconilla. Tukit ovat ulkomitoiltaan hyvin samanlaiset, kiikareissa ristikot samantyyliset ja zetorin paksu piippu antaa vähän isomman aseen tuntua. Ei yks yhteen mutta sinnepäin ja vaihtelu virkistää :) koko piekkari paketille nyt kun uutena ostaisi hintaa siinä 1150 ja siihen optilockit päälle.
Piekkareita on niin moneen hintaluokkaan että valinnan vaikeus tulee ennen patruunan valinnan vaikeutta. Nykyään saa jo todella toimivia kiikareitakin jo joka hinta luokassa joten omat mieltymykset ja lompakko vain rajana.
Oma mieltymykseni piekkariin juontaa siitä että pystyn peltiä ampumaan vain 200m asti ja pienoiskivääri on oikein hyvä laite tuollaisille matkoille. Hajoittelun hinnan lisäksi toinen suuri plussa on ampumisen "leppoisuus". Ampuminen on hiljaista ja aina pärjää ilman kuulosuojaimia, joten paskan puhuminen onnistuu vaivattomasti jos ei itse ole ampuma vuorossa. Lisäksi jo 100m radalla saa treenattua monia asioita mihin isommalla kiväärillä ei tarvitse kiinnittää juurikaan huomiota samalla matkalla.
-
Kiitos Saku tarkennuksista. Master of Camoflage -kisoissa ammuttiin aikoinaan melko vähän aikayaulusyistä ja siitä jäänyt käsitys. PRS/VRS-kisoihin en ole tutustunut.
Itsellä saatavilla 25m pistoolirata, 150m kiväärirata ja vähän harvemmin 300m niin piekkaria tullut ulkoiletettua vain 150m radalla. Pitää joku kerta viedä 300m radalle mutta tarvitsisi vissiin vähän isomman taulun kuin SRA-taulun että saa osumat pahviin.
-
Kannattaa tutustua, mukavaa hommaa :) Itselläni on PRS treenissä käytössä PHOXX Shooting target cal. 22 (XXL hinta 12€ tällä hetkellä) 100m, Mini sra pellit 150m ja 200m. Näistä 150m päässä oleva taulu helpoin, sitten 100m ja sitten 200m. 200m tauluun pitää jo tuulen luku kohdillaan mutta siinähän sitäkin oppii [size=1.25rem][/size]
-
Ymmärrän oikein hyvin. Erityisesti jos haluaa maksimoida isomman kiväärin kanssa käytetyn ajan ja on käytettävissä esim 300m rata missä saa ampua peltiä, niin silloin 22 voi viedä peli aikaa muilta vehkeiltä. Jos haluaa juuri samanlaisen kuin isompi kivääri, niin sitten saa valuuttaa käyttää melkoisen määrän, eritoten optiikan nostaessa hintaa. Jos taas ei ole pakko juuri samanlainen kuin iso kivääri niin suht lähelle pääsee huomattavasti halvemmalla. Esimerkki omasta kaapista: 223 treeni/kurssi aseena T3 varmint greyboe renegade tukissa ja bussen putkella -> 22 aseena cz455 varmint boyds provarmint tukissa ja falconilla. Tukit ovat ulkomitoiltaan hyvin samanlaiset, kiikareissa ristikot samantyyliset ja zetorin paksu piippu antaa vähän isomman aseen tuntua. Ei yks yhteen mutta sinnepäin ja vaihtelu virkistää :) koko piekkari paketille nyt kun uutena ostaisi hintaa siinä 1150 ja siihen optilockit päälle.
Piekkareita on niin moneen hintaluokkaan että valinnan vaikeus tulee ennen patruunan valinnan vaikeutta. Nykyään saa jo todella toimivia kiikareitakin jo joka hinta luokassa joten omat mieltymykset ja lompakko vain rajana.
Oma mieltymykseni piekkariin juontaa siitä että pystyn peltiä ampumaan vain 200m asti ja pienoiskivääri on oikein hyvä laite tuollaisille matkoille. Hajoittelun hinnan lisäksi toinen suuri plussa on ampumisen "leppoisuus". Ampuminen on hiljaista ja aina pärjää ilman kuulosuojaimia, joten paskan puhuminen onnistuu vaivattomasti jos ei itse ole ampuma vuorossa. Lisäksi jo 100m radalla saa treenattua monia asioita mihin isommalla kiväärillä ei tarvitse kiinnittää juurikaan huomiota samalla matkalla.
Joo ja käytettynä saisi todella edukkaasti vaikka ja mitä, mutta jos se merkittävästi poikkee (paino, pituus, tukki, optiikan ristikko) niin jäisi mulla varmaan vielä vähemmälle reenit (tätä vaihtoehtoa on pähkäillyt myös). Mulla nyt toistaiseksi yksikään harjoittelukerta ei ole jäänyt siitä kiinni että se olisi ollut liian kallista nykyäänkään. Ehkä 223 (SRA) jäänyt itsenäiset reenit siinä mielessä ettei patruunoita ollut saatavilla järkevään hintaan niin oon sitten reenaillut muilla, mutta järjestettyihin reeneihin asia ei ole vaikuttanut.
Tietysti pystyisihän sitä laittaa itte reenit (22cal) pystyyn ja sitä kautta sais mielekkyyttä kimpassa ampua jne, mutta kun vetää jo noilla muilla vehkeillä reenejä, niin aika ei vaan riitä joka paikkaan.
Luultavasti piekkari tulee hankittua jossain vaiheessa jokatapauksessa, mutta sitä ennen ellei tarve suurene on hankintalistalla muita kiväärejä ja pistooleja ensin.
-
Kertokaahan arvon herrasväki että miten paljon harrastatte tarkkuus ammuntaa missään muodossa pienoiskiväärillä.
Aika paljon. Kävin TA1-3 kurssit Vaasassa piekkarilla ja muutenkin olen sillä treenannut paljon. Minulla on T1X UPR-tukilla, koska T3X on samalla tukilla, jotta käyttölittymä olisi mahdollisimman sama. Nyt metsästystä aloitellessa huomasin, että isomman kiväärin paino ja pituus ja lukon liike kuitenkin tuntuvat huomattavan erilaiselta, joten sitäkin pitää muistaa treenata.
PRS- kisat piekkarilla ja ilman kiinnostavat kyllä, syksyn kisojen aikoihin sattui muita menoja.
-
Pikkulapsiperhe ja pitkät välimatkat yrittää rajoitella menemisiä.
-
Vakaa aie on viedä ilosanomaa täkäläisen kansan takapajuisiin riveihin ja eiköhän me seurakaverien kanssa laiteta oma kylä kolmanneksi kisapaikkakuntien listalle. On sen verran intoa nääs...
Lähiseutujen ratatilannetta tarkastellessa ja jopa kisojen suhteessa piti itsekin oikein istua kivelle miettimään, että kumpiko kivääreistä ansaitsee paremman kahdesta tähtäimestä..?
Kanadassa on tekemisen meininkiä: https://www.youtube.com/watch?v=-Xn8pYOEISQ
Tuon äijän videoissa on informatiivisesti kiikarikamera isossa roolissa. Saa elävää kuvaa ennakoista ja koroista.
-
Anivarhain talo hiljainen ja aikaa kirjoittaa liki koko oma historia piekkarin kanssa.Noin 1975 sain lainailla kevyttä naapurin Sakon orava piekkaria.
Paukut olivat osa "penniläisiä" joista muistelen ettei ruutia ollut ollenkaan vaan luoti lähti pelkän nallimassan voimin.
Oravia ammuin ja vein naapurin papalle kun en osannut nylkeä / peitata silloin vielä nahkoja.
Tuo taito kehittyi vasta biisamin pyynnin myötä.
Seuraava vaihe oli kun kaverini hankki Vostok merkkisen tarkkuus piekkarin ja sillä ammuimme jo ihan penkistä kasoja 50 m:iin ja joskus myös 100 m:iin.Käynti pirun hyvä siinä.
Sitten tuli käsiini puoliautomaatti Winchesterin 22 LR piekkari ja sillä ammuimme jonkunverran savikiekkojakin lennosta.Kun Jenkki Matthew Dryke kävi antamassa Lieksassa aivan käsittämättömän näytösammunnan piekkarilla ja haulikolla,innostuimme uudelleen ampumaan kiekkoja piekkarilla.
Kun tarpeeksi räpsytimme A tornin juuresta B tornista lähetettyjä vastakiekkoja,niin parhaimmillaan sain 8/10 rikki.Emme lähelläkään Herra Dryken tasoa,mutta iloisia olimme omasta tasostamme.
Sen vielä jotenkin ymmärsimme kun Matt heitti näytöksessä 10 grillihiiltä ilmaan yksitellen ja osui kaikkiin,mutta sitten hän heitti 10 kolikkoa ilmaan yksitellen ja niihin tuli 8 täysosumaa ,1 hipaisu ja 1 huti.
Paikalla Lieksassa ollut yleisö alkoi supista että pakko olla piekkarissa haulipanoksia...Sain keskustella näytöksen jälkeen Mattin ja Rauno Biesin kanssa ja kyllä setä ampui ihan luoti panoksilla.
Matt oli aloittanut ampumisen haulikolla 7-vuotiaana ja eipä senjälkeen paljon muuta ollut tehnytkään.
Matt voitti 1984 Los Angelesin olympialaisissa Skeetin kultaa ja ystävystyi Suomen pistooli pronssi mitallisti Rauno Biesin kanssa siellä ja tuli hänen vieraaksi Suomeen.
Jonkunverran ammuin 30 ls makuuta NAS:n Valmet vapaa pienoiskivääreillä ja parhaaksi tulokseksi jäi 296/300.
Seuraavaksi omaksi piekkariksi "ajautui" minulle emännän sedän & kummisedän Valmet Leijona vapaapiekkari.Varsin nopeasti tajusin sen olevan pirun hyvä käyntinen ja se ollut viimeiset about 15 vuotta leikkikaluna ja testivehkeenä.
V.2012 ei ollut vielä kasapiekkarin pisteammunnassa HV / LV painorajaa ja kävin vertaamassa v.1959 syntyneen Valmetin käyntiä SM kisassa nykyajan härpäkkeisiin ja eipä tuo silloin hävennyt yhtään uudemmille.
Hopeaa tuli ja tiedän etten aseen vuoksi voittoa menettänyt...Miun syy.
Nyt nuo painorajat estää Valmetin kisa käytön ja vuodesta 2012 taso pistepiekkarissa noussut kun noita Turboja & muita härpäkkeitä kärkiporukalle saatu värkättyä.
Moni ei piekkarista pidä kun tuuli vie luotia jo 100 m:iin kuin litran mittaa,mutta käännän asian päinvastoin eli pirun hyvä laite opiskella tuulen vientiä kun tuuli vie kovin luotia lyhyeltäkin matkalta.
Timppa
Esim. noita Valmetteja löytyy pikkurahalla käytettynä ja niissä on tosi hyvä käyntisiä seassa.Käytetyn aseen ostossa koeammunta ennen kättelyä on kyllä must juttu.
-
Kokeilen koukuttaa muitakin... Investoin vanhaan piekkariin Vectorin säätyvät renkaat ja laitan ylijäämä Bannerin niihin kiinni, jolloin pitäisi saada 100-300m kohdistukset ainakin valtaosin kohdalleen. Dope-kortti siihen pitänee itse tehdä ja tarkistaa.
Saa satunnaiset paikalle haahuilleet ampuilla treeni-illoissa tuolla, mikäli ei ole omaa vielä. Ja kyllähän se uteloittaa itseäkin, miten pitkälle halpa-halpa-halpa-yhdistelmällä yltää. Kokonaisuushan kuitenkin lähes tuplasi arvonsa viimeisimmän hankinnan myötä ;D
-
Onko porukan mahdolliseen piekkariin hankintaan vaikuttanut tämän hetken latauskomponenttien puute? Huhujen mukaan menee nallien saaminen melkeinpä loppu vuoden puolelle joten nyt olisi täydellinen väli laittaa reunasytytteiset iskuu ;D
PRS kisoja pienoiskiväärillä on tälle vuotta suunnitelmissa ainakin 3kpl joista 1 on tarkoitus järjestää itse kunhan ajan kohdan keksii. Vakuutetulle luvan haltijalle on tarkoitus järjestää laina-ase mahdollisuus tyylillä "ammutaan samalla aseella" koska näissähän ei piiput liiemmin kulu saati kuumene
-
Ei ole vaikuttanut mutta ajatellut silti hankkia täysvasurin pienoiskiväärin ja Sig 322 -pistoolin.
Piekkarin vaimentamisen vaivattomuus on kyllä merkittävä etu. Aseiden piippujen "lähes ikuinen kestävyys" on myös hyvä ominaisuus. Edulliset patruunat ei haittaa mutta kyllähän tarkemmat patruunat pienoiskivääriinkin maksavat nekin ihan rahaa ja saatavuus vaihtelee rajusti.
-
Nyt kun kaikki aa tarpeet on saamattomissa ja ainakin sikamaisissa hinnoissa,kysn;Millainen on nykyisin 22lr patruunoiden saatavuus?
Kuten jossain säikeessä olen kehunut estottomasti Valmetin pienoiskivääreitä ja tarkkuutta,kasa 22lr parhaan käynnin antoi aikoinaan Federalin UltraMatch patruuna jonka 50kpl hinta liikkeestä riippuen oli +++30e..
Onko Lapuan tai edullisemman luokan hyvää tai kohtuullista käyntiä omaavia patruunoita vielä saannillaan Suomaamme hyhmäisillä markkinoilla vai onko nekin viety rintamalle jommallekummalle puolelle hurmeisiin sotamelkeisiin?
BT1
-
Piekkariin on turha suositella mitään koska käynti on yksilöllistä, kalliit paukut ei ole takuu käynnille kun vastaavasti edullisesta paukusta voi löytyä oikea helmi. Kun löydät hyvin käyvän paukun niin osta niitä niin paljon kun pinkka kestää koska seuraava valmistuserä ei välttämättä käy yhtä hyvin.
Joku 6 vuotta sitten RWS Target Pistol antoi ihan jäätävää käyntiä omassa piekkarissa, valmistuserä kun vaihtui niin käynti katosi. Ei kivaa.
SK Std+, Rifle Match ja Long Range kannattaa kokeilla. Myös ne lättänokkaiset on välillä käyneet hyvin.
Lopuksi kun muistaa ettei pahviin ampujalle riitä mikään käynti niin helpoksi menee piekkarin kanssa 8)
-
Kun tuo 22 LR patruunan käynti on tosiaankin valmistus erä kohtainen kuten mainittu,niin paras idea on mennä jommalle kummalle Lapuan testiasemalle koe ampumaan valmistuseriä eli lotteja ja jos/kun hyväkäyntinen erä löytyy niin ostaa sitä tosiaankin niin paljon kuin pinkka kestää.
https://lapuatestcenter.fi/sisaammuntarata/
www.nordis.fi/ajankohtaista/pienoiskivaarin-patruunoiden-testausta-seka-konnevedella-etta-lapualla/
Testattavat lot erä määrät varastoissa vaihtelee vuodenajan mukaan ja kannattaa puhelimitse ensin varmistaa,että testattavaa riittää ja sitten varaa ajan testaukseen.
Jenkit imee Lapuan 22 LR patruunaa nyt kuin pesusieni ja tuotanto on myyty pitkäksi ajaksi eteenpäin jo tehtaalta Schönebeckistä.Mutta kyllä paukkua Suomeenkin tulee.
Timppa
-
..patruunoita on sitten normaaliin tapaan saatavilla..muodollista korwausta vastaan tietenkin. ;)
Ison ruudun äärellä kun tarkastelin oli ainakin GECOn molempia kokemuksen mukaan hyväkäyntisiä 500n puntteja jos tarvetta ois.
-
22LR rupeaa kiinnostamaan noin niin kuin harjoittelu mielessä jo ihan kustannustenkin takia. Jos verrataan vaikka harjoittelua keskisytytteisellä, niin huomataan että pelkästään nalli, mikäli niitä edes onnistuu löytämään, maksaa jo enemmän kuin perus 22LR kuti.
-
Tuohon kun lisätään laiskuus aseen puhdistuksessa ja patruunoiden lataamisessa niin 22LR on mainio vaihtoehto keskisytytteiselle. Tolkun matkat alkaa olla max 150-200m jos on tyyntä tai pieni tuulevire, kunnon puuskittainen tuuli niin osumat A4 maaliin on lottoamista valleilla reunustetulla radalla. Hyvällä kelillä ampuu ilokseen eikä tarvii tinkiä laukausmääristä edullisten paukkujen takia.
-
Tuohon kun lisätään laiskuus aseen puhdistuksessa ja patruunoiden lataamisessa niin 22LR on mainio vaihtoehto keskisytytteiselle. Tolkun matkat alkaa olla max 150-200m jos on tyyntä tai pieni tuulevire, kunnon puuskittainen tuuli niin osumat A4 maaliin on lottoamista valleilla reunustetulla radalla. Hyvällä kelillä ampuu ilokseen eikä tarvii tinkiä laukausmääristä edullisten paukkujen takia.
+1
-
Tällä hetkellä kun itsellä ei ole mahdollista ampua kuin max 150m radalla niin 22Lr mainio treenipyssy. Mieli tekis laittaa keskisytytteinen kaveriksi, mutta fiilis siitä olis sama kun ajelis superautolla Suomen teillä. Ampuu nyt noi keskisytytteiset vähän toiminnallisemmissa merkeissä ja laittaa jokasta 22 laukausta kohden muutaman pennin säästöön niin on budjetti jiirissä jos avautuu mahdollisuus pidemmille matkoille.
-
Anivarhain talo hiljainen ja aikaa kirjoittaa liki koko oma historia piekkarin kanssa.Noin 1975 sain lainailla kevyttä naapurin Sakon orava piekkaria.
Paukut olivat osa "penniläisiä" joista muistelen ettei ruutia ollut ollenkaan vaan luoti lähti pelkän nallimassan voimin.
Oravia ammuin ja vein naapurin papalle kun en osannut nylkeä / peitata silloin vielä nahkoja.
Tuo taito kehittyi vasta biisamin pyynnin myötä.
Seuraava vaihe oli kun kaverini hankki Vostok merkkisen tarkkuus piekkarin ja sillä ammuimme jo ihan penkistä kasoja 50 m:iin ja joskus myös 100 m:iin.Käynti pirun hyvä siinä.
Sitten tuli käsiini puoliautomaatti Winchesterin 22 LR piekkari ja sillä ammuimme jonkunverran savikiekkojakin lennosta.Kun Jenkki Matthew Dryke kävi antamassa Lieksassa aivan käsittämättömän näytösammunnan piekkarilla ja haulikolla,innostuimme uudelleen ampumaan kiekkoja piekkarilla.
Kun tarpeeksi räpsytimme A tornin juuresta B tornista lähetettyjä vastakiekkoja,niin parhaimmillaan sain 8/10 rikki.Emme lähelläkään Herra Dryken tasoa,mutta iloisia olimme omasta tasostamme.
Sen vielä jotenkin ymmärsimme kun Matt heitti näytöksessä 10 grillihiiltä ilmaan yksitellen ja osui kaikkiin,mutta sitten hän heitti 10 kolikkoa ilmaan yksitellen ja niihin tuli 8 täysosumaa ,1 hipaisu ja 1 huti.
Paikalla Lieksassa ollut yleisö alkoi supista että pakko olla piekkarissa haulipanoksia...Sain keskustella näytöksen jälkeen Mattin ja Rauno Biesin kanssa ja kyllä setä ampui ihan luoti panoksilla.
Matt oli aloittanut ampumisen haulikolla 7-vuotiaana ja eipä senjälkeen paljon muuta ollut tehnytkään.
Matt voitti 1984 Los Angelesin olympialaisissa Skeetin kultaa ja ystävystyi Suomen pistooli pronssi mitallisti Rauno Biesin kanssa siellä ja tuli hänen vieraaksi Suomeen.
Jonkunverran ammuin 30 ls makuuta NAS:n Valmet vapaa pienoiskivääreillä ja parhaaksi tulokseksi jäi 296/300.
Seuraavaksi omaksi piekkariksi "ajautui" minulle emännän sedän & kummisedän Valmet Leijona vapaapiekkari.Varsin nopeasti tajusin sen olevan pirun hyvä käyntinen ja se ollut viimeiset about 15 vuotta leikkikaluna ja testivehkeenä.
V.2012 ei ollut vielä kasapiekkarin pisteammunnassa HV / LV painorajaa ja kävin vertaamassa v.1959 syntyneen Valmetin käyntiä SM kisassa nykyajan härpäkkeisiin ja eipä tuo silloin hävennyt yhtään uudemmille.
Hopeaa tuli ja tiedän etten aseen vuoksi voittoa menettänyt...Miun syy.
Nyt nuo painorajat estää Valmetin kisa käytön ja vuodesta 2012 taso pistepiekkarissa noussut kun noita Turboja & muita härpäkkeitä kärkiporukalle saatu värkättyä.
Moni ei piekkarista pidä kun tuuli vie luotia jo 100 m:iin kuin litran mittaa,mutta käännän asian päinvastoin eli pirun hyvä laite opiskella tuulen vientiä kun tuuli vie kovin luotia lyhyeltäkin matkalta.
Timppa
Esim. noita Valmetteja löytyy pikkurahalla käytettynä ja niissä on tosi hyvä käyntisiä seassa.Käytetyn aseen ostossa koeammunta ennen kättelyä on kyllä must juttu.
Eipä noita Valmetteja ole loppuaikoina paljon tehty? itellä samanmoinen mikä tuossa alemmassa koeammunta taullussa, oma 300 suuremmalla sarjano:lla muistaakseni 80:n paikkeilla valmistettu.
-
Menipä taas mihin sattuu tämä teksti.
-
Itse en nykyään oikeastaan enää muulla ammukaan kuin pienoiskiväärillä, joten onkohan 40:n vuoden ympyrä sulkeutunut. Halpaa, hiljaista, rentoa ja mukavaa...silti haastavaa.
Lähetetty minun XQ-BT52 laitteesta Tapatalkilla
-
Jos oma yhdistykseni järjestäisi tässä tulevana kesänä tai syksynä 300m pienoiskiväärikisat, hieman perinnekiväärin sääntöjä mukaillen, suorituspaikkana Huovinrinteen tai Raasin radat, niin olisiko osallistujia? Idis simuloida pitkän matkan tarkka-ammuntaa raskaammalla kaliberilla.
-
Jos oma yhdistykseni järjestäisi tässä tulevana kesänä tai syksynä 300m pienoiskiväärikisat, hieman perinnekiväärin sääntöjä mukaillen, suorituspaikkana Huovinrinteen tai Raasin radat, niin olisiko osallistujia? Idis simuloida pitkän matkan tarkka-ammuntaa raskaammalla kaliberilla.
Olisi varmaan. On tainnut Harjavallassakin jotain sellaista olla...tai ainakin suunniteltu. Itsekin sinne joskus suunnittelin...
Lähetetty minun XQ-BT52 laitteesta Tapatalkilla
-
Kattotaan jos jotain järjestyisi
-
Mulla herää kysymys että onko 300m realistinen ja ampujille mielekäs matka 22LR:lle jos vähänkään tuulee?
-
Mulla herää kysymys että onko 300m realistinen ja ampujille mielekäs matka 22LR:lle jos vähänkään tuulee?
Prs hommissa jenkeissä pisimpiä tauluja löytyy sieltä 300-450 jaardin päästä. Onnistuu, mutta tietenkin taulujen kokosuhde pitää olla kohdallaan ja ase sekä lottiyhteensopivuus etittynä.
Ainakin sellaseen 33% sra pleittiin tuulisellakin kelillä piekkarilla osuu suhteellisen hyvällä prosentilla, mutta paljoa ei tuosta kärsi pienentää
-
Mulla herää kysymys että onko 300m realistinen ja ampujille mielekäs matka 22LR:lle jos vähänkään tuulee?
Samaa mieltä. Jos treeni tarkoituksena on simuloida isompaa keskisytytteistä kivääriä, niin 200m on hyvä matka. Se vastää hyvin lähelle samaa kuin ampuisi 338lm 1000 metriin tai 308w 800 metriin (siis omat lataukset näissä cal.), sekä tuulensiedoltaan että koroltaan. Yli 200m tuulenluvun opettelun kannalta treeni mielessä on liikaa lottoamista.
-
Ennakko tietona että Vammalaan Matinsuon radalle ollaan järjestämässä piekkari PRS kisat 29.4. Rastien ja laukausten lukumäärä on vielä pohdinnan alla. Kisassa näillä näkymin ainakin 3 laina asetta kisaajien käytössä, eli ammutaan samoilla aseilla toisen kisaajan kanssa. Laina aseen käyttäjältä vaaditaan joku aselupa että voidaan oletaa että aseen käsittely taidot löytyy. Patruunat toki joutuu ampuja kustantamaan. Ensikertalaisille voidaan ainakin alkuun myös spotata huteja (normaalisihan vain osumat huudetaan). Kisoista tarkempaa lisätietoa tulee tuonne kisat ja kurssit ketjuun kun saadaan SSI ilmoitus luotua.
Tässä kisassa matkat ovat maks 200m radan pituuden takia
-
Mulla herää kysymys että onko 300m realistinen ja ampujille mielekäs matka 22LR:lle jos vähänkään tuulee?
Samaa mieltä. Jos treeni tarkoituksena on simuloida isompaa keskisytytteistä kivääriä, niin 200m on hyvä matka. Se vastää hyvin lähelle samaa kuin ampuisi 338lm 1000 metriin tai 308w 800 metriin (siis omat lataukset näissä cal.), sekä tuulensiedoltaan että koroltaan. Yli 200m tuulenluvun opettelun kannalta treeni mielessä on liikaa lottoamista.
Hyviä pointteja.
Mielekkyys ampujan kannalta mitataan osallistujamäärällä ja kisan jälkeisillä fiiliksillä. Toki jos tuuli heittelee osumat tuuripeliksi, niin siinä saattaa vakavamielisimmät ahdistua.
200m voisi olla hyvä kompromissi. 150m on taas mahdollistavien ratojen kannalta hyvä matka.
-
150m on yleinen PV:n ratojen matka. Jos maalit ovat liian helppoja niin niiden pienentäminen ei ole kovin vaikea operaatio jos liian moni alkaa ampumaan täysiä pisteitä samassa kilpailussa.
-
1/4 SRA pelti on pienellä tuulella haastava ja kovalla tuulella erittäin haastava 150m, ellei ole pellolla tai jossain missä tuuli ei pyörteile. Tyynellä se on helppo mutta 60mm lätkä ei ole vaikka ase ampuisi 50mm kasoja 150m. Mitä pidemmälle ampuu piekkarille, sitä enemmän joutuu hyväksymään ballistisia asioita joihin ampuja ei voi vaikuttaa ja se näkyy tuloksissa.
Jenkeistä ei kannata aina ottaa mallia, ne tekee muutenkin paljon typeryyksiä ja sen jälkeen kaikki on i love it ja awesome.
Mutta, kisaajat ja järjestäjät päättää mikä on heille mielekästä ja jokaisella järjestäjällä on vapaus tehdä juuri sellaiset kisat kun itse haluaa.
-
Idis on juurikin ottaa huomioon tuulikorjaus ja erinäiset muutkin luodin lentorataan vaikuttavat tekijät kun ammutaan pienoiskiväärillä pidemmälle matkalle. 200 m olisi muuten sopiva matka, mutta silloin pitäisi joko ampua penkalta tai pystyttää tauluja 200m päähän katoksesta. Kumpikaan homma ei nyt kauheasti kiinnostaisi ampujia eikä järjestäjiä, varsinkaan sadekelillä, kun katokset ja valmiit telineet ovat yleensä 150 ja 300 matkoilla, siviiliradoilla vain 100m korkeintaan. Toki se 300m on piekkarille muutenkin jo ylärajoilla, mutta ei lainkaan mahdoton, edes tarkkuusammuntaan. Kilpailusäännöt voisi soveltaa esim perinnekivääri-ja mustaruutiammunnasta, 3 x 13 laukausta, mutta joka sarjasta vain 10 parasta osumaa laskettaisiin, tauluna lehmännahka valkoisella keskiöllä. Ja joka tapauksessa ei niin ryppyotsaisesti
-
Lehmännahkataulujen saatavuus voi olla pieni ongelma. Kai niitä saa tilattua mutta PV on niistä enimmäkseen luopunut kivääriammunnassa. Konekiväärien kohdisteluun niitä kai vielä käytetään.
Mutta jos niitä on käytettävissä niin oikein maini otaulu pienoiskovääruammuntaan(kin).
-
Piekkari palas kotiin, jee!!
Tarkkuustestit ja patruunan valinta tottakai huolella ensin, mutta murehdin jo seuraavaa vaihetta. Laitoin portaattomasti kallistuvat kiikarinjalat ja tahtotilassa olisi, että 300m olisi korosäädön reunalla (+ pieni keli- ja paukkuerämarginaali) ja kaikki naksut siitä sitten lähemmäs käytössä.
Miksi niin. Putkessa on vain vain 19mrad-korosäätöä ja ajatelmana olisi, että jos ja kun säätövara loppuu kesken, niin: 50m on helpompi arvioida ristikolla ennakko, kuin 300m. Onko toimivan oloinen idea?
Kuinka se säätö suoritetaan käytännössä, koska yrityksen ja erehdyksen kautta 300m-penkkaa joutunee ampumaan paljon (tuskin minulla niin paljoa tuuriakaan on..?). Onko kohdisteltava lähemmäs, tehtävä siirrot lyhyemmiltä matkoilta ja vain luotettava laskelmiin, vai miten? Mittaustarkkuus rajoittuu työntömittaan ja rakotulkkeihin, se ei piisanne?
-
En tiedä miten se "virallisesti" tehdään, mutta sama homma on edessä ja ajattelin hoitaa sen seuraavasti:
Riittävän suuri taulu ja ammun todennäköisesti 50m välein 50-300m. On vielä harkinnassa, että kohdistanko 50m ylempään osaan kuin ristikon keskelle. Yleensä kohdistan niin, että pystyn ampumaan matkat pelkällä ristikollakin.
Ehkä tästä ketjusta tulee vinkkejä.
Lähetetty minun XQ-BT52 laitteesta Tapatalkilla
-
Tuo "keskimatkalle kohdistaminen" on toinen tapa, jonka hyvä ristikko mahdollistaa osalla paukuista. Sataseen kohdistettuna muistelisin iskemien pudonneen jonnekin 16-19mrad-lukemille @300m, vähän paukun puhdistakin riippuen ja silloin oma Vortex ainakin on poissa pelistä. Eikä edemmäs kallistaminen tuota poiskaan sulje, pitää vaan ruuvata välille ja laskea ennakot sen arvon lisäksi/pois siitä.
Jos edes valtaosalla stageista saa koroa säätää, niin melkein haluaisin säätövaran piisaavan "keskelle" tähtäämiseen @300m. Hyödyllinen myös jos tarvitsee vaikkapa kasvattaa suurennosta tms.
Sellasta hillbilly-menetelmää meinasin kokeilla, että kohdistaa mitä voi ja jos iskemät löytyvät 300m. Ase radalla ruuvipenkkiin, koettaa osoittaa johonkin mitattavissa olevaan (mielellään siihen mihin tähtäsi, kun iskemät löytyivät), jalat löysälle ja kallistamaan (kohti iskemiä). Vähän on sellaista toivotaan toivotaan-tarkkuutta mukana, mutta halpa ainakin kokeilla. Jos ei onnistu, niin seuraavaksi rakotulkkien kanssa mittailemaan objektiivin etäisyyttä piippuun...
-
Mitenkä se nykyään on tuo ampuminen omassa pihapiirissä/pellolla,onko luvallista?Penkkaa ei ole taustaksi,niin mistäköhän olisi hyvä tehdä?
-
2"x 4" lankkua
-
Piekkarin tähtäimen kohdistamisesta.
Itsellä Cz ja PST-2 3-15x44 FFP EBR-7C
-Silmäni ovat sen verta kehittyneet, että korko ja sivusäädön asteikkojen katselu vaatii lähilasien käyttöä,
joten tähtäimen naksuttelu ei ole minulle vaihtoehto. Ammun siis joulukuusella.
>>>
-50m yleisimmin käyttämälläni patruunalla kesäkelillä Mrad asteikon ylin poikkiviiva. 10 Mrad yläasteikolla.
Suurennos sen verta pienellä, että "Yläviivan" näkee hyvin.
-150m patruunasta ja kelistä riippuen 6-3 Mrad yläasteikolla. (korjaus 4-7 Mrad ylöspäin 50m asetuksesta)
Tuulikorjausta tarvitsee yleensä 1-2 Mrad.
Käytän reagoivina maalitauluina ilmastointiteipin varassa roikkuvia kirjoja, joihin on teipattu A5 askartelupahveja (15x21cm. Leveys 1Mrad 150m).
1-2 Mrad sivu on vielä kohtuudella arvioitavissa ilman joulukuusen pisteitäkin.
-300m pyörii kesällä yleisimmin käyttämälläni patruunalla noin 7-8 Mrad alhaalta. (korjaus 17-18 Mrad ylöspäin 50m asetuksista)
Tuulikorjauskin on nyt helpompi tehdä joulukuusen avulla.
Savikiekkojen palasten ampuminen on ihan järkevän tuntuista touhua takavallista, 310m. Eihän sitä läheskään joka laukauksella osu, vaan sen verta usein, että mielenkiinto pysyy yllä.
Esa
-
Lankkua? Perus 325 m/s purkkipati menee 4" lankusta läpi. Kyllä siihen jotain muutakin tarvii.
-
Ainii joo :D
Mutta kiinteen taustan tekemiseen varmaan 2x riittää ?
-
-Silmäni ovat sen verta kehittyneet, että korko ja sivusäädön asteikkojen katselu vaatii lähilasien käyttöä,
joten tähtäimen naksuttelu ei ole minulle vaihtoehto. Ammun siis joulukuusella.
Esa
Vastaavaa kehitystä täälläkin. Että saisin säädellä koroja, ostin +2 suurentavat lukulasit (Tokmannista noin 3e) ja roikotan niitä nenällä ampuessa. Tähtääminen lasien yli ja tornien lukemat leukaa nostaen laseilla. Oon tykännyt ja halpa sinunkin testata, antaa ainakin lisää tähtäilykulmaa. Miinuksena ehkä huonohko "kenttäkelpoisuus", toki jotkut käyttävät laseja koko ajan...
-
Taidanpa tehdä polttopuurangoista taulun taustan.
-
Mökillä ei ole varsinaista taustavallia ja käytän stopparina itse tehtyä teröksistä luotiloukkua, viimeisin versio on A4 kokoiselle monisteelle. Paikka vaihtui hieman enkää pysty hyödyntämään suomätästä taustavallina ja nyt loukun taustalla on vesistö, pitää laittaa 1000x1000x4 teräslevy loukun taakse jos sattuu ampumaan luotiloukusta ohi.
Kuvassa ekat protot joita on tarkoitus alkaa tekemään pienissä erissä ehkä ensi syksynä, nämä on virallisen piekkaritaulun mitoilla mutta myös A4 on tarkoitus tehdä. Heiluri on nopeasti resetoituva ja helppo irrottaa kun ampuu pahviin. Pahvin kanssa pitää käyttää kumilevyä pahvin takana tai sulloa vanhaa vaatetta loukun sisään ettei luotisirpaleet riko taulua.
(https://img.aijaa.com/m/00449/14505299.jpg) (https://aijaa.com/nC7kFo)
-
10 cm hiekkakerros pysäyttää jo hyvin, kunhan ei ammu aina samaan kohtaan. Pelkkään kymppiin ampujan kanssa tuohonkin kaivaantuu reikä, ja menee läpi aika pian. Mutta lankut tai vaneri ensimmäiseksi, sen alle kuminen vanha kuljetinhihna tai vastaava. Sitten hiekka kerros ja sen taakse 3 mm pelti, niin kyllä pysähtyy hiljaisesti luodit.
Jos ääni ei haittaa, niin kunnollinen pellistä tehty luotiloukku on kaikin puolin muuten viisain vaihtoehto.
Tosin jos vallia ei ole, niin mihin ne luodit päätyy, kun edellisen kerran kokeili ampua johonkin todella pitkälle, ja kiikari on vielä noissa asetuksissa. Tai sitten kiikari on muuten vaan hajonnut, ja laukaus menee reilusti maalitaulun yli.
-
Terve
Kivääri harjoittelukausi itsellä on talvella. Lyhkäsillä sohlataan enempi kesällä.
Vasta kaks kertaa keskisytytteinen on puhaltanut ruutikaasut silmille nallikanavaa pitkin. >>> Suojalasit nokalla piekkarinkin kanssa, mikäli huurtuminen ei aivan täysin näkemistä estä.
-Syyllinen puhalteluun oli tiukka lataus poltetulla ylimenokartiolla, liian pitkään hehkutetuilla hylsyillä. Pari kolme kertaa ammutuissa hylsyissä saman ruutierän sama lataus ei tuottanut ongelmia.
Varsinkin talvella silmälasit huurtuvat helposti vaikka pitäisi suojalasien alla.
Ampumalaseihin pitäisi panostaa. Monitehoilla parallaksi vaeltaa todella helposti, pään oikea asento kiikarin takana korostuu. Yksitehoilla oma painoarvo on kaukolaseissa... joten tornit jäisivät kuitenkin säätämättömiksi.
Esa
-Silmäni ovat sen verta kehittyneet, että korko ja sivusäädön asteikkojen katselu vaatii lähilasien käyttöä,
joten tähtäimen naksuttelu ei ole minulle vaihtoehto. Ammun siis joulukuusella.
Esa
Vastaavaa kehitystä täälläkin. Että saisin säädellä koroja, ostin +2 suurentavat lukulasit (Tokmannista noin 3e) ja roikotan niitä nenällä ampuessa. Tähtääminen lasien yli ja tornien lukemat leukaa nostaen laseilla. Oon tykännyt ja halpa sinunkin testata, antaa ainakin lisää tähtäilykulmaa. Miinuksena ehkä huonohko "kenttäkelpoisuus", toki jotkut käyttävät laseja koko ajan...
-
Mulla tosin on vanha hirsitalo pihapiirissä jossa myös lautaverhous päällä,siinä olisi sopiva tausta piekkarille saan ampumamatkaakin lähes sata metriä ;)Siis se on käyttämättömänä ollut vuosikausia.
-
Rakentakaa kunnon tauluntaustat. Ensinnäkin parikymmentä .22:sta samaan kohtaan poraa jo hirrestä läpi ja pahimmillaan luoti menee jostain hirsien välistä vauhtiaan juurikaan hidastamatta.
-
No vinkkejähän tässä mieluusti otetaan vastaan.
-
Ksa:lla on pistoolikisoissa loukkuina vanerilaatikot, joiden pohjalla AR-500 10mm levy. Etuvanerin takana kumilevy, estämässä suoran paluun menorei'istä. Luoti hajoaa levyyn ja laatikko sitoo sisäänsä roiskeet ja sirpaleet. Ei ole halpa, eikä huoltovapaa. On pieni ja siro.
Tuosta piekkarille huokeampi pihapeliversio-ajatelma:
Etupuolella voisi halkopino toimia (saa nidottua taulun ja toimii "maisemointina")? Katkopinta kohti ampujaa ja 33cm "syvyyttä" auttaa kimmokkeiden poistossa, vaikka ei olekaan ihan tiivis. Ja elävä pinta: kun yksi puu ammutaan huonoksi, niin ylempi putoaa tilalle.
Läpäisynestoksi 3mm teräslevy. Rahamies laittaa Hardoxia, mutta pehmeäkin kylmävalssattu käy.
Teräksen taakse olisi hyvä saada jotain massaa kontaktiin (kuten myös edellä mainittu), ettei rämähdä joka laakilla ihan valtavasti. Ehkäpä vanerilevy laudan verran irti pellistä ja hiekkaa väliin?
Meilläkin on lähi-metalliverstailla 3mm teräkset tarjouspyynnöillä, kun meillä tarvitsee radan välivalleille ammutut kuulat kopata loukkuun. 3mm paksuiset siksi että ne ovat vielä yhden miehen liikuteltavissa, nähtäväksi jää että lommoontuuko lujaa.. Haaveena ampua kesällä PRS-Rimfirerasteja, vaikkapa kolmellekin eri etäisyydelle (50-300m)... Siinä korotornit rallattavat ;)
-
Eristeenä käytettävä paksu bitumilevy vaimentaa aika hyvin pellin kolahdusta, laitetaan pellin takapuolelle ettei tule osumaa. Myös paksu kumilevy peltiin liimattuna vaimentaa kolahdusta. Viimeisimmässä A4 loukussa on sullottu loukun sisään vanhoja vaatteita ja taulun taakse 10mm kumilevy pitämään vaatteet tiiviissä nipussa loukun sisällä. Luodin osumaääni on selkeä napsaus joka eii kuulu pitkälle.
3mm S235 tai S355 teräslevy kestää aikansa kunnes sitä takoo samaan paikkaan ja se repeää mutta aika paljon saa takoa ennen kun on vaihtokunnossa, 4mm alkaa kestämään paremmin ja 6mm on aika ikuinen yhden ampujan satunnaisessa käytössä. Jos ampujia oon paljon ja laukausmäärät isoja niin sitten hardoxia tai raexia levyksi.
Vuosia sitten tehtiin asiakkaalle mönkijän perään siirrettävä taulun tausta jonka sai vietyä haluttuun paikkaan, painava rohjake jota ei käsin kuskattu kun suojalevykin oli 16mm panssariterästä. Kotikäyttöön piekkarille tuollaisen voi tehdä ohuemmalla levyllä vaikka nokkakärryistä ja samalla kulkee taululaite ampumapaikalle.
-
Tilasin tänään kesäksi autotallin salaojituksen ja tienpohjan kunnostamisen tutulta kaivurikuskilta,ja kaivakoon samalla pellon laitaan maavallin
-
Meillä ollu sellainen että 4 auton rengasta päällekkäin, neljä tolppaa laidoille pystöön, rengastorni täyteen hiekkaa ja vaneri kanneksi ruuvattuna tolppien nokkaan. Eli rengaspino on kahden vanerin välissä puristuksissa ja tolpat pitää renkaat linjassa. Tuohon ammutaan 6,5mm alaspäin. Pysäyttää kaikki. Hiekka ei tihku läpi kun kumiin ei jää isoja reikiä.
-
Pyöröpaalikin vois olla toimiva,ja isoja kelmurullia on suht edukkaaksi myynnissä niin vois paikkailla.
-
Mökillä ei ole varsinaista taustavallia ja käytän stopparina itse tehtyä teröksistä luotiloukkua, viimeisin versio on A4 kokoiselle monisteelle. Paikka vaihtui hieman enkää pysty hyödyntämään suomätästä taustavallina ja nyt loukun taustalla on vesistö, pitää laittaa 1000x1000x4 teräslevy loukun taakse jos sattuu ampumaan luotiloukusta ohi.
Kuvassa ekat protot joita on tarkoitus alkaa tekemään pienissä erissä ehkä ensi syksynä, nämä on virallisen piekkaritaulun mitoilla mutta myös A4 on tarkoitus tehdä. Heiluri on nopeasti resetoituva ja helppo irrottaa kun ampuu pahviin. Pahvin kanssa pitää käyttää kumilevyä pahvin takana tai sulloa vanhaa vaatetta loukun sisään ettei luotisirpaleet riko taulua.
(https://img.aijaa.com/m/00449/14505299.jpg) (https://aijaa.com/nC7kFo)
Saitko Koheltaja näitä lisää ja onko mahdollisesti ihan ostettavaksi asti jollain aikajänteellä?
-
Olisko ollut viime viikolla kun tuli töissä puheeksi luotiloukut, niitä tullaan tekemään mutta aikataulu on vielä auki. Laitan niistä infoa kun tiedän aikataulusta.
-
Minua kanssa tuollainen kiinnostelisi.
-
Heh, itse olen vienyt tämän astetta pidemmällä ja hankin tarkan ja kalliin kilpa-ilmakiväärin jolla nykyään harjoittelen. Etuja se, että ihan riittää kun etäisyyttä on vaikka 50-60 metriä, tuuli tarttuu ja lentorata on aika kaari. Ei maksa käytännössä mitään, eikä harjoittelua tarvitse tehdä ampumaradalla, vaan ihan tuossa omalla pihalla voi ampua koska huvittaa. Tuollainen ilmalla toimiva vanha laadukas kisakivääri on täysin riittävä välineenä. Etuja on myös turvallisuus, jos vaikka joku ampumalinjan taakse erehtyy kulkemaan, ei satu pahasti, jonka piekkari tekee vielä kauas. Piekkarilla tykkäsin ampua ison kiväärin rinnalla ja tykkään kyllä vieläkin, mutta ei jaksa varmistella pihalla taustoja, vaikka ihan luvallista tuo olisi, joten vaihdoin asetta. Ilmakivääri ja piekkari eroaa toisistaa kuin piekkari isosta kivääristä, mutta tarpeeksi etäisyyttä ja hommassa on mieltä, vaikka rekyyli puuttuu ihan kokonaan. Käytettynä asekin oli halpa.
-
+1
Ilmakolla tuli nuorena ammuttua todella paljon ja on siinä edelleenkin se oma juttunsa kun ottaa ilmakon käteen, sitä edelleen etsii maastosta erilaisia maaleja kuten puiden lehtiä tai muita vastaavia pieniä kohteita joita on maastossa määrättömästi. Takavaara on mitätön eikä kimmokkeet pelota.
Joskus 10 vuotta sitten ostin Weihrauch HW95 ja siihen uusi tukki, picatinny ja kiinan 3.5-10x44 tähtäin katolle. On kiväärin runtuinen ja painoinen, lähtönopeutta riittävästi pidemmille matkoille ja hyvällä kelillä saa 30-40mm kasoja 50m. Ainoa miinus siinä on paino, pihahuvitteluun tulee otettua kevyempi rippilahja BSA tai Baikal IJ61 joka on omalla tavalla hauska sivuviritteinen 5ptr lippaalla.
-
Heh, itse olen vienyt tämän astetta pidemmällä ja hankin tarkan ja kalliin kilpa-ilmakiväärin jolla nykyään harjoittelen. Etuja se, että ihan riittää kun etäisyyttä on vaikka 50-60 metriä, tuuli tarttuu ja lentorata on aika kaari. Ei maksa käytännössä mitään, eikä harjoittelua tarvitse tehdä ampumaradalla, vaan ihan tuossa omalla pihalla voi ampua koska huvittaa. Tuollainen ilmalla toimiva vanha laadukas kisakivääri on täysin riittävä välineenä. Etuja on myös turvallisuus, jos vaikka joku ampumalinjan taakse erehtyy kulkemaan, ei satu pahasti, jonka piekkari tekee vielä kauas. Piekkarilla tykkäsin ampua ison kiväärin rinnalla ja tykkään kyllä vieläkin, mutta ei jaksa varmistella pihalla taustoja, vaikka ihan luvallista tuo olisi, joten vaihdoin asetta. Ilmakivääri ja piekkari eroaa toisistaa kuin piekkari isosta kivääristä, mutta tarpeeksi etäisyyttä ja hommassa on mieltä, vaikka rekyyli puuttuu ihan kokonaan. Käytettynä asekin oli halpa.
Minkämoinen ilmakko kyseessä? :o
Kaveri hommasi semmoisen pullosta täytettävän ja tuntuu että se pesee tehoissa jo omat Neuvostoliittolaiset ruutivehkeet :D Äänikin kohtuulinen..
-
L.G. Mod Feinwerkbau 300S Cal. 4,5/177
Harmillisesti tänne ei kai saa kuvia ladattua ja itsellä ei ole verkossakaan julkista paikkaa johon voisi linkittää kuvan omastani.
tässä itse aseesta kuva, mutta tietysti omassani on kiikari päällä: https://auctionet.com/fi/1635136-ilmakivaari-feinwerkbau-300s-4-5-mm
Vanha, mutta edelleen tarkka ja toimiva, eikä kivääriä painavampi, oikeastaan aika sama kuin TRG (en ole tosin tuota huomannut punnita).
Tehoja näissä vanhoissa kilpakivääreissä ei paljoa ole, mutta puhaltaa tasalaatuisesti luodin matkaan. Oikeastaan ilmakivääriin ei tehoja tarvitakaan, sillä kun ei muuta voi tehdä kuin harjoitella. Tehoja tarvitaan vain osuman vaikutukseen elävässä maalissa, kun ilmakiväärillä ammutaan vain pahvia tai kaatuvia kevyitä kuvia. Hitaalla tulee kivasti enemmän kaarta ja tuulikin ehtii vaikuttaa enemmän, eli oppimisen kannalta paras vaihtoehto.
-
L.G. Mod Feinwerkbau 300S Cal. 4,5/177
Harmillisesti tänne ei kai saa kuvia ladattua ja itsellä ei ole verkossakaan julkista paikkaa johon voisi linkittää kuvan omastani.
tässä itse aseesta kuva, mutta tietysti omassani on kiikari päällä: https://auctionet.com/fi/1635136-ilmakivaari-feinwerkbau-300s-4-5-mm
Vanha, mutta edelleen tarkka ja toimiva, eikä kivääriä painavampi, oikeastaan aika sama kuin TRG (en ole tosin tuota huomannut punnita).
Tehoja näissä vanhoissa kilpakivääreissä ei paljoa ole, mutta puhaltaa tasalaatuisesti luodin matkaan. Oikeastaan ilmakivääriin ei tehoja tarvitakaan, sillä kun ei muuta voi tehdä kuin harjoitella. Tehoja tarvitaan vain osuman vaikutukseen elävässä maalissa, kun ilmakiväärillä ammutaan vain pahvia tai kaatuvia kevyitä kuvia. Hitaalla tulee kivasti enemmän kaarta ja tuulikin ehtii vaikuttaa enemmän, eli oppimisen kannalta paras vaihtoehto.
Onpas pätevän näköinen kapistus. Täytynee laittaa hankintalistalle itsellekkin jokin vähän parempi, kuin nykyinen jousipyssy joka on varmaan 40v vanha.
Hinnatkaan ei ihan mahdottomia näköjään opiskelu budjetille.
-
L.G. Mod Feinwerkbau 300S Cal. 4,5/177
Harmillisesti tänne ei kai saa kuvia ladattua ja itsellä ei ole verkossakaan julkista paikkaa johon voisi linkittää kuvan omastani.
tässä itse aseesta kuva, mutta tietysti omassani on kiikari päällä: https://auctionet.com/fi/1635136-ilmakivaari-feinwerkbau-300s-4-5-mm
Vanha, mutta edelleen tarkka ja toimiva, eikä kivääriä painavampi, oikeastaan aika sama kuin TRG (en ole tosin tuota huomannut punnita).
Tehoja näissä vanhoissa kilpakivääreissä ei paljoa ole, mutta puhaltaa tasalaatuisesti luodin matkaan. Oikeastaan ilmakivääriin ei tehoja tarvitakaan, sillä kun ei muuta voi tehdä kuin harjoitella. Tehoja tarvitaan vain osuman vaikutukseen elävässä maalissa, kun ilmakiväärillä ammutaan vain pahvia tai kaatuvia kevyitä kuvia. Hitaalla tulee kivasti enemmän kaarta ja tuulikin ehtii vaikuttaa enemmän, eli oppimisen kannalta paras vaihtoehto.
Onpas pätevän näköinen kapistus. Täytynee laittaa hankintalistalle itsellekkin jokin vähän parempi, kuin nykyinen jousipyssy joka on varmaan 40v vanha.
Hinnatkaan ei ihan mahdottomia näköjään opiskelu budjetille.
Omistin juuri tuollaisen Feinwerkbaun (Hienotyörakentajan suom. huom.) ilmakiväärin 40 vuotta sitten. Mistähän tuollaisen saisi?
-
Ferku 300 on hieno ilmakko ja vaikka on jousitoiminen niin lähes rekyylitön ja pirun hyvä käyntinen, eikä ole hinnankirossa. 300 laina aseella tuli aikoinaan ammuttua kohtalaisen paljon ilmahirveä, samoin omalla taittopiippu BSA:lla. Hinnat noissa on 200-600€ riippuen mallista ja tähtämistä, tai niiden puutteesta.
Puristeilma Ferku 600 on ollut pitkään ostoslistalla mutta vielä en ole saanut aikaiseksi.
-
Omistin juuri tuollaisen Feinwerkbaun (Hienotyörakentajan suom. huom.) ilmakiväärin 40 vuotta sitten. Mistähän tuollaisen saisi?
Näitä oli viime viikonloppuna noin 10kpl Hämeenlinnan SA-kaupassa.
Osassa diopterit, joissain ei mitään tähtäimiä.
Hintaa näkyi olleen parin sadan luokkaa.
Ikäkin todennäköisesti ainakin sen 40v.
-
Modernilla laadukkaalla paineilma kiväärillä tekee 12mm ctc kasoja viiteen kymppiin ja alta 30mm kasoja sataseen joskin tuo satku vaatii yleensä hiukan isompaa kalibeeria tai luotien ampumista. Oikein hyvät yksilöt pääsevät noin puoleen tuosta kun auringon pilkut ja muu ympäristö on juuri oikein kohdillaan. Jos piekkariin verrataan niin varmaan .177 kalibeerin sulkkispyssy on hyvä vertailu kohta koska sillä pystyy vielä noihin 12mm tai pienempiin kasoihin viidellä kympillä mikä joskus aikoinaan oli jonkinlainen käynti vaatimus tarkkuus piekkarille. Sulkkikset maksavat noin 10 euroa / 500 kpl ja aseen tankin täyttää pumpulla tai kompuralla tai sukelluspullosta. Aseet joissa on pieni paineilma pullo tuubin tilalla saavuttavat kohtuullisilla tehoilla (vaikkapa brittien 16 joulen raja) helposti yli 300 laukausta tai jopa lähemmäs 500 per täyttö.
Halpa harjoitella mutta tuuli vaikuttaa osumiin huomattavasti enemmän kuin piekkarilla jos käytetään noita diabolo tyypin sulkkiksia. Jos ammutaan luoteja niin ilmakoilla päästää jopa pienempään tuulenvientiin kuin piekkarilla mutta noissa ilmankulutus on sitten huomattavasti suurempaa ja käytännössä joutuu raahaamaan isoa ilmapulloa radalle.
Hinnat noissa laadukkaissa paineilmakivääreissä ovat aika korkeita joskin osaavat kaverit rakentelevat takkuuspyssynsä itse tai parantelevat halvemmista aihioista. Jos tuollaisen päättää ostaa niin kannattaa tehdä huolellinen taustatyö, osassa aseista on kaikenlaisia luotettavuusongelmia eikä varaosia saa kaikkiin sekä aseen hinnan päälle tulee vielä kohtuullinen määrä rahaa täyttölaitteista. V-käyrä on melko korkealla jos lyöt kiinni pari tonnia aseeseen joka ei sitten toimikaan niinkuin pitäisi, näitä on tullut nähtyä.
Minullakin on mainittu FWB300 kaapissa mutta omasta mielestäni siinä ei nopeus/tarkkuus oikein riitä 50M ammuntaan, 20M on vielä ihan OK. Vanhassa FWB:ssä on todennäköisesti männän pään muovi bufferi murusina ja piipun tiivitekin lopussa, noiden löytäminen voi olla jokseenkin haastavaa. Omaani onnistuin aikanaan hankkimaan yhdeltä harrastajalta joka oli jemmannut niitä. Noihin sai vielä kymmenkunta vuotta sitten Maccarilta hiukan parempia jousia joilla lähdöt sai nostettua 180-190 m/s nurkille.
-
Saksasta löytyy kolmisataseen ferkuun ihan kaikki kulutusosat. Mukava pikku iltapuhde kun vaihtaa bufferin ja muut. Ja paljon helpompi kuin vaihtaa saman ikäiseen m80 ferku pistooliin samat osat.
-
Omistin juuri tuollaisen Feinwerkbaun (Hienotyörakentajan suom. huom.) ilmakiväärin 40 vuotta sitten. Mistähän tuollaisen saisi?
Näitä oli viime viikonloppuna noin 10kpl Hämeenlinnan SA-kaupassa.
Osassa diopterit, joissain ei mitään tähtäimiä.
Hintaa näkyi olleen parin sadan luokkaa.
Ikäkin todennäköisesti ainakin sen 40v.
Oiskohan ne Tamperetalolla ensi sunnuntaina.....
-
Fwb 300 on sitten aika rankka ase kiikareille kun se koneisto toppaa melko äkisti, samoin se vaatii lyhyen kiikarin jotta latausportti jää vapaaksi. Aseena se on erittäin hyvä, omallani olen ampunut lähemmäs 50k laakia ja kaksi jousta + nuo tiivisteet on ainoat vaihdetut osat.
-
Kai tämä nyt menee harrastaminen pienoiskiväärillä otsikon alle. Onko kukaan tehnyt/teetättänyt tuollaiseen vanhaan Sakon ampumahiihtokivääriin tukkia, jossa olisi tuollainen pystyammunnan tuki. Jos sitä nyt sellaiseksi kutsutaan. Ehkä hieman vaikea toteuttaa, kun lipas tulee lähemmäksi liipasinta kuin Anschutzin tai Izhmazin kivääreissä. Noilla tuskin enään kilpaillaan kisoissa. Olisi jännä kokeilla onko vaikutusta tuloksiin.
-
Fwb 300 vaatii lyhyen kiikarin jotta latausportti jää vapaaksi.
korkeammat kiikarinjalat mahdollistaa ihan minkä vaan kiikarin, itse en ainakaan tarvitse tilaa kovin paljoa luodin asetteluun